EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 29. toukokuuta 2007 (09.07) (OR. en) 10102/07. Toimielinten välinen asia: 2007/0097(COD) TRANS 191 CODEC 601



Samankaltaiset tiedostot
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

10425/19 eho/elv/si 1 TREE.2.A

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0204/194. Tarkistus

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2014 (OR. en)

EUROOPAN PARLAMENTTI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o /

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS

***I MIETINTÖLUONNOS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu ,

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

direktiivin kumoaminen)

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS,

SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET NEUVOSTON ASETUS kulttuuriesineiden viennistä (kodifioitu toisinto)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/ /0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/804. Tarkistus

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

A7-0032/87

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/587. Tarkistus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2018) 249 final LIITTEET 1 ja 2.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. toukokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Istuntoasiakirja LISÄYS. mietintöön

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Transkriptio:

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 29. toukokuuta 2007 (09.07) (OR. en) 10102/07 Toimielinten välinen asia: 2007/0097(COD) TRANS 191 CODEC 601 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komissio Päivä: 24. toukokuuta 2007 Asia: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi linjaautoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu) Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission ehdotus, joka on saapunut pääsihteeri, korkea edustaja Javier Solanalle johtaja Jordi Ayet Puigarnau'n lähettämällä kirjeellä. Liite: KOM(2007) 264 lopullinen 10102/07 DG C III FI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 23.5.2007 KOM(2007) 264 lopullinen 2007/0097(COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu) (komission esittämä) {SEC(2007) 635} {SEC(2007) 636} FI FI

PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA 110 1.1. Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Maantieliikenteen harjoittajan ammattiin pääsystä annettu direktiivi 96/26/EY muodosti yhdessä linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevien asetusten (ETY) N:o 684/92 ja (EY) N:o 12/98 kanssa keskeisimmän osan maanteiden kansainvälisen henkilöliikenteen sisämarkkinoiden sääntelystä. Direktiivissä otettiin käyttöön vähimmäislaatuvaatimukset, jotka ammattiin pääsemiseksi on täytettävä, ja asetuksilla vapautettiin satunnainen kansainvälinen henkilöliikenne, vahvistettiin säännöllisen kansainvälisen matkustajaliikenteen erityinen lupamenettely sekä mahdollistettiin kabotaasiliikenteen harjoittaminen tällaisen kansainvälisen liikenteen yhteydessä. Edellä mainitut säännöt olisi yhdenmukaistettava uuden lainsäädäntökehyksen kanssa, joka tulee voimaan, kun parlamentti ja neuvosto pian hyväksyvät asetuksen rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista. Samalla sääntöjä olisi selvennettävä sekä joissakin tapauksissa yksinkertaistettava, sillä kokemus on osoittanut, että eräistä säännöksistä aiheutuu tarpeettomia hallinnollisia rasitteita. 120 1.2. Yleinen tausta Asetuksessa (ETY) N:o 684/92 säädetään linja-autoilla harjoitettavan kansainvälisen henkilöliikenteen markkinoille pääsystä ja asetuksessa (EY) N:o 12/98 vahvistetaan edellytykset, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa liikennettä jäsenvaltiossa. Liikenteenharjoittajilla on oikeus harjoittaa tällaista liikennettä, jos niillä on yhteisön liikennelupa. Yhteisön liikennelupa voidaan antaa ainoastaan jäsenvaltioon sijoittautuneelle yritykselle, joka täyttää direktiivin 96/26/EY mukaiset hyvää mainetta, vakavaraisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset. Komissio ilmoitti vuoden 2006 lainsäädäntöohjelmassaan, että se aikoo tutkia nämä säännöt yksityiskohtaisesti ja tarvittaessa yksinkertaistaa ja selventää niitä. Julkisen kuulemisen ja vaikutusten arvioinnin perusteella näyttää siltä, että nykyisten säännösten epäselvyys ja monimutkaisuus vaikeuttavat täytäntöönpanon valvontaa ja lisäävät tarpeettomasti hallinnollisia rasitteita seuraavilla aloilla: On epäselvää, miten asetusta sovelletaan yhteisön liikenteenharjoittajien kolmansista maista ja kolmansiin maihin jäsenvaltioiden kautta harjoittamaan henkilöliikenteeseen. Asetuksessa (ETY) N:o 684/92 perustetaan säännöllisen kansainvälisen henkilöliikenteen lupajärjestelmä. Yritysten, jotka haluavat liikennöidä kansainvälisellä reitillä, on haettava siihen lupa. Toimivaltaisten viranomaisten on pyydettävä jokaiseen lupahakemukseen hyväksyntä niiltä muilta jäsenvaltioilta, joihin kyseinen liikenteen harjoittaminen vaikuttaa sekä kuultava maita, joiden kautta liikennöidään ja arvioitava liikenteen FI 2 FI

harjoittamisesta aiheutuvat seuraukset. Lisäksi niiden on ilmoitettava hakijalle, onko hakemus hyväksytty vai hylätty. Toimialalla katsotaan tämän menettelyn estävän uusien yritysten tuloa markkinoille sekä aiheuttavan tarpeettomia hallinnollisia rasitteita. Nykyisiin sääntöihin sisältyy jäsenvaltioiden välinen tiedonvaihto, mutta se vaikuttaa olevan melko tehotonta. Tästä seuraa, että yrityksillä, jotka toimivat muussa jäsenvaltiossa kuin omassa sijoittautumisvaltiossaan, ei ole juurikaan vaaraa hallinnollisista seuraamuksista. Kilpailu voi näin ollen vääristyä, koska näillä yrityksillä ei ole samanlaista kannustinta noudattaa sääntöjä kuin muilla. Yhteisön liikennelupien ja oikeaksi todistettujen jäljennösten erilaisuus vaikeuttaa tarkastuksia ja aiheuttaa ajanhukkaa sekä toimijoille että valvontahenkilökunnalle. 130 1.3. Voimassa olevat aiemmat säännökset Ehdotuksen tarkoituksena on tarkistaa ja konsolidoida asetukset (ETY) N:o 684/92 ja (EY) N:o 12/98. 140 1.4. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Uusi asetus edistää välillisesti tieliikenteen turvallisuutta, koska se kiristää useissa jäsenvaltioissa toimivien yritysten valvontaa ja lisää johdonmukaisuutta suhteessa rautateiden ja maanteiden julkista liikennettä koskeviin uusiin sääntöihin. Ehdotus kuuluu lainsäädännön parantamista koskevaan ohjelmaan ja on yhteisön säännöstön yksinkertaistamista ja ajantasaistamista koskevan komission sitoumuksen mukainen. Erityistä huomiota on kiinnitetty yksinkertaistamiseen sekä julkisen liikenteen sääntöjen ja muiden tieliikennesääntöjen, erityisesti maanteiden tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevien asetusten (ETY) N:o 881/92 ja (ETY) N:o 3118/93 sekä ammattiin pääsyn perusedellytyksiä ja niiden valvontaa koskevan direktiivin 96/26/EY keskinäisen johdonmukaisuuden lisäämiseen. 2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 2.1. Intressitahojen kuuleminen 211 Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista Ennen tämän ehdotuksen laatimista järjestettiin julkinen kuuleminen, jonka tarkoituksena oli kerätä mahdollisimman paljon huomioita ja ehdotuksia niiltä henkilöiltä ja tahoilta, joita asia koskee. Kuuleminen koski sekä maanteiden tavara- että henkilöliikennettä. Se järjestettiin yhtä aikaa ammattiin pääsyä koskevan kuulemisen kanssa, ja siinä käytettiin kyselyä, joka julkaistiin internetissä ja lähetettiin kaikille tärkeimpiä sidosryhmiä edustaville kansallisille ja eurooppalaisille organisaatioille. Komissio sai 67 vastausta kansallisilta viranomaisilta, maantieliikenteen harjoittajien, tienkäyttäjien ja alan työntekijöiden kansainvälisiltä ja kansallisilta järjestöiltä, eri intressiryhmiltä ja yksittäisiltä yrityksiltä. Komissio keskusteli tässä uudelleen FI 3 FI

