Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Transkriptio

1 Loppuraportti Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuollon kehittämissuunnitelma Loppuraportti

2 i Sivu Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUE JAVESIHUOLLON NYKYTILANNE Suunnittelualue Vesihuollon nykytilanne Vesihuollon keskeiset ongelmat ja kehittämistarpeet ENNUSTEET JA TAVOITTEET Kehitysennusteet Vesihuollon yleiset tavoitteet Kymenlaaksossa Kehittämissuunnitelman strategiset tavoitteet ja vaihtoehtojen vertailussa käytettävät kriteerit VEDENHANKINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vedenhankinnan kehittämissuunnitelma Mitoitusperusteet Alustava kustannusarvio ja toteutusohjelma Arvio ympäristövaikutuksista JÄTEVEDEN JOHTAMISEN JA KÄSITTELYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Jäteveden johtamisen ja käsittelyn kehittämissuunnitelma Mitoitusperusteet Alustava kustannusarvio ja toteutusohjelma Arvio ympäristövaikutuksista LIETTEENKÄSITTELYN KEHITTÄMINEN Lietteenkäsittelyn kehittämissuunnitelma Mitoitusperusteet Alustava kustannusarvio ja toteutusohjelma Arvio ympäristövaikutuksista YHTEISTYÖKYSYMYKSET, RAHOITUSMAHDOLLISUUDET JA JATKOTOIMENPITEEET Kustannusten jakoperusteet ja yhteistyökysymykset Vesihuolto-osuuskuntien toimintaperiaatteet Rahoitusmahdollisuudet Jatkotoimenpiteet Vesihuollon kehittämissuunnitelman ympäristövaikutusten seuranta Liitekartta 1 Liitekartta 2 Kehittämissuunnitelma, vedenhankinta Kehittämissuunnitelma, jätevesien johtaminen ja käsittely

3 Sivu 1 KYMENLAAKSON MAAKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA LOPPURAPORTTI: VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueen kunnat ja vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä tilanneet Pöyry Environment Oy:ltä maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman Kymenlaakson alueelle. Edellinen kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 1997 ja käsitteli pelkästään vedenhankinnan kehittämisvaihtoehtoja. Tämän suunnitelman tarkoituksena on selvittää järkevät vaihtoehdot parhaimman ja kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun löytämiseksi seudun vesihuollon kehittämiseen. Kaakkois-Suomen alueella kehittäminen merkitsee vedenhankinnan osalta etenkin alueellisen yhteistyön lisäämistä ja kunnallisten vesihuoltoverkkojen yhdistämistä. Jätevesien käsittelyn ja lietteenkäsittelyn osalta tavoitteena on selvittää käsittelyn keskittämismahdollisuudet, jotta laitosten ylläpito, käytönvalvonta, mittaukset ja hälytysvalvonta saataisiin tehokkaammaksi. Vesihuollon keskittäminen on koko Suomen kattava trendi. Suunnittelualueen kuntarakenne tulee muuttumaan jo lähitulevaisuudessa, kun Pohjois- Kymenlaakson 6 kuntaa yhdistyvät vuoden 2009 alussa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Kuntien yhdistymisellä on vaikutusta myös vesihuoltolaitosten organisaatiorakenteeseen. Koska suunnittelualueen kunnat ovat käynnistäneet erillisiä selvityksiä vesihuollon organisaatioiden kehittämiseksi, tässä kehittämissuunnitelmassa keskitytään vesihuollon teknisiin ratkaisuihin. Kehittämissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on esittää tarvittavat pitkän aikavälin toimenpiteet vedenhankinnan, viemäröinnin, jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn järjestämiseksi. Kehittämissuunnitelman painopistealueita ovat: Poikkeusolojen vedenhankinnan turvaaminen (varavedenotto ja yhdysjohdot) Jätevesien yhteiskäsittely; tarkastellaan nykyisten käytössä olevien jätevedenpuhdistamoiden määrän vähentämismahdollisuuksia Laitosten toimintavarmuuden turvaaminen Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen; haja-asutuksen vesihuollon suunnittelukysymykset käsitellään siltä osin kuin niillä on yhtymäkohtia taajamien vesihuoltoon (erityisesti toiminta-alueiden reuna-alueet) Vesiosuuskuntien toiminnan varmistaminen Tämä loppuraportti sisältää vesihuollon kehittämissuunnitelman teknisine ratkaisuineen, alustavat kustannusarviot ja toteutusohjelman, arvion ympäristövaikutuksista sekä ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet on esitetty osaraportissa 1 ja vaihtoehtojen tarkastelu on esitetty osaraportissa 2. Tässä kehittämissuunnitelmassa esitetyt tiedot perustuvat aikaisempiin suunnitelmiin ja selvityksiin, mm. kuntakohtaisiin vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja vesihuoltolaitosten toimintakertomuksiin vuodelta Tärkeää tietoa vesihuollon nykytilanteesta ja ongelmista sekä kehittämistarpeista ja tavoitteista saatiin kuntakeskusteluissa, jotka konsultti kävi kaikkien suunnittelualueen vesihuoltolaitosten edustajien kanssa.

4 Sivu 2 Suunnittelutyöhön ovat osallistuneet projektiryhmä ja hankeryhmä, joita konsultti haluaa kiittää heidän näkemyksistään ja tuestaan tähän kehittämissuunnitelmaan. Projektiryhmä: Esa Houni Mikko Kajoniemi Antti Laherto Juha Hiltula Mikko Isakow Tapani Eskola Pentti Hokkanen Jari Horppu Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Elimäen kunta Haminan vesihuoltolaitos Kouvolan Vesi Kymen Vesi Oy Kuusankosken vesihuoltolaitos Valkealan kunta Hankeryhmä: Esa Houni Mikko Kajoniemi Riitta Kallström Antti Laherto Juha Hiltula Jukka Perttula Mauri Renlund Mikko Isakow Tapani Eskola Pentti Hokkanen Nina Aro Jari Horppu Markku Uski Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson liitto Elimäen kunta Haminan vesihuoltolaitos Jaalan kunta Kausalan Vesi Kouvolan Vesi Kymen Vesi Oy Kuusankosken vesihuoltolaitos Pyhtään kunta Valkealan kunta Virolahden kunta Suunnittelutyötä on valvonut ohjausryhmä, jossa on edustajat suunnittelualueen kunnista: Heikki Kyyrönen Anjalankoski Kimmo Jokiranta Elimäki Juha Hiltula Hamina Mauri Renlund Iitti Juha Soimakallio Jaala Matti Paavola Kotka Eeva-Kaarina Nissilä Kouvola Seppo Hasu Kuusankoski Nina Aro Pyhtää Esa Hämäläinen Valkeala Jukka Salmi Virolahti Pöyry Environment Oy:stä suunnittelutyöhön ovat osallistuneet: Ville Härmä Kristiina Salminen Tapio Ala-Peijari Marina Graan Olli Vepsä Esa Ekholm Timo Lehto Arto Ruotsalainen Jouni Korkiamäki

