Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Osaraportti 1 Liite 1 28.1.2009 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti 1 Perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet Liite 1 Kuntakohtainen tarkastelu

Sivu i Sisällysluettelo 1 LIITE 1 KUNTAKOHTAINEN TARKASTELU... 1 1.1 Kuntien yhteiset vesihuoltoyhtiöt...1 1.1.1 Kymenlaakson Vesi Oy... 1 1.1.2 Kymen Vesi Oy... 2 1.2 Anjalankoski... 2 1.3 Elimäki... 5 1.4 Hamina... 7 1.5 Iitti... 10 1.6 Jaala... 12 1.7 Kotka... 14 1.8 Kouvola... 17 1.9 Kuusankoski... 19 1.10 Miehikkälä... 22 1.11 Pyhtää... 24 1.12 Valkeala... 26 1.13 Virolahti... 29

Liite1, Sivu 1 KYMENLAAKSON MAAKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 LIITE 1 KUNTAKOHTAINEN TARKASTELU 1.1 Kuntien yhteiset vesihuoltoyhtiöt 1.1.1 Kymenlaakson Vesi Oy Kymenlaakson Vesi Oy on Anjalankosken ja Kotkan kaupunkien sekä Vehkalahden kunnan vuonna 1986 perustama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on hankkia hyvänlaatuista talousvettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Haminan kaupunki liittyi mukaan vuonna 1995 ja vuonna 2002 Vehkalahden kunta liitettiin Haminan kaupunkiin. Vuonna 1992 käyttöönotettu vedenhankintajärjestelmä käsittää vedenoton Valkealan reittiin kuuluvasta Haukkajärvestä, tekopohjaveden muodostamisen ja käsittelyn Kuivalan pohjavesialueella sekä talousveden siirron osakaskuntien jakelujärjestelmiin. Osakaskuntien vesilaitokset vastaavat vedenjakelusta asiakkailleen. Järjestelmä palvelee noin 93 000 asukasta. Vedenhankinnan luparaja on 33 700 ja osakkaiden kapasiteettivaraus 26 000. Yhtiön osakkaiden vesivaraus tekopohjavesilaitoksen ja runkovesijohdon kapasiteetista on sama kuin omistusosuus yhtiöstä. Yhtiön omistus on jakaantunut seuraavasti: omistusosuus vesivaraus Kotka 70 % 18 200 Anjalankoski 12 % 3 120 Hamina 18 % 4 680 yhteensä 100 % 26 000 (=kapasiteettivaraus) Haminan vedenkulutus on ylittänyt sen varausosuuden ja Hamina on vuokrannut puuttuvaa vesikiintiötä Anjalankoskelta ja Kotkalta. Kymenlaakson Vesi Oy:ssä on keskusteltu kapasiteettivarauksen nostamista ensin 28 000 :een ja myöhemmin 30 000 :een. Veden laadun arvioidaan pysyvän hyvänä 30 000 ottoon asti. Häiriötilanteessa, jossa pintavettä ei voida käyttää, on luonnon pohjavettä käytettävissä noin 5 000. Kuivalan tekopohjavesilaitos ja veden siirtojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1992. Sen jälkeen laitosta on laajennettu ja käsittelyä tehostettu. Käsittelyn tehostamiseen sisältyy mm. kalkin syöttö (1994), jälkialkaloinnin tehostaminen (CO 2 syöttö) (1999), fluorinpoistolaitoksen (kalvosuodatus) rakentaminen (2003), esikäsittelylaitoksen rakentaminen (2006) ja kalvosuodatuslaitoksen laajennus (2007). Pohjavesikaivojen määrää on myös lisätty ja Haimilan pohjavesialue otettiin käyttöön 2002. Suunnitelmissa on edelleen lisätä pohjavesikaivojen määrää Haimilan alueella vuosina 2008 ja 2009.

Liite1, Sivu 2 Vesi siirretään Kuivalasta osakaskuntiin 43 km pituisella, halkaisijaltaan 700 mm valurautaputkella. Tavastilan säiliö on noin 45 m alempana kuin talousveden lähtösäiliö tekopohjavesilaitoksella jolloin veden siirto tapahtuu painovoimaisesti. Runkojohdon virtaamaa säädetään Tavastilan säiliöllä sijaitsevilla pääsäätöventtiileillä. Vesi johdetaan Anjalankoskelle ennen Tavastilan säiliötä siirtolinjasta rakennetulla haarajohdolla, jossa on paineenkorotus. Anjalankosken Keltakankaalta Kotkan Korkeakoskelle rakennetaan vuosina 2008-2009 toinen runkolinja valtion vesihuoltotyönä. Rakennettavan vesijohtolinjan kokonaispituus on noin 30 kilometriä. Tämä runkolinja lisää vedenjakelun varmuutta. Uuden runkolinjan käyttöönoton jälkeen noin kolmasosa vesimäärästä johdetaan siinä Kotkan vedenjakeluverkostoon ja kaksi kolmasosaa Tavastilan säiliön kautta. 1.1.2 Kymen Vesi Oy Kymen Vesi Oy on Kotkan kaupungin (omistusosuus 79 %), Anjalankosken kaupungin (18 %) ja Pyhtään kunnan (3 %) 1.1.2007 muodostama osakeyhtiö, joka toimittaa asiakkailleen vesijohtovettä ja huolehtii viemärivesien johtamisesta ja puhdistamisesta. Alueen pohjavedenottamot, jätevedenpuhdistamot ja vesijohto- ja viemäriverkostot siirtyivät Kymen Vesi Oy:n omistukseen. Yhtiön palveluksessa on 61 henkilöä. Kymen Vesi Oy ostaa veden Kymenlaakson Vesi Oy:ltä ja ottaa omilta vedenottamoilta Kaipiaisten ja Sippolan taajamiin. Kymen Vesi Oy:lle ei ole vielä määritelty toiminta-alueita. Päivitetyt vesihuollon kehittämissuunnitelmat on tarkoitus toimittaa valtuuston käsittelyyn kevään 2008 aikana, jonka jälkeen tehdään päätökset toiminta-alueen rajoista ja määritellään verkoston saneerausperiaatteet. 1.2 Anjalankoski Anjalankosken kaupungin asukasmäärä on 16 788 henkilöä (1.1.2007) ja kaupungin taajama-aste on noin 78 %. Asukasluku on laskenut viime vuosikymmeninä. Teollisuus on merkittävä osa kaupungin elinkeinorakennetta. Stora Enson Anjalankosken tehtaat ja Myllykoski Paper Oy ovat kaupungin ohella suurimmat työnantajat. Kemianteollisuutta edustavat Ciba Specialty Chemicals Oy:n Kaipiaisten tehtaat ja rehuteollisuutta Rehuraisio Oy:n Kaipiaisten tehdas. Vedenhankinta- ja jakelu Kymen Vesi Oy vastaa vedenjakelusta ja jätevesien johtamisesta ja käsittelystä Anjalankoskella. Kunnalliseen vesijohtoverkostoon on liittynyt vajaat 15 000 asukasta. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkko kattaa pääosin Kymijokivarren taajama-alueet sekä Sippolan ja Kaipiaisten taajamat. Lisäksi vettä toimitetaan haja-asutusalueelle (Osuuskunnat: Hirvelä, Kurjenniemi, Myllykosken Yläpää, Myllykosken Itäpuoli, Säkkijärvi ja Anjala sekä muu haja-asutus: Rautakorpi, Välikangas, Sippola, Hevosmäki, Lakiakangas, Auvoranta-Sulento, Lautojankulma, Karjalankulma, Marinkylä). Vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus on arviolta noin 88 % väestöstä ja yleisen vedenjakelun ulkopuolella arvioidaan olevan lähes 2 000 asukasta. Teollisuuslaitoksilla on omia