laaditussa ehdotuksessa käsiteltävistä keskeisistä kysymyksistä työmarkkinaosapuolten kanssa 5. syyskuuta 2006. Lisäksi 7. marraskuuta 2006 pidettiin Brysselissä sidosryhmien kuulemistilaisuus, johon osallistui valtuuskuntiensa välityksellä 42 toimialaa edustavaa organisaatiota sekä 37 kansallisten hallintoelinten tarkkailijaa. 212 Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Vastaajat olivat yleisesti yhtä mieltä siitä, että maantieliikenteen nykyisen sääntelykehyksen yksinkertaistamista ja selventämistä on jatkettava. Toistuvasti korostettiin erityisesti sitä, että nykyisten sääntöjen valvontaa on tarpeen helpottaa ja tehostaa erityisesti maanteiden tavaraliikenteen markkinoille pääsyn osalta. Lisäksi kuulemisesta oli selvästi tehtävissä seuraavat päätelmät: Maanteiden tavara- ja henkilöliikennettä varten olisi oltava eri säännöt. Kyse on kahdesta erilaisesta liikennetyypistä, joissa sidosryhmien mielestä ei ole riittävästi yhtäläisyyksiä niiden käsittelemiseksi samassa säädöksessä. Monissa vastauksissa muistutettiin olemassa olevien sääntöjen asianmukaisen soveltamisen ja valvonnan tärkeydestä. Kansallisten valvontaviranomaisten toimien yhteensovittamista olisi parannettava. Tämä edellyttäisi EU:n laajuista rekisteriä liikenneluvan saaneista toimijoista tai tietokantaa yhteisön liikenneluvista. Monet sidosryhmien edustajat olivat sitä mieltä, että säännöllisen kansainvälisen henkilöliikenteen lupamenettelyä olisi yksinkertaistettava, koska siitä aiheutuu turhaa byrokratiaa. Lisäksi ehdotettiin valtioiden rajat ylittävää alueellista ja paikallista liikennettä koskevien menettelyjen yksinkertaistamista. Kannatusta sai selvästi myös yhteisön liikenneluvan, oikeaksi todistettujen jäljennösten ja kuljettajatodistuksen standardoinnin jatkaminen. 213 Tiivistelmä julkisessa kuulemisessa saaduista vastauksista, yksittäiset vastaukset kokonaisuudessaan sekä raportti 7. marraskuuta 2006 pidetystä kuulemistilaisuudesta ovat saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/transport/road/consultations/road_market_en.htm 2.2. Asiantuntijatiedon käyttö 229 230 Sidosryhmien lisäksi kuultiin riippumatonta asiantuntijaa, joka oli maantieliikenteen tutkintakomitean (Committee of Enquiry on Road Transport) puheenjohtaja professori Brian Bayliss. Kyseinen komitea antoi heinäkuussa 1994 kattavan selvityksen tieliikenteen sisämarkkinoiden toteuttamisen etenemisestä ja tarvittavista toimista. 2.3. Vaikutusten arviointi Tätä ehdotusta valmisteltaessa laadittiin myös vaikutusten arviointi, joka kattoi sekä ammattiin pääsyä että markkinoille pääsyä koskevien sääntöjen uudelleenlaatimisen, koska nämä säännöt liittyvät läheisesti toisiinsa ja koskevat osittain samoja kysymyksiä. FI 4 FI

Vaikutusten arviointi, joka teetettiin ulkopuolisella asiantuntijalla, perustui vuosina 2004, 2005 ja 2006 tehtyihin tutkimuksiin 1. Valmisteluun sisältyi jatkuva palaute, jolla varmistettiin vaikutusten arvioinnin tulosten huomioon ottaminen uudelleenlaaditussa ehdotuksessa. Suhteutetussa analyysissä keskityttiin vaikutuksiin, jotka ovat merkityksellisimpiä ja joilla on huomattavimpia jakautumiseen vaikuttavia seurauksia. Kaikkiaan tarkasteltiin viittä eri vaihtoehtoa: 1. Ensimmäisessä vaihtoehdossa ei muutettaisi mitään vaan jätettäisiin maantieliikennettä koskeva nykyinen lainsäädäntö entiselleen, jolloin tämän asiakirjan alussa esitetyt ongelmat jatkuisivat ja mahdollisesti kärjistyisivät. 2. Toisessa vaihtoehdossa olisi kyseessä tekninen yksinkertaistaminen puuttumatta varsinaiseen sääntelyyn. Henkilöliikenteen osalta tämä tarkoittaisi ainoastaan kahden säädöksen yhdistämistä ja kodifioimista. Tämän asiakirjan alussa määriteltyjä keskeisiä ongelmia tämä ei ratkaisisi. 3. Yhdenmukaistamisvaihtoehdossa yhdistettäisiin säädökset ja samalla yksinkertaistettaisiin niitä erityisesti säännöllisen kansainvälisen liikenteen menettelyjen osalta. Yhdenmukaistaminen koskisi myös ammattiin pääsyä. Lisäksi tehostettaisiin seurantaa ja valvontaa. Tämä vaihtoehto edistäisi tieliikenteen sääntöjen noudattamista sekä vähentäisi hallinnollisia kustannuksia ja esteitä, jotka haittaavat uusien yrittäjien tuloa maanteiden kansainvälisen henkilöliikenteen markkinoille. 4. Neljäs vaihtoehto olisi laatuvaatimusten kiristäminen. Se johtaisi alan ammatillisten pätevyysvaatimusten keskimääräisen tason nousuun ja parantaisi sen taloudellisia edellytyksiä. Pitkällä aikavälillä tämä vaihtoehto kannustaisi toimijoita tehostamiseen, josta hyötyisi koko talous. Lyhyellä aikavälillä siitä aiheutuisi ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia, jotka rankaisisivat hyvin pieniä yrityksiä ja itsenäisiä kuljettajia. Suhtautuminen tähän vaihtoehtoon on ristiriitaisempaa kuin edeltävään. 5. Vapauttamisvaihtoehdossa poistettaisiin nykyinen lupamenettely kokonaan. Se saattaisi ajaa tehokkaimpia toimijoita pois markkinoilta, ellei ensin yhdenmukaisteta laatustandardeja ylemmällä tasolla (eli panna täytäntöön vaihtoehtoa 4). Pitkällä aikavälillä kokonaisvaikutus markkinoiden tehokkuuteen olisi neutraali tai jopa negatiivinen. Tämä vaihtoehto johtaisi työpaikkojen vähenemiseen eräissä maissa. Sen laajat vaikutukset huomioon ottaen se edellyttäisi perusteellisempaa analyysia, joka ylittäisi nykyisen yksinkertaistamistavoitteen rajat. 231 Edellä esitetty huomioon ottaen tämä ehdotus perustuu yhdenmukaistamisvaihtoehtoon 3. Ehdotukseen liittyy vaikutusten arviointi sekä tiivistelmä siitä. Arvioinnista ilmenee, että yhdessä samaan aikaan ehdotettavien kahden muun asetuksen (tavaraliikenne ja ammattiin pääsy) kanssa tämä asetus auttaa vähentämään 1 Tutkimuksia on tehty kuljettajatodistuksista (ECORYS), ammattiin pääsystä ja työaikadirektiivistä (TNO). FI 5 FI

