Palvelut kansantaloudessa kasvu ja rakennemuutos 11.9.2012 Palvelualojen työnantajat PALTA ry ETLAn tekemä tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan syksyllä 2012.
TEEMAT Mitä kehittyneempi talous, sitä suurempi palveluiden osuus Palvelut ovat nopeimmin kasvava sektori 2000-luvulla nopeimmin kasvaneita aloja ovat yrityspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut Palveluiden ulkomaankauppa on ylijäämäistä Merkittävä osa myös teollisuudesta on palveluita Suurin osa Suomen palvelusektorin työtehtävistä on korkean osaamisen tehtäviä Sääntely vaikuttaa tuottavuuteen Yli puolet suuryrityksistä on palveluyrityksiä ICT-klusterin murroksessa IT-palvelut ja ohjelmistot kasvavat edelleen
MITÄ KEHITTYNEEMPI TALOUS, SITÄ SUUREMPI PALVELUIDEN OSUUS
Palveluiden osuus kehittyneiden maiden kokonaistuotannosta on jo lähes 80 % Suomi on hieman OECD:n keskitason alapuolella Lähteet: OECD Stan, ETLA/Mankinen.
Korkean tulotason maissa palveluiden osuus kokonaistuotannosta on suuri. Palveluiden osuus kokonaistuotannosta ja tulostaso (bkt per capita) GDP per capita, 1000 USD current prices, current PPPs LUX NOR SWI USA SWE CHL Osuus kokonaistuotannosta, % Lähde: OECD, tiedot vuodelta 2009 tai viimeisimmältä saatavissa olleelta vuodelta. ISIC Rev. 3 toimialat 50-99.
Tietointensiivisten yrityspalveluiden suuri osuus on tyypillistä korkean tulotason maille. Tietointensiivisten alojen osuus kokonaistuotannosta ja bkt per capita GDP per capita, 1000 USD current prices, current PPPs LUX NOR USA GRC FIN SWE Osuus kokonaistuotannosta, % Lähde: OECD, tiedot vuodelta 2009 tai viimeisimmältä saatavissa olleelta vuodelta. ISIC Rev. 3 toimialat 64 ja 71-74.
PALVELUT OVAT TALOUDEN NOPEIMMIN KASVAVA SEKTORI
Suomessa palvelut työllistävät noin 70 % työvoimasta. Toimialojen työllisyysosuudet Suomessa, % Lähteet: Tilastokeskus, ETLA.
Suomessa palvelut ovat olleet talouden suurin sektori 1960-luvulta lähtien. Eri sektoreiden osuus kokonaistuotannosta, % Lähteet: Tilastokeskus, ETLA. Toimialojen osuudet arvonlisäyksestä.
Palveluiden vaikutus talouskasvuun on ollut suurin 1960-luvulta alkaen Ruotsi on hyödyntänyt palvelutalouden mahdollisuuksia Suomea paremmin. Eri sektoreiden vaikutus (kontribuutio) BKT:n kasvuun, %-yksikköä Lähteet: Kokkinen (2011) ja OECD National accounts (vuodet 1980 2010). Luvut ovat ajanjaksojen keskiarvoja.
2000-LUVULLA NOPEIMMIN KASVANEITA ALOJA OVAT YRITYSPALVELUT SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
Työllisyyden kehitys (Työtunnit, 2000=100) Hallinto, tukipalv. (vuokraus, leasing, työnhaku, varauspalv., turvallisuus, siivous kiinteistönhoito) Muut palvelut Tietointens. palv. Terveys, sosiaali Alkutuotanto Teollisuus
Työllisyys %-osuus Suomen työtunneista v. 2010 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Tuotannon kehitys (arvonlisäys, 2000=100) Hallinto, tukipalv. Informaatio, viestintä Kauppa Alkutuotanto Teollisuus Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Netto v. 2000 viitehinnoin.
Tuotanto %-osuus Suomen arvonlisäyksestä v. 2010 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Netto v. 2000 viitehinnoin.
PALVELUIDEN ULKOMAANKAUPPA ON YLIJÄÄMÄISTÄ
Palveluiden vienti ja tuonti, mrd. euroa Vienti Tuonti Lähde: Tilastokeskus, palvelujen ulkomaankauppatilasto.
MERKITTÄVÄ OSA MYÖS TEOLLISUUDESTA ON PALVELUITA
Teollisuus on palveluvaltaistunut Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt ja osin kadonnut kokonaan Suuri osa elektroniikka- ja koneteollisuuden tuotteista viedään tavaroiden ja palvelun yhdistelminä Lähes puolet teollisuuden työvoimasta toimii erilaisissa palvelutehtävissä Teollisuusyritykset käyttävät yhä enemmän alan ulkopuolelta ostettuja palveluita välituotteinaan Tutkimusten mukaan tehokkaat palvelumarkkinat lisäävät teollisuuden ja muiden toimialojen tuottavuutta
Teollisuuden työntekijöistä jo noin puolet toimii palvelutehtävissä. Palveluammattien osuus työvoimasta EU-maissa, % Lähde: ETLA / Maliranta.