5 Sivu 3 2 SUUNNITTELUALUE JAVESIHUOLLON NYKYTILANNE 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue kattaa Kymenlaakson maakunnan, johon kuuluu 12 kuntaa: Anjalankoski, Elimäki, Hamina, Iitti, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala ja Virolahti. Kouvolan seudun 6 kuntaa ovat päättäneet kuntaliitoksesta, joka toteutuu vuoden 2009 alussa. Silloin Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala liittyvät yhteen muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Kymenlaakson asukasmäärä oli vuoden 2006 lopussa noin , josta Kouvolan seudun osuus oli noin asukasta ja Kotkan seudun osuus noin asukasta. Kuva 1 Suunnittelualueen kunnat ja asukasmäärät

6 Sivu Vesihuollon nykytilanne Vesijohtoverkoston kattavuus Kymenlaakson alueella vaihtelee huomattavasti kunnittain. Isommissa kaupungeissa, joissa suurin osa väestöstä asuu taajamissa, vesijohtoverkkoon on liittynyt yli 90 % asukkaista. Suurin liittymisaste on Kouvolassa (99 %). Asukasluvultaan pienissä, harvaan asutuissa kunnissa liittymisaste on melko alhainen. Pienin liittymisaste on Miehikkälässä (23 %). Koko suunnittelualueen yhteenlaskettu liittymisaste on 88 % (vuoden 2006 lopussa). Suurin vedentoimittaja Kymenlaakson Vesi Oy toimittaa vettä Kymen Vesi Oy:lle (Kotka, Pyhtää, Anjalankoski) ja Haminaan. Kymenlaakson Vesi Oy:n vuonna 1992 käyttöönotettu vedenhankintajärjestelmä palvelee noin asukasta ja käsittää vedenoton Valkealan reittiin kuuluvasta Haukkajärvestä, tekopohjaveden muodostamisen ja käsittelyn Kuivalan ja Haimilan pohjavesialueella sekä talousveden siirron osakaskuntien jakelujärjestelmiin. Muissa kunnissa vesi otetaan pääosin kuntien omilta vedenottamoilta ja pieniä määriä ostetaan naapurikunnista. Kuntien välinen yhteistyö vedenhankinnassa on esitetty kuvassa 2. Kuva 2 Vedenhankinnan nykyinen alueellinen yhteistyö

7 Sivu 5 Viemäriverkoston kattavuus Kymenlaakson alueella vaihtelee huomattavasti kunnittain. Isommissa kaupungeissa, joissa suurin osa väestöstä asuu taajamissa, viemäriverkkoon on liittynyt yli 90 % asukkaista. Suurin liittymisaste on Kouvolassa (99 %). Väkiluvultaan pienissä, harvaan asutuissa kunnissa liittymisaste on melko alhainen. Pienin liittymisaste on Miehikkälässä (noin 21 %). Koko suunnittelualueen yhteenlaskettu liittymisaste on 85 % (vuoden 2006 lopussa). Kaupunkialueilla viemäriverkostot on toteutettu pääosin erillisviemäröintinä, mutta maaseutukunnissa on vielä paljon vanhoja sekavesiviemäreitä (esim. vanha Vehkalahti, Iitti). Jätevedenpuhdistusta on jo jonkin verran keskitetty Kymenlaakson alueella ja toiminnassa on nykyisin kahdeksan kunnallista jätevedenpuhdistamoa sekä muutama pienpuhdistamo. Kouvolan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolla ja Kuusankosken Akanojan puhdistamolla puhdistetaan myös naapurikuntien jätevesiä. Pyhtään jätevedet johdetaan Kotkaan ja Virolahden jätevedet johdetaan Haminaan käsiteltäväksi. Suunnitteilla tai rakenteilla on lisäksi uusia kuntien välisiä siirtoviemäreitä (Anjalankoski > Kotka, Hamina > Kotka ja Miehikkälä > Virolahti), joiden valmistumisen jälkeen jätevedenpuhdistamoiden määrä tulee edelleen vähenemään. Nykyinen sekä suunniteltu kuntien välinen yhteistyö jätevedenkäsittelyssä on esitetty kuvassa 3. Kuva 3 Jätevedenkäsittelyn nykyinen ja suunniteltu alueellinen yhteistyö

8 Sivu Vesihuollon keskeiset ongelmat ja kehittämistarpeet Vedenhankinnan yleisin ongelma Kymenlaakson alueella on pohjaveden korkea fluoridipitoisuus. Osalle vedenottamoista on rakennettu fluoridinpoistolaitoksia ja jakeluverkostoon pumpatun veden fluoridipitoisuutta alennetaan myös sekoittamalla eri vedenottamoiden vettä. Haja-asutusalueilla kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa olevilla kiinteistöillä on ongelmia veden laadun suhteen ja kuivina vuosina ongelmana on myös veden puute. Kaikilla kunnilla ei ole riittävää varakapasiteettia poikkeustilanteiden varalta. Eri kuntien verkostot ovat osittain yhteydessä toisiinsa, mutta yhdysjohdot ovat yleensä niin pieniä, että kovin suuria vesimääriä ei pystytä siirtämään poikkeustilanteissa. Monissa kunnissa ongelmana on vuotovesien suuri määrä viemäriverkostossa, mikä johtuu osittain viemäriverkon huonosta kunnosta sekä osittain vanhoista sekavesiviemäreistä. Ongelmallisia ovat etenkin vanhat betoniputket ja betonikaivot. Viemäriverkostoja on saneerattu viime vuosina, mutta vuotovesiä on silti runsaasti. Tämä heikentää jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ja aiheuttaa lupaehtojen ylityksiä. Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot kiristyvät tulevaisuudessa, mikä aiheuttaa investointitarpeita sekä viemäriverkostojen laajempaan saneeraukseen että jätevesien puhdistuksen tehostamiseen. Kompostointi on tällä hetkellä pääasiallisin kuivatun lietteen käsittelymenetelmä Kymenlaakson alueella. Kuten koko maassa, myös suunnittelualueella on ongelmia lietteenkäsittelyn ja loppusijoituksen kanssa. Sopimukset palveluntuottajien kanssa ovat lyhytaikaisia, eli pitkäjänteiset ja keskitetyt ratkaisut lietteenkäsittelyn hoitamiseksi puuttuvat. Lietteenkäsittelyn kansallinen ohjeistus on vielä keskeneräinen, mikä on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että vesihuoltolaitokset ovat turvautuneet tilapäisiin ja lyhytaikaisiin lietteen jatkokäsittelyn ratkaisuihin.