kilpailun vääristymistä, parantaa sosiaalialan sääntöjen ja maantieliikenteen turvallisuutta koskevien sääntöjen noudattamista sekä tarjoaa jäsenvaltioille mahdollisuuden vähentää hallinnollisia kustannuksia noin 190 miljoonaa euroa vuodessa. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 305 3.1. Tiivistelmä ehdotuksesta Tässä ehdotuksessa konsolidoidaan ja yhdistetään maantieliikenteen markkinoille pääsystä annetut kaksi asetusta. Tekstissä ehdotetaan seuraavia merkittäviä muutoksia: Säännöllisen kansainvälisen liikenteen lupamenettelyn yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen. Eräät nykyisiin lupajärjestelyihin sisältyvät epäämisperusteet ovat vanhentuneita, joten ne olisi poistettava. Lupa olisi annettava, ellei ole selvästi täsmennettyjä perusteita epäämiselle hakijasta johtuvista syistä. Ainoastaan silloin lupa voidaan evätä markkinoista johtuvista syistä, jos liikenne, johon lupaa haetaan, aiheuttaisi vakavaa haittaa sellaisen vastaavan liikenteen kannattavuudelle, jota harjoitetaan julkisen palvelun velvoitteen mukaisesti asianomaisilla suorilla reiteillä. Yksinkertaistettu ja standardoitu yhteisön liikennelupa: yhteisön liikenneluvan ja oikeaksi todistettujen jäljennösten muotoa täsmennetään hallinnollisten rasitteiden ja viivästysten vähentämiseksi erityisesti tienvarsitarkastuksissa. Säännöksiä tiukennetaan siten, että jäsenvaltiolla on velvollisuus ryhtyä toisen jäsenvaltion pyynnöstä toimiin, jos liikenteenharjoittaja, jolle jäsenvaltio on antanut yhteisön liikenneluvan, syyllistyy rikkomiseen toisessa maassa. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltion olisi vähintään annettava varoitus. Jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa tehostetaan käyttämällä maantieliikenteen harjoittajan ammattiin pääsyä koskevalla uudella asetuksella perustettuja yhteyspisteitä. 310 3.2. Oikeusperusta Luonnos asetukseksi, jolla kumotaan asetukset (ETY) N:o 694/92 ja (ETY) N:o 12/98. 320 3.3. Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, sillä ehdotus ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Ehdotuksen päätavoite on selventää voimassa olevia yhteisön sääntöjä. Tätä tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa pelkästään jäsenvaltioiden toimin. Lisäksi ehdotuksen tavoitteena on tehostaa jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa. Tätäkään yksittäinen jäsenvaltio ei voi toteuttaa yksinään, ja jäsenvaltioiden kahdenvälisin toiminkin se voitaisiin toteuttaa vain hajanaisesti. FI 6 FI

323 Yhteisön toimia tarvitaan siis sen vuoksi, että yhden jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän ei ole mahdollista ratkaista ongelmia tyydyttävästi. Ehdotus on näin ollen toissijaisuusperiaatteen mukainen. 3.4. Suhteellisuusperiaate Ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteen saavuttamiseksi. Ehdotus on lisäksi suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: 331 Se koskee kansainvälistä liikennettä, jota varten tarvitaan yhdenmukaisesti sovellettavissa olevia sääntöjä, joilla turvataan oikeudenmukainen kilpailu; Vakavien rikkomisten tai toistuvien vähäisempien rikkomisten osalta esitetään, että jäsenvaltioiden on annettava varoitus, mutta jäsenvaltiot saavat kuitenkin itse päättää, milloin on syytä peruuttaa yhteisön liikennelupia tai oikeaksi todistettuja jäljennöksiä. 3.5. Sääntelytavan valinta 341 Ehdotettu väline on asetus, koska sen tavoitteena on yksinkertaistaa sääntöjä, jotka jo sisältyvät asetukseen. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET 409 Ehdotuksella ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon. 5. LISÄTIEDOT 510 511 512 5.1. Yksinkertaistaminen Ehdotuksella yksinkertaistetaan yhteisön säännöstöä. Se sisältyy yhteisön säännöstön ajantasaistamista ja yksinkertaistamista koskevaan komission jatkuvaan ohjelmaan sekä komission lainsäädäntö- ja työohjelmaan viitteellä 2006/TREN/42. Ehdotuksesta on poistettu vanhentuneet toimenpiteet, ja asetusten sisältöä, esitystapaa ja muotoilua on mahdollisuuksien mukaan tarkasteltu uudelleen niiden ymmärrettävyyden lisäämiseksi ja monitulkintaisuuden vähentämiseksi. Ehdotus noudattaa 28. marraskuuta 2001 tehtyä toimielinten välistä sopimusta säädösten uudelleenlaatimisen tekniikan järjestelmällisestä käytöstä. Ehdotuksen laatimista edelsi tekstin alustava konsolidointi, jonka Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto teki tietokoneistetulla järjestelmällä. Artiklat numeroitiin uudelleen, ja vanhan ja uuden numeroinnin välinen vastaavuus esitetään uudelleenlaaditun asetuksen liitteessä II olevassa vastaavuustaulukossa. 515 5.2. Lainsäädännön kumoaminen Ehdotuksen hyväksymisestä seuraa asetusten (ETY) N:o 684/92 ja (ETY) N:o 12/98 kumoaminen. FI 7 FI

