Vuosikertomus 2OO4
Sisältö sivu Voimaa yhteistyöstä ja verkostoitumisesta 4 Oulun Seudun Sähkön toimintaperiaatteet 6 Ennätyksellinen siirretyn sähkön määrä 8 Suuret investoinnit sähkön tuotantoon jatkuivat 10 Biopolttoaineiden osuus vahvistui 13 Hallinto ja henkilöstö 15 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja 18 Konsernin tuloslaskelma 18 Konsernin tase 19 Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma 20 Oulun Seudun Sähkön tase 21 Rahoituslaskelma 22 Liitetiedot 23 Tuloksen ja investointien kehitys 26 Oulun Seudun Sähkön tarkoituksena on tarjota toimintaalueensa asiakkaille sähköä ja kaukolämpöä luotettavasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Osuuskunnan kaikkien toimintojen tulee olla linjassa asiakkaiden ja jäsenistön etujen kanssa ja tukea toimialueen kuntien kehitystä.
Oulun Seudun Sähkön konsernirakenne 2004 Konserni liikevaihto 15,1 M tulos 3,2 M henkilöstö 39 emoyhtiö Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö liikevaihto 10,8 M tulos 2,2 M henkilöstö 30 omistus 100 % Oulun Seudun Lämpö Oy liikevaihto 4,0 M tulos 0,4 M henkilöstö 9 omistus 100 % Oulun Seudun Sähköasennus Oy liikevaihto 0,3 M tulos 0 M Yhtiön toiminta lopetettiin vuoden 2004 aikana Oulun Seudun Sähkön toimintarakenne 2004 Sähkön siirto Sähkön tuotanto Sähkön myynti Kaukolämpö Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Hallinto Kiinteistöt Verkon hallinta Asiakaspalvelu Suunnittelu Rakennuttaminen Käyttö sähkönsiirto 408 GWh asiakkaita 24 249 Toiminnan ohjaus Tuotanto-osuuksia yhteensä noin 300 GWh Riutunkari, tuulivoima noin 3 GWh Lappeenranta, maakaasudiesel 15 MW Oulun Seudun Sähkö hoitaa toimialueellaan asiakaspalvelua Oulun Seudun Sähkö hoitaa asiakaspalvelun ja taloushallinnon omistus 15 % Eltel Networks Pohjoinen Oy sähköverkon rakentaminen ja kunnossapito liikevaihto 22,4 M omistus 3,4 % Kymppivoima Tuotanto Oy vesivoima, ydinvoima omistus 15,6 % Svartisen Holding AS vesivoima omistus 6,4 % Lapin Sähkövoima Oy vesivoima omistus 12,9 % Energiapolar Oy sähköenergian myynti liikevaihto 82,0 M sähkön myynti noin 2 450 GWh asiakkaita noin 130 000 omistus 100 % Oulun Seudun Lämpö Oy kaukolämpötoiminta liikevaihto 4,0 M lämmön myynti 99,3 GWh asiakkaita 601 omistus 3,6 % Oy Alholmens Kraft Ab biosähkö omistus 8,8 % PVO Innopower Oy tuulivoima omistus 15 % Propel Voima Oy tuulivoima 3
Vuosi 2004 Kasvu Oulun seudulla jatkui Kasvu kohdistui myös ympäristökuntiin ja tasoitti Oulun Seudun Sähkön toimialueen kuntien kehittymistä. Hiljaisinta kasvu oli vielä Utajärven ja Vaalan suunnalla. Voimaa yhteistyöstä ja verkostoitumisesta 4
Toimialueen kasvu luo sähköyhtiölle luonnolliset kasvu- ja kehittämismahdollisuudet, mutta lisää myös vastuuta sähköntoimittajana. -- Risto Kantola Kaikkien liiketoimintaalueiden määrätietoista kehittämistä jatkettiin. Yhteistyö ja verkostoituminen olivat keskeisiä keinoja toiminnan tehostamisessa. Sähköyhtiössä alueen toimeliaisuuden lisääntyminen näkyy sähköliittymien määrän kasvuna. Viime vuonna uusia liittymiä tuli yli viisisataa. Määrä vastaa suurten kaupunkien liittymien kasvua. Hyvä tulos ja vakaa talous Tulos vuodelta 2004 oli varsin hyvä. Vaikka liikevaihto putosi sähkön myyntiyhtiöiden järjestelyn takia 38 prosenttia edellisestä vuodesta, konsernin tulos oli edellisen vuoden tasolla. Merkittävä osa tuloksesta syntyy myös tulevaisuudessa energia-alan yhteistyöyritysten osinkotuottoina. Suurista investoinneista huolimatta konsernin talous on edelleen vakaa ja mahdollistaa valitun strategian jatkamisen. Siirtohinnat laskivat Oulun Seudun Sähkö laski sähkön siirtohintoja 1.1.2005 alkaen kaikissa tariffeissa. Lisäksi sähkön pörssihinnat putosivat merkittävästi vesitilanteen normalisoiduttua Pohjoismaissa. Taloudellisen tuloksen odotamme kuitenkin yltävän myös vuonna 2005 lähelle edellisen vuoden tasoa. Konsernin rakenne muuttui Konsernin rakenteessa tapahtui merkittävä muutos, kun Oulun Seudun Sähkön tytäryhtiö Suomen Energiakauppa Oy ja Isommus Energia Oy yhdistyivät vuonna 2003 Energiapolar Oy:ksi. Lisäksi konsernin omia liiketoimintoja järjestettiin. Sähköurakointia harjoittaneen Oulun Seudun Sähköasennus Oy:n aktiivinen toiminta lopetettiin 31.8.2004 toistaiseksi. Yhteistyöverkosto rakentuu Konsernin avainliiketoimintoja ovat sähkön siirto, sähkön tuotanto ja kaukolämpötoiminta. Näissä kaikissa luotamme yhteistyöhön osaavien kumppaneiden kanssa. Urakointiyhtiö Eltel Networks Pohjoinen Oy on kehittänyt toimintaansa yhteistyön kannalta myönteiseen suuntaan. Energiapolar Oy on ottanut hyvin paikkansa Pohjois-Suomen johtavana sähkönmyyntiyhtiönä. Toimintamallit on hiottu kuntoon reilun vuoden toimintajakson aikana. Sähkön siirrossa ei ollut merkittäviä häiriöitä. Rakentamisen painopiste oli uusissa liittymissä. Korvausinvestointeja lisäämällä varmistetaan luotettava toiminta myös tulevaisuudessa. Oma sähköntuotanto kasvaa Oulun Seudun Sähkö on rakentanut jo usean vuoden ajan sähkön tuotannosta kolmatta tukijalkaa sähkön siirron ja kaukolämmön rinnalle. Viime vuonna tuotantokapasiteettia lisättiin merkittävästi hankkimalla lisää vesivoimaa Norjasta. Nyt yhtiön oman tuotannon määrä vastaa kolmea neljännestä alueella käytettävästä sähkömäärästä. Sähkön tuotanto on kilpailtua, se vaatii suuria pääomia ja sisältää riskejä. Riskien hallintaan on kiinnitetty asianmukaista huomiota. Kaukolämpötoimintaa kehitetään Muhoksella ja Tyrnävällä aloitettiin puupolttoaineen käyttö kaukolämmityksessä. Tarkoituksemme on laatia kasvukeskuksiin yhdessä kuntien kanssa monivuotiset kehittämisohjelmat, joissa tavoitteena on alueellisten biopolttoaineiden käytön lisääminen. Vaikutukset työllisyyteen ja ympäristöön ovat myönteisiä. Muutoksia sähkömarkkinalakiin Viime vuonna uusittiin sähkömarkkinalakia, jossa määriteltiin muun muassa sähkön siirtotoiminnalle uusi kohtuullisen tuoton laskenta- ja valvontamenettely. Valvontamalli ei vaikuta Oulun Seudun Sähkön hintoihin, koska osuuskuntana sen tavoitteena ei ole tuoton maksimointi. Laki velvoittaa eriyttämään juridisesti sähkön siirron ja tuotannon toisistaan kahden vuoden siirtymäaikana. Se aiheuttaa muutoksia konsernin rakenteeseen. Tarvittavat selvitykset tehdään vuoden 2005 aikana. Tavoitteena on toimintamalli, jolla turvaamme jatkossakin edullisen siirtohinnoittelun toimialueellamme. Kempeleessä 11.4.2005 Risto Kantola 5