9 Sivu 7 3 ENNUSTEET JA TAVOITTEET 3.1 Kehitysennusteet Kymenlaakson väestömäärä on laskenut lievästi viime vuosina ja saman suuntauksen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tässä suunnitelmassa väestön ennustetaan vähenevän nykyisestä noin asukkaasta noin asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Ennuste on yhdensuuntainen Kymenlaakson maakuntakaava raportissa esitetyn tilastokeskuksen ennusteen kanssa. Alla olevassa kuvassa on maakuntakaavassa esitetty tilastokeskuksen väestöennuste sekä Kymenlaakson Liiton väestötavoite vuoteen 2030 asti. Kuva 4 Tilastokeskuksen väestöennuste ja Kymenlaakson Liiton väestötavoite Liittymisaste vesijohto- ja viemäriverkkoon vaihtelee huomattavasti eri kunnissa. Pienemmissä kunnissa asutus on hajautunut niin laajalle alueelle, että liittymisastetta on vaikea saada paljon nykyistä korkeammaksi. Oheisessa taulukossa on esitetty koko suunnittelualueen arvioitu liittyjämäärien ja vedenkulutuksen sekä viemärivesimäärien kehitys nykytilanteesta vuoteen Taulukko 1 Arvioitu liittyjämäärien, vedenkulutuksen ja jätevesimäärien kehitys koko Kymenlaakson alueella 2006 Ennuste 2030 Liittymisaste vesijohtoverkkoon % Liittyjämäärä vesijohtoverkkoon as Laskutettu vesi m 3 /d Verkostoon pumpattu vesi m 3 /d Liittymisaste viemäriverkkoon % Liittyjämäärä viemäriverkkoon as Laskutettu jätevesi m 3 /d Viemäriverkkoon johdettu jätevesi (jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesimäärä) m 3 /d

10 Sivu 8 Vuotovesien osuus (jätevesiviemäriverkkoon johdetun vesimäärän ja laskutetun jätevesimäärän erotus) on suurehko, joten niitä on pyrittävä vähentämään. Myös jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa edellytetään vuotovesien vähentämistä. Vuoden 2030 jätevesimääräennusteessa on oletettu, että vuotovesien osuutta pystytään vähentämään jonkin verran niissä kunnissa, missä vuotovesien osuus on suurin. 3.2 Vesihuollon yleiset tavoitteet Kymenlaaksossa Vedenhankinnan lähivuosien yleiset tavoitteet Kymenlaaksossa ovat: Poikkeus- ja kriisitilanteiden vesihuollon parantaminen Terveydellisesti moitteettoman talousveden saannin turvaaminen Taajamien ja haja-asutuksen vesihuollon puutteiden korjaaminen Vedenhankinnan kehittäminen Kymenlaakson alueella tarkoittaa vesihuollon alueellisen yhteistyön lisäämistä ja kunnallisten vesihuoltoverkkojen yhdistämistä. Kymenlaakson alueella on määrällisesti riittävästi pohjavesivaroja, mutta ongelmana on pohjavedessä esiintyvä fluoridi (pitoisuudet ovat vähän yli sallittujen/suositeltujen raja-arvojen). Jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta tavoitteita Kymenlaaksossa ovat: Jätevesikuormituksen vesistövaikutusten vähentäminen Jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn tehostaminen toimintoja keskittämällä Taajamien ja haja-asutuksen vesihuollon puutteiden korjaaminen Jätevesien käsittelyssä ja lietteenkäsittelyssä pyritään toimintojen keskittämiseen, koska suuremmat yksiköt antavat paremmat mahdollisuudet tehokkaaseen käytön valvontaan, automaattisiin jatkuvatoimisiin mittauksiin ja puhdistamoiden hälytysvalvontaan. 3.3 Kehittämissuunnitelman strategiset tavoitteet ja vaihtoehtojen vertailussa käytettävät kriteerit Vesihuollon kehittämissuunnitelmalle määriteltäviä strategisia tavoitteita ovat: Vedenhankinnan ja -jakelun tavoitteet: Talousveden ja vesivarojen laadun ja määrän turvaaminen Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden vähentäminen (vesihuoltolaitosten tavoite) Toimintavarmuuden parantaminen, kunnossapidon keskittäminen Verkostojen hallittu saneeraus ja käyttöomaisuuden hallinta Poikkeustilanteiden vesihuollon turvaaminen Liittymisasteen nostaminen, toiminta-alueiden reuna-alueiden liittäminen verkostoon Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen; haja-asutuksen vesihuollon suunnittelukysymykset käsitellään siltä osin kuin niillä on yhtymäkohtia taajamien vesihuoltoon (erityisesti toiminta-alueiden reuna-alueet) Vesilaitosten ja vesiosuuskuntien välisen yhteistyön periaatteiden määrittelyn kehittäminen

11 Sivu 9 Viemäröinnin, jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn tavoitteet: Jätevedenpuhdistamoiden lupaehtojen täyttyminen Ohijuoksutusten minimointi ja hallinta Viemäriverkoston vuotovesien vähentäminen (vesihuoltolaitosten tavoite) Jätevedenkäsittelyn yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Lietteenkäsittelyn yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Toimintavarmuuden parantaminen, kunnossapidon keskittäminen Verkostojen hallittu saneeraus ja käyttöomaisuuden hallinta Liittymisasteen nostaminen, toiminta-alueiden reuna-alueiden liittäminen verkostoon Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen; haja-asutuksen vesihuollon suunnittelukysymykset käsitellään siltä osin kuin niillä on yhtymäkohtia taajamien vesihuoltoon (erityisesti toiminta-alueiden reuna-alueet) Muut tavoitteet: Ympäristönsuojelulliset tavoitteet: Pohjavesialueiden suojelu Vesistöjen käyttötavoitteiden säilyttäminen Kuntien välinen yhteistyö Käyttöomaisuuden hallinta Vedenhankinnan sekä jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailussa käytettäviä kriteerejä ovat: Työlle määriteltyjen strategisten tavoitteiden toteutuminen eri vaihtoehdoissa Keskeiset taloudelliset vaikutukset Vaikutukset laitosten tekniseen toimintaan Vaikutukset käsittelylaitosten määrään, teknisiin toteutuksiin ja toimintaalueeseen Vaikutukset riskienhallintaan Kriisi- ja poikkeusolosuhteiden järjestelyt Merkittävimmät tekniset ja toiminnalliset riskit Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Ympäristövaikutukset ja luonnonsuojelulliset näkökohdat (Luonnonsuojelualueet, NATURA-alueet ym.); suunnitteluun sovelletaan SOVA-lain 3 :n yleistä vaatimusta ympäristövaikutusten selvittämisestä. Tämä tarkoittaa, että suunnitelmasta vastaavan viranomaisen on oltava selvillä suunnitelman vaikutuksista ympäristöön. Varsinaista SOVA-menettelyn mukaista ympäristöarviointia ei tehdä.