Liite1, Sivu 3 vedenottamoita eikä Kymen Vesi Oy:n verkostoon ole liittynyt vettä paljon käyttävää teollisuutta. Talousvesi ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä, joka on Kotkan, Anjalankosken ja Haminan kaupunkien muodostama osakeyhtiö. Anjalankosken omistusosuus Kymenlaakson Vesi Oy:stä on 12 % ja kapasiteettivaraus 3 120. Lisäksi Anjalankoskella on Kymen Vesi Oy:n omia pohjavedenottamoita, joista osa on varalla. Vesi johdetaan Anjalankoskelle ennen Tavastilan säiliötä siirtolinjasta rakennetulla haarajohdolla, jossa on paineenkorotus. Anjalankoskella on kolme erillistä vedenjakelujärjestelmää: keskusta, Kaipiainen ja Sippola. Keskustan vedenjakelujärjestelmä koostuu Myllykosken, Ummeljoen, Keltakankaan, Inkeroisten ja Anjalan alueista. Vesijohtoverkostoa on yhteensä noin 180 km. Vettä pumpattiin Anjalankosken verkostoon vuonna 2006 kaikkiaan noin 1 021 000 m 3 /a, keskimääräinen vuorokausikulutus oli noin 2 798. Laskuttamattoman veden osuus on vähän alle 10 %. Vuoteen 2005 asti vesijohtoverkostossa oli iso vuoto, jonka vaikutus veden pumppaukseen ja laskuttamattoman veden osuuteen oli merkittävä. Alue Keskusta (Myllykoski, Ummeljoki, Keltakangas, Inkeroinen, Anjala) Veden pumppaus ottamolta -Vesi ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä - Karjalankulman ottamo varalla, saadaan helposti liitettyä verkostoon - Takamaan ottamo Kymenlaakson Vesi Oy alkaa operoida, 2009 rakennetaan 3-5 kaivoa poikkeustilanteita varten (voidaan ottaa 4000 5000 kriisiaikana) varalla, sijaitsee n. 3 km päässä runkoputkesta, alueella ollut voimakasta soranottoa Vesioikeuden lupa 1000 Vesisäiliötilavuus/ylin vesipinta Myllykoski: 1800 m 3, +88,5 ( Tehtaanmäen ottamo) ei käytössä Inkeroinen Suurikukkula 1000 m 3, +88,7 - Marinkylän ottamo ei käytössä 300 ( Keltakankaan ottamo) ei käytössä 1000 - Haukiojan ottamo ei käytössä 700 - Pappilan ottamo ei käytössä Kaipiainen 620 (v. 2002) 450 m 3, +133,1 - Kaipiaisten ottamo 1000 - Kaipiaisten uusi ottamo 500 Sippola - 2 pohjavedenottamoa, toinen käytössä - Hirvelän ottamo n. 30 n. 50 1200 ei ole painesäiliölaitos

Liite1, Sivu 4 Poikkeustilanteet: Kymenlaakson Vesi Oy alkaa operoida Takamaan ottamoa, jonne on tarkoitus rakentaa 3 5 uutta kaivoa, joista voidaan ottaa vettä poikkeustilanteissa. Niistä voidaan ottaa arviolta 4000 5000 useamman kuukauden ajan. Kaipiaisissa on lisäksi Raision tehtaiden vedenottamo, jota voitaneen käyttää häiriötilanteessa. Raision ottamolla ei ole fluoridinpoistoa. Sippolassa on kaksi ottamoa, joista toinen on käytössä. Siitä saadaan noin 30. Ottamot ovat samalla pohjavesialueella. Lisäksi samaan verkostoon saadaan vettä Hirvelän vedenottamosta n. 50. Jäteveden johtaminen ja käsittely Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on arviolta vajaat 15 000 eli noin 88 % koko väestöstä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 180 km ja järjestelmässä on 31 jätevedenpumppaamoa. Anjalankosken viemäriverkosto koostuu erillisviemäreistä, mutta hulevesiverkosto on melko suppea ja hulevedet johdetaan vesistöihin pääosin avo-ojissa. Anjalankosken keskusta-alueen jätevedet käsitellään kahdessa kemiallisessa puhdistamossa. Myllykosken, Keltakankaan ja Ummeljoen alueiden jätevedet käsitellään Halkoniemen puhdistamossa ja Anjalan ja Inkeroisten alueen jätevedet Huhdanniemen puhdistamossa. Näille jätevedenpuhdistamoille johdetaan kunnallisten jätevesien lisäksi teollisuuslaitosten saniteettijätevesiä. Vuonna 2006 Halkoniemen puhdistamon virtaama oli 2 970 ja Huhdanniemen virtaama 3 800. Viemäriverkoston vuotovesien määrä Anjalakoskella on suuri. Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoille tulevat jätevedet tullaan lähivuosina johtamaan Kotkan Mussalon puhdistamolle, jota saneerataan ja laajennetaan. Valtion vesihuoltotyönä rakennettavan Anjalankoski-Kotka siirtoviemärin arvioidaan valmistuvan vuonna 2009. Siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoilla. Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoille on saatu tilapäinen jatkoaika siihen asti kunnes siirtoviemäri valmistuu. Sippolassa on erillinen 1996 rakennettu jälkisaostuksella varustettu aktiivilietelaitos. Vuonna 2006 puhdistamon keskimääräinen virtaama oli 64 ja puhdistamon lupaehdot saavutettiin puhdistustuloksessa. Sippolan puhdistamo jää toimintaan toistaiseksi. Kaipiaisten jätevedet johdetaan Valkealan viemäriverkoston kautta Kuusankoskelle. Anjalankoskella toimii myös Myllykoski Paper Oy:n paperitehtaan jätevedenpuhdistamo ja Stora Enso Oyj:n Anjalankosken tehtaiden jätevedenpuhdistamo. Halkoniemen ja Huhdanniemen jätevesilietteet kuivataan lingoilla ja toimitetaan Kymenlaakson Jäte Oy:n kompostikentälle. Haja-asutuksen sakokaivoliete ja umpisäiliöliete kuljetetaan Huhdanniemen puhdistamon vastaanottoasemalle. Jatkokäsittelyyn

Liite1, Sivu 5 toimitettavan jätevesilietteen määrä on Halkoniemessä noin 1 350 m 3 /a ja Huhdanniemessä noin 1 100 m 3 /a. Anjalankosken kaupungissa viemäriverkoston ulkopuolella on arviolta noin 2 000 asukasta. Haja-asutuksen jätevesihuolto on hoidettu pääosin kiinteistökohtaisilla järjestelyillä. Pääasiallisin käsittely on saostuskaivot, myös umpisäiliötä on paljon. Sakokaivoliete ja umpisäiliöliete kuljetetaan Huhdanniemen puhdistamon vastaanottoasemalle. Ongelmat ja kehittämistarpeet Haja-asutusalueilla on noin 2 000 asukasta, jotka ovat pääosin oman kaivon varassa. Haja-asutusalueilla vedenhankinnan ongelmia ovat kaivoveden riittävyys ja laatuongelmat (fluoridi, rauta, mangaani, radon). Viemäriverkostossa suurin ongelma on vuotovesien suuri määrä. Anjalankoski on tehnyt verkoston saneeraussuunnitelman, jolla vuotovesiä pyritään vähentämään. Jätevesien kannalta ongelmallinen alue on Ekopark, jonka jätevesien määrä ja laatu vaihtelee. 1.3 Elimäki Elimäen kunnan asukasmäärä oli 8 327 henkilöä vuoden 2006 lopussa ja asukastiheys on keskimäärin 22,4 as/km 2. Asukasluku on pysynyt suunnilleen samana 1990-luvulta saakka. Asutus on keskittynyt pääasiassa kahteen taajamaan, kirkonkylään ja Korialle, joissa asuu n. 64 % kunnan väestöstä. Kunnan yritysrakenne on pienyritysvaltainen ja maa- ja metsätalouden osuus on vähentynyt jatkuvasti. Elimäellä ei ole mainittavasti loma-asutusta. Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on noin 7 900 ja osuus on n. 95 % koko väestöstä. Elimäen kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen piiriin kuuluvat Korian ja kirkonkylän taajamat. Kunnassa on lisäksi 14 vesiosuuskuntaa, ja ne ostavat vettä kunnan vesihuoltolaitokselta. Vesiosuuskuntien piirissä on arviolta noin 1500 asukasta. Kolmella osuuskunnalla on vesijohdon lisäksi viemäri. Korialla on Helsingin villakehräämö, jossa on värjäämötoimintaa. Elimäellä ei ole muuta vedenkäytön kannalta merkittävää teollisuutta. Elimäellä on kaksi vedenjakelujärjestelmää, Koria ja Kirkonkylä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Korian verkostossa on kaksi painepiiriä. Vesi otetaan kunnan omilta pohjavedenottamoilta. Korian vedenhankinta tapahtuu pääasiassa Ruokosuon vedenottamolta (n. 7 km Korian pohjoispuolella), josta pumpataan vettä noin 900. Korian verkostoon voidaan tarvittaessa ostaa vettä myös Kouvolan verkostosta. Kirkonkylän taajamaan otetaan vesi Mettälän vedenottamolta (n. 5 km kirkonkylän eteläpuolella). Vettä johdetaan Korialta Kirkonkylään viikoittain jotta veden laatu säilyy hyvänä verkostossa. Vettä pumpattiin verkostoon kaikkiaan 506 850 m 3 /a vuonna 2006, keskimäärin 1 389. Myydyn veden määrä oli 395 733 m 3 /a (1 084 ) ja laskuttamattoman veden