Asiakkaille ja jäsenistölle osuuskunnan edut näkyvät kilpailukykyisinä hintoina. Oulun Seudun Sähkön toimintaperiaatteet Oulun Seudun Sähkön tarkoituksena on tarjota toiminta-alueensa asiakkaille sähköä ja kaukolämpöä luotettavasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Osuuskunnan kaikkien toimintojen tulee olla linjassa asiakkaiden ja jäsenistön etujen kanssa ja tukea toimialueen kuntien kehitystä. Osuuskunta-ajatuksen mukaisesti kaikki toiminnasta syntyvät voittovarat käytetään konsernin toimintojen kehittämiseen. Jatkuva kehittäminen turvaa kilpailukykyisen ja vakaan toiminnan myös pitkällä aikavälillä sekä lisää konsernin arvoa. Neljä liiketoiminta-aluetta Energiasektorilla voidaan erottaa neljä erillistä pääliiketoiminta-aluetta. Ne ovat sähkön siirto, tuotanto ja myynti sekä kaukolämpötoiminta. Oulun Seudun Sähkö toimii näillä kaikilla kullekin valitsemansa liiketoimintastrategian mukaisesti. Yhteistä kaikille on verkostoituminen. Sillä yritys hakee lisää tehokkuutta ja toimintamahdollisuuksia, joita sillä ei olisi yksin toimiessaan. Liiketoimintojen strategioita luotaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja kilpailutilanne markkinoilla. Konsernissa liiketoiminnot tukevat toisiaan markkinatilanteiden muuttuessa. Sähkönsiirto Viranomaiset valvovat, etteivät monopolitoimintana harjoitetun sähkönsiirron tuotot nouse kohtuuttoman korkeiksi. Oulun Seudun Sähkön tavoitteena ovat kilpailukykyiset siirtohinnat ja yhtiön sijoittuminen Suomen edullisimpien verkkoyhtiöiden joukkoon. Hinnoittelulla tuetaan myös alueella toimivien yritysten kilpailukykyä. Verkostoa rakennetaan ja ylläpidetään niin, että palvelun laatu ja varmuus voidaan turvata pitkällä aikavälillä. Näin edistetään myös toimialueen kuntien kehitystä. Oulun Seudun Sähkö hoitaa asiakaspalvelua sekä ostaa verkoston rakennus- ja kunnossapitopalveluita. Tärkein yhteistyökumppani on urakointiyhtiö Eltel Networks Pohjoinen Oy, josta Oulun Seudun Sähkö omistaa 15 prosenttia. Urakointiyhtiön avulla varmistetaan suuruuden edut ja alan uusimpien menetelmien ja laitteiden luonteva käyttöönotto. Suurimmat rakennuskohteet kilpailutetaan erikseen. Sähkön tuotanto Kilpailu on kireää sähkön tuotannossa. Tuotanto sitoo suuria pääomia ja sille ovat ominaisia sähkön markkinahinnan vaihteluista johtuvat tulosriskit. Oman sähköntuotannon tuotoilla Oulun Seudun Sähkö pyrkii vakauttamaan pitkällä aikavälillä asiakkaidensa sähkön kokonaishintaan, joka muodostuu siirtohinnasta, myyntihinnasta ja veroista. Sähkön markkinahinnan noustessa myös oman sähkön myyntihinnat ja tuotantotoiminnan tulot nousevat. Lisääntyneitä tuotannon tuloja voidaan ohjata siirtohintojen alentamiseen ja näin kompensoida myyntihintojen nousua. Sähköntuotannon tuotoilla rahoitetaan myös jäsenalennukset. 6
Oulun Seudun Sähkön tavoitteena on, että oman sähköntuotannon määrä vastaa vähintään omalla toimialueella käytettävän sähköenergian määrää. Tuotanto-osuudet tarkoittavat, että Oulun Seudun Sähkö omistaa tietyn osuuden kyseisen yrityksen tuotannosta. Näin tekniset ja taloudelliset riskit on hajautettu eri kohteisiin ja tuotannon asteittainen lisääminen on mahdollista. Painopiste on uusiutuvissa ja päästöttömissä energialähteissä. Tuotannon optimointiin, laitosten käyttöön ja riskienhallintaan tarvittavat palvelut ostetaan yhteistyöyrityksiltä. Sähkön myynti Sähkön tuotannon lisäksi kilpailu on kireää myös sähkön myynnissä, jossa suuruus merkitsee selkeää etua markkinoinnissa, asiakashallinnassa ja markkinahintaan liittyvässä riskienhallinnassa. Myyntihinnat seuraavat sähkön markkinahintojen kehitystä. Tehokkaan ja kannattavan liiketoiminnan varmistamiseksi Oulun Seudun Sähkö on liittoutunut kahdeksan muun sähköyhtiön kanssa ja perustanut yh teisen myyntiyhtiön, Energiapolar Oy:n. Oulun Seudun Sähkö omistaa siitä 12,9 prosenttia. Suurella yhtiöllä on hyvät edellytykset vastata markkinoiden muutoksiin. Oulun Seudun Sähkö ja Energiapolar Oy hoitavat yhdessä toimialueen asiakaspalvelua. Kaukolämpö Kaukolämpö on kilpailukykyinen lämmitysmuoto asutuskeskuksissa. Verkkoon liittyneiden kannalta sitä voi jossakin määrin verrata monopoliliiketoimintaan. Kaukolämmityksen investointikustannukset ovat suuret, joten se ei välttämättä sovellu pienten rakennusten, kuten omakotitalojen, lämmitykseen. Kaukolämpötoimintaa hoitaa tytäryhtiö Oulun Seudun Lämpö Oy. Tavoitteena on tarjota luotettava, helppokäyttöinen, ympäristöystävällinen ja kilpailukyinen lämmitysmuoto toimialueen asutuskeskusten suurimmille kiinteistöille ja saada toiminnasta kohtuullista tuottoa. Oulun Seudun Lämpö Oy pyrkii siihen, että mahdollisimman suuri osa kaukolämmöstä voidaan tuottaa kotimaisilla polttoaineilla tai ostaa vastaavanlaista lämpöä. Tämän saavuttamiseksi alueen kuntien kanssa tehdään monivuotisia kehitysohjelmia. Kaukolämpötoimintaa voidaan harjoittaa myös perinteisen toimialueen ulkopuolella. Oulun Seudun Sähkö siirtohinnat ovat valtakunnallisessa vertailussa halvimpien joukossa. Valokaari 1/2005 Sähkönsiirron hintojen valvonta Energiamarkkinavirasto valvoo sähkönsiirron hinnoittelua. Hinnoittelun tulee olla kullakin jakelualueella kohtuullinen asiakkaille ja oikeudenmukainen verkkoyhtiölle. Siinä otetaan huomioon rakennettuun verkkoon sitoutunut pääoma sekä verkon kunnossapidon ja käytön kustannukset. 7
Oulun Seudun Sähkö siirtää sähköä kantaverkosta asiakkailleen, huolehtii sähköverkon suunnittelusta, rakennuttamisesta ja kunnossapidosta. Ennätyksellinen siirretyn sähkön määrä Uudisrakentaminen toimialueella oli aktiivista ja asiakasmäärä kasvoi edelleen. Uusien liittymien määrä ylitti ensimmäisen kerran viidensadan rajan. Sähköverkon laajentaminen ja ylläpito vaativat merkittävän osan verkkotoiminnan resursseista. Sähkön siirto toimialueella kunnittain Kempele 29 % Oulunsalo 17 % Muhos 16 % Liminka 13 % Tyrnävä 10 % Utajärvi 8 % Vaala 4 % Lumijoki 3 % Liittymien määrä ja asiakkaille siirretyn sähkön määrä kasvoivat kumpikin noin 3,5 prosenttia. Suuri uusien liittymien määrä ja asiakkaiden aktiivisuus lisäsivät myös asiakaspalvelun tarvetta. Toimialueen kasvu ohjasi investointeja Uusien liittymien rakentaminen muodosti pääosan uusinvestoinneista. Sähkön laadun ja toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi tehtiin myös vanhan verkon korjauksia ja korvausinvestointeja. Kaikkia noin