12 Sivu 10 4 VEDENHANKINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4.1 Vedenhankinnan kehittämissuunnitelma Vedenhankinnan osalta tässä kehittämissuunnitelmassa (Osaraportissa 2) on tarkasteltu kahta vaihtoehtoa, joilla parannetaan vedenhankinnan varmuutta nykytilanteeseen verrattuna. Nykyisin käytössä olevien vedenottamoiden kapasiteetti riittää nykyiseen ja ennustettuun vuoden 2030 vedenkulutukseen normaalitilanteissa (kun kaikki vedenottamot ovat käytettävissä). Vaihtoehdossa 1 nykyistä järjestelmää täydennetään ja vedenhankinnan varmuutta parannetaan ottamalla käyttöön nykyisten verkostojen lähellä olevia pohjavesivaroja ja kunnostamalla käytöstä poistettuja ottamoita varavedenottamoiksi. Vaihtoehto 2 perustuu Selänpään pohjavesivarojen käyttöönottoon. Vaihtoehtoja on vertailtu edellä esitettyjen vertailukriteerien ja strategisten tavoitteiden toteutumisen perusteella. Johtopäätöksenä todetaan, että Kymenlaakson maakunnassa vedenhankintaa tulee kehittää siten, että siirrytään vaiheittain vaihtoehtoon 2 ( ). Vaihtoehdossa 1 esitettyjä toimenpiteitä on jo osittain alettu toteuttaa, ja käynnissä tai suunnitteilla olevat varavedenottamoiden saneeraukset tehdään lähivuosina. Vedenhankinnan kehittämissuunnitelma toteutetaan vaiheittain. Vaiheessa I saneerataan Anjalankosken ja Pyhtään käytöstä poistettuja vedenottamoita varavedenottamoiksi sekä rakennetaan vedensiirron varmuutta parantavia yhdysjohtoja. Vaiheessa II otetaan käyttöön Selänpään pohjavesivarat ja rakennetaan tarvittavat yhdyslinjat. Taulukko 2 Vedenhankinnan kehittämissuunnitelma VAIHE I: Nykyiset ottamot pysyvät käytössä. Poikkeustilanteiden turvaamiseksi saneerataan käytöstä poistettuja vedenottamoita, joita käytetään varavedenottamoina. Rakennetaan yhdysjohtoja, jotta laitoksia voidaan ajaa ristiin. Käytöstä poistettujen vedenottamoiden saneeraus varavedenottamoiksi (Kymenlaakson Vesi Oy ja Kymen Vesi Oy): Anjalankosken Takamaan ja Karjalankulman ottamoiden saneeraus Muiden Anjalankosken ottamoiden saneeraus (Marinkylä, Tehtaanmäki) Pyhtään vedenottamoiden (Heinlahti, Korkiaharju, Kangasmäki) saneeraus Utin/Haimilan pohjavesialueella otetaan käyttöön 3 rakennettua pohjavesikaivoa Rakennetaan yhdysjohto Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitosten välille (Kouvola ja Kymenlaakson Vesi Oy) Yhdistetään Kouvolan, Anjalankosken, Elimäen ja Valkealan verkostot Mäkikylän alueella Lisätään Kuusankosken verkoston kapasiteettia, jotta vettä voidaan siirtää Kouvolasta Siirretään Ruissalon varavedenottamo Vt7:n Haminan kohdan rakentamisen yhteydessä Summaan Rakennetaan yhdysvesijohto Miehikkälästä Virolahdelle siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä Rakennetaan varavedenottamo Härmänkankaalle (Virolahti) Rakennetaan rinnakkainen siirtolinja välille Utti - Anjalankoski (Kymenlaakson Vesi Oy) VAIHE II: Vedenhankinnan varmuutta parannetaan ottamalla käyttöön Selänpään pohjavesivarat. Kuusankosken Pilkanmaan pintavesilaitos voidaan sulkea. Vedenottoa voidaan tarvittaessa vähentää Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitoksilta. Rakennetaan vedenottamo (ja käsittelylaitos sekä fluoridinpoistolaitos) Rakennetaan siirtolinjat Selänpäästä Kuivalaan ja Kuusankoskelle

13 Sivu 11 Ehdotetut kehittämissuunnitelman toimenpiteet vedenhankinnan osalta on esitetty kuvassa 5 ja liitekartassa 1. Kuva 5 Vedenhankinnan kehittämissuunnitelma

14 Sivu 12 Vaihe I, nykyisten vedenottamoiden saneeraus varavedenottamoiksi ja yhdysjohtojen rakentaminen Kymenlaakson Vesi Oy:llä on tarkoitus saneerata olemassa olevia pohjavedenottamoita varavedenottamoiksi Anjalankoskella ja Pyhtäällä. Lisäksi Kymenlaakson Vesi Oy ottaa käyttöön 3 pohjavesikaivoa Utin/Haimilan pohjavesialueella. Kaivot on tehty jo aikaisemmin ja niihin asennetaan pumput ja muut tarvittavat laitteet. Kuivalan tekopohjavesilaitoksen ja Kouvolan Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen välille rakennetaan yhdysjohto, jotta laitoksia voidaan ajaa ristiin mahdollisissa poikkeustilanteissa. Mäkikylän alueen yleissuunnitelmassa (Paavo Ristola Oy, ) on esitetty Kouvolan, Elimäen, Anjalankosken ja Valkealan vesijohtoverkostojen ja viemärien yhdistämistä. Hanke on ajateltu toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Hanke parantaa hajaasutuksen vesihuoltoa ja kuntien vesihuollon varmuutta. Kuusankosken vedenjakelun varmuutta parannetaan rakentamalla Kuusankosken verkostoon uusi johtolinja, jotta vettä voidaan tarvittaessa siirtää Kouvolasta. Vekaranjärven varuskunnalla Valkealassa on oma vedenottamo ja fluoridinpoistolaitos, mutta ei toimivaa varajärjestelmää. Mahdollisten poikkeustilanteiden hoitamiseksi kannattaa selvittää yhteistyömahdollisuuksia Kouvolan kaupungin kanssa (Valkealan kunta yhdistyy Kouvolan kaupunkiin vuoden 2009 alussa). Haminan vesihuoltolaitoksella on tarkoitus siirtää Ruissalon varavedenottamo Vt7:n Haminan kohdan rakentamisen yhteydessä Summaan, kauemmas tulevasta Vt7:stä. Miehikkälän ja Virolahden vedenjakelun varmuutta parannetaan rakentamalla yhdysvesijohto Miehikkälästä Virolahdelle siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Lisäksi Virolahdelle rakennetaan varavedenottamo Härmänkankaalle. Kymenlaakson Vesi Oy:n osalta suurimman riskin aiheuttaa se, että vedenhankinta on yhden pitkän siirtolinjan varassa. Tilanne paranee kun rakenteilla oleva Anjalankoski Kotka siirtolinja valmistuu lähivuosina. Vedenhankinnan varmuutta Kotkan ja Haminan seudulle voidaan jatkossa vielä parantaa jatkamalla rinnakkaista siirtolinjaa Utin ja Anjalankosken väliselle osuudelle. Vaihe II, Selänpään pohjavesivarojen käyttöönotto Vaiheessa II otetaan käyttöön Selänpään pohjavesivarat ja rakennetaan yhdysjohto Selänpäästä Kuivalaan ja Kuusankoskelle. Vaiheen II toteutusajankohdaksi arvioidaan noin Selänpään hankkeesta on tehty useita selvityksiä (Maa ja Vesi Oy) ja tässä raportissa esitetyt tiedot perustavat näihin aiemmin tehtyihin selvityksiin. Selänpään alueella on tehty pohjavesitutkimuksia koepumppauksineen. Vuoden 1999 lopussa ja vuoden 2000 alussa tehtiin täydentäviä pohjavesiselvityksiä ja vuonna 2000 tehtiin myös pohjavesimallinnus.