Liite1, Sivu 6 osuus noin 22 %. Veden ominaiskulutus on ollut keskimäärin 137 l/as/d (taajamaalueella noin 120 140 l/as/d ja haja - asutusalueilla noin 70 80 l/as/d). Alue Koria - Ruokosuon ottamo (Iitissä) - Napanoja I, II (Nuuttila) Vettä pumpataan Iitin Arolahden fluoridinpoistolaitokselle käsiteltäväksi ja sieltä takaisin Elimäen verkostoon Veden pumppaus ottamoilta Vesioikeuden lupa Vesisäiliötilavuus/ylin vesipinta m 3 n. 900 1500 380 m 3 +89,8 Käsittelynä kalvosuodatus varalla 500 alavesisäiliö 100 m 3, +40 (varalla) - Varuskunta varalla 365 - Ravirata varalla 120 Kirkonkylä 380 m 3 +79,8 - Mettälän ottamo Fluoridinpoisto rakennettu n. 400 400 2004 - Mettälän 2. ottamo Otettu käyttöön 2007 400 - Kirkonkylän ottamo n. 50 250 Yhteensä 1 389 Poikkeustilanteet: Jos Ruokosuon ottamoa ei voida käyttää, voidaan Korian verkostoon syöttää vettä Napanojan, Varuskunnan ja Raviradan ottamoilta. Jäteveden johtaminen ja käsittely Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on arviolta noin 7 000 eli noin 84 % koko väestöstä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 94 km. Elimäen viemäriverkosto koostuu pääosin erillisviemäreistä, mutta myös vanhoja sekavesiviemäreitä on vielä käytössä. Elimäen kunnasta saatujen tietojen mukaan laskutetun jäteveden määrä oli 316 549 m 3 /a vuonna 2006 (867 ) ja Kouvolaan johdettu jätevesivesimäärä oli yhteensä 530 800 m 3 /a (1 454 ). Vuotovesien osuus oli noin 40 % vuonna 2006. Runsassateisina vuosina vuotovesien osuus voi olla 50 55 %. Elimäen kirkonkylän ja Korian taajaman jätevedet johdetaan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle Kouvolaan Korian pumppaamon kautta. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo poistettiin käytöstä (2004), kun 20 km:n siirtoviemäri kirkonkylältä Korialle valmistui. Myös Iitin Kausalan ja Kuusankosken Tammirannan jätevedet johdetaan Kouvolaan Korian pumppaamon kautta. Kouvolan Veden tietojen mukaan vuonna 2006 Korian pumppaamon kautta pumpattiin jätevesiä Kouvolaan 1 135 088 m 3, josta Elimäen kunnan jätevesien osuus oli 616 292 m 3 (keskimäärin 1 690 ).

Liite1, Sivu 7 Ongelmat ja kehittämistarpeet Korkea fluoridipitoisuus on ollut ongelmana kaikilla vedenottamoilla. Mettälän ottamolle on rakennettu fluoridinpoisto. Ruokosuon ottamolta pumpataan vettä Iitin Arolahden fluoridinpoistolaitokselle käsiteltäväksi ja sieltä takaisin Korian verkkoon. Nuuttilan varaottamolla ei ole fluoridinpoistoa. Vesijohtoverkossa on saneeraustarvetta, koska vanhimmat vesijohdot on rakennettu 1950-luvun puolivälissä. Viemäriverkostossa on vielä vanhoja sekaviemäreitä ja vuotovesiä on paljon. Viemäriverkostoa on osittain saneerattu, mutta viime vuosina on ollut käynnissä muita isoja vesihuoltohankkeita, joten viemäriverkostoa ei ole saneerattu viime vuosina. Haja-asutusalueilla oman kaivon ja kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn varassa olevien talouksien ongelmia ovat kaivoveden riittävyys ja laatuongelmat sekä jätevesijärjestelmien toimintavarmuus ja niiden aiheuttamat ongelmat talousveden laatuun. Uusia vesihuolto-osuuskuntien viemäröintejä on vireillä: Teuroisten vesihuoltoosuuskunta, 150 taloutta, viemärin rakentaminen 2008 2009; Etelä-Elimäen vesihuolto-osuuskunta, 200 taloutta, viemärin rakentaminen 2008 2010; Kustaa III:n vesiosuuskunta Varalassa, vesijohto + viemäri, Elimäellä noin 100 kiinteistöä. 1.4 Hamina Haminan kaupungin asukasmäärä oli 21 826 henkilöä vuoden 2006 lopussa. Asutus on keskittynyt pääasiassa Haminan kaupungin keskusta-alueille sekä taajamiin Husula - Salmenkylän, Poitsila - Ruissalon, Tallinmäki - Vilniemen, Summan ja Neuvottoman alueille. Taajamien ulkopuolella asuu noin 6 000 asukasta. Haminassa on lisäksi 2 000 2 500 kesäasuntoa, jotka sijaitsevat pääosin saaristo- ja järvialueilla. Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkostoon liittyneitä asukkaita oli noin 17 900 vuonna 2008, eli 84 % väestöstä. Haminan kaupunki on osakkaana Kymenlaakson Vesi Oy:ssä, jolta ostetaan suurin osa kaupungin jakeluverkkoon toimitettavasta vedestä. Kymenlaakson Vesi Oy on Kotkan, Anjalankosken ja Haminan kaupunkien muodostama osakeyhtiö, josta Haminan omistusosuus on 18 % ja vesivaraus 4 680. Haminan omia pohjavedenottamoita käytetään teollisuusveden hankintaan ja varavedenottamoina. Vesijohtoverkosto jakautuu kahteen painepiiriin: Haminan ja Sataman painepiiriin. Vehkalahden painepiiri on yhdistetty Haminan painepiiriin kesällä 2007. Vesijohtoverkoston pituus on noin 223 km, lisäksi vesiosuuskunnilla on noin 132 km verkostoa. Haminan kaupungin alueella toimii 34 vesiosuuskuntaa, jotka huolehtivat veden jakelusta ja saavat veden Haminan verkosta. Neljässä osuuskunnassa on myös viemäriin liittyneitä kiinteistöjä. Osuuskunnissa on yhteensä 900 osakasta. Suurimassa osuuskunnassa on noin 200 osakasta ja muut ovat huomattavasti pienempiä.

Liite1, Sivu 8 Alue Veden pumppaus ottamoilta Vesioikeuden lupa Vesisäiliötilavuus/ylin vesipinta m 3 Haminan painepiiri 2 400 m 3 +57.15 1600 m 3 +57.3 Veden osto Kymenlaakson 6000 Vesi Oy:ltä Veden osto Virolahden 200 kunnalta Ruissalon ottamo Varalla, pumpataan 120 2000 Husulan ottamo Varalla, pumpataan 40 500 Neuvottoman ottamo Varalla, pumpataan pieniä määriä 400 Sataman painepiiri 300 m 3 +54 Veden syöttö keskustan painepiiristä Ryljyn ottamo 700 rak. ennen vesilakia, ei lupaa Vettä pumpattiin Haminan verkostoon vuonna 2006 yhteensä 2 581 917 m 3 /a, keskimäärin 7 074. Noin 85 % vedestä ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä, 12 % otetaan omilta ottamoilta ja 3 % ostetaan Virolahden kunnalta. Myydyn veden määrä oli 2 260 162 m 3 /a (6 192 ) ja laskuttamattoman veden osuus oli 12 % vuonna 2006. Talousveden ominaiskulutus oli 132 l/as/d ja ominaiskulutus yhteensä 307 l/as/d (laskutettu vesi). Teollisuuden osuus vedenkulutuksesta on huomattava, vuonna 2006 teollisuuden osuus asiakkaille myydystä vedestä oli 54 %. Suurin vedenkäyttäjä on J.M. Hubert Finland Oy, jonka osuus on noin 30 % myydystä vedestä. Jäteveden johtaminen ja käsittely Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä oli noin 16 300 vuonna 2008 eli noin 76 % koko väestöstä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 191 km ja järjestelmässä on 78 jätevedenpumppaamoa. Laskutetun jäteveden määrä oli 1068 309 m 3 /a vuonna 2006, josta Haminan osuus oli 984 484 m 3 /a (2 973 ). Haminan osuus puhdistetun jäteveden määrästä oli 1 975 035 m 3 /a (5 411 ) ja vuotovesien osuus oli noin 50 %. Haminan jätevesien käsittely hoidetaan toistaiseksi keskitetysti Nuutniemen jätevedenpuhdistamolla. Nuutniemen puhdistamo sijaitsee Haminanlahden länsirannalla, Haminan sataman pohjoispuolella. Puhdistamo on valmistunut vuonna 1987. Vuodesta 2002 lähtien puhdistamolla on käsitelty myös Virolahden kunnan jätevedet. Puhdistamolle tulee runsaasti viemäriverkoston vuotovesiä ja puhdistamon mitoitusvirtaama on ylittynyt useita kertoja vuosittain.