56 5.3. Euroopan talousalue Ehdotus on Euroopan talousalueen kannalta merkittävä, minkä vuoksi se olisi ulotettava kattamaan myös Euroopan talousalue. 570 5.4. Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus Tässä ehdotuksessa konsolidoidaan ja yhdistetään linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevat asetukset (ETY) N:o 684/92 ja (ETY) N:o 12/98. Siinä selvennetään nykyisiä säännöksiä ja muutetaan niitä eräiltä osin yleisen johdonmukaisuuden lisäämiseksi ja hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi. Tekstissä ehdotetaan seuraavia merkittäviä muutoksia: Soveltamisalan, määritelmien ja periaatteiden selventäminen Soveltamisalaa selvennetään 1 artiklassa. Asetusta sovelletaan kaikkiin kansainvälisiin kuljetuksiin yhteisön alueella. Se koskee myös kuljetuksia kolmansiin maihin ja kolmansista maista sekä muiden kuin jäsenvaltiosta olevien liikenteenharjoittajien tilapäisesti harjoittamaa maanteiden kansallista henkilöliikennettä (kabotaasi). Kolmansiin maihin tai kolmansista maista harjoitettavien kansainvälisten kuljetusten osalta 1 artiklassa säädetään, että jos yhteisön ja asianomaisen kolmannen maan välillä ei ole sopimusta, asetusta ei sovelleta siihen matkan osaan, joka tehdään jäsenvaltiossa, jossa matkustajat otetaan kyytiin tai jätetään kyydistä. Sitä sovelletaan kuitenkin jäsenvaltioihin, joiden alueen kautta liikennöidään. Sanamuotoa on 2 artiklan osalta muutettu. Nyt siinä ainoastaan annetaan määritelmät. Normatiiviset säännökset on siirretty 5 artiklaan. Yhteisön liikennelupa ja oikeaksi todistetut jäljennökset Yhteisön liikenneluvan ja oikeaksi todistettujen jäljennösten standardoinnista annetaan uusia säännöksiä 4 artiklassa. Kyseisten asiakirjojen mallit vahvistetaan liitteessä I. Markkinoille pääsy Eri palvelujen edellytykset määritellään 5 artiklassa, jota on täydennetty normatiivisilla säännöksillä, jotka aikaisemmin sisältyivät 2 artiklaan. Säännöllisen kansainvälisen liikenteen lupamenettely 8 artiklassa kevennetään ja yksinkertaistetaan asetuksessa (ETY) N:o 684/92 säädettyä menettelyä muun muassa siten, että lupa on annettava, jollei voida soveltaa jotakin kolmesta hakijasta johtuvasta epäämisperusteesta. Markkinoihin liittyviä epäämisperusteita jää jäljelle ainoastaan yksi: jos liikenne, johon lupaa haetaan, aiheuttaisi vakavaa haittaa sellaisen vastaavan liikenteen kannattavuudelle, jota harjoitetaan julkisen palvelun velvoitteen mukaisesti asianomaisilla suorilla reiteillä. Kauttakulkumaita eli jäsenvaltioita, joihin liikenne ei vaikuta, koska niissä ei oteta kyytiin tai jätetä kyydistä matkustajia, ei enää kuulla, mutta niille on ilmoitettava luvan saaneesta liikenteestä. FI 8 FI

Jos lupaviranomainen ei pysty tekemään päätöstä, asia voidaan saattaa komission päätettäväksi. Komissiolle asetuksessa (ETY) N:o 684/92 säädetty kymmenen viikon määräaika on osoittautunut liian lyhyeksi. Se olisi pidennettävä neljäksi kuukaudeksi, jotta komissio voi tehdä perustellun ratkaisun. Kabotaasi Henkilöliikenteen kabotaasia koskevat säännöt säilytetään keskeisiltä osiltaan muuttumattomina. Aikaisemmin ne sisältyivät asetukseen (EY) N:o 12/98. Asetuksen (ETY) N:o 12/98 9 artiklan säännöstä suojatoimenpiteistä kansallisten liikennemarkkinoiden vakavan häiriintymisen varalta ei ole sisällytetty uudelleenlaadittuun asetukseen. Kyseistä säännöstä ei ole käytetty kertaakaan sen jälkeen, kun kansalliset markkinat avattiin kabotaasille, joten sitä voidaan pitää tarpeettomana. Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö Vaikka nykyisissä säännöksissä säädetään jo jäsenvaltioiden keskinäisestä avunannosta, käytännössä yhteistyötä ei ole kehitetty. Liikenteenharjoittajien rikkomisista muussa kuin sijoittautumisjäsenvaltiossaan on saatu vain yksittäisiä tietoja jäsenvaltioilta, joissa rikkominen on tapahtunut, ja juuri koskaan rikkomiset eivät ole johtaneet liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltion määräämiin seuraamuksiin. Kansallisten viranomaisten välisen tiedonvaihdon lisäämiseksi ja helpottamiseksi 20 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot vaihtamaan tietoja kansallisten yhteispisteiden välityksellä, joiden perustamisesta säädetään maanteiden liikenteenharjoittajan ammattiin pääsyä koskevassa asetuksessa. Nämä yhteyspisteet ovat nimettyjä kansallisia hallintoelimiä tai viranomaisia, jotka vastaavat tietojen vaihdon toteutumisesta muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien vastaavien yhteyspisteiden kanssa. Lisäksi 24 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on merkittävä maantiekuljetusyrityksistä pitämäänsä kansalliseen rekisteriin kaikki liikenteenharjoittajiensa vakavat rikkomiset ja toistuvat vähäisemmät rikkomiset, jotka ovat johtaneet seuraamuksiin. Yhteisön liikenneluvan peruuttaminen ja tietojen vaihtaminen Jäsenvaltioiden nykyisten seuranta- ja valvontajärjestelmien yhdenmukaistamiseksi on olemassa kaksi mahdollista tapaa. Ensimmäinen tapa on antaa jäsenvaltioille valtuudet määrätä varoittavia seuraamuksia alueellaan liikennöiville muille kuin jäsenvaltiosta oleville liikenteenharjoittajille. Tällainen seuraamus voisi olla esimerkiksi yhteisön liikenneluvan vastavuoroisen tunnustamisen peruuttaminen. Tämä voisi kuitenkin johtaa valvontaviranomaisten harjoittamaan syrjintään. Lisäksi se saattaisi osoittautua liikkumisvapauden vastaiseksi. Toinen tapa olisi lisätä yhteisön liikenneluvan myöntämiseen ja peruuttamiseen oikeutettujen kansallisten viranomaisten valtuuksia ja keinoja. Tässä ehdotuksessa ja direktiivin 96/26/EY uudelleenlaatimisessa noudatetaan jälkimmäistä lähestymistapaa. Ehdotetun asetuksen 22 artiklassa säädetään, että yhteisön tieliikennelainsäädäntöä vakavasti tai vähäisemmin mutta toistuvasti rikkovan liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava liikenteen- FI 9 FI

harjoittajalle varoitus. Tätä velvollisuutta sovelletaan myös tapauksiin, joissa liikenteenharjoittaja on syyllistynyt rikkomiseen toisessa jäsenvaltiossa. Lisäksi 22 artiklan 1 kohdassa täsmennetään seuraamuksia, joita jäsenvaltio voi määrätä alueelleen sijoittautuneille liikenteenharjoittajille. Tällaisia seuraamuksia ovat erityisesti yhteisön liikenneluvan tai sen oikeaksi todistettujen jäljennösten (tilapäinen tai osittainen) peruuttaminen. Jäsenvaltiot voivat määrätä seuraamukseksi myös liikenteenharjoittajan liikenteestä vastaavan henkilön pätevyyden mitätöinnin tilapäisesti tai pysyvästi. Muun kuin jäsenvaltiosta olevan liikenteenharjoittajan tekemän rikkomisen toteamiseksi 23 artiklassa otetaan käyttöön uusi menettely, jota jäsenvaltion on noudatettava. Asianomaisella jäsenvaltiolla on kuukausi aikaa ilmoittaa tiedot muodossa, johon sovelletaan tiettyjä vähimmäisvaatimuksia. Se voi pyytää sijoittautumisjäsenvaltiota toteuttamaan hallinnollisia seuraamuksia. Tällöin liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltiolla on kolme kuukautta aikaa ilmoittaa toiselle jäsenvaltiolle seurantatoimista. Jäsenvaltioiden raportointivelvollisuudet on yhdistetty yhteen artiklaan (28 artikla). Säännökset, joita ei muuteta Seuraaviin säännöksiin ei joitakin teknisiä mukautuksia lukuun ottamatta tehdä muita muutoksia: Asetus (ETY) N:o 684/92: 3, 6, 8, 9, 10, 11, 12, 14 ja 15 artikla. Asetus (ETY) N:o 12/98: ei muuttumattomia säännöksiä. FI 10 FI