15 Sivu 13 Selänpään pohjavesimallinnus-raportissa (Maa ja Vesi Oy, 2000) on todettu, että Selänpään alueelta voidaan ottaa jatkuvasti maksimissaan m 3 /d. Antoisuutta voidaan tarvittaessa lisätä tekopohjaveden muodostamisella. Selänpään vesihankkeen yleissuunnitelmassa (Maa ja Vesi Oy, 2000) pohjavesilaitoksen ja siirtolinjojen mitoitusperusteena on käytetty m 3 /d. Yleissuunnitelman mukaan pohjavesi otetaan maaperästä yhteensä kuudesta kaivosta, joiden tuotot ovat m 3 /d. Selänpään vesihankkeen yleissuunnitelmassa (2000) on tarkasteltu seuraavia fluoridinpoiston vaihtoehtoja: keskitetty fluoridinpoisto Selänpäässä, keskitetty fluoridinpoisto Kuusankoskella ja hajautettu fluoridinpoisto (Kuusankoskella ja Kuivalassa), fluoridinpoistomenetelmänä on tarkasteltu kalvosuodatusta. Investointi- ja käyttökustannusten kannalta laitoksen sijainnilla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Käsittelylaitoksen sijoituspaikka on ratkaistava hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Syöttövesijohdon osalta Selänpään vesihankkeen yleissuunnitelmassa (2000) on tarkasteltu kahta linjausvaihtoehtoa. Peruslinjaus eli ns. Läntinen linjausvaihtoehto kulkisi radan vieressä. Vaihtoehtolinjaus kulkisi ensimmäiset kaksi kilometriä samaa linjausta kuin peruslinjaus, jonka jälkeen se jatkuisi maantien ja pellon varressa Vekaranjärven siirtoviemärilinjaukselle ja seuraa sitä Kuusankosken ja kantatie 46:n risteykseen asti. Vaihtoehtolinjauksesta tarkasteltiin kolmea eri alavaihtoehtoa käsittelyratkaisusta riippuen (keskitetty/hajautettu käsittely). Toiminnallisessa tarkastelussa peruslinjaus todettiin reitillä olevasta korkeasta kohdasta johtuen hydraulisesti riskialttiimmaksi vaihtoehtolinjaukseen verrattuna. Rakentamiskustannuksissa ei todettu oleellista eroa eri linjausvaihtoehtojen välillä. Lopullinen linjaus on ratkaistava hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Kustannusarviot perustuvat siihen oletukseen, että Selänpään alueelta otetaan vettä noin m 3 /d ja fluoridinpoisto tapahtuu keskitetysti Selänpäässä. Fluoridinpoistolaitoksessa käsiteltäväksi vesimääräksi arvioidaan noin 30 % koko tuotetusta vesimäärästä (noin m 3 /d). Siirtolinjan kustannukset on arvioitu peruslinjauksen mukaisesti. Selänpään vesihankkeen yleissuunnitelman mukaan Selänpää palvelisi lähinnä Kuusankosken, Kouvolan ja Kymenlaakson Vesi Oy:n vedenjakelujärjestelmiä. Kun Selänpään pohjavesivarat otetaan käyttöön, voidaan Kuusankosken Pilkanmaan pintavesilaitos sulkea. Kouvolassa ja Kymenlaakson Vesi Oy:n järjestelmässä Selänpään vettä voidaan käyttää turvaamaan poikkeustilanteiden vedenhankintaa. Vedenottoa voidaan tarvittaessa vähentää Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitoksilta. 4.2 Mitoitusperusteet Vedenhankinnan suunnitteluperusteena on varmistaa vedenottamoiden ja käsittelylaitosten kapasiteetin riittävyys normaaliolosuhteissa vuoden 2030 ennustetilanteessa. Lisäksi on tarkasteltu poikkeustilanteita, joissa kunnan tai vesilaitoksen päävedenottamo joudutaan sulkemaan. Lähtökohtana on, että taajamien vedenhankinta pysytään järjestämään ilman käyttörajoituksia myös poikkeustilanteissa. Koko suunnittelualueen arvioitu keskimääräinen vedenkulutus vuonna 2030 on noin m 3 /d ja arvioitu suurin vuorokausikulutus noin m 3 /d. Nykyisin käytössä olevien vedenottamoiden kapasiteetti riittää turvaamaan nykyisen ja vuoden 2030 en-

16 Sivu 14 nustetun vedentarpeen normaaleissa kulutustilanteissa (keskimääräinen ja maksimivuorokausikulutus), mutta poikkeustilanteita varten tarvitaan lisävarmuutta (esim. jos joku vedenottamo on pois käytöstä). Vedenottamoiden kapasiteetin riittävyyttä poikkeustilanteissa on tarkasteltu tarkemmin Osaraportissa 2. Suomen ympäristökeskuksen varmuusluokituksen 1 mukaan Kotka on varmuusluokassa III ja muut Kymenlaakson kunnat varmuusluokissa I ja II. Vekaranjärven varuskunta on varmuusluokassa 0. Kotkan suurin ongelma on, että se on yhden syöttöjohdon varassa, mutta tilanne paranee osittain kun uusi Anjalankoski Kotka siirtolinja valmistuu. Veden siirtolinjat mitoitetaan vuoden 2030 arvioidun suurimman vuorokausikulutuksen mukaan. Selänpään pohjavesilaitoksen ja siirtolinjojen mitoitusperusteena käytetään m 3 /d. 4.3 Alustava kustannusarvio ja toteutusohjelma Taulukossa 3 on esitetty alustava toteutusaikataulu ja kustannusarvio vedenhankinnan kehittämiseksi Kymenlaakson alueella. Kustannukset on arvioitu tämän työn yhteydessä ja ne ovat suuntaa-antavia, koska useista taulukon hankkeista ei ole vielä suunnitelmia. 1 Laitoskohtaisen varmuusluokan määrittämisessä lähtökohtana pidetään tilannetta, jossa laitoksen pääasiallinen vedenottamo ei ole käytettävissä. Vesilaitoksen varmuusluokat: I: talousvettä käytettävissä > 120 l/as/d, II: l/as/d, III: 5-50 l/as/d, 0: 0-5 l/as/d.