Liite1, Sivu 9 Nuutniemen puhdistamon nykyinen puhdistusprosessi perustuu biologis-kemialliseen rinnakkaissaostukseen. Puhdistusprosessissa jätevedestä poistetaan biologisesti BOD:ta ja saostetaan kemiallisesti fosforia. Laitokselle tuleva vesi välpätään, hiekka erotetaan ilmastetussa hiekanerotuksessa ja tämän jälkeen vesi johdetaan esiselkeytyksen kautta biologiseen käsittelyyn. Välpe ja hiekka kerätään yhteiselle siirtolavalle. Laitokselle tuleva jätevesi voidaan johtaa ohituskanavaan välppäyksen, hiekanerotuksen tai esiselkeytyksen jälkeen. Esikäsittelystä jätevesi johdetaan kahteen rinnakkaiseen ilmastuslinjaan ja jälkiselkeytykseen. Palautusliete pumpataan ruuvipumpuilla takaisin ilmastukseen. Tarvittaessa toinen ilmastusallas tai jälkiselkeytin voidaan ohittaa. Nuutniemen puhdistamon vanhat lupaehdot ovat voimassa vuoden 2010 loppuun asti. Haminan jätevedet tullaan vuoden 2011 alkuun mennessä johtamaan Kotkan Mussalon puhdistamolle, jota saneerataan ja laajennetaan parhaillaan. Hamina-Kotka siirtoviemäri (15,5 km, halkaisija 500 mm) on rakenteilla ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2010. Siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Haminan vanhalla puhdistamolla. Haminan kaupungin ja Kymen Vesi Oy:n tekemän jätevesisopimuksen mukaan Hamina voi johtaa Kymen Vesi Oy:n verkostoon jätevettä maksimissaan 12 300. Yleissuunnitelman mukaan virtaama 12 300 ylittyy noin 2-3 viikon ajan joka vuosi. Toiminnalliseen suunnitelmaan kuuluu myös virtaamanrajoitusjärjestelmä, jolla Kymen Vesi Oy:n verkostoon menevä virtaama pysyy sopimuksen maksimivirtaaman alapuolella ja em. maksimivirtaaman ylittävä osuus johdetaan ohitusvesien käsittelyjärjestelmään. Ohitusvesien erilliskäsittelyllä mahdollistetaan riittävä fosforinpoistoteho myös maksimivirtaamien aikana. Ohitusvedet on suunniteltu käsiteltäväksi kemiallisella saostusprosessilla Nuutniemen puhdistamon nykyisissä hiekanerotus- ja esiselkeytysaltaissa. Sakokaivolietteet tuodaan Nuutniemen puhdistamon uudelle sakokaivolietteen vastaanottoasemalle. Välpätty sakokaivoliete johdetaan olemassa olevan tasausaltaan kautta prosessin alkuun. Sakokaivolietteen vastaanottoasema on tarkoitus säilyttää Nuutniemessä myös jatkossa. Myllykylän pieni jätevedenpuhdistamo on tarkoitus lakkauttaa vuonna 2010. 5 km siirtoviemärin rakentaminen alkaa vuonna 2009. Ongelmat ja kehittämistarpeet Haminan ongelmana on liian pieni vedenhankintakiintiö Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Hamina on joutunut vuokraamaan lisäkiintiötä Anjalankoskelta ja Kotkalta. Ongelma saattaa poistua kokonaan tai osittain Kymenlaakson Vesi Oy:n maksimikapasiteetin kasvun myötä. Jos maksimikapasiteetti nostettaisiin luparajaan, vesikiintiö riittäisi nykyiselle kulutukselle. Haminan poikkeustilanteiden vedensaanti on kohtuullisen hyvällä tasolla, koska omista ottamoista on saatavissa noin 4000 eli noin 70% normaalikulutuksesta. Haminalla ei ole täyttä osuutta Tavastilan säiliön varakapasiteetista, jota voitaisiin käyttää kriisitilanteissa.

Liite1, Sivu 10 Vesijohtoverkon vuotovesiprosentti on kohtuullisen pieni eli 12%. Vesijohtoverkon vanhimmissa osissa on silti aika ajoin vuotoja. Verkostoa on saneerattu, mutta saneeraustarvetta on edelleen. Haminan viemäriverkosto on vanhan Haminan alueella toteutettu pääasiassa erillisviemäröintinä ja vanhan Vehkalahden alueella sekavesiviemäröintinä. Ongelmana on ollut vuotovesien suuri määrä, joka johtuu osin sekavesiviemäröinnistä ja osin vanhojen betoniviemäreiden huonosta kunnosta. Huonokuntoisia betoniviemäreitä on jäljellä noin 30 km ja niitä on uusittu viime vuosina noin 0,5-1,0 km/vuosi. Uusimisten yhteydessä sekaviemäröintejä on muutettu erillisviemäröinneiksi. Haja-asutusalueilla suurimmat ongelmat ovat ilman järjestettyä jätevesihuoltoa olevat kiinteistöt, jotka joutuvat parantamaan nykyistä jätevesien käsittelyään nykyisen hajaasutusalueiden jätevesiasetuksen vuoksi vuoden 2014 alkuun mennessä. Haminan 34 vesiosuuskunnasta viisi on jo rakentanut viemäröinnin ja suurin osa viemäröimättömistä osuuskunnista suunnittelee viemäröinnin rakentamista lähivuosina. Ongelmana hankkeiden eteenpäin viennissä on kaupungin ja valtion avustusresurssien rajallisuus. 1.5 Iitti Iitin kunnan asukasmäärä oli 7 246 henkilöä vuoden 2006 lopussa. Asukasluku on vähentynyt vuodesta 1990 yli 500 asukkaalla ja vähennystä on tapahtunut eniten hajaasutusalueella. Asutus on keskittynyt pääasiassa Kausalan alueelle (noin 4 500 asukasta), Kirkonkylän-Radansuun alueelle (noin 200 asukasta) ja Vuolenkoskelle (noin 200 asukasta). Lisäksi kunnassa on noin 2 600 vapaa-ajan asuntoa. Vedenhankinta ja -jakelu Iitin vesihuollosta vastaavat Kausalan Vesihuolto Oy ja Kausalan Lämpö Oy. Iitin kunta omistaa noin 60 % Kausalan Vesihuolto Oy:stä ja 100 % Kausalan Lämpö Oy:stä. Vesihuollon toiminta-alueet kattavat Kirkokylän-Radansuun, Kausalan-Myllytöyryn ja Vuolenkosken alueet, joilla on erilliset vesijohtoverkot. Kausalan Vesihuolto Oy:n toiminta-alue sijaitsee pääosin Kausalan asemakaava-alueella. Kausalan Vesihuolto Oy huolehtii talousveden toimittamisesta ja vesijohtoverkosta toiminta-alueellaan. Kausalan Vesihuolto Oy myy vettä Kausalan Lämpö Oy:n omistamaan Kirkonkylä-Radansuun vesijohtoverkkoon. Lisäksi Iitissä toimii Perheniemen vesiyhtymä ja Perheniemen evankelisen opiston vesilaitos. Vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on noin 5 200, eli noin 72 % koko väestöstä. Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolella on runsaat 2 000 asukasta ja suurin osa vapaaajan asunnoista. Toiminta-alueiden ulkopuolella vedenhankinta tapahtuu lähinnä kiinteistökohtaisesti, jotkut kiinteistöt käyttävät läheisten koulujen vedenottamoita. Kaukaan ja Säyhteen alueilla on vedenottamot, jotka palvelevat useita kiinteistöjä. Vettä pumpattiin verkostoon vuonna 2006 kaikkiaan noin 226 522 m 3 /a, keskimäärin 620. Kaikki vesi pumpattiin Arolahden ottamolta. Kausalan Vesihuolto Oy myi oman jakeluverkoston asiakkaille talousvettä 193 555 m 3 (530 ) ja tukkumyyntinä Kirkonkylä-Radansuun alueelle 18 048 m 3 (50 ). Veden myynti oli yhteensä 211 603 m 3 ja laskuttamattoman veden osuus noin 7 %. Kausalan Vesihuolto Oy:n verkos-