sataa jakeluverkkoa koskevan Energiamarkkinaviraston selvityksen mukaan Oulun Seudun Sähkö kuuluu toimintaa mittaavien lukujen perusteella valtakunnan tehokkaimpaan ryhmään, jonka tunnusluku on yksi. Ei merkittäviä häiriötä Verkkoalue selvisi kesän myrskyistä ja ukkosista melko vähällä. Odottamatto- mien keskeytysten yhteenlaskettu aika asiakasta kohden säilyi viime vuosien tasolla ja oli selvästi vähäisempi kuin edellisenä, rajujen ukkosten ja kovan syysmyrskyn vuonna. Edulliset siirtohinnat Verkkotoiminta on monopolitoimintaa, jossa verkon omistaja määrittelee hinnan. Siirtopalvelun tuloilla rahoitetaan uudisrakentaminen sekä verkon käyttö ja ylläpito. Vuoden 2004 lopulla voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki sisältää kohtuullisen tuoton laskenta- ja valvontamekanismin. Vuoden 2005 alusta lähtien Energiamarkkinavirasto valvoo sähkön siirron hinnoittelua. Valvonta varmistaa, että verkkoyhtiöiden hinnoittelu on kohtuullista. Se myös edistää toiminnan kehittämistä. Valvontamalli ohjaa jakeluyhtiöitä vanhojen verkkojen uusimiseen, koska sallittu tuotto perustuu pääoman nykykäyttöarvoon. Malli ei tue vanhan 8
Asiakkaat Keskeytykset Siirretty sähköenergia 25 000 minuuttia/asiakas 300 450 GWh 20 000 250 400 350 15 000 10 000 200 150 100 300 250 200 150 5 000 50 100 50 0-00 -01-02 -03-04 0-00 -01-02 -03-04 0-00 -01-02 -03-04 odottamattomat keskeytykset suunnitellut keskeytykset korjaamista, jolla pääomarakenne ei uudistuisi. Verkkotoiminnan vuoden 2004 tulos oli hyvä, vaikka Oulun Seudun Sähkön siirtohinnat olivat Energiamarkkinaviraston julkaisemassa valtakunnallisessa vertailussa lähes kaikissa kulutusryhmissä viiden halvimman joukossa. Tämä kertoo siten hyvästä toimintarakenteesta ja toiminnan onnistumisesta. Oulun Seudun Sähkön vuoden 2005 alussa tekemä siirtohintojen alennus oli vapaaehtoinen eikä johtunut viranomaisvalvonnasta. Osuuskuntaperiaatteiden mukainen hinnoittelu on pitänyt siirtohinnat maltillisina eikä yritys osuuskuntana tavoittele hinnoittelullaan maksimaalista viranomaisten sallimaa tasoa. Tulevaisuudessa mittarit etäluentaan Toimialueen tasainen kasvu on luonut hyvää pohjaa toiminnan kehittämiseen. Voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki kiristää toiminnan kannattavuutta, mutta näköalat kasvavalla alueella ovat kuitenkin myönteiset. Viime vuosina Limingan ja Tupoksen alueelle on rakennettu runsaasti uusia liittymiä. Nykyinen 1972 rakennettu Limingan sähköasema ei riitä kasvavan alueen tarpeisiin. Liminkaan rakennetaan vuonna 2005 uusi sähköasema ja muitakin uusia sähköasemia suunnitellaan. Merkittävä osa vanhasta keskijännitejohtoverkosta joudutaan uusimaan tulevina vuosina. Lähitulevaisuudessa suuri muutos on siirtyminen sähkönkulutuksen mittaamisessa etäluentaan. Mittarinlukijoiden käynnit asiakkaiden luona harvenevat, koska lukemat saadaan laskutusjärjestelmään automaattisesti. Etäluenta muuttaa laskutuksen kulutuksen mukaiseksi. Tasoituslaskut jäävät historiaan. Verkkotoiminta Muutos % vuodesta 2004 2003 Sähkönsiirto verkkoalueella 408 GWh +3,5 Asiakkaita 24 249 +3,4 110 kv:n johdot 16 km 0 20 kv:n johdot 1 290 km +1,3 0,4 kv:n johdot 1 777 km +2,1 Jakelumuuntamot 1 230 kpl +2,2 Sähköasemat 9 0 Kauko-ohjattavia erotinasemia 34 +3,0 9
Suuret investoinnit sähkön tuotantoon jatkuivat Tuotannon energialähteet Vesi 62,4 % Tuuli 2,0 % Puu 9,9 % Turve 14,7 % Hiili 10,1 % Öljy 0,1 % Kierrätyspolttoaine 0,8 % Strategian mukaisesti tuotantokapasiteettia hankittiin lisää. Oulun Seudun Sähkö sai käyttöönsä 15 vuodeksi noin 100 gigawattitunnin vuosituotanto-osuuden norjalaisesta Ranan voimalaitoksesta. Oman tuotannon ja tuotanto-osuuksien määrä on nyt noin 300 gigawattituntia vuodessa. Se vastaa noin kolmea neljäsosaa toimialueella käytettävästä sähkömäärästä. Tuotannollisten investointien omarahoitus vuonna 2004 oli 4,8 miljoonaa euroa, josta pääosan vei Rana-hanke. Joustavaa tuotantoa Ranasta Syyskuussa 2004 vahvistui kauppa, jonka perusteella Oulun Seudun Sähkö sai Kymppivoima Tuotanto Oy:n osakkaana käyttöönsä 15 vuodeksi 100 gigawattitunnin vuosittaisen tuotanto-osuuden Ranan voimalaitoksesta. Voimalaitoksen yli vuoden tuotantoa vastaavat vesivarastot sallivat hyvin pitkälle viedyn tuotannon optimoinnin. Suuresta omistajajoukosta huolimatta voimalaitoksen käyttö on hyvin joustavaa. Jokainen osakas voi käyttää omaa teho- ja vesiallasosuuttaan vuoden sisällä ja eri vuosina täysin omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Aiemmin laitoksen tuotannosta noin 90 prosenttia on tehty talvella ja 10 prosenttia kesällä. Sähkö siirretään Suomeen Pohjoismaisen sähköpörssin kautta. Toimitukset alkoivat vuoden 2005 alussa. Sähkön markkinahinnat laskivat Sähkön markkinahinnat olivat poikkeuksellisesti korkeimmillaan kesällä 2004. Tämä johtui alkuvuoden huonosta vesitilanteesta Pohjoismaissa. Syyskuun alun jälkeen vesitilanne palasi normaaliksi ja sähkön markkinahinnat putosivat jyrkästi vuoden viimeisten kuukausien aikana. Koko vuoden keskihinta oli 22 prosenttia edellistä vuotta alhaisempi. Se heikensi merkittävästi Oulun Seudun Sähkön tuotannon kannattavuutta toimintavuoden aikana. 10
Sähkön tuotannon merkitys Oulun Seudun Sähkön taloudellisessa tuloksessa kasvaa, kun tuotanto lisääntyy. Vuoden 2005 aikana panostetaan enemmän tuotannon suunnitteluun ja riskien hallintaan. Oulun Seudun Sähkö myi kaiken omasta tuotannostaan ja tuotanto-osuuksistaan saamansa sähkön Energiapolar Oy:lle Huono turvevuosi vaikutti Alholmens Kraftiin Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen tuotanto oli 70,2 gigawattituntia, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syynä tuotannon laskuun olivat lähinnä joulukuussa laitoksen toimintaa haitanneet tekniset ongelmat. Toimintaan vaikutti myös hyvin huono turvekesä. Turpeen laatu heikkeni selvästi ja turvetta saatiin nostettua vain vähäisiä määriä. Tämän vuoksi sekä turpeen että puupolttoaineiden hinnat nousivat. Vaikutukset heijastuvat ainakin vuoden 2005 alkupuoliskolle. Kesän 2005 turpeen tuotantoolosuhteet ovat hintakehityksen kannalta ratkaisevia. Kemijoen tuotanto palasi normaalitasolle Monen vuoden jälkeen Lapin Sähkövoima Oy:n kautta saatavan Kemijoen vesivoiman määrä ylsi keskimääräisen vesivuoden tasolle. Tuotantomäärä oli 29,1 gigawattituntia. Myös vesivarastojen määrä oli vuoden lopulla normaalilla