17 Sivu 15 Taulukko 3 Vedenhankinnan kehittämissuunnitelman alustava kustannusarvio ja toteutusaikataulu Toimenpide Alustava suuntaa-antava kustannusarvio (milj. ) Arvioitu toteutusajankohta VAIHE I, VARAVEDENOTTAMOT JA YHDYSJOHDOT Kymenlaakson Vesi Oy (Kotka, Hamina, Anjalankoski) ja Kymen Vesi Oy (Kotka, Pyhtää, Anjalankoski) Anjalankosken Takamaan ottamon saneeraus (3-5 kaivoa ja alkalointilaitos m 3 /d) Anjalankosken Karjalankulman ottamon saneeraus (1000 m 3 /d) ja yhdysjohto Anjalankosken keskustan verkkoon Muiden Anjalankosken ottamoiden saneeraus (Marinkylä, Tehtaanmäki) ja raudanpoisto Tehtaanmäelle Pyhtään käytöstä poistettujen vedenottamoiden (Heinlahti, Korkiaharju, Kangasmäki) saneeraus (automaatio) Utin/Haimilan pohjavesialue: otetaan käyttöön 3 rakennettua pohjavesikaivoa; rakennetaan venttiilikaivot, asennetaan pumput ja laitteet Rinnakkaisen siirtolinjan rakentaminen välille Utti - Anjalankoski (n. 20 km, 500 mm) Kouvola Kouvola ja Kymenlaakson Vesi Oy: Yhdysjohto Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitosten välille (n. 2 km, 500 mm) Kouvolan Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kapasiteetin lisäys (uusien pohjavesikaivojen rakentaminen) Yhdistetään Kouvolan, Anjalankosken, Elimäen ja Valkealan vesijohto- ja viemäriverkostot Mäkikylän alueella (n. 14 km johtolinjaa, pumppaamot ja mittausasemat) Kuusankoski Verkoston kapasiteetin lisäys; rakennetaan uutta johtolinjaa, jotta vettä voidaan siirtää Kouvolasta (ol. 1 km, 200 mm) 0,7 1, ,5 1, ,6 1, ,2 0, , ,0 7, , , , ,2 0, Hamina Ruissalon vedenottamon siirto Summaan (2 kaivoa, 900 m 3 /d) 0, Miehikkälä ja Virolahti Yhdysvesijohto Miehikkälästä Virolahdelle, n km (110 mm) 0,4 0, (lisähinta, kun rakennetaan viemärin yhteydessä) Rakennetaan varavedenottamo Härmänkankaalle (1 kaivo, alkalointi) 0, VAIHE I yhteensä 11,8 15,5 VAIHE II, SELÄNPÄÄN POHJAVESIVAROJEN KÄYTTÖÖNOTTO Vedenottamo ja käsittelylaitos: - pohjavesikaivot, ol. 6 kpl; - vedenottamo, kapasiteetti m 3 /d 0,3 3,0 3, Fluoridinpoistolaitos (kapasiteetti m 3 /d) 2,0 2, Siirtolinjat (ol. 500 mm: 17,5 km, 400 mm: 18,5 km, 300 mm: 4 km, 250 mm: 2,5 km) 10,0 11, VAIHE II yhteensä 15,3 17,3 VAIHE I ja II YHTEENSÄ 27,1 32,8

18 Sivu Arvio ympäristövaikutuksista Ympäristövaikutusten arvioinnin osalta suunnitteluun sovelletaan SOVA-lain 3 :n yleistä vaatimusta ympäristövaikutusten selvittämisestä. Tämä tarkoittaa, että suunnitelmasta vastaavan viranomaisen on oltava selvillä suunnitelman vaikutuksista ympäristöön. Varsinaista SOVA-menettelyn mukaista ympäristöarviointia ei tehdä tässä vaiheessa. Vesihuollon kehittämissuunnitelman vaikutuksia ympäristöön on arvioitu suunnitelman osakokonaisuuksien (vedenhankinta, jäteveden johtaminen ja käsittely) suhteen. Arvioinnissa on tunnistettu kunkin osakokonaisuuden ne toimenpiteet, jotka aiheuttavat merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä muutoksia ympäristössä. Vaikutustieto jää osakokonaisuuksia arvioitaessa yleiseksi, mutta toisaalta arvioinnin etuna on kokonaiskuvan muodostaminen sekä olennaisiin ja merkittävimpiin vaikutuksiin keskittyminen. Kehittämissuunnitelman sisältämien toimenpiteiden yksityiskohtaisessa jatkosuunnittelussa voidaan usein eri keinoin ehkäistä ja vähentää tunnistettuja haitallisia ympäristövaikutuksia. Taulukossa 4 on arvioitu vedenhankinnan kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ympäristövaikutuksia. Taulukko 4 Arvio vedenhankinnan toimenpiteiden ympäristövaikutuksista Arviointikriteeri Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Arvioitu vaikutus Hankkeella ei ole merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Uusien vesijohtojen rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia yhdyskäytäviä, jolloin paikalliset vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuuksiin ovat pieniä. Miehikkälä Virolahti siirtolinjasta on mahdollisuus toimittaa vettä linjan varrella oleville haja-asutusalueille Miehikkälässä ja Virolahdella. Taajama-alueen ulkopuolisen rakentamisen houkuttelevuus voi osittain lisääntyä, mutta tällä ei ole laajempaa yhdyskuntarakenteellista merkitystä. Valkealassa Selänpään siirtolinjan läheiselle haja-asutusalueelle voidaan mahdollisesti toimittaa vettä ja saada ehkä lisää kiinteistöjä keskitetyn vesihuollon piiriin. Taajama-alueen ulkopuolisen rakentamisen houkuttelevuus voi osittain lisääntyä, mutta tällä ei ole laajempaa yhdyskuntarakenteellista merkitystä.

19 Sivu 17 Arviointikriteeri Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Arvioitu vaikutus Uusien siirtolinjojen (Selänpään linja ja Miehikkälä Virolahti yhdysvesijohto) rakentamisella ei ole pysyvää vaikutusta maankäyttöön. Selänpään siirtolinjan osalta lopullinen linjausvaihtoehto on vielä ratkaisematta, se tullaan päättämään jatkosuunnittelun yhteydessä. Selänpään hankeen yleissuunnitelmassa (2000) on vertailtu eri linjausvaihtoehtoja ja todettu, että peruslinjauksen etuja ovat sen sijoittuminen olemassa olevan ratalinjan mukaisesti ja vähäisempi peltoalueiden ylitys kuin vaihtoehtolinjauksessa. Vaihtoehtolinjauksessa rakennustöiden alle jää vähemmän metsäalueita kuin peruslinjauksessa. Selänpään seutu on Natura 2000-suojelualuetta ja valtakunnallisesti arvokas harjualue (lk 2). Selänpään alueelle rakennettavan vedenottamon ja käsittelyrakennuksen ulkonäköön on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta siitä ei ole maisemallista haittaa. Fluoridinpoistolaitoksen sijoituspaikka (Selänpää, Kuivala tai Kuusankoski) ratkaistaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset ovat myönteisiä: Vedenhankinnan varmuus lisääntyy normaalitilanteessa ja poikkeustilanteissa. Talousveden laatuun ja saatavuuteen liittyvät riskit vähenevät haja-asutusalueilla siellä missä haja-asutusta voidaan liittää verkostojen piiriin. Hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Vedenhankintaan liittyvien rakentamistoimenpiteiden vaikutukset kunkin rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Siirtolinjojen ja uusien laitosten suunnittelussa otetaan huomioon, että mahdolliset haitalliset vaikutukset minimoidaan. Selänpään seutu on Natura 2000-suojelualuetta ja valtakunnallisesti arvokas harjualue (lk 2). YVA-menettelyssä ja hankkeen jatkosuunnittelussa tunnistetaan ja minimoidaan pohjavesihankkeen mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset mm. ottoalueen pienvesistöille ja kasvillisuudelle. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Tähän asti hyödyntämätön pohjavesialue (Selänpää) otetaan käyttöön. Maa-aineksen ottoa Selänpään alueella on rajoitettu. Erityiset ympäristönäkökohdat Konsentraatin johtaminen huomioidaan uuden fluoridinpoistolaitoksen suunnittelussa. Jos fluoridinpoistolaitos rakennetaan Selänpäähään, mahdollinen konsentraatin purkupaikka on Vuohijärvi Selänpään pohjoispuolella. Nykyisin käytössä olevien vesilähteiden ja Selänpään pohjavesivarojen säilyminen hyvälaatuisena turvataan maankäytön ohjauksella. Selänpään pohjavesivarojen käyttöönotto edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA).