Liite1, Sivu 11 toon on liittynyt noin 4 380 asukasta ja veden ominaiskulutus on noin 111 l/as/d. Kausalan Vesihuolto Oy:llä on noin 43 km vesijohtoverkkoa. Alue Veden pumppaus Liittyjämäärä Vesioikeuden lupa Vedenkäsittely Verkoston pituus km Vesisäiliötilavuus/ ylin vesipinta Kausalan Vesihuolto Oy 4 380 43 1000 m 3 +117,5 - Arolahden ottamo 620 1500 Alkalointi Fluoridinpoistolaitos otettu käyttöön 1.2.2007 (käänteisosmoosi) Kirkonkylä-Radansuu: - 6 - Vesi ostetaan Kausalan Vesihuolto Oy:ltä - Radansuun ottamo Ei ole ollut käytössä ei ole Ei fluoridiongelmaa Ajatus saneerata ottamo ja ottaa käyttöön Myllytöyry (Kausala) 6 - - Myllytöyryn ottamo < 100 500 (Tillola) Vuolenkoski - Vuolenkosken ottamo 18 ei ole Kaukaan ottamo (kuilukaivo) 10 ei ole Alkalointi Säyhteen ottamo 1 ei ole Arolahden fluoridinpoistolaitokselle pumpataan Elimäen Ruokosuon ottamolta fluoridipitoista vettä käsiteltäväksi. Käsitelty vesi pumpataan takaisin Elimäen vesijohtoverkkoon. Jäteveden johtaminen ja käsittely Koko Iitin viemäriverkosto (Kausala, Myllytöyry, Kirkonkylä-Radansuu, Säyhtee) on nykyisin Kausalan Lämpö Oy:n hoidossa. Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on noin 5 000 eli noin 69 % koko väestöstä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 66 km ja järjestelmässä on 15 jätevedenpumppaamoa. Iitin viemäriverkosto on pääosin sekaviemäriä. Iitin jätevedet on johdettu Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle vuodesta 1999 alkaen, jolloin Kymenrannan jätevedenpuhdistamo poistettiin käytöstä. Jätevedet johdetaan ensin Kymenrannan pumppaamolle, josta ne pumpataan siirtoviemäriä (15 km) pitkin Kouvolan jätevedenpuhdistamolle. Laskutetun jäteveden määrä oli 207 200 m 3 /a vuonna 2005 (568 ). Vuonna 2006 Kouvolaan pumpattiin 509 790 m 3 (1 400 ). Laskuttamattoman jäteveden eli vuotovesien osuus on noin 60 %. Iitin kunta on varannut Mäkikylän puhdistamolta kapasiteettia seuraavasti (puhdistamosopimuksen jatkosopimus 1994): keskimääräinen virtaama 2050, maksimivirtaama 5183, BHK 7 ; 420 kg/d, kokonaisfosfori 15 kg/d, kiintoaine 420 kg/d. Sopimus on siirtynyt Kausalan Lämpö Oy:lle samoilla ehdoilla.

Säyhteellä on oma pienpuhdistamo. Liite1, Sivu 12 Ongelmat ja kehittämistarpeet Vesihuollon toiminta-alueilla on vielä kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet vesijohtoverkkoon. Vedenhankintaa pitäisi hajauttaa eri pohjavesiesiintymiin, jotta veden laatu pystytään turvaamaan, jos joku pohjavesiesiintymä pilaantuu. Valmistumassa on Pukkisuon ottamo, josta voidaan ottaa 250. Vedessä on fluoridia ja se johdetaan Arosuolle käsiteltäväksi. Iitin viemäriverkosto on toteutettu pääasiassa sekaviemäröintinä. Viemärit ja kaivot ovat myös osin huonossa kunnossa. Ongelmana on ollut vuotovesien suuri määrä, vuonna 2006 vuotovesien osuus oli noin 60 % Kouvolaan johdetusta jätevedestä. 1.6 Jaala Jaalan kunnan asukasmäärä oli 1 866 henkilöä vuoden 2006 lopussa. Asukasluku on laskenut vuodesta 1995 noin 200 asukkaalla. Kunnassa on lisäksi noin 3 000 vapaa-ajan asuntoa, jotka sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä. Vedenhankinta ja -jakelu Jaalan kunnan vesihuoltolaitoksella on kaksi toiminta-aluetta, Jaalan kirkonkylän ja Verlan vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueet. Kunnallisen vesihuollon piiriin kuuluu noin 40% kunnan asukkaista. Kirkonkylän ja Verlan alueilla on erilliset vesijohtoverkostot. Molemmat verkostot on liitetty Valkealan verkostoon ja Jaala ostaa vettä Valkealan vedenottamolta sekä kirkonkylän että Verlan alueelle. Vettä pumpattiin verkostoon vuonna 2006 kaikkiaan noin 45 450 m 3, keskimäärin 125. Asiakkaille myydyn veden määrä oli 37 344 m 3 (102 ). Kirkonkylän verkostoon pumpatusta vedestä myytiin lisäksi Veskansan vesiosuuskunnalle 5 183 m 3. Jaalassa on kolme vesiosuuskuntaa: Veskansa (vesijohto, noin 70 kiinteistöä), Hartola (oma vedenottamo, vesijohto ja viemäri, noin 15 kiinteistöä) ja Huhdasjärvi (oma vedenottamo, vesijohto ja viemäri, noin 30 kiinteistöä). Veskansan verkosto on liitetty kirkonkylän verkostoon ja vesi ostetaan kirkonkylän verkosta. Jaalan vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella on noin 1100 asukasta ja suurin osa vapaa-ajan asunnoista. Toiminta-alueiden ulkopuolella vedenhankinta tapahtuu kiinteistökohtaisesti.

Liite1, Sivu 13 Alue Liittyjämäärä Vesioikeuden lupa Vedenkäsittely Verkoston pituus km Jaalan kirkonkylä 750 31 (sis. Verlan) Ruhmaanharjun ei alkalointi ottamo Valkealan Okanniemen ottamo Verla 50 (20-30 kiinteistöä) Valkealan Okanniemen ottamo Veskansa Poikkeustilanteet: Noin 300 voidaan ottaa n. ½ otetaan Ruhmaanharjusta n. ½ ostetaan Valkealasta 1936 m 3 /a Myydään kirkonkylän verkosta 22 Veden pumppaus ottamoilta Vesisäiliötilavuus/ ylin vesipinta 350 m 3 142,8 Kirkonkylän vesihuollon toimintavarmuus perustuu siihen, että käytössä on kaksi erillistä vesilähdettä. Kirkonkylän verkosto on liitetty Valkealan verkostoon ja noin 40 % vedestä johdetaan Valkealan Okanniemen vedenottamolta. Ruhmaanharjun ottamon antoisuus riittäisi kattamaan kirkonkylän ja Veskansan osuuskunnan vedentarpeen, jos Valkealan ottamo jouduttaisiin sulkemaan. Fluoridipitoisuuden alentaminen vaatisi tällöin toimenpiteitä. Verlan verkosto on kokonaan riippuvainen Valkealan Okanniemen vedestä. Okanniemestä riittävästi vettä poikkeustilanteissa, jos Ruhmaanharjun ottamo joudutaan sulkemaan. Jäteveden johtaminen ja käsittely Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on noin 740 (2005) eli noin 40 % koko väestöstä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 30 km ja järjestelmässä on 9 jätevedenpumppaamoa. Verkosto kattaa kirkonkylän ja Verlan alueet. Jaalan viemäriverkosto on melko uusi (rakennettu pääosin 1990-luvulla) ja se on toteutettu erillisviemäröintinä. Laskutetun jäteveden määrä oli 31 576 m 3 /a vuonna 2006 (87 ) ja siirtoviemäriin pumpattu jätevesimäärä oli 42 075 m 3. Vuotovesien osuus oli 25 %. Jaalan kirkonkylän ja Verlan kylän jätevedet johdetaan Kuusankoskelle Akanojan jätevedenpuhdistamolle. Laskutus Jaalan jätevesien johtamisesta Akanojan puhdistamolle perustuu johdettavan jäteveden määrään. Jätevesimäärän lisäksi seurataan pitoisuuksia, joille on asetettu seuraavat raja-arvot: ph 6-10, kiintoaine 1500 mg/l, BHK 7 1500 mg/l, kokonaistyppi 500 mg/l, kokonaisfosfori 200 mg/l. Hartolan vesiosuuskunnalla on oma pieni jätevesijärjestelmä, joka koostuu saostuskaivosta ja maasuodatuskentästä. Saostuskaivosta tyhjennettävä liete viedään Jaalan sul-