2007/0097(COD) ê 684/92 ð uusi Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS, [ ], yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autoilla ê 12/98 edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden henkilöliikennettä jäsenvaltiossa òuusi linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ê 684/92, 12/98 EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 75Ö 71 Õ artiklan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 1, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 2, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 3, 1 2 3 EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. FI 11 FI

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä 4, sekä katsovat seuraavaa: òuusi (1) Yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autoilla 16 päivänä maaliskuuta 1992 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 684/92 5 ja edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden henkilöliikennettä jäsenvaltiossa, 11 päivänä joulukuuta 1997 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 12/98 6 on tehtävä useita huomattavia muutoksia. Selkeyden ja yksinkertaisuuden vuoksi nämä asetukset olisi uudelleenlaadittava ja yhdistettävä yhdeksi asetukseksi. ê 684/92 johdanto-osan 1 kappale, 12/98 johdanto-osan 2 kappale (2) perustamissopimuksen 75 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaanyyhteisen liikennepolitiikan toteuttaminen edellyttää muun muassa Ö, että vahvistetaan yhteiset säännötõsellaisten yhteisten sääntöjen antamista, joita sovelletaan kansainväliseen henkilöliikenteeseen maantiellä Ö, sekäõperustamissopimuksen 75 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti yhteisen liikennepolitiikan toteuttaminen edellyttää muun muassa sitä, että vahvistetaan ne edellytykset, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista liikennettä jäsenvaltiossa. ê 12/98 johdanto-osan 1 kappale (1) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 1 päivänä kesäkuuta 1994 antamallaan tuomiolla (5) kumonnut 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2454/92 (4) edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltioista olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden henkilöliikennettä jäsenvaltiossa, 4 5 6 EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EYVL L 74, 20.3.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1). EYVL L 4, 8.1.1998, s. 4. FI 12 FI

ê 684/92 johdanto-osan 2 kappale (2) tällaisista yhteisistä säännöistä säädetään neuvoston asetuksissa N:o 117/66/ETY 7, (ETY) N:o 516/72 8 ja (ETY) N:o 517/72 9 eikä tämä asetus aseta kyseenalaiseksi näiden asetusten avulla saavutettua vapautumista, òuusi (3) Linja-autoilla harjoitettavaa kansainvälistä henkilöliikennettä koskevien sääntöjen johdonmukaisuuden varmistamiseksi kaikkialla yhteisössä tätä asetusta olisi sovellettava kaikkeen kansainväliseen liikenteeseen yhteisön alueella. Jäsenvaltioista kolmansiin maihin suuntautuvaan liikenteeseen sovelletaan vielä useimmiten jäsenvaltioiden ja asianomaisten kolmansien maiden kahdenvälisiä sopimuksia. Sen vuoksi tätä asetusta ei pitäisi soveltaa siihen osaan jäsenvaltion alueella tehtävästä matkasta, jossa matkustajia otetaan kyytiin tai jätetään kyydistä, jos yhteisön ja asianomaisten kolmansien maiden välillä ei ole tehty tarvittavia sopimuksia. Sitä olisi kuitenkin sovellettava sellaisen jäsenvaltion alueella, jonka kautta liikennöidään. ê 684/92 johdanto-osan 3 kappale (4) Palvelujen tarjoamisen vapaus on yhteisen liikennepolitiikan perusperiaate ja edellyttää, että kaikille jäsenvaltioiden liikenteenharjoittajille taataan pääsy kansainvälisille liikennemarkkinoille ilman kansallisuuteen tai sijoittautumispaikkaan perustuvaa syrjintää. òuusi (5) Linja-autoilla harjoitettavan kansainvälisen henkilöliikenteen edellytyksenä olisi oltava yhteisön liikennelupa. Valvontaelinten erityisesti muualla kuin liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltiossa suorittamien tarkastusten helpottamiseksi ja niiden tehokkuuden edistämiseksi liikenteenharjoittajia olisi vaadittava pitämään oikeaksi todistettu jäljennös yhteisön liikenneluvasta jokaisessa ajoneuvossa. Olisi määriteltävä yhteisön liikennelupien myöntämisedellytykset, niiden voimassaoloajat ja yksityiskohtaiset säännöt niiden käytöstä. On tarpeen säätää yhteisön liikenneluvan ja oikeaksi todistettujen jäljennösten muotoa ja muita ominaisuuksia koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista. 7 8 9 EYVL N:o 147, 9.8.1966, s. 2688/66. EYVL L 67, 20.3.1972, s. 13, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2778/78 (EYVL L 333, 30.11.1978, s. 4). EYVL L 67, 20.3.1972, s. 19, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1301/78 (EYVL L 158, 16.6.1978, s. 1). FI 13 FI

ê 684/92 johdanto-osan 4 kappale (6) Olisi säädettävämajoituksen sisältävän edestakaisliikenteen säännöllisen erityisliikenteen sekä tietyn satunnaisliikenteen tiettyjen edellytysten joustavasta järjestämisestä markkinoiden vaatimusten tyydyttämiseksi. ê 684/92 johdanto-osan 5 kappale (7) Vaikka säännöllisen liikenteenja majoituksen sisältävä edestakaisliikenne olisi säilyttävä luvanvaraisina, tiettyjä sääntöjä on kuitenkin muutettava, erityisesti lupien myöntämismenettelyjen osalta. ò uusi (8) Lupa säännöllisen liikenteen harjoittamiseen olisi annettava, ellei ole selvästi täsmennettyjä hakijasta johtuvia syitä sen epäämiseen. Ainoa markkinoihin liittyvä epäämisperuste, joka on syytä säilyttää, on se, että hakemuksen kohteena oleva liikenne aiheuttaisi vakavaa haittaa sellaisen vastaavan liikenteen kannattavuudelle, jota harjoitetaan julkisen palvelun velvoitteen mukaisesti asianomaisilla suorilla reiteillä. (6) perustamissopimuksen kilpailusääntöjen noudattaminen on taattava, ê 684/92 johdanto-osan 6 kappale ê 12/98 johdanto-osan 3 kappale (3) tämä säännös merkitsee, että on poistettava kaikki kyseistä liikenteenharjoittajaa koskevat rajoitukset, jotka perustuvat hänen kansallisuuteensa tai siihen, että hän on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, missä liikennettä on tarkoitus harjoittaa, ê 12/98 johdanto-osan 4 kappale (4) olisi sovellettava näihin liikenteenharjoittajiin vertailukelpoisia järjestelmiä heidän kansallisuudestaan ja heidän sijoittautumisvaltiostaan johtuvien kilpailuedellytysten FI 14 FI