Suomessa korkeaa koulutusta vaativien palvelutehtävien osuus teollisuuden työvoimasta on suuri. Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus teollisuuden työvoimasta EU-maissa, % Lähde: ETLA / Maliranta.
Palveluvaltaisen teollisuuden osuus on suuri korkean tulotason maissa. Palvelutehtävissä toimivien osuus teollisuuden työvoimasta ja tulotaso (bkt per capita) GDP per capita, 1000 USD current prices, current PPPs NOR FIN Palvelutehtävissä toimivien osuus, % Lähde:ETLA/Maliranta.
SUURIN OSA SUOMEN PALVELUSEKTORIN TYÖTEHTÄVISTÄ ON KORKEAN OSAAMISEN TEHTÄVIÄ
Palvelusektorin työtehtävät ovat kehittyneimmissä maissa korkean osaamisen työtehtäviä. Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus palvelusektorin työvoimasta Euroopassa, % Lähde: Eurostat, Employment by occupation and economic activity [lfsa_eisn2]. Vuosien 2008 2010 keskiarvo.
Erikoistuminen vaativan osaamistason tehtäviin ja korkea tulotaso kulkevat käsi kädessä. Korkean osaamistason palvelutehtävissä toimivien osuus palvelusektorin työvoimasta ja bkt per capita GDP per capita, 1000 USD current prices, current PPPs NOR LUX SWE FIN POR Korkean osaamistason palvelutehtävissä toimivien osuus, % Aineistolähteet: Eurostat, Employment by occupation and economic activity [lfsa_eisn2] ja OECD National Accounts. Vuosien 2008 2010 keskiarvot.
Mitä suurempi korkean osaamistason palvelutehtävissä toimivien osuus, sitä parempi tuottavuus. Korkean osaamistason tehtävien osuus palvelusektorin työvoimasta ja työn tuottavuus Arvonlisäys / henkilö, 1000 euroa NOR FIN SWE NLD POR Korkean osaamistason palvelutehtävissä toimivien osuus, % Aineistolähteet: Eurostat, Employment by occupation and economic activity [lfsa_eisn2] ja Structural Business Statistics. Vuosien 2008 2010 keskiarvot.
SÄÄNTELY VAIKUTTAA TUOTTAVUUTEEN
Sääntelyllä ja tulotasolla (tuottavuudella) on yhteys Tuote- ja palvelumarkkinoiden sääntely (PMR) ja bkt per capita 6 Vähemmän sääntelyä 1998 5 4 3 2 TUR MEX POL HUN NZL PRT KOR ITA ESP GRC CZE GBR CAN DNK AUS SWE DEU FIN BEL JPN FRA ISL IRL NLD AUT CHE USA NOR 1 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 55000 bkt per capita, 2008 USD Aineistolähde: OECD.
Markkinasääntelyn taso v. 2008 ja muutos 1998 2008 Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: OECD. Korkeampi arvo tarkoittaa suurempaa sääntelyä.
Alalle tulo esteet palvelualalle, taso v. 2008 ja muutos 1998 2008 Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: OECD. Korkeampi arvo tarkoittaa suurempaa sääntelyä/esteitä.
Sääntelyn (alalle tulon esteet) muutoksella (vähenemisellä) ja tuottavuuskasvulla on selkeä riippuvuus. Alalle tulo esteiden muutos ja työn tuottavuuden kasvu yrityspalveluissa, 1998 2008 4,0 Alalle tulon sääntelyn väheneminen 1998-2008 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 ITA ESP PRT JPN NZL DNK MEX FIN AUT CHE DEU FRA HUN BEL CAN SWE NLD -1 0 1 2 3 4 5 Työn tuottavuuden muutos 1998-2008, % Aineistolähde: OECD. AUS NOR USA TUR POL GBR KOR CZE GRC IRL ISL
Markkinasääntelyn taso asiantuntijapalveluissa v. 2008 ja muutos 1996 2008 Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: OECD. Korkeampi arvo tarkoittaa suurempaa sääntelyä.
