Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016
Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle Maksimaalinen hyöty minimienergialla (maksimitehon periaate) Kokeneempi ja taitavampi (judoka) on velvollinen jakamaan osaamistaan eli opettamaan kokemattomampaa, mutta oppiminen on molemminpuolista Oma hyöty = yhteisön hyöty, kun tavoite asetetaan ajallisesti riittävän pitkälle
Hankkeen tehtävät
Bionergiassa energiatehokkuuden haaste korostuu
Tyypillinen tarina Maatilalla vanha öljykattila tai klapikattila, joka tullut tiensä päähän Hankitaan uusi hakekattila, johon automaattisyöttö Lähes samalla hinnalla lisätehoja ja laajennusvaraa Liitetään lämmitysjärjestelmään myös konehalli ja varastotilaa Vesi lämmitetään ympärivuotisesti omalla hakkeella Kesällä poltetaan märkää haketta Kondenssi syövyttää kattilaa ennenaikaisesti Veden lämmityksen takia lämpökanavan lämpöhäviöt ympärivuotisia esimerkiksi 200 m matkalla > 35 MWh, heikommalla eristyksellä jopa 70 MWh Tästä kesäkäytön osuus 14 28 MWh Ei ole tavatonta, että kokonaisenergiankulutus kaksin, kolmin tai jopa viisinkertaistuu
Edellisen sivun esimerkki, veden lämmitys Veden kulutus 600 l/vrk Aika; 150 vrk Eur Lämmitys sähköllä 597 Lämmitys sähköllä, LTO 199 Lämmitys hakkeella 143 Kanavahäviö hakkeella 370 yhteensä 514 Lämmitys hakkeella 143 kanavahäviö hakkeella, huono eristys 741 yhteensä 884
Maatila on monimuotoinen kokonaisuus
Maatila on monimuotoinen kokonaisuus Energiapalvelut (esim. Maatilan energiasuunnitelma) selkeyttävät tilannetta Energian kulutus kohteittain Kaikki kilowattitunteina Määritetään hyötysuhteet, hakkeen ja muiden omien polttoaineiden laatu Miten tilani sijoittuu suhteessa muihin? Tärkeimmät kehittämiskohteet Kannattavat investoinnit tai toimintatapamuutokset Uusiutuvan energian investoinnit ja tuet
Biokaasu Luomutuotantoa itsellä tai lähialueella paljon potentiaalista levitysalaa Biokaasu ja lannoitevalmisteet Ympäristötuki Lämmölle kesäkäyttöä Laatuhakkeen tuotantoa Pellettituotanto Lämmitystarpeita verkostona Siirto & poltto kaasupolttimella kohteessa Suuri lämmön tarve Tasainen sähkön tarve Suuri laitos hybridiratkaisut/liikennebiokaasu
Puukaasu Hyvälaatuista, tasakokoista haketta saatavilla/tuotannossa Sähkön/lämmön suhde 1:3-50:50 Sähkötehon tarve ~30 kva Sähkön tarve jatkuvaa Tehon tarve sähkön hinta Suuri hetkellinen tarve sähkön hinta/hinnoittelu
Biodiesel, bioöljy Valkuaisrehun tarve Viljelyn monipuolistamistarve, syysöljykasvit Maan kunnostaminen Kuivauksen tarve liian pieni biokattilalle Öljyn hyödyntäminen kuivurissa Tuotanto kaukana jatkojalostuksesta Kierrätys/teurasrasvoja saatavilla Biokaasulaitoksen ohessa Parempi energiatehokkuus Suurehko laitos
Aurinkokeräin Hake/biomassakattila veden & tilojen lämmityksessä Veden lämmitys kesällä ilman kattilaa Maidontuotanto Varaaja tarpeen mukaan Veden lämmitys sähköllä Esim. 4 hengen perhe Vesikiertoinen lattialämmitys
Aurinkopaneeli Käyttö verkon ulkopuolella Kesäaikainen käyttö Esim. jäähdytys, ilmanvaihto, viilennys Biolämpö talvella, ilmanvaihtotarve kesällä Investointituki, jos käyttö tuotannossa
Maalämpö Maatiloilla vaihtoehtoja keruuputkistolle Helppokäyttöinen Hiljainen Kulutuksessa voi tulla yllätyksiä säädöt ja paineet tärkeitä Sopiva maaperä Keruupiirin kustannus kasvaa tehon mukana, lämpöpumpun hinta suhteessa tehoon paljon vähemmän Osateho/täysteho investoinnin hinta Mahdolliset muutokset laskutuksessa? Maalämpö & lisälämpö tästä tykkää myös verkkoyhtiö
Toteuttajat ja yhteystiedot Päätoteuttaja ProAgria Keskusten Liitto Tuensiirtokumppanit: Metsäkeskus julkiset palvelut ProAgria Etelä-Suomi Projektipäällikkö Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi, puh. 040 536 6411 Metsäkeskus; Juhani Pyykkönen, juhani.pyykkonen@metsäkeskus.fi, puh. 044 710 4203 ProAgria Etelä-Suomi; Kaisa Halme, kaisa.halme@proagria.fi, puh. 040 147 6240
Ohjausryhmä Timo Kukkonen, kehittämispäällikkö, ELY Sirpa Kurppa, professori, Luke Hannu Mikkola, yliopistonrehtori, HY, Agroteknologian laitos Markku ALM, toimialapäällikkö, ELY/TEM: Ari Toivonen, toimitusjohtaja ProAgria ESU Lauri Penttinen, projektipäällikkö, Benet Mona Anitta Riihimäki, tutkimusjohtaja, HAMK Kalevi Kyrölä, DI ja viljelijä, Perniö V-P Reskola, ylitarkastaja MMM. Juha Toivanen, yli-insinööri, Energiavirasto Joel Karlsson, Maaseutuverkosto