tasolla. Ongelmista huolimatta tuulivoiman osuus kasvussa Riutunkarin tuulivoimalan tuotantomäärä putosi merkittävästi tammikuussa tapahtuneen siipivaurion vuoksi. Laitos oli pois käytöstä yli kolmen kuukauden ajan. Vastaavia siipiongelmia oli myös saman valmistajan Propel Voima Oy:n omistamassa Uudenkaupungin tuulipuiston voimalassa. Lisäksi tuulipuiston toisen tuulivoimalan konehuone paloi ja voimala oli loppuvuoden pois käytöstä. Nämä ongelmat vähensivät Propel Voima Oy:n kautta saatua tuulienergian määrää. Oulun Seudun Sähkö on suurimpia omistajia PVO-Innopower Oy:ssä, joka on viime vuosina investoinut useisiin tuulivoimaloihin. Yhtiö aloitti toimintavuoden aikana uutta tekniikkaa edustavan kolmen megawatin voimalan rakentamisen Oulun Vihreäsaareen. Kun voimala otetaan käyttöön vuoden 2005 aikana, se on Suomen suurin. Tuulivoiman tuotanto oli yhteensä 4,0 gigawattituntia. Käyttöongelmista huolimatta määrä kasvoi PVO-Innopower Oy:n kautta saadun uuden kapasiteetin vuoksi. Vuoden 2005 tuulivoiman ennustetaan kasvavan noin 1,5 prosenttiin toimialueen sähkönkäytöstä. Määrä ylittää vuodelle 2010 asetetut valtakunnalliset tavoitteet. Svartisenin ensimmäinen toimintavuosi Oulun Seudun Sähkö omistaa vesivoimaa Svartisenin vesivoimalaitoksesta Norjassa. Omistus on toteutettu Svartisen Holding AS:n kautta. Vuosi 2004 oli uuden omistusjärjestelyn mukainen ensimmäinen toimintavuosi. Oulun Seudun Sähkön omis- 11
Valokaari 2/2004 Rana, Norjan suurimpia vesivoimalaitoksia Rana on yksi Norjan suurimmista vesivoimalaitoksista 500 megawatin tehollaan. Keskimääräinen vuosituotanto on noin 2,2 terawattituntia. Se on samansuuruinen kuin Svartisenin voimalaitoksen tuotanto ja vastaa suunnilleen Oulujoessa olevien voimalaitosten yhteenlaskettua tuotantoa. Voimalaitoksen putouskorkeus on 505 metriä ja keskimääräinen vesivirtaama 54 kuutiometriä sekunnissa. Vesivarasto koostuu viidestä eri altaasta. Niiden yhteenlaskettu tilavuus vastaa noin 1,3 vuoden tuotantoa. tusosuus yhtiöstä on 15,63 prosenttia. Tätä vastaava laskennallinen tuotanto-osuus on noin 90 gigawattituntia vuodessa. Laitoksen toiminta oli odotetun mukaista ja vuosituotanto vastasi keskimääräisen vesivuoden tuotantoa. Poiketen muista tuotannollisista omistuksista Svartisenin tuotanto ei tule Oulun Seudun Sähkön taseeseen eikä siten varsinaiseen liiketoimintaan. Voimalaitoksen tuotanto myydään pohjoismaisille markkinoille Norjassa. Svartisen Holding AS jakaa omistajilleen osinkoa tuloksen mukaan. Maakaasudiesel varalla Oulun Seudun Sähköllä on Lappeenrannassa 15 megawatin maakaasukäyttöinen dieselvoimala. Sitä käytetään vain sähkön markkinahinnan noustessa hyvin korkealle. Vuonna 2004 sähkön markkinahinta ei yltänyt kertaakaan tälle tasolle. Päästökauppa alkaa EU:n sisäinen, ainoastaan hiilidioksidia koskeva päästökauppa alkaa vuoden 2005 alussa. Ensimmäiselle kolmen vuoden jaksolle ilmaisia päästöoikeuksia on Suomessa jaettu sähkön tuottajille lähes niiden tarvitsemat määrät. Siksi päästökaupan vaikutuksen sähkön markkinahintaan odotetaan jäävän vähäiseksi. Toisen jakson 2008 2012 aikana vähennystavoitteet ovat huomattavasti suuremmat. Niiden vaikutuksesta sähkön markkinahinnan odotetaan nousevan useita kymmeniä prosentteja. Oulun Seudun Sähkön tuotantoinvestoinnit ovat kohdistuneet pääosin hiilidioksidipäästöjä tuottamattomiin ja uusiutuviin energiamuotoihin, joille ei tarvitse hankkia päästöoikeuksia. Näiden tuotantoresurssien kilpailukyvyn odotetaan paranevan tulevaisuudessa merkittävästi. Tuotanto GWh Muutos % vuodesta 2004 2003 Kemijoki 29,1 +29 Alholma 70,2-3 Lappeenranta 0 0 Tuulivoima 4,0 +15 Svartisen 93,8 Yhteensä 197,1 +91 Kokonaistuotanto 200 GWh 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-00 -01-02 -03-04 12
Biopolttoaineiden osuus vahvistui Oulun Seudun Lämpö solmi kolmen metsänhoitoyhdistyksen kanssa puupolttoaineen toimitussopimuksen, jonka perusteella yhtiö tuottaa kaukolämpöä puupolttoaineella Muhoksella ja Tyrnävällä. Tavoitteena on lisätä edelleen bioenergian käyttöä. Lämmön myynti kunnittain Kempele 56 % Muhos 19 % Tyrnävä 7 % Liminka 6 % Kiiminki 2 % Lumijoki 1 % Lähilämpö 9 % Kiimingissä kaukolämpöä myydään Jäälissä. Lähilämpöä myydään kaikissa toimialueen kunnissa. Oulun Seudun, Rannikon ja Ylikiimingin metsänhoitoyhdistysten kanssa allekirjoitettiin toukokuussa puupolttoaineen toimitussopimus. Sopimuksen mukaan metsänhoitoyhdistykset toimittavat vuosina 2004 2008 Muhoksen, Päivärinteen ja Tyrnävän lämpökeskusten tarvitseman polttohakkeen. Kaukolämmityksen asema vahvistui Uusia kaukolämpöasiakkaita saatiin ennakoitua enemmän. Uudisrakennuksia liitettiin kaukolämmitykseen Kempeleessä yhdeksän. Lumijoella kaukolämpökuorma liki kolminkertaistui, kun kaksi koulua, uusi kirjasto, asuntoyhtiö ja pankkikiinteistö liitettiin verkkoon. Uusia kaukolämmön käyttäjiä tuli myös Muhokselle, Tyrnävälle ja Liminkaan. Lämpöenergian myynnissä jäätiin hiukan vuoden tavoitteesta, mutta tarvittava polttoainemäärä pieneni myös. Vuosi oli asteen verran keskimääräistä lämpimämpi. Valokaari 2/2004 Kauko- ja lähilämpöä Lähilämpöä tarjotaan niihin kiinteistöihin, joita ei voida liittää kaukolämpöön ja asiakkaille, joiden ei ole tarkoituksenmukaista itse huolehtia kiinteistönsä lämmityshuollosta. Oheispalveluna Oulun Seudun Lämpö Oy tarjoaa kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien tarkastamista ja huoltoa. Sateet vaikeuttivat polttoainehuoltoa Yli puolet lämpöenergiasta ostettiin Oulun Energialta. Loput tuotettiin omissa lämpökeskuksissa palaturpeella, puupelleteillä, hakkeella ja polttoöljyllä. Polttoöljyjen hinnat nousivat tammikuusta loka-marraskuuhun runsaalla kolmanneksella. Ylimmillään raskaan öljyn hinta oli lähes 30 ja kevyen öljyn vastaavasti runsaat 52 euroa megawattitunnilta. Vuoden lopussa hinnat kääntyivät lievään laskuun. Kesän runsaat sateet vaikeuttivat polttoturpeen ja energiahakkeen tuotantoa ja heikensivät näiden polttoaineiden laatua. Marras-joulukuussa jouduttiin palaturpeen lämpöarvoa nostamaan lisäämällä joukkoon puupellettiä. Sateiden aiheuttamista energiahakkeen tuotanto-ongelmista huolimatta Muhoksen ja Tyrnävän lämpökeskuksilla päästiin tuottamaan bioenergiaa lähes täysitehoisesti. 13