Liite1, Sivu 14 jetun jätevedenpuhdistamon lietteen vastaanottoasemalle. Myös yksittäisistä talouksista tuodaan sakokaivolietettä ja umpikaivolietettä Jaalan puhdistamon lietteen vastaanottoasemalle. Yhteensä lietettä tuodaan puhdistamolle noin 2500 3000 m 3 vuodessa. Sieltä liete pumpataan siirtoviemäriin. Ongelmat ja kehittämistarpeet Ruhmaanharjun pohjavedenottamolla on ollut ongelmana korkea fluoridipitoisuus. Tilannetta on korjattu johtamalla verkostoon vettä Valkealasta, jolloin fluoridin kokonaispitoisuudet pysyvät sallituissa rajoissa. Veden johtaminen Valkealasta parantaa myös vedenjakelujärjestelmän toimintavarmuutta. Haja-asutusalueilla ongelmana on ollut talousveden riittävyys. Myös fluoridiongelmia on esiintynyt. Jaalan viemäriverkosto on rakennettu pääasiassa 1990-luvulla, joten varsinaista saneeraustarvetta ei ole ja vuotovesimäärät ovat suhteellisen pieniä. Kirkonkylän vesi- ja viemäriverkon laajentamiselle on tarvetta kattamaan kirkonkylän lähialueita: Sokerimäki, Iso-Ruhmaan ranta-alue/mäntyharjuntien varsi/martinniemi, Kallioistenniemi, Hausanniementien varsi ja Kyrönkylä. Kallioistenniemeen on kaavoitettu tontteja (13) ja sinne on jo rakennettu kunnallistekniikkaa. Siirtovesijohto ja siirtoviemäri ovat rakenteilla. Sokerimäkeen on tarkoitus rakentaa verkostoa vuoden 2008 aikana. 1.7 Kotka Kotkan kaupungin asukasmäärä oli 54 607 henkilöä vuoden 2006 lopussa. Asutus sijoittuu pääosin kunnan eteläosiin ja kunnan pohjoisosissa on maaseutumaista kyläasutusta. Asemakaavojen ulkopuolisilla alueilla asuu noin 6 800 henkilöä. Asukasmäärä on pysynyt suurin piirtein samana 2000-luvulla. Kotkassa on noin 1 600 vapaa-ajan asuntoa, jotka sijaitsevat pääosin Kymijoen ja Suomenlahden rannoilla ja meren saarissa. Suurin työnantaja on Kotkan kaupunki ja suurimmat teollisuuslaitokset ovat Steveco Oy, Stora Enso Kotka, AKP Karhula Oy, Ahlstrom Glassfibre Oy, Vaasan & Vaasan Oy ja Sunila Oy. Vedenhankinta ja -jakelu Kotkan vesihuollosta vastaa Kymen Vesi Oy, joka on Kotkan kaupungin, Anjalankosken kaupungin ja Pyhtään kunnan omistama osakeyhtiö. Kotkan vesijohtoverkostoon on liittynyt arviolta 52 300 asukasta (Kymen Vesi Oy + vesihuolto-osuuskunnat). Vesijohtoverkko kattaa pääosin asemakaavoitetut alueet ja jonkin verran kaava-alueiden läheisyydessä olevia alueita. Vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus on noin 95 % Kotkan väestöstä. Kymen Vesi Oy ostaa veden Kymenlaakson Vesi Oy:ltä, joka on Kotkan, Anjalankosken ja Haminan kaupunkien muodostama osakeyhtiö, josta Kotkan omistusosuus on 70 % ja vesivaraus 18 200. Vesi siirretään Kuivalasta osakaskuntiin 43 km pituisella, halkaisijaltaan 700 mm valurautaputkella. Vuosina 2007 2009 rakennetaan toinen runkolinja Anjalankosken Keltakankaalta Kotkan Korkeakoskelle, mikä lisää vedenjakelun

Liite1, Sivu 15 varmuutta. Rakennettavan vesijohtolinjan kokonaispituus on noin 30 kilometriä. Uuden runkolinjan käyttöönoton jälkeen noin kolmasosa vesimäärästä johdetaan sen kautta Kotkan vedenjakeluverkostoon ja kaksi kolmasosaa Tavastilan säiliön kautta. Vettä pumpattiin Kotkan verkostoon 5 068 863 m 3 vuonna 2006, eli keskimäärin 13 887. Myyty vesimäärä oli 4 330 730 m 3, eli keskimäärin 11 865. Laskuttamattoman veden osuus oli noin 15 %. Suurimmat vedenkuluttajat ovat Danisco Sweeteners Oy, Kotkan Vuokratalot Oy, Finex Oy, AKP Karhula Oy, Kastek-Kiinteistöt Oy, Nokian Lämpövoima Oy ja Vaasan & Vaasan Oy. Teollisuuden osuus myydystä vedestä oli noin 19 % vuonna 2006. Lisäksi Stora Ensolla, Sonoco Alcorella ja Sunila Oy:llä on omat vedenottamot. Kymen Vesi Oy:n Kotkan vedenjakelujärjestelmä jakaantuu kolmeen painepiiriin: Jylppy, Karhula ja Karhuvuori. Kymenlaakson Vesi Oy:ltä ostettava vesi johdetaan Jylpyn painepiiriin ja paine korotetaan sopivaksi Tavastilan säiliön jälkeen. Jylpyn painepiiristä johdetaan vettä Karhulan ja Karhuvuoren painepiireihin. Jakelujärjestelmässä on kolme vesitornia (Jylppy 3000 m 3, Karhula 2130 m 3, Karhuvuori 1330 m 3 ). Kotkan haja-asutusalueilla toimii 7 yksityistä vesihuolto-osuuskuntaa ja vesiosuuskuntaa (5 osuuskuntaa: vesijohto + viemäri, 2 osuuskuntaa: vesijohto) (Tavastila, Ylänummi, Kaarniemi, Länsi-Kymi, Laajakoski, Pihkoo, Kymi). Vesihuoltoosuuskunnat ostavat veden Kymen Vesi Oy:ltä. Osuuskunnissa oli vuoden 2006 lopussa vesijohtoon liittyneitä kiinteistöjä 715 kpl, joissa oli arviolta 1 573 asukasta. Vesiosuuskuntien vedenkulutus oli 48 291 m 3 vuonna 2006. Rakenteilla on lisäksi yksi uusi vesihuolto-osuuskunta (Suljento) ja suunnitteilla 3 osuuskuntaa (Huruksela, Laajakoski Eteläinen, Juurikorpi). Kymen Vesi Oy:n ja osuuskuntien vesijohtoverkostojen ulkopuolella on arviolta noin 2 300 asukasta, jotka asuvat haja-asutusalueilla eri puolilla kaupunkia. Hajaasutusalueilla vedenhankinta tapahtuu kiinteistökohtaisesti. Poikkeustilanteet: Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan vedenottamo on ainoa vesilähde. Tavastilan säiliössä on putkirikon varalta häiriötilavuutta 25 000 m 3. Uuden runkolinjan rakentaminen Anjalankoskelta Kotkaan parantaa vedentoimituksen varmuutta. Jäteveden johtaminen ja käsittely Kotkan jätevesihuollosta vastaa Kymen Vesi Oy. Kotkan viemäriverkkoon oli vuoden 2006 lopussa liittynyt 8 434 kiinteistöä, eli arviolta yhteensä noin 50 800 asukasta (Kymen Vesi Oy + vesihuolto-osuuskunnat). Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus on noin 93 % Kotkan väestöstä. Viemäriverkko kattaa pääosin asemakaavoitetut alueet ja jonkin verran kaava-alueiden läheisyydessä olevia alueita. Noin 1 100 asukasta on liittynyt Länsi-Kymin, Laajakosken, Tavastilan, Kymin ja Pihkoon vesihuolto-osuuskuntien viemäriverkkoon.