erojen kaventamiseksi, mikä edistäisi jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen asteittaista lähentämistä, ê 12/98 johdanto-osan 5 kappale (5) kaikenlaiseen linja-autoliikenteeseen olisi sovellettava samoja määritelmiä kuin kansainvälisessä liikenteessä käytetään, ê 12/98 johdanto-osan 6 kappale (9) Muille kuin jäsenvaltiosta oleville liikenteenharjoittajille olisi taattava vapaus harjoittaa joitain linja-autoliikenteen muotojaö eräitä maanteiden kansallisen henkilöliikenteen muotojaõ ottaen huomioon kunkin liikennemuodon ominaispiirteet. (7) olisi määriteltävä kabotaasiliikenteeseen sovellettavat säännökset, ê 12/98 johdanto-osan 7 kappale ê 12/98 johdanto-osan 8 kappale (10) Palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY 10 säännöksiä sovelletaan tapauksiin, joissa liikenteenharjoittajat lähettävät niihin työsuhteessa olevia työntekijöitä siitä jäsenvaltiosta, jossa nämä tavanomaisesti työskentelevät, toiseen jäsenvaltioon säännöllisen erityisliikenteen suorittamiseksi. ê 12/98 johdanto-osan 9 kappale (11) säännöllisen liikenteen osalta olisi sallittava kabotaasiliikenneö Muiden kuin jäsenvaltiosta olevien liikenteenharjoittajien harjoittama säännöllinen liikenneõolisi sallittava, tietyin edellytyksin ja erityisesti vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädäntöä soveltaen, Ö ainoastaan, jos sitä harjoitetaanõ kansainvälisen säännöllisen liikenteen yhteydessäharjoitettavassa säännöllisessä liikenteessä, lukuun ottamatta kaupunki- ja seutuliikennettä. 10 EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1. FI 15 FI

òuusi (12) On toivottavaa, että jäsenvaltiot avustaisivat toisiaan tämän asetuksen asianmukaisessa soveltamisessa. ê 684/92 johdanto-osan 7 kappale ðuusi (13) Hallinnollisia muodollisuuksia olisi mahdollisuuksien mukaan kevennettävä luopumatta kuitenkaan tarkastuksista ja seuraamuksista, joilla taataan tämän asetuksen oikea soveltaminen ja ð täytäntöönpanon tehokas valvontaï. ðtätä varten yhteisön liikenneluvan peruuttamista koskevia sääntöjä olisi selvennettävä ja lujitettava. Nykyisiä sääntöjä olisi mukautettava siten, että ne mahdollistavat tehokkaat seuraamukset sellaisista vakavista tai toistuvista vähäisemmistä rikkomisista, jotka on tehty muissa jäsenvaltioissa kuin sijoittautumisjäsenvaltiossa. Seuraamukset eivät saa olla syrjiviä ja niiden on oltava oikeassa suhteessa rikkomisen vakavuuteen. Määrättyihin seuraamuksiin olisi oltava mahdollista hakea muutosta. ï òuusi (14) Jäsenvaltioiden olisi merkittävä maantiekuljetusyrityksiä koskevaan kansalliseen rekisteriinsä kaikki liikenteenharjoittajan vakavat rikkomiset ja toistuvat vähäisemmät rikkomiset, jotka ovat johtaneet seuraamuksiin. (15) Kansallisten viranomaisten välisen tiedonvaihdon lisäämiseksi ja helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi käytettävä tietojen vaihtoon [maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o xx/xxxx 11 mukaisesti perustettuja kansallisia yhteyspisteitä. ê 684/92 johdanto-osan 8 kappale (8) jäsenvaltioiden on toteutettava tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät tarpeelliset toimenpiteet, 11 EUVL L [ ], [ ], s. [ ]. FI 16 FI

ê 684/92 johdanto-osan 9 kappale (9) tämän asetuksen soveltamista on seurattava komission antaman kertomuksen perusteella ja kaikkia tämän alan toimenpiteitä on tarkasteltava ottaen huomioon tämä kertomus, ê 12/98 johdanto-osan 10 15 kappale (10) on tarpeen antaa säännökset, joiden nojalla voidaan puuttua kyseisten liikennemarkkinoiden toimintaan, jos markkinoilla ilmenee vakavia häiriöitä, (11) olisi perustettava neuvoa-antava komitea, joka avustaa komissiota satunnaisliikenteen muodossa tapahtuvan kabotaasiliikenteen harjoittamiseen liittyvien asiakirjojen laatimisessa ja antaa komissiolle suojatoimenpiteitä koskevia neuvoja, (12) jäsenvaltioiden olisi avustettava toisiaan tämän asetuksen asianmukaiseksi soveltamiseksi, erityisesti rikkomisista johtuvien seuraamusten osalta, (13) jäsenvaltioiden on toteutettava tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät tarpeelliset toimenpiteet; (14) olisi seurattava tämän asetuksen soveltamista komission antaman kertomuksen perusteella, ja (15) edellä mainitulla yhteisöjen tuomioistuimen antamalla tuomiolla, jolla kumotaan asetus (ETY) N:o 2454/92, pidetään tämän asetuksen vaikutukset voimassa siihen saakka kunnes neuvosto on antanut asiaa koskevan uuden säädöksen; tämä asetus pannaan täytäntöön vasta 18 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta; näin ollen olisi otettava huomioon, että kumotun asetuksen vaikutukset pidetään voimassa, kunnes tämä asetus on kaikilta osin pantu täytäntöön, òuusi (16) Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 12 mukaisesti. (17) Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta vahvistaa eräiden sellaisten asiakirjojen muoto, joita käytetään tätä asetusta sovellettaessa, sekä mukauttaa liite I tekniikan kehitykseen. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia, ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia ja täydentää tätä 12 EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11). FI 17 FI

asetusta lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. (18) Tehokkuussyistä olisi näitä toimenpiteitä hyväksyttäessä lyhennettävä valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn tavallisesti sovellettavia määräaikoja. (19) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi erityisesti tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten osalta. (20) Tavoitteita ei voida toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN: ê 684/92 ðuusi I JAKSOI LUKU Yleiset säännökset 1 artikla Soveltamisala 1. Tätä asetusta sovelletaan sellaiseen kansainväliseen henkilöliikenteeseen, joka tapahtuu linja-autoilla yhteisön alueella ja jota harjoittavat toisen lukuun tai omaan lukuun jäsenvaltioon sen lainsäädännön mukaisesti sijoittautuneet liikenteenharjoittajat ja jonka harjoittamiseen käytetään kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjä ajoneuvoja, jotka ovat rakenteensa ja varustuksensa puolesta sopivia ja jotka on tarkoitettu kuljettamaan enemmän kuin yhdeksän henkilöä, mukaan lukien kuljettaja, sekä ajoneuvojen liikkumiseen tyhjinä tällaisen liikenteen yhteydessä. Kuljetuksen keskeytyminen sen vuoksi, että osa matkasta tehdään toisella liikennevälineellä tai että ajoneuvoa vaihdetaan, ei vaikuta tämän asetuksen soveltamiseen. 2. Kun on kyseessä kuljetus, joka alkaa jäsenvaltiosta ja jonka määränpää on kolmas maa ja päinvastoin, tätä asetusta sovelletaan ð siihen osaan matkasta, joka tapahtuu minkä tahansa jäsenvaltion alueella, jonka kautta liikennöidään.ïö Sitä ei sovelletaõ sen jäsenvaltion alueella tapahtuvaan matkan osaan, jossa matkustajia otetaan kyytiin tai jätetään kyydistä, sen jälkeen kun yhteisö ja kyseinen kolmas maa ovat tehneet tarvittavan sopimuksenö jos yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välillä ei ole tehty tarvittavaa sopimustaõ. FI 18 FI