Oulun Seudun Lämpö Oy toimii Oulun talousalueella. Kaukolämpötoimintaa on tällä hetkellä Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Muhoksella, Tyrnävällä ja Jäälissä. Suunnitellut investoinnit toteutuivat Investointeihin käytettiin vuoden aikana lähes miljoona euroa. Kaukolämmön siirto- ja jakelujohtoja rakennettiin useita kilometrejä Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella ja Tyrnävällä. Muhoksen ja Tyrnävän lämpökeskuksiin hankittiin uudet savupiiput. Lumijoen kunnalta vuokrattiin keskustan kaava-alueen länsiosasta tontti, jolle sijoitettiin siirrettävä lämpökeskus. Myöhemmin tontille tulee biolämpökeskus. Maltillista hinnoittelua Asiakkaiden maksama lämmön keskihinta oli edellisvuotta hiukan alhaisempi. Heinäkuusta alkaen sähköosuuskuntien jäsenedut koskivat myös Oulun Seudun Lämmöltä ostettavaa lämpöenergiaa. Biopolttoaineiden osuutta lisätään Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä bioenergian tuotantoa ja laajentaa kaukolämpöverkkoja. Kiireellisimmät hankkeet ovat Muhoksen Puhakan alueen ja Kiimingin Jäälin alueverkkojen rakentaminen. Lisäksi Limingassa ja Lumijoella käynnistetään bioenergian tuotannon suunnittelu. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys luo edellytyksiä valtion tukitoimien lisäämiseen, kun hyödynnetään kotimaisia energialähteitä. Oulun Seudun Lämmölle avautunee entistä paremmat mahdollisuudet muuttaa öljyä käyttävät lämmöntuotantoyksiköt kotimaisilla polttoaineilla, turpeella ja energiapuulla toimiviksi. Kaukolämpötoiminta Muutos % vuodesta 2004 2003 Liikevaihto 4,0 M +6,8 Tilikauden voitto 0,4 M +29,5 Investoinnit 0,7 M -26,1 Lämpöenergian myynti 99,3 GWh +6,4 Lämpöasiakkaita 601 +4,5 Lämpökeskukset 58,3 MW +8,0 Kaukolämpöverkot 59,1 km +5,8 Lämpöasiakkaat 600 500 400 300 200 100 0-00 -01-02 -03-04 Investoinnit 2,0 miljoonaa euroa 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-00 -01-02 -03-04 Tuloslaskelma (1 000 euroa) 31.12.2004 31.12.2003 LIIKEVAIHTO 4 002 3 749 Liiketoiminnan muut tuotot 1 16 Materiaalit ja palvelut 2 139 1 987 Henkilöstökulut 412 407 Poistot 510 497 Liiketoiminnan muut kulut 260 70 LIIKEVOITTO 683 604 Rahoitustuotot ja kulut 34 41 Poistoeron muutos 59 107 Tilikauden verot 171 132 TILIKAUDEN VOITTO 419 324 Liikevaihto ja voitto miljoonaa euroa 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-00 -01-02 -03-04 liikevaihto voitto 14
Hallinto ja henkilöstö Oulun Seudun Sähkö perustettiin vuonna 1921 hoitamaan hyvälaatuisen sähkön saantia ja jakelua. Tämä on edelleen keskeinen tehtävä, vaikka yritys on muuttunut ja muuttuu ajan vaatimusten mukaisesti. Konsernin emoyhtiö on Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö, jonka yritysmuoto nimensä mukaisesti on osuuskunta. Sen omistajia ovat jäsenosuuskunnat ja -yhteisöt. Niiden kautta jäseninä olevat asiakkaat voivat käyttää omistajavaltaa ja vaikuttaa konsernin kehitykseen. Jäsenistön muodostavat seuraavat jäsenosuuskunnat ja yhteisöt Jäsenosuuskunnat Alatemmeksen Sähköosuuskunta Liminka Kempeleen Energiaosuuskunta Kempele Limingan Sähköosuuskunta Liminka Muhoksen Sähköosuuskunta Muhos Oulunsalon Sähköosuuskunta Oulunsalo Salonpään Sähköosuuskunta Oulunsalo Sähköosuuskunta Lumi Lumijoki Temmeksen Sähköosuuskunta Tyrnävä Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta Tyrnävä Utajärven Sähköosuuskunta Utajärvi Vaalan Sähköosuuskunta Vaala Ängeslevän Sähköosuuskunta Tyrnävä Muut jäsenyhteisöt Kempeleen kunta Limingan Osuusmeijeri Tyrnävän Osuusmeijeri Konsernissa ylintä päätösvaltaa käyttävässä osuuskuntakokouksessa jokaisella jäsenosuuskunnalla ja -yhteisöllä on yksi ääni. Osuuskuntakokous valitsee jäsenet hallintoneuvostoon, joka puolestaan valitsee hallituksen jäsenet. Operatiivisesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja. Jäsenosuuskunnat Oulun Seudun Sähkö on yritysmuodoltaan toisen asteen osuuskunta eli keskusosuuskunta, jonka jäsenistön muodostavat kaksitoista jäsenosuuskuntaa ja kolme muuta yhteisöä. Osuuskuntakokous Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkössä ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskuntakokous. Siihen osallistuu edustaja jokaisesta 12 jäsenosuuskunnasta ja kolmesta muusta jäsenyhteisöstä. Osuuskuntakokous pidettiin 5.5.2004. Tilinpäätös vahvistettiin ja hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuoden 2003 tileistä ja hallinnosta. Lisäksi osuuskuntakokous valitsi hallintoneuvoston jäsenet erovuoroisten tilalle, kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajat. Hallintoneuvosto Hallintoneuvostoon kuuluu 21 jäsentä. Kunnan asiakasmäärästä riippuu, montako jäsentä osuuskuntakokous valitsee kustakin kunnasta hallintoneuvostoon. Oulun Seudun Sähkön toimialueen jokaisesta kunnasta on ainakin yksi edustaja. Edustajia hallintoneuvostoon valitaan kuntien asiakasmäärän perusteella seuraavasti: Asiakkaita Edustajia hallintoneuvostoon alle 1 000 yksi 1 000 2 000 kaksi yli 2 000 kolme Hallintoneuvoston tehtävänä on muun muassa valita hallituksen jäsenet ja päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista. Hallintoneuvosto kokoontui 21.4. ja 3.11.2004. Syksyn kokouksessa hyväksyttiin muun muassa tuotanto-osuuden hankkiminen Ranan voimalaitoksesta Norjasta. Valokaari 2/2004 Jäsenetuja sähköosuuskuntien jäsenille Oulun Seudun Sähkön tai Oulun Seudun Lämmön henkilöasiakas voi liittyä sähköosuuskunnan jäseneksi ja saada alennuksen ostamastaan energiasta. Sähköosuuskuntien jäsenet saavat Energiapolar Oy:ltä ostamastaan sähköstä jäsenalennusta 0,30 senttiä kilowattitunnilta. Alennus myönnetään sähköenergian arvonlisäverollisesta hinnasta. Saman suuruisen alennuksen saa myös Oulun Seudun Lämmöltä ostettavasta lämpöenergiasta. 15