20 5 JÄTEVEDEN JOHTAMISEN JA KÄSITTELYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Sivu Jäteveden johtamisen ja käsittelyn kehittämissuunnitelma Jäteveden johtamisen ja jätevedenkäsittelyn osalta tässä kehittämissuunnitelmassa (Osaraportissa 2) on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 (osittainen yhteiskäsittely teollisuuden kanssa) Kuusankosken Akanojan jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä ja sinne nykyisin tulevat jätevedet johdetaan käsiteltäväksi UPM Kymmene Oyj:n Kuusanniemen puhdistamolle. Vaihtoehdossa 2 (keskitetty jätevesien käsittely Kotkassa ja Kouvolassa) Kuusankosken Akanojan puhdistamo poistetaan käytöstä ja sinne nykyisin tulevat jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle, jota saneerataan ja laajennetaan. Sekä vaihtoehdossa 1 että vaihtoehdossa 2 Etelä- Kymenlaakson jätevedet käsitellään Kotkassa Mussalon puhdistamolla, jonka saneeraus ja laajennus on käynnissä. Vaihtoehdossa 3 (yhteiskäsittely Kotkassa) tarkastellaan koko Kymenlaakson jätevesien johtamista Kotkaan pitkällä aikavälillä. Vaihtoehtoja on vertailtu (Osaraportissa 2) edellä esitettyjen vertailukriteerien ja strategisten tavoitteiden toteutumisen perusteella. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaihtoehto 2 on realistisin nykytilanteessa. Vaihtoehdon 2 etuja ovat vesiensuojelullinen hyöty (purkupaikkojen väheneminen) ja käyttökustannuksissa saatava hyöty. Vaihtoehdon 1 osalta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kouvolan Vesi ja Kuusankosken vesilaitos ovat käyneet neuvotteluja UPM Kymmene Oyj:n kanssa. Neuvottelujen perusteella voidaan todeta, että yhteistyömahdollisuus teollisuuden kanssa ei ole realistinen nykytilanteessa. Vaihtoehto 3 puolestaan ei ole realistinen nykytilanteessa, koska Etelä- Kymenlaakson osalta ratkaisut on jo lyöty lukkoon pitkälle tulevaisuuteen. Jäteveden johtamisen ja käsittelyn toimenpiteet toteutetaan oheisen taulukon mukaisesti. Taulukko 5 Jäteveden johtamisen ja käsittelyn kehittämissuunnitelma POHJOIS-KYMENLAAKSO Pohjois-Kymenlaaksoon jää vain yksi kunnallinen jätevedenpuhdistamo, Kouvolan Mäkikylän puhdistamo, jota saneerataan ja laajennetaan. Kuusankosken Akanojan puhdistamo suljetaan ja Kuusankosken jätevedet johdetaan Kouvolaan. Kouvolan Mäkikylän puhdistamon saneeraus ja laajennus Kuusankoski Kouvola siirtoviemärin rakentaminen ETELÄ-KYMENLAAKSO Etelä-Kymenlaaksoon jää vain yksi kunnallinen jätevedenpuhdistamo, Kotkan Mussalon puhdistamo, jota saneerataan ja laajennetaan käynnissä olevan suunnitelman mukaan. Kotkan Mussalon puhdistamon saneeraus ja laajennus, Anjalankoski Kotka siirtoviemärin rakentaminen ja Hamina Kotka siirtoviemärin rakentaminen Haminan Nuutniemen puhdistamon saneeraus tulvavirtaamien käsittelyä varten Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoiden saneeraus tulvavirtaamien käsittelyä varten Miehikkälä Virolahti siirtoviemärin rakentaminen

21 Sivu 19 Ehdotetut toimenpiteet jätevesien johtamisen ja jätevedenkäsittelyn osalta on esitetty kuvassa 6 ja liitekartassa 2. Kuva 6 Jäteveden johtamisen ja käsittelyn kehittämissuunnitelma Pohjois-Kymenlaakso Kuusankosken Akanojan puhdistamo poistetaan käytöstä ja sinne nykyisin tulevat jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle, jota saneerataan ja laajennetaan. Akanojan puhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri Kouvolaan. Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle johdetaan saneerauksen ja laajennuksen jälkeen seuraavien alueiden jätevedet: Nykyinen Kouvolan kaupunki Elimäki (Korian pumppaamon kautta) Iitti Kuusankosken kaupungin Tammirannan ja Savontalon alueen ja Valkealan Kiehuvan alueen jätevedet Kuusankosken kaupunki (johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle)