YLI PUOLET SUURYRITYKSISTÄ ON PALVELUYRITYKSIÄ
30 suurinta yritystä Suomessa v. 1996 kotimaan työllisyyden suhteen Yritys Toimiala Henk. kotimaassa Henk. ulkomailla Suomen PT Palvelu 33486 202 UPM-Kymmene Oy Metsä 28968 15840 Oy Nokia Ab Sähkö ja elektroniikka 17999 13767 VR-Yhtymä Oy Kuljetus ja huolinta 17320 0 Enso Oy Metsä 16134 2960 Metsäliitto Osuuskunta Metsä 10967 5619 Finnair Oyj Kuljetus ja huolinta 9903 630 ABB-yhtiöt Sähkö ja elektroniikka 9057 118 Valmet Oy Metalli 8548 4467 Rautaruukki Oy Metalli 8255 4557 Outokumpu Oy Metalli 7269 6539 Oy Karl Fazer Ab Elintarvike 6449 2406 Kesko Oy Päivittäistavaratukku 6304 199 YIT-Yhtymä Oy Rakennus, rakennusaine 6122 1062 Kemira Oy Kemia ja muovi 5945 4686 Oy Stockmann Ab Vähittäiskauppa 5893 696 Neste Oy Kemia ja muovi 5789 2873 Imatran Voima Oy Energia 4939 2482 Tuko Oy Päivittäistavaratukku 4887 0 Kvaerner Masa-Yards Oy Metalli 4843 0 Orion-yhtymä Oy Moniala 4763 523 Asko Oy Moniala 4665 4450 A. Ahlström Osakeyhtiö Metalli 3978 7141 Metra Oy Ab Moniala 3499 8487 Oy Sisu Ab Metalli 3425 2433 Cultor Oy Elintarvike 3057 3959 Silja Oy Ab Kuljetus ja huolinta 2969 2280 Oy Partek Ab Moniala 2627 5114 Huhtamäki Oy Elintarvike 2612 7994 Kone-yhtymä Metalli 1689 19649 Lähde: Talouselämä-lehden suuryritysaineisto.
30 suurinta yritystä Suomessa v. 2010 kotimaan työllisyyden suhteen Yritys Toimiala Henk. kotimaassa Henk. ulkomailla Oyj Nokia Abp Elektroniikka 20601 108399 Itella Oyj Kuljetus ja huolinta 15443 6157 OP-Pohjola-ryhmä Rahoitus ja sijoitus 12069 431 VR-Yhtymä Oy Kuljetus ja huolinta 12000 0 ISS Palvelut Oy Yrityspalvelut 11800 0 UPM-Kymmene Oyj Metsä 10226 12474 Nordea Pankki Suomi Oyj Rahoitus ja sijoitus 10000 0 Kesko Oyj Päivittäistukku 9900 8300 YIT Oyj Rakennus 9294 15006 Metso Oyj Metalli 8869 18731 Stora Enso Oyj Metsä 7620 19780 ABB Oy Elektroniikka 7080 0 SOLEMO Oy Yrityspalvelut 7054 2066 Sanoma Oyj Viestintä 6972 9028 Oyj Stockmann Abp Vähittäiskauppa 6902 8298 Finnair Oyj Kuljetus ja huolinta 6830 750 SOK-Yhtymä Kauppa 6466 1974 Rautaruukki Oyj Metalli 6267 5433 HOK Elanto Vähittäiskauppa 6090 0 Lassila & Tikanoja Oyj Yrityspalvelut 6049 1791 Lemminkäinen Oyj Rakennus 5938 2372 Tieto Oyj Tietotekniikka 5783 11317 Metsäliitto Osuuskunta Metsä 5687 7513 Oy Karl Fazer Ab Elintarvike 5481 8819 Sampo Oyj Rahoitus ja sijoitus 4767 2143 Telia-Sonera Finland Oy Telepalvelu 4390 0 Suomen Lähikauppa Oy Vähittäiskauppa 3980 0 Oy Yleisradio Ab Viestintä 3703 17 Neste Oil Oy Energia 3582 1448 STX Finland Oy Metalli 3580 0 Lähde: Talouselämä-lehden suuryritysaineisto.
ICT-KLUSTERI ON MURROKSESSA IT-PALVELUT JA OHJELMISTOT KASVAVAT EDELLEEN NOPEASTI
ICT-alan muodonmuutos laitevalmistus supistuu, palvelut kasvavat suuri mahdollisuus muille aloille 1 000 henkeä IT-palvelut, softa 2001 2011 + 12 000 Softa? Muut palvelut? Muu teollisuus? Laitevalmistus 2001 2011-17 000 Televiestintä 2012 2013-10 000 Muu ICT-ala? Tukkukauppa
Arvonlisän maantiede matkapuhelin vs. Internetyrityksen palvelu: minne arvo jää? Muut 5 % Muut maat 60 % Suomi 40 % Suomi 95 % Nokian matkapuhelin (N95) valmistettiin Pekingissä, myytiin USA:ssa; suunnittelu, johtaminen ym. Suomessa => Suomen/Nokian osuus arvonlisästä n. 40%, Kiinan 2%. Whitevectorin palvelu (tuotteita ja palveluita koskevan tiedon kerääminen sosiaalisesta mediasta ja jalostaminen globaaleille yrityksille); palveluidea ja konsepti kehitetty Suomessa. Globaaleista tuloista Suomeen 95% Lähde: Lehti Rouvinen Ylä-Anttila (2012).
Digitaalinen palvelutalous on vasta alkumetreillä Google-haut, miljardia Mobiililaajakaistaliittymät, miljoonaa