Vuoden 2004 hallintoneuvoston jäsenet ja erovuodet Seppo Yli-Elsilä, pj Liminka 2004 Jouko Haapalahti Kempele 2006 Heikki Heikkinen Liminka 2004 Osmo Heikkinen Muhos 2006 Rauno Hekkala Oulunsalo 2006 Juha Hemmilä Lumijoki 2005 Pentti Kennilä Liminka 2006 Kauko Kinnunen Utajärvi 2006 Toivo Kinnunen Tyrnävä 2006 Jorma Kiviniemi Kempele 2005 Aimo Laitinen Utajärvi 2004 Paavo Niemelä Tyrnävä 2005 Mikko Pasma Oulunsalo 2004 Pertti Sankilampi Kempele 2004 Seppo Sumén Utajärvi 2005 Heikki Tihinen Tyrnävä 2004 Seppo Tikkanen Muhos 2005 Veikko Tossavainen Vaala 2005 Riku Vinkki Oulunsalo 2006 Väinö Väänänen Muhos 2004 Matti Yrjämä Vaala 2004 Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Seppo Yli-Elsilä (oikealla). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Eero Holma (istumassa) ja varapuheenjohtajana Ossi Sainila. Alakuvassa Oulun Seudun Sähkön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Risto Kantola, asiakaspalveluosaston päällikkö Pentti Pikkarainen, Oulun Seudun Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Osmo Rautio, verkkopalveluosaston päällikkö Yrjö Vilhunen, toimitusjohtajan assistentti Tarja Ollikainen ja varatoimitusjohtaja Juho Kankaanpää. Kaudeksi 2005 2007 valittiin erovuoroisista uudelleen Mikko Pasma Oulunsalosta, Pertti Sankilampi Kempeleestä, Väinö Väänänen Muhokselta, Seppo Yli-Elsilä Limingasta ja Matti Yrjämä Vaalasta. Heikki Heikkisen tilalle valittiin Tapio Koskela Limingasta, Aimo Laitisen tilalle Tapani Mikkonen Utajärveltä ja Heikki Tihisen tilalle Mauno Kukkola Tyrnävältä. Hallitus Hallituksen muodostavat hallintoneuvoston kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemat viisi henkilöä. Hallitukseen voidaan lisäksi valita kaksi varajäsentä. Hallintoneuvoston puheenjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa. Vuonna 2004 hallitus kokoontui 11 kertaa ja käsitteli kaikkiaan 139 asiaa. Hallituksessa olivat esillä muun muassa seuraavat asiat: Maaliskuussa päätettiin merkitä 499 osaketta PVO-Innopower Oy:n osakeannista, joka oli osa Vihreäsaareen rakennettavan 3 MW:n tuulivoimalan rahoitusta. Huhtikuussa päätettiin lopettaa toistaiseksi Oulun Seudun Sähköasennus Oy:n toiminta elokuun loppuun mennessä. Eltel Networks Pohjoinen Oy tarjosi työpaikan kaikille yhtiön neljälle asentajalle. Toimitusjohtaja Juhani Jääskeläinen siirtyi kesäkuun alussa toisen yhtiön palvelukseen. Huhtikuussa hyväksyttiin myös yhtiön organisaatiomuutos. Sen mukaisesti mittariasentajat siirtyivät 1.5.2004 alkaen asiakaspalveluosastolta verkkopalveluosastolle. Toukokuussa hyväksyttiin Oulun Seudun Lämpö Oy:n hallituksen esitys sähköosuuskuntien jäsenedun laajentamisesta koskemaan myös lämpöenergiamaksuja. Alennus on 0,30 senttiä kilowattitunnilta energia-maksun arvonlisäverollisesta hinnasta. Jäsenalennusta sovellettiin 1.7.2004 alkaen tapahtuviin lämpöenergian toimituksiin. Elokuussa päätettiin osallistua Kymppivoima Tuotanto Oy:n osakkaana norjalaiseen vesivoimahankkeeseen. Hanketta käsiteltiin ensimmäisen kerran tammikuun kokouksessa, jolloin päätettiin osallistua hankkeen jatkoselvityksiin. Syyskuussa hyväksyttiin Lumijoentien sähköaseman kiinteistökauppa. Tontille rakennetaan noin miljoona euroa maksava sähköasema, joka palvelee sekä Limingan että Lumijoen tarpeita. Sähköaseman toimittajaksi valittiin joulukuussa edullisimman tar jouksen antanut ABB Oy. 16
Lokakuussa hyväksyttiin uuden talous- ja henkilöstöhallintajärjestelmän hankkiminen TietoEnatorilta. Uudessa järjestelmässä manuaalinen käsittely ja paperitulosteet vähenevät, kaikki tarvittavat tiedot ovat samassa järjestelmässä ja raportointi paranee olennaisesti. Marraskuun kokouksessaan hallitus päätti alentaa sähkön siirtohintoja 1.1.2005 alkaen viisi prosenttia. Alennus toteutettiin samansuuruisena jokaisessa tariffi ssa ja se kohdistettiin sekä perus- että energiamaksuihin. Hallitus totesi sähkön siirtoliiketoiminnan tehokkuuden kehittyneen suotuisasti viime vuosien aikana. Lisäksi tuotantokapasiteettiin on investoitu mittavasti, jotta sähkön kokonaishinta voidaan vakauttaa pitkällä aikavälillä. Oulun Seudun Sähkön talouden kehitysennusteet ovat hyvät, mikä mahdollistaa siirtohintojen alentamisen. Joulukuun kokouksessa hallitus hyväksyi Oulun Seudun Sähkön osalta Svartisen Holding AS:n pitkäaikaiset rahoitusjärjestelyt. Vuoden 2004 hallituksen jäsenet ja erovuodet Varsinaiset jäsenet Eero Holma, pj, Kempele 2004 Ossi Sainila, vpj Liminka 2005 Pentti Kesti Muhos 2006 Jukka Matinolli Tyrnävä 2006 Pentti Takkinen Oulunsalo 2004 Varajäsenet Kauko Kinnunen Utajärvi 2005 Kauko Pakaslahti Lumijoki 2005 Kaudeksi 2005 2007 varsinaisiksi jäseniksi valittiin uudelleen Eero Holma Kempeleestä ja Pentti Takkinen Oulunsalosta. Hallituksen esittelijänä toimi toimitusjohtaja Risto Kantola ja sihteerinä Tarja Ollikainen. Henkilöstö Oulun Seudun Sähkön palveluksessa vuoden 2004 lopussa oli 30 henkilöä, joista viisi oli työntekijöitä, 25 toimihenkilöitä. Lisäksi Oulun Seudun Lämmössä työskenteli yhdeksän henkilöä, joten koko konsernin henkilökuntamäärä oli 39. Oulun Seudun Lämpö ostaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut emoyhtiöltä. Keskuskauppakamarin myöntämän kultaisen ansiomerkin kolmenkymmenen vuoden palveluksesta sai henkilöstöpäällikkö Veikko Myllyselkä ja hopeisen ansiomerkin kahdenkymmenen vuoden palveluksesta asiakasneuvoja Tarja Väyrynen. Oulun Seudun Lämpö Oy:n hallinto Hallituksen kuuluu neljä yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Varsinainen yhtiökokous pidettiin 21.4.2004. Kokous vahvisti vuoden 2003 tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden vuoden 2003 tileistä ja hallinnosta. Vuoden 2004 hallituksen jäsenet ja erovuodet Varsinaiset jäsenet Risto Kantola, pj 2005 Jukka Matinolli 2004 Markku Myllylä 2006 Osmo Rautio Varajäsen Juho Kankaanpää 2005 Kaudeksi 2005 2007 valittiin varsinaiseksi jäseneksi uudelleen Jukka Matinolli. Toimitusjohtaja Osmo Rautio toimi hallituksen sihteerinä. Tarkastustoiminta Osuuskuntakokouksen valitsemina tilintarkastajina toimivat revisioneuvos Jaakko Reiniharju HTM ja Simo Salonen KHT. Varatilintarkastajina toimivat Anja Karppinen-Koponen HTM ja Pohjois-Suomen Tilintarkastustoimisto Oy HTM-yhteisö. Sähköverkon varmennustarkastuksen suoritti Veli Matilainen Sähkötarkastus Fimtekno Oy:stä. 17
Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Tässä vuosikertomuksessa ei esitetä virallista tilinpäätöstä. Siitä on otettu mukaan konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelmat, taseet ja niiden liitetiedot sekä rahoituslaskelma. Keskeisimmistä tiedoista esitetään viiden vuoden kuvaajat. Konsernin tuloslaskelma 1.1. 31.12.2004 1.1. 31.12.2003 LIIKEVAIHTO 15 058 908 24 496 493 Liiketoiminnan muut tulot 495 309 265 318 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ja lämmön ostot -2 927 010-9 357 082 Aine- ja tarvikeostot -2 245 684-2 653 448 Varaston muutos -22 161-16 495 Ulkopuoliset palvelut -1 912 318-2 017 478-7 107 173-14 044 503 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 287 118-1 456 140 Henkilösivukulut Eläkekulut -277 350-301 307 Muut henkilösivukulut -104 035-114 332-1 668 504-1 871 778 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 911 478-2 813 390 Liiketoiminnan muut kulut -1 736 898-1 940 497 LIIKEVOITTO 2 130 165 4 091 643 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 587 177 139 563 Sijoitustoiminnan tuotot 578 070 244 621 Muut korko- ja rahoitustuotot 307 487 162 592 Arvonmuutos pysyvien vastaavien sijoituksista 495 682 0 Korkokulut ja muut rahoituskulut -72 069-40 507 Sijoitustoiminnan tappiot -244 482-398 451 1 651 864 107 819 VOITTO ENNEN SATUNNAISERIÄ 3 782 029 4 199 462 Satunnaiset kulut 0-646 000 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 3 782 029 3 553 462 Tuloverot -840 722-1 085 192 Laskennallisen verovelan muutos 219 670-139 059 Vähemmistön osuus 0-121 198 TILIKAUDEN VOITTO 3 160 977 2 208 013 18