Liite1, Sivu 16 Laskutetun jäteveden määrä oli 5 180 545 m 3 vuonna 2006 (14 193 ). Viemäriverkoston kokonaisvirtaama oli 8 534 569 m 3 vuonna 2006. Laskuttamattoman jäteveden osuus viemäriverkoston kokonaisvirtaamasta oli noin 40 %. Kymen Vesi Oy:n ja osuuskuntien viemäriverkostojen ulkopuolella on arviolta noin 3 800 asukasta (noin 2 000 kiinteistöä), jotka sijaitsevat haja-asutusaluilla eri puolilla kaupunkia. Haja-asutusalueilla jätevesihuolto on hoidettu pääsääntöisesti kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla. Viemäriverkko on suurimmaksi osaksi erillisviemäriä, mutta muutamissa kaupunginosissa on vielä vanhoja sekaviemäreitä (noin 60 km eli 19 % viemäriverkosta), mitkä ovat huonossa kunnossa. Jäte- ja hulevesiviemäreitä on yhteensä noin 520 km ja jätevedenpumppaamoita yli 110 kpl. Kymen Vesi Oy:n viemäriverkkoon johdetut asuma- ja teollisuusjätevedet käsitellään kahdella jätevedenpuhdistamolla. Kotkan läntisen alueen jätevedet puhdistetaan Mussalon jätevedenpuhdistamolla ja itäisen alueen jätevedet Sunilan puhdistamolla. Puhdistamoilla käsitellään myös Länsi-Kymin, Pihkoon, Kymin, Tavastilan ja Laajakosken vesihuolto-osuuskuntien jätevedet. Haja-asutusalueelta tuleva saostus- ja umpikaivoliete otetaan vastaan Mussalon jätevedenpuhdistamolla. Molemmat puhdistamot ovat aktiivilietelaitoksia, joissa on mekaaninen, biologinen ja kemiallinen puhdistus. Lietteen käsittely sisältää tiivistyksen, kuivauksen ja kompostoinnin. Puhdistusteho on noin 98 % BOD:n osalta ja 96 % fosforin osalta. Kotkassa toimii myös teollisuuslaitosten jätevedenpuhdistamoja: Sunilan Puhdistamo Oy sekä Laminating Papers Oy ja Enso Publication Papers Oy Kotkan tehtaiden puhdistamo. Sonoco-Alcoren Karhulan kartonkitehtaan varsinaiset prosessijätevedet johdetaan Kymen Vesi Oy:n Sunilan puhdistamolle. Sonoco-Alcorella on luparaja vain Kymijokeen johdettavien tiivistevesien COD Cr -kuormitukselle. Mussalon puhdistamolla on käynnissä saneeraus- ja laajennus. Laajennuksen valmistuttua Sunilan puhdistamo lakkautetaan ja Sunilan jätevedet johdetaan Mussalon puhdistamolle. Mussalon puhdistamolla tullaan käsittelemään kaikki Kotkan kaupungin jätevedet sekä Anjalankosken Kymijokivarren taajamien ja Pyhtään jätevedet. Myös Haminan jätevesien puhdistamisesta on tehty sopimus vuodesta 2011 alkaen. Tärkeimmät teollisuuskuormittajat ovat Sonoco Oy:n kartonkitehdas, Ahlström Glassfibre Oy:n lasikuitutehdas, Danisco Sweeteners Oy:n makeutusainetehdas ja Vaasan & Vaasan Oy:n leipomotuotantolaitos. Teollisuuskuormituksen osuus on merkittävä (n. 55 % BODkuormasta). Puhdistamon laskennallinen AVL BOD7atu on n. 220 000, ja laitoksen piirissä on mitoitusvuonna 2025 arvioitu olevan n. 93 000 asukasta, keskimääräinen mitoitusvirtaama on noin 39 000 (maksimivirtaama 66 000 ).

Liite1, Sivu 17 Ongelmat ja kehittämistarpeet Vesijohtoverkoston vuotovesien osuuden arvioidaan olevan 10 15 % luokkaa. Jakeluverkosto on väljästi mitoitettu ja ongelmana voi paikoitellen olla veden liian pitkä viipymä jakelulinjojen loppupäässä. Kymijoen alittavat vesijohdot ovat liian pieniä, mikä heikentää vedenjakelun varmuutta itä-länsisuunnassa. Länsi-Kotkassa on isoja alueita yhden putken varassa (Mussalo, Karhuvuori, Aittokorpi). Laskuttamaton jätevesimäärä on noin 40 % viemäriverkoston kokonaisvirtaamasta. Laskuttamaton jätevesi koostuu sekaviemäröidyiltä alueilta tulevista sade- ja sulamisvesistä sekä huonokuntoisilta verkostoalueilta tulevista vuotovesistä. Viemäriverkoston osalta ongelmallisimpia ovat vanhat sekaviemärit, joita on noin 60 km. Viemärien saneerausta on käynnissä koko ajan ja sekaviemäreitä muutetaan erillisviemäreiksi. Lietteen käsittelyvaihtoehdoista on tehty selvitys ja pyydetty tarjouksia palvelun tarjoajilta, mutta tilanne on tällä hetkellä auki. Nykyiselle lietteen käsittelylle on haettu jatkolupaa vuoden 2007 lopussa. Haja-asutusalueilla suurimmat ongelmat ovat ilman järjestettyä vesihuoltoa olevat kiinteistöt, joilla on ongelmia kaivoveden laadun ja riittävyyden kanssa. Nykyiset kiinteistökohtaiset jätevedenkäsittelymenetelmät eivät monissa kiinteistöissä täytä nykyisen jätevesiasetuksen käsittelyvaatimuksia. Poikkeustilanteiden vedenhankinnassa Kotkalla on kehittämistarpeita, koska Kotka on lähes täysin yhden vesilaitoksen eli Kuivalan tekopohjavesilaitoksen varassa. 1.8 Kouvola Kouvolan kaupungin asukasmäärä oli 30 787 henkilöä 31.3.2007. Asukasmäärä on ollut laskussa koko 2000-luvun. Haja-asutusta on Kouvolan kaupungin alueella hyvin vähän. Vedenhankinta ja -jakelu Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa käytännössä koko kaavoitetun alueen. Vesijohtoverkostoon liittyneitä asukkaita on arviolta noin 30 700, eli noin 99 % koko väestöstä. Vapaa-ajan asuntoja on vain ryhmäpuutarha-alueella, joka on vesihuollon piirissä. Vuonna 2006 vettä pumpattiin verkostoon kaikkiaan 2 553 916 m 3, eli keskimäärin 6997. Laskutetun veden määrä oli 2 114 386 m 3 eli 5 793 ja laskuttamattoman veden osuus noin 17 %. Kouvolassa on yksi vedenjakelujärjestelmä. Vesi otetaan kunnan omilta vedenottamoilta. Pääosa otetaan Haukkajärven tekopohjavesilaitokselta ja vettä otetaan lisäksi Käyrälammen ja Viilansuon pohjavedenottamoilta. Haukkajärvellä on fluoridinpoisto (käänteisosmoosi). Vesijohtoverkkoa on noin 200 km.