3. Siihen asti kunnes yhteisön ja kyseisten kolmansien maiden välillä on tehty sopimusö 2 kohdassa tarkoitettu sopimusõ, tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisissä sopimuksissa esiintyviin 2 kohdassa tarkoitettua liikennettä koskeviin säännöksiinö oleviin määräyksiin, jotka koskevat liikennettä jäsenvaltiosta kolmanteen maahan ja päinvastoinõ. Jäsenvaltioiden on kuitenkin pyrittävä mukauttamaanö mukautettavaõ nämä sopimukset sen varmistamiseksi, että syrjimättömyysperiaatetta noudatetaan yhteisössä toimivien liikenteenharjoittajien välillä. òuusi 4. Tätä asetusta sovelletaan toisen lukuun harjoitettavaan maanteiden kansalliseen henkilöliikenteeseen, jota muu kuin jäsenvaltiosta oleva liikenteenharjoittaja harjoittaa tilapäisesti siten kuin V luvussa säädetään. ê 684/92 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiäö tarkoitetaanõ: 1. Säännöllinen liikenne 1.1.a) Säännöllinen liikenne onö säännöllisellä liikenteellä Õ liikennettä, jolla huolehditaan henkilöliikenteestä määrätyin väliajoin määrätyllä reitillä ja jolla matkustajia otetaan kyytiin ja jätetään kyydistä ennalta vahvistetuissa pysähdyspaikoissa.;säännöllinen liikenne on kaikkien käytettävissä, ja siihen voi tarvittaessa liittyä pakollinen paikanvaraus. ê11/98 1 artiklan 1 kohta Liikenteen harjoittamisen edellytysten mukauttaminen ei vaikuta liikenteen säännöllisyyteen. 1.2.b) ê 684/92 Säännölliseksi liikenteeksi katsotaan samoinö säännöllisellä erityisliikenteellä Õ järjestäjästä riippumatta liikenneö liikennettäõ, jolla huolehditaan vain tiettyjen matkustajaryhmien kuljetuksesta ilman muita matkustajia,; jos tällainen liikenne tapahtuu 1.1. kohdan mukaisissa olosuhteissa. Tällaista liikennettä kutsutaan jäljempänä säännölliseksi erityisliikenteeksi. FI 19 FI

Säännölliseen erityisliikenteeseen kuuluu erityisesti: a) työntekijöiden kuljettaminen kodin ja työpaikan välillä, b) koululaisten ja opiskelijoiden kuljettaminen kodin ja oppilaitoksen välillä, c) sotilaiden ja heidän perheidensä kuljetukset kotivaltion ja kasarmin sijaintipaikan välillä. ê 684/92 Se seikka, että liikennejärjestelyjä voidaan muunnella käyttäjien vaihtelevien tarpeiden mukaan, ei muuta säännöllisen erityisliikenteen luonnetta. 1.3. Väliaikaisen tai rinnakkaisliikenteen järjestämistä, joka palvelee samaa yleisöä kuin säännöllinen liikenne, tiettyjen pysähdyspaikkojen käytön lopettamista ja säännöllistä liikennettä palvelevien lisäpysähdysten käyttöönottoa koskevat samat säännöt kuin säännöllistä liikennettä. 3. Satunnaisliikenne ê 684/92 3.1.c) ê11/98 1 artiklan 1 alakohta Satunnaisliikenne onö satunnaisliikenteellä Õ liikennettä, joka ei vastaa Ö sisällyõ säännöllisen liikenteen määritelmääö määritelmäänõ, säännöllinen erityisliikenne mukaan luettuna, ja jolle on erityisesti ominaista, että siinä on kyse toimeksiantajan tai liikenteenharjoittajan omasta aloitteesta muodostetun ryhmän kuljettamisesta.; Sellaisen väliaikaisen tai rinnakkaisliikenteen järjestämiseen, joka on verrattavissa olemassa olevaan säännölliseen liikenteeseen ja joka palvelee sen kanssa samaa asiakaskuntaa, on haettava lupaa II jaksossa säädettyä menettelyä noudattaen. ê 684/92 è 1 11/98 1 artiklan 1 kohta 3.3. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu liikenne voi olla jossakin määrin toistuvaa olematta sen vuoksi muuta kuin satunnaisliikennettä. 3.4. Liikenteenharjoittajaryhmä, joka toimii saman sopimuskumppanin lukuun, voi harjoittaa satunnaisliikennettä, ja matkustajat voivat jatkaa matkaa toisen samaa FI 20 FI

liikenteenharjoittajaryhmää edustavan liikenteenharjoittajan kyydissä jonkun jäsenvaltion alueella. Tällaisten liikenteenharjoittajien nimet ja matkan varrella olevat jatkoyhteyspaikat on ilmoitettava jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tällaisten menettelyjen mukaisesti, jotka komissio määrittelee è 1 16 a artiklassa säädettyä menettelyä noudattaenç. 4. Liikenne omaan lukuun ê11/98 1 artiklan 1 kohta d) Liikenne omaan lukuun onö liikenteellä omaan lukuun Õ liikennettä, jonka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voittoa tai kaupallista hyötyä tavoittelematta järjestää, jos:ösiten, että:õ liikenne on vain kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavanomaisen toiminnan lisäksi tulevaa toimintaa;, liikenteeseen käytetyt ajoneuvot ovat kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omaisuutta tai tämä on ostanut ne osamaksulla tai ne on hankittu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella ja jos kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön henkilökuntaan kuuluva tai luonnollinen henkilö itse ajaa niitä.; ò uusi e) kabotaasiliikenteellä maanteiden kansallista henkilöliikennettä, jota liikenteenharjoittaja harjoittaa toisen lukuun ja tilapäisesti vastaanottavassa jäsenvaltiossa; f) vastaanottavalla jäsenvaltiolla jäsenvaltiota, jossa liikenteenharjoittaja harjoittaa toimintaa ja joka ei ole liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltio; g) yhteisön tieliikennelainsäädännön vakavalla rikkomisella tai toistuvalla vähäisemmällä rikkomisella rikkomisia, joista seuraa [maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä] annetun asetuksen 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun hyvän maineen menettäminen. ê 684/92 3 artikla Palvelujen tarjoamisen vapaus 1. Edellä 1 artiklassa tarkoitettu toisen lukuun liikennettä harjoittava liikenteenharjoittaja saa harjoittaa 2 artiklassa tarkoitettuaö linja-autoilla tämän asetuksen mukaista säännöllistäõ FI 21 FI