Konsernin tase 31.12.2004 31.12.2003 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 111 946 115 801 Liikearvo 143 553 360 662 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 196 664 175 163 Rakennukset ja rakennelmat 3 109 818 3 105 983 Verkosto 18 814 133 18 120 743 Koneet ja kalusto 3 298 520 3 457 038 Muut aineelliset hyödykkeet 168 441 147 937 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 16 109 424 11 259 999 Muut sijoitukset 0 3 907 833 41 952 499 40 651 159 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 115 006 137 167 Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina 20 000 20 000 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 4 420 454 4 307 063 Muut saamiset 12 038 15 369 Siirtosaamiset 123 581 347 598 Rahat ja pankkisaamiset 3 819 044 3 361 704 8 510 123 8 188 901 Vastaavaa yhteensä 50 462 622 48 840 060 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 113 5 113 Vararahasto 336 376 336 376 Voittovarat edellisiltä tilikausilta 18 135 590 15 927 577 Tilikauden voitto 3 160 977 2 208 013 21 638 055 18 477 078 VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 19 581 623 18 145 685 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 1 107 302 1 291 852 Laskennallinen verovelka 2 847 860 3 067 529 Lyhytaikainen Saadut ennakot 1 329 230 162 Ostovelat 1 042 946 1 318 390 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 184 550 2 230 818 Muut velat 3 651 673 3 243 364 Siirtovelat 407 283 835 182 28 824 567 30 362 982 Vastattavaa yhteensä 50 462 622 48 840 060 19
Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma 1.1. 31.12.2004 1.1. 31.12.2003 LIIKEVAIHTO 10 794 160 12 818 345 Liiketoiminnan muut tuotot 555 226 444 254 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot -2 927 010-3 016 386 Aine- ja tarvikeostot -62 711-447 000 Ulkopuoliset palvelut -1 831 190-1 889 951-4 820 912-5 353 337 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -880 560-745 494 Henkilösivukulut Eläkekulut -187 231-138 730 Muut henkilösivukulut -74 640-65 125-1 142 431-949 349 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 405 604-2 306 583 Liiketoiminnan muut kulut -1 548 542-1 618 928 LIIKEVOITTO 1 431 898 3 034 403 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 741 261 603 676 Sijoitustoiminnan tuotot 578 070 244 621 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 1 410 10 146 Muilta 305 007 132 563 Arvonmuutos pysyvien vastaavien sijoituksista 495 682 0 Korko- ja muut rahoituskulut -35 726-4 490 Sijoitustoiminnan tappiot -244 482-398 451 1 841 223 588 066 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 3 273 121 3 622 469 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -316 731-385 900 Tuloverot -714 675-942 344 TILIKAUDEN VOITTO 2 241 715 2 294 225 20
Oulun Seudun Sähkön tase 31.12.2004 31.12.2003 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 43 920 43 920 Liikearvo 143 553 360 662 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 196 664 175 163 Rakennukset ja rakennelmat 2 568 211 2 671 850 Sähköverkosto 13 799 046 13 337 812 Koneet ja kalusto 2 225 880 2 241 447 Muut aineelliset hyödykkeet 154 986 134 286 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 1 767 927 1 767 927 Muut osakkeet ja osuudet 16 102 621 11 253 196 Muut sijoitukset 0 3 907 833 37 002 806 35 894 096 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina 20 000 20 000 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 4 194 248 4 055 460 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 5 724 155 104 Muut saamiset 9 168 8 320 Siirtosaamiset 59 833 50 826 Rahat ja pankkisaamiset 3 486 959 3 152 616 7 775 932 7 442 325 Vastaavaa yhteensä 44 778 738 43 336 421 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 113 5 113 Vararahasto 336 376 336 376 Käyttöpääoma 9 921 137 7 626 912 Tilikauden voitto 2 241 715 2 294 225 12 504 341 10 262 626 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero 9 782 501 9 465 770 VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 17 881 213 16 658 374 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 0 2 000 000 Saadut ennakot 1 329 1 329 Ostovelat 697 176 1 012 420 Velat saman konsernin yrityksille 3 073 79 029 Muut velat 3 641 355 3 217 687 Siirtovelat 267 751 639 188 22 491 896 23 608 025 Vastattavaa yhteensä 44 778 738 43 336 421 21
Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö 2004 2003 2004 2003 Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut 15 324 27 275 11 010 14 499 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 492 259 478 520 Maksut liiketoiminnan kuluista -10 902-19 394-7 784-8 068 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 4 913 8 141 3 705 6 951 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -72-30 -36-4 Saadut korot liiketoiminnasta 308 159 317 153 Maksetut välittömät verot -1 221-1 125-1 055-809 3 929 7 144 2 931 6 290 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -3 152-4 328-2 573-3 340 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 4 404 0 4 404 0 Investoinnit muihin sijoituksiin -4 850-7 962-4 868-7 412 Lainasaamisten muutos 0 0 143 383 Tytäryhtiösuhteen purkautumisesta aiheutunut luovutustappio 0-1 581 0 0 Saadut tuotot investoinneista 1 165 384 1 319 848 Rahoitusmenot sijoituksista -244-398 -244-398 -2 677-13 885-1 819-9 919 Rahoituksen rahavirta Liittymismaksujen muutos 1 436 1 369 1 223 1 244 Lyhytaikaisten velkojen muutos -2 046 2 096-2 000 2 000 Pitkäaikaisten velkojen muutos -185 215 0 0 Maksetut osingot 0-170 0 0-795 3 511-777 3 244 Rahavarojen muutos 457-3 230 334-385 Rahavarat tilikauden alussa 3 362 6 592 3 153 3 538 Rahavarat tilikauden lopussa 3 819 3 362 3 487 3 153 22