Liite1, Sivu 18 Utin Haukkajärven tekopohjavesilaitos Käyrälammen pohjavedenottamo Viilansuon pohjavedenottamo Veden pumppaus noin 6 000 10 000 noin 1 500 noin 800 Vesioikeuden lupa ei (max vedenotto 1500) Vesisäiliötilavuus/ylin vesipinta Valion ottamo Vettä voidaan tarvittaessa ostaa Kuusankosken, Valkealan ja Korian verkostoista Kouvola käyttää Valion ottamoa (vedenottamon tontti myyty vahingossa) Tornionmäki 2000 m 3 +124,7 Palomäki 3000 m 3 +110 Kouvolan meijerillä on oma pohjavedenottamo, josta pumpataan vettä noin 450 500. Poikkeustilanteet: Jos Haukkajärven tekopohjavedenottamoa ei voida käyttää, verkostoon voidaan johtaa vettä Viilansuon, Käyrälammen ja Valion pohjavedenottamoilta ja hiukan naapurikunnista (Kuusankoski, Valkeala, Koria). Kolmelta pohjavedenottamolta voidaan ottaa jokaiselta noin 1000. Jäteveden johtaminen ja käsittely Viemäriverkostoon liittyneitä asukkaita on arviolta noin 30 700 eli noin 99 % asukkaista on liittynyt viemäriverkostoon. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 160 km ja järjestelmässä on 16 jätevedenpumppaamoa. Kouvolan viemäriverkosto on toteutettu erillisviemäröintinä. Kaikki Kouvolan alueelta tulevat jätevedet johdetaan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle, joka sijaitsee Kouvolan eteläpuolella Kymijoen rannalla, Valkealan kunnan puolella. Mäkikylän puhdistamo on rakennettu 1976 ja saneerattu 1995. Laskutetun jäteveden määrä oli 2 081 296 m 3 vuonna 2006, eli keskimäärin 5 702. Kouvolasta johdettiin jätevettä Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle noin 13 526 vuonna 2006. Jätevettä käsiteltiin puhdistamolla yhteensä 6 072 006 m 3, eli keskimäärin 16 636. Vuotovesien osuus oli noin 47 %. Mäkikylän puhdistamolle johdetaan myös Elimäen kunnan ja Iitin kunnan Kausalan taajaman jätevedet, sekä Kuusankosken kaupungin Tammirannan ja Savontalon alueen jä-

Liite1, Sivu 19 tevedet ja Valkealan Kiehuvan alueen jätevedet. Kouvolan osuus jätevesistä on noin 81 % ja naapurikuntien osuus noin 19 %. Mäkikylän puhdistamon lupaehdot ovat (Itä-Suomen vesioikeus 1996 ja uudet lupaehdot 1.1.1999): BOD 7 < 10 mg/l (> 90 %), kiintoaine < 15 mg/l (> 90 %), fosfori 0,4 mg/l (> 90 %), COD < 70 mg/l (> 80 %). Uusi ympäristölupa saatiin lokakuussa 2007, jolloin muutoksia tuli typen osalta (< 20 mg/l ja 70 % kokonaistypenpoistotavoite). Puhdistustulos oli vuonna 2006 noin 96,8 % BOD:n osalta ja 94,1 % fosforin osalta. Jätevesilietettä syntyi noin 5 845 tonnia vuonna 2006. Liete kuivataan ja toimitetaan kompostoitavaksi. Lietteen nykyinen jatkokäsittelysopimus on voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Vuoden 2008 aikana lietteenkäsittelystä on tarkoitus järjestää uusi tarjouskilpailu. Ongelmat ja kehittämistarpeet Vuotovesien määrä vesijohto- ja viemäriverkostossa on edelleen korkea, vaikka verkostoja saneerataan jatkuvasti. Vuotovesihuippuja pitäisi pystyä vähentämään viemäriverkossa. Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesimäärä ja kuormitus ovat melko korkeat verrattuna puhdistamon kapasiteettiin. Tämä on ajoittain vaikeuttanut vaadittujen puhdistustulosten saavuttamista. Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle on asetettu typenpoistovaatimus, jonka vuoksi puhdistamoa on saneerattava ja tehostettava. Typenpoiston on oltava valmiina vuonna 2012. 1.9 Kuusankoski Kuusankosken kaupungin asukasmäärä oli 20 185 henkilöä vuoden 2006 lopussa. Asukasmäärä on laskenut hiukan 1990-luvulta lähtien. Loma-asuntoja oli noin 330 kpl vuoden 2002 lopussa. Kuusankoski on teollisuuskaupunki, jossa teollisuus muodostaa yli 30 % työpaikoista. Suurimmat teollisuuslaitokset ovat UPM-Kymmene Oyj:n tehtaat. Vedenhankinta ja -jakelu Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa melkein koko kaavoitetun alueen ja vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus on noin 93 % koko väestöstä. Liittyneitä kiinteistöjä on 5 153 kpl. Vesijohtoverkkoa on noin 200 km. Vettä pumpattiin verkostoon vuonna 2006 kaikkiaan 1 502 597 m 3, keskimäärin 4 117. Myydyn veden määrä oli 1 152 068 m 3 (noin 3 156 ) ja laskuttamattoman veden osuus 23 %. Pumpattu vesimäärä oli vuonna 2006 noin 4.9 % suurempi kuin 2005, laskutettu vesimäärä kasvoi vastaavasti 2.4 %. Kuusankoskella on yksi vedenjakelujärjestelmä, joka kattaa kaupungin alueen pääosin. Vesi otetaan kunnan omilta vedenottamoilta. Vuonna 2006 ja 2007 suurin osa vedestä otettiin Pilkanmaan pintavedenottamolta ja pieni määrä Pohjankorven pohjavedenottamolta. Pohjankorven vedenottamo jouduttiin sulkemaan 20.11.2007 vedessä esiintyneen

Liite1, Sivu 20 tri- ja tetrakloorieteenin takia. Voikkaan, Tähteen ja Huuhkajavuoren pohjavedenottamoilta ei pumpata vettä verkostoon pohjaveden huonon laadun vuoksi (mm. sulfaatti, fluoridi). Pilkanmaan käsittelylaitokselle asennettiin hidassuodatus vuonna 2003. Desinfiointia ollaan uusimassa vuoden 2008 aikana (UV-desinfiointi), urakoitsija on jo valittu. Tammirannan alueella on pieni erillinen verkosto, jonka käyttövesi ostetaan Kouvolan vesilaitokselta. Vuonna 2006 ostettu vesimäärä oli 2 090 m 3. Veden pumppaus ottamoilta Vesioikeuden lupa Vesisäiliötilavuus/ylin vesipinta Pilkanmaan pintavesilaitos kaikki vesi otetaan Pilkanmaalta Pohjankorven pohjavedenottamo suljettu marraskuussa 2007 ei ole Tähteen pohjavedenottamo ei käytössä, korkea fluoridipitoisuus ei ole Voikkaan pohjavedenottamo ei käytössä, korkea fluoridipitoisuus ei ole Huuhkajavuoren pohjavedenottamo ei käytössä Osto Kouvolan verkostosta Sairaalamäki 3000 m 3 +136,5 UPM-Kymmene Oyj:n Kuusankosken tehtaat (Kymi, Kuusanniemi) ottavat prosessi- ja jäähdytysveden Kymijoesta. Kymin tehtailla on pintavesilaitos, jossa Kymijoen vedestä puhdistetaan talousvettä tehtaan tarpeisiin. Jäteveden johtaminen ja käsittely Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden kokonaismäärä on noin 18 780 eli noin 93 % väestöstä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 246 km, josta jätevesi- ja sekaviemäreiden osuus on 195 km ja sadevesiviemäreiden osuus 51 km. Järjestelmässä on 37 jätevedenpumppaamoa ja yksi sadevesipumppaamo. Viemäriverkosto muodostuu kaupungin alueen pääosin kattavasta yhtenäisestä verkostosta. Tammirannan alueella on oma pieni verkosto, jonka jätevedet johdetaan Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle. Kuusankosken jätevedet käsitellään Kuusankosken Akanojan jätevedenpuhdistamolla. Akanojan puhdistamo sijaitsee Kuusankosken keskusta-alueen eteläpuolella ja on 1977 rakennettu biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos. Kuusankosken viemäriverkostoon johdetaan siirtoviemäreillä Valkealan kunnan jätevedet (kirkonkylä, Vekarajärven varuskunta, Tuohikotti, Vuohijärvi), Anjalankosken kaupungin Kaipiaisten taajaman jätevedet (Valkealan kirkonkylän viemäriverkoston kautta) sekä Jaalan kirkonkylän jätevedet. Vuonna 2006 Kuusankosken osuus Akanojan puhdistamolla puhdistetuista jätevesistä oli noin 81 %, Valkealan osuus oli 16 %, Anjalankosken vajaat 2 % ja Jaalan osuus noin 1 %. Akanojan puhdistamolla käsiteltiin jätevettä yhteensä 4 252 650 m 3 vuonna 2006, mikä on noin 11,5 % vähemmän kuin vuonna 2005. Puhdistettu jätevesimäärä oli keskimäärin