liikennettä Ö, mukaan lukien säännöllinen erityisliikenne ja satunnaisliikenne,õ ilman kansallisuuteen tai sijoittautumisvaltioon perustuvaa syrjintää, jos: ê11/98 1 artiklan 2 kohta a) hänellä on Ö kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen markkinoille pääsyä koskevien edellytysten mukaisestiõ oikeus harjoittaa sijoittautumisvaltiossa linjaautolla säännöllistä liikennettä, säännöllinen erityisliikenne tai satunnaisliikenne mukaan lukien; ê 684/92 b) hän täyttää yhteisön säännösten mukaiset edellytykset kansallisen ja kansainvälisen maanteiden henkilöliikenteen harjoittajan ammattiin pääsystä; c) hän täyttää kuljettajiin ja ajoneuvoihin sovellettavien vaatimusten osalta tieliikenneturvallisuutta koskevat säännöksetö vaatimukset, joista säädetään erityisesti neuvoston direktiivissä 96/53/EY 13, neuvoston direktiivissä 92/6/ETY 14 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/59/EY 15 Õ. 2. Edellä 1 artiklassa tarkoitettu omaan lukuun liikennettä harjoittava liikenteenharjoittaja saa harjoittaa 13 artiklassa5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua liikennettä ilman kansallisuuteen tai sijoittautumisvaltioon perustuvaa syrjintää, jos: a) hänellä on oikeus harjoittaa sijoittautumisvaltiossa liikennettä linja-autoilla kansallisen lainsäädännön markkinoille pääsyä koskevien edellytysten mukaisesti; b) hän täyttää kuljettajiin ja ajoneuvoihin sovellettavien vaatimusten osalta tieliikenneturvallisuutta koskevat säännöksetö vaatimukset, joista säädetään erityisesti direktiiveissä 96/53/EY, 92/6/ETY ja 2003/59/EYÕ. 13 14 15 EYVL L 235, 17.9.1996, s. 59. EYVL L 57, 2.3.1992, s. 27, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2002/85/EY (EYVL L 327, 4.12.2002, s. 8). EUVL L 226, 10.9.2003, s. 4. FI 22 FI

ê11/98 1 artiklan 3 kohta II LUKU Ö Yhteisön liikennelupa ja markkinoille pääsyõ 3 a4 artikla Yhteisön liikennelupa 1. Kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autoilla harjoitettaessa on 3 artiklan 1 kohdan arviointiperusteet täyttävällä liikenteenharjoittajalla oltavaö Kansainvälisen henkilöliikenteen harjoittaminen linja-autoilla edellyttääõ sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten Ö antamaa Õ antama, tämän asetuksen liitteessä olevan mallin mukainen yhteisön liikennelupaö liikennelupaa Õ. 2. Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava liikenneluvan haltijalle yhteisön liikenneluvan alkuperäiskappale, jota liikenteenharjoittaja säilyttää, sekä sellainen määrä oikeaksi todistettuja jäljennöksiä, joka vastaa yhteisön liikenneluvan haltijan kansainväliseen henkilöliikenteeseen käyttämien niiden ajoneuvojen lukumäärää, jotka ovat joko täysin tämän omistuksessa taikka muulla tavoin tämän hallinnassa esimerkiksi osamaksu-, vuokra- tai leasingsopimuksella. òuusi Yhteisön liikenneluvan ja oikeaksi todistettujen jäljennösten on oltava liitteessä I esitetyn mallin mukaisia. Niissä on oltava myöntävän viranomaisen koholeima tai sinetti, alkuperäinen allekirjoitus ja sarjanumero. Yhteisön liikenneluvan ja oikeaksi todistettujen jäljennösten sarjanumerot on merkittävä [maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä] annetun asetuksen 15 artiklassa säädettyyn maantiekuljetusyrityksiä koskevaan sähköiseen kansalliseen rekisteriin osana kyseisen liikenteenharjoittajan tiedostoa. Komissio mukauttaa liitteen I tekniikan kehitykseen. Koska näillä toimenpiteillä on tarkoitus muuttaa muita kuin tämän asetuksen keskeisiä osia, niistä päätetään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen ê11/98 1 artiklan 3 kohta 3. Yhteisön liikennelupa laaditaan liikenteenharjoittajan nimiin Ö ja sitä ei saa siirtää kolmansille osapuolilleõ. Tämä ei saa siirtää sitä kolmansille osapuolille.oikeaksi FI 23 FI

todistettua jäljennöstä yhteisön liikenneluvasta on pidettävä ajoneuvossa ja se on esitettävä tarkastusviranomaisen pyynnöstä. 4. Yhteisön liikennelupa annetaan viideksi vuodeksi kerrallaan, minkä jälkeen se voidaan uudistaaö uusiaõ. òuusi Ennen tämän asetuksen ensimmäistä soveltamispäivää annetut yhteisön liikenneluvat ja oikeaksi todistetut jäljennökset pysyvät voimassa niiden voimassaoloajan päättymiseen asti. ê11/98 1 artiklan 3 kohta ðuusi 5. Yhteisön liikennelupa korvaa sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antaman asiakirjan, joka osoittaa, että liikenteenharjoittaja on hyväksytty kansainvälisen maanteiden henkilöliikenteen markkinoille. 6.5. Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tarkistettava liikennelupahakemuksen jättämisen yhteydessä ja sen jälkeen vähintään joka viides vuosi, täyttääkö liikenteenharjoittaja edelleen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. 7.6. Jos 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset eivät täyty, sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kieltäydyttävä antamasta tai uudistamastaö uusimastaõ yhteisön liikennelupaa ð taikka peruutettava seï ja perusteltava kieltäytymisensä Ö päätöksensäõ. 8.7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisön liikenneluvan hakija tai haltija voi valittaa sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten päätöksestä evätä taikka ottaa poistai peruuttaa kyseinen liikennelupa. 10.8. Jäsenvaltiot voivat päättää, että yhteisön liikennelupa antaa oikeuden myös kansallisen liikenteen harjoittamiseen. ê11/98 1 artiklan 4 kohta 45 artikla Markkinoille pääsy 1.Edellä 2 artiklan 3.1 kohdassa tarkoitetun satunnaisliikenteen harjoittaminen ei edellytä lupaa. FI 24 FI

ê 684/92 2 artiklan 1.1 kohdan toinen virke 1. Säännöllinen liikenne onö Säännöllisen liikenteen on oltavaõ kaikkien käytettävissä, ja siihen voi tarvittaessa liittyä pakollinen paikanvaraus. ê 11/98 4. Edellä 2 artiklan 1.1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu säännöllinen liikenne sekä säännöllinen erityisliikenne, jos sitä ei koske järjestäjän ja liikenteenharjoittajan välinen sopimus, ovat luvanvaraisia 5 10 artiklan mukaisestiö Siltä vaaditaan III luvun säännösten mukainen lupaõ. ê11/98 1 artiklan 1 alakohta Liikenteen harjoittamisen edellytysten mukauttaminen ei vaikuta liikenteen säännöllisyyteen. ê 684/92 1 artiklan 1.3 kohta 1.3. Väliaikaisen tai rinnakkaisliikenteen järjestämistä, joka palvelee samaa yleisöä kuin säännöllinen liikenne, tiettyjen pysähdyspaikkojen käytön lopettamista ja säännöllistä liikennettä palvelevien lisäpysähdysten käyttöönottoa koskevat samat säännöt kuin säännöllistä liikennettä. ê684/92 2 artiklan 1.2 kohdan toinen alakohta ð uusi 2. Säännöllistä erityisliikennettä Ö on harjoitettava 1 kohdassa täsmennetyillä edellytyksillä. Niihin on sisällyttäväõerityisesti: a) työntekijöiden kuljettaminen kodin ja työpaikan välillä, b) koululaisten ja opiskelijoiden kuljettaminen kodin ja oppilaitoksen välillä,. c) sotilaiden ja heidän perheidensä kuljetukset kotivaltion ja kasarmin sijaintipaikan välillä. FI 25 FI