Tuloslaskelman liitetiedot Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö 2004 2003 2004 2003 Liikevaihto Sähkön myynti 10 337 602 19 811 462 10 365 922 12 470 055 Lämmön myynti 3 936 135 3 693 280 0 0 Muu myynti 785 171 991 752 428 238 348 290 15 058 908 24 496 494 10 794 160 12 818 345 Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuotot 495 309 265 318 555 226 444 254 495 309 265 318 555 226 444 254 Henkilöstökulut ja luontaisedut Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä 30 32 25 21 Työntekijöitä 14 15 5 6 44 47 30 27 Henkilöstökulut Palkat 1 555 005 1 724 623 1 106 646 982 683 Eläkekulut 341 358 369 437 243 570 197 837 Muut henkilösivukulut 125 862 136 691 93 055 84 443 2 022 224 2 230 751 1 443 270 1 264 963 Aktivoidut palkat -353 721-358 973-300 840-315 614 1 668 504 1 871 778 1 142 431 949 349 Johdon palkat ja palkkiot 198 915 276 150 123 981 133 889 Poistot ja arvonalentumiset Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan käyttöomaisuus. Satunnaiset kulut Tytäryhtiösuhteen purkautumisesta aiheutunut luovutustappio 0 646 000 0 0 Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 0 0 316 731 385 900 Tuloverot Varsinaisen toiminnan tulovero 840 722 1 085 192 714 675 942 344 Laskennallisen verovelan muutos -219 670 139 059 0 0 621 052 1 224 251 714 675 942 344 23
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö 2004 2003 2004 2003 Käyttöomaisuuden muutokset Aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1.1. 2 303 600 2 300 001 2 209 254 2 206 679 Lisäykset 0 3 599 0 2 575 Vähennykset -252 0 0 0 Hankintameno 31.12. 2 303 348 2 303 600 2 209 254 2 209 254 Kertyneet poistot 1.1. 1 827 138 1 606 776 1 804 672 1 588 156 Tilikauden poisto 220 712 220 362 217 109 216 516 Kertyneet poistot 31.12. 2 047 849 1 827 138 2 021 781 1 804 672 Kirjanpitoarvo 31.12. 255 499 476 462 187 473 404 582 Aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 51 057 979 46 995 579 41 428 459 38 151 065 Lisäykset 3 278 412 4 402 065 2 579 654 3 375 305 Vähennykset -8 792-339 665-8 792-97 911 Hankintameno 31.12. 54 327 599 51 057 979 43 999 321 41 428 459 Kertyneet poistot 1.1. 26 051 115 23 600 128 22 867 901 20 837 511 Tilikauden poisto 2 690 767 2 593 028 2 188 495 2 090 067 Vähennysten kertyneet poistot -1 860-142 042-1 860-59 677 Kertyneet poistot 31.12. 28 740 022 26 051 115 25 054 537 22 867 901 Kirjanpitoarvo 31.12. 25 587 577 25 006 864 18 944 785 18 560 558 Sijoitukset Hankintameno 1.1. 15 167 833 7 206 161 16 928 957 9 525 897 Lisäykset 4 849 677 8 126 258 4 849 677 8 126 258 Vähennykset -4 403 767-164 587-4 403 767-723 198 Arvomuutos 495 682 0 495 682 0 Hankintameno 31.12. 16 109 424 15 167 833 17 870 548 16 928 957 Hankintahinnan ja markkina-arvon erotus 31.12. 0 +592 349 0 +592 349 Konserniyhtiöt Tytäryhtiöt Konsernin omistusosuus Emoyhtiön omistusosuus Oulun Seudun Lämpö Oy 100% 100% Oulun Seudun Sähköasennus Oy 100% 100% Saamisten erittely Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 0 5 724 7 073 Lainasaamiset 0 0 0 142 842 Siirtosaamiset 0 0 0 5 189 0 0 5 724 155 104 Siirtosaamiset Lakisäät. vakuutusten jaksotus 1 512 13 678 1 512 13 453 Myynnin jaksotus 0 14 705 0 0 Arvonlisäverosaamiset 16 137 92 335 0 0 Muut siirtosaamiset 105 932 226 881 58 321 37 373 123 581 347 599 59 833 50 826 24
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö 2004 2003 2004 2003 Oma pääoma Osuuspääoma 1.1. 5 113 5 113 5 113 5 113 Osuuspääoma 31.12. 5 113 5 113 5 113 5 113 Vararahasto 1.1. ja 31.12. 336 376 336 376 336 376 336 376 Voittovarat 1.1. 18 135 590 16 097 577 9 921 137 7 626 912 Osingonjako 0-170 000 0 0 Tilikauden voitto 3 160 977 2 208 013 2 241 715 2 294 225 Voittovarat 31.12. 21 296 567 18 135 590 12 162 852 9 921 137 Oma pääoma 31.12. 21 638 056 18 477 078 12 504 341 10 262 626 Sisältää poistoeroista muodostunutta vapaata omaa pääomaa 8 105 447 7 510 158 0 0 Voitonjakokelpoiset varat 31.12. 13 191 120 10 625 432 12 162 852 9 921 137 Laskennallinen verovelka Tilinpäätössiirroista 2 847 860 3 067 529 0 0 Velkojen erittely Velat saman konsernin yrityksille Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 0 0 830 1 064 Muut velat 0 0 2 243 77 965 0 0 3 073 79 029 Siirtovelat Lomapalkat sos.kuluineen 175 794 197 633 138 308 130 313 Verojaksotus 38 828 375 801 0 297 517 Lakisäät. vakuutusten jaksotus 3 431 7 665 802 0 Myynnin jaksotus 109 056 176 092 69 726 156 915 Ostojen jaksotus 49 341 0 49 341 0 Muut siirtovelat 30 835 77 990 9 575 54 443 407 283 835 182 267 751 639 188 Vakuudet ja vastuusitoumukset Vakuudet Kiinnitetyt panttivelkakirjat yht. 2 039 114 2 039 114 2 039 114 2 039 114 Hallituksen hallussa 639 114 639 114 639 114 639 114 Konserniyhtiöiden puolesta annettuna vakuutena 1 400 000 1 400 000 1 400 000 1 400 000 Vakuutena rahalaitoslainoista 1 291 852 1 476 403 1 291 852 1 476 403 Vastuut Takausvastuut konserniyhtiöiden puolesta 11 620 25 832 11 620 25 832 Muut omat takausvastuut 33 997 29 703 0 0 Takausvastuut muiden puolesta 31 419 502 31 816 420 31 419 502 30 026 013 Muut vastuut 3 037 980 3 281 020 3 037 980 3 281 020 25
Tuloksen ja investointien kehitys Konsernin liikevaihto ja voitto 25 miljoonaa euroa 20 15 10 5 0-00 -01-02 -03-04 Liikevaihto laski yritysjärjestelyjen vuoksi. Tulos säilyi edelleen hyvänä. liikevaihto voitto Oulun Seudun Sähkön liikevaihto ja voitto 14 miljoonaa euroa 12 10 8 6 4 2 0-00 -01-02 -03-04 Tuloksen muodostumisessa sijoitustuotoilla on yhä suurempi merkitys. liikevaihto voitto Konsernin investoinnit 12 miljoonaa euroa 10 8 6 4 2 0-00 -01-02 -03-04 Investoinnit olivat edelleen suuret. muuhun kaukolämpötoimintaan tuotantoon verkostoon 26
Voimatie 2, 90440 KEMPELE puh. (08) 310 1460 faksi (08) 310 1405 etunimi.sukunimi@oulunseudunsahko.fi Utajärven palvelupiste Kirkkotie 27, 91600 UTAJÄRVI puh. (08) 542 1166 faksi (08) 542 1985 etunimi.sukunimi@oulunseudunsahko.fi www.oulunseudunsahko.fi Voimatie 2, 90440 KEMPELE puh. (08) 310 1520 faksi (08) 310 1405 etunimi.sukunimi@oulunseudunsahko.fi www.oulunseudunlampo.fi Toteutus Viestintätoimisto Hyvä Juttu ja Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy Valokuvat Studiok Juha Korhonen Painotalo Seiska Oy