22 Sivu 20 Jaalan kirkonkylä ja Verlan kylä (johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle) Anjalankosken Kaipiaisten taajama (Valkealan viemäriverkoston kautta; johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle) Valkealan kunta (johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle) FCG Planeko Oy on tehnyt esisuunnitelman Kouvolan Vedelle ( ) Mäkikylän jätevedenpuhdistamon tehostamisesta. Esisuunnitelmassa on tarkasteltu myös vaihtoehtoa, jossa Kuusankosken jätevedet johdetaan Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle. Esisuunnitelmassa mitoitusvuotena on käytetty Mitoituksen perusteena oleva kuormitusennuste ei poikkea oleellisesti tämän kehittämissuunnitelman vuoden 2030 mitoitusperusteista. FCG Planeko Oy:n esisuunnitelmassa on esitetty seuraavia laajennus- ja saneeraustoimenpiteitä: esikäsittelyn saneeraus, biologisen osan laajennus ja nykyisten ilmastusaltaiden saneeraaminen DN-prosessiksi, ilmastuskapasiteetin lisääminen ja palautuslietepumppauksen uusiminen, kaksi uutta jälkiselkeytysallasta ja polymeeriannostelu jälkiselkeytykseen. Jälkiselkeyttimen toimintaa on ajateltu parannettavan polymeerin syötöllä. Tulevaisuudessa kiristyvien lupavaatimusten varalta on esitetty varaus jäteveden jälkikäsittelyyn biologisessa suodatinlaitoksessa. Veela Oy on tehnyt esiselvityksen Kouvolan Vedelle ja Kuusankosken vesilaitokselle Kouvolan ja Kuusankosken jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista ( ). Veela Oy:n esiselvityksessä on tarkasteltu alustavasti kolmea eri linjausvaihtoehtoa Akanojan ja Mäkikylän puhdistamoiden välisen siirtolinjan osalta. Esisuunnitelmassa kustannukset on arvioitu alustavasti olettaen, että putki rakennetaan koko matkalta paineviemärinä (630 mm). Putken reitille osuu kaikissa vaihtoehdoissa Kymijoen alitus ja radan alitus. Kun lopullinen linjausvaihtoehto on valittu, todennäköisesti osa linjasta kannattaa suunnitella viettoviemärinä, jolloin mahdollisten liittymien tekeminen on helpompaa. Etelä-Kymenlaakso Kaikki Etelä-Kymenlaakson jätevedet tullaan käsittelemään Kotkassa Mussalon puhdistamolla käynnissä olevan suunnitelman mukaan. Kymen Vesi Oy:n Mussalon puhdistamolle on tehty saneeraus- ja laajennussuunnitelma (Pöyry Environment Oy: Yleissuunnitelma 2004, Yleissuunnitelman tarkistus , Toteutussuunnittelu 2007) ja rakennustyöt ovat käynnissä. Laajennuksen ja saneerauksen valmistuttua Kymen Vesi Oy:n Sunilan puhdistamo lakkautetaan ja Sunilan jätevedet johdetaan Mussalon puhdistamolle. Siirtoviemärin rakentaminen Anjalankoskelta Kotkaan on käynnissä ja Hamina Kotka siirtoviemärin rakentaminen alkaa Siirtoviemäreiden valmistuttua Mussalon puhdistamolle tullaan johtamaan myös Anjalankosken ja Haminan jätevedet. Suuret tulvavirtaamat käsitellään kemiallisesti Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen sekä Haminan Nuutniemen puhdistamoilla. Anjalankosken Sippolan pieni puhdistamo jää käyttöön toistaiseksi.

23 Sivu 21 Mussalon puhdistamolle johdetaan puhdistamon laajennuksen ja siirtoviemäreiden valmistuttua seuraavien kuntien jätevedet: Kotka Anjalankosken Kymijokivarren taajamat (Anjalankoski-Kotka siirtoviemärin arvioidaan valmistuvan vuonna 2009) Hamina (Hamina-Kotka siirtoviemärin arvioidaan valmistuvan vuonna 2010) Pyhtää (johdetaan nykyisin Mussaloon) Virolahti (johdetaan nykyisin Haminaan) Miehikkälän kirkonkylä (johdetaan Virolahden ja Haminan kautta, Miehikkälä - Virolahti siirtolinjan yleissuunnittelu tehdään vuoden 2008 aikana ja rakentaminen vuonna 2009) Myös Miehikkälän kunnan Muurikkalan taajaman jätevedet tullaan myöhemmin johtamaan Vaalimaalle ja sieltä edelleen Mussaloon. Muurikkala Vaalimaa siirtoviemäristä ja yhdysvesijohdosta ei ole vielä tehty suunnitelmia, mutta hanke pitäisi sisällyttää kuntakohtaiseen vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Tärkeimmät Mussalon puhdistamon teollisuuskuormittajat ovat Sonoco Alcore Oy:n kartonkitehdas, Ahlström Glassfibre Oy:n lasikuitutehdas, Danisco Sweeteners Oy:n makeutusainetehdas ja Vaasan & Vaasan Oy:n leipomotuotantolaitos. Teollisuuskuormituksen osuus Mussalossa on merkittävä (n. 55 % BOD-kuormasta). Hulevesien hallinta Hulevesien hallintaan liittyviä säännöksiä on useissa laeissa ja asetuksissa. Vesihuoltolain mukaan kunnilla on velvollisuus huolehtia vesihuollon järjestämisestä, mikä koskee myös hulevesien hallintaa. Tämänhetkiset hulevesiä koskevat säännökset ovat hajanaisia ja niiden tarkistamiseen on tarvetta. Hulevesien hallintaa ja organisaatiokysymyksiä on selvitelty useissa eri työryhmissä lainsäädännön kehittämisen yhteydessä. Suunnittelualueen viemäriverkostot on toteutettu enimmäkseen erillisviemäröintinä, mutta myös vanhoja sekavesiviemäreitä on vielä käytössä. Monissa suunnittelualueen kunnissa ongelmana on vuotovesien suuri määrä viemäriverkostossa, mikä johtuu osittain viemäriverkon huonosta kunnosta sekä osittain vanhoista sekavesiviemäreistä. Viemäriverkostoja on saneerattu viime vuosina, mutta vuotovesiä on silti vielä runsaasti. Viemäriverkoston vuotovesien vähentäminen on vesihuoltolaitosten tavoitteena. Poikkeustilanteet Jätevesihuollossa mahdollisia poikkeus- ja häiriötilanteita voivat aiheuttaa esimerkiksi viemäritukokset, viemäreiden rikkoutuminen, jätevedenpumppaamoiden toimintahäiriöt tai jätevedenpuhdistamoiden prosessi- ja laitehäiriöt. Tällaiset häiriötilanteet ovat yleensä lyhytaikaisia ja niitä voidaan ehkäistä tai vähentää hyvällä suunnittelulla ja kunnossapidolla. Tavoitteena on ohijuoksutusten minimointi ja niiden hallinta. Viemäriverkoston ajoittainen suuri vuotovesien määrä (lumen sulamiskaudella ja sadejaksojen aikana) voi aiheuttaa ongelmia viemäriverkossa ja jätevedenpumppaamoilla sekä heikentää jätevedenpuhdistamoiden toimintaa. Kymenlaaksossa suurten tulvavirtaamien käsittely hoidetaan paikallisesti, joten tulvavirtaamat eivät aiheuta ongelmia

24 Sivu 22 siirtoviemäreissä tai jäteveden käsittelyprosesseissa. Suunnitteilla ja rakenteilla olevien siirtoviemäreiden sekä Mussalon jätevedenpuhdistamon mitoitus perustuu siihen, että ohitusvesien eli suurten tulvavirtaamien käsittely hoidetaan paikallisesti. Anjalankoski- Kotka siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoilla. Kotkaan johdettava jätevesimäärä on maksimissaan m 3 /d. Myös Hamina-Kotka siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Haminan vanhalla puhdistamolla. Haminan kaupungin ja Kymen Vesi Oy:n tekemän jätevesisopimuksen mukaan Hamina voi johtaa Kymen Vesi Oy:n verkostoon jätevettä maksimissaan m 3 /d. Toiminnalliseen suunnitelmaan kuuluu myös virtaamanrajoitusjärjestelmä, jolla Kymen Vesi Oy:n verkostoon menevä virtaama pysyy sopimuksen maksimivirtaaman alapuolella ja em. maksimivirtaaman ylittävä osuus johdetaan ohitusvesien käsittelyjärjestelmään. Kymenlaakson alueella jätevesien käsittely tullaan keskittämään kahdelle kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle (Kotkan Mussalo ja Kouvolan Mäkikylä). Suurempien yksiköiden etuna on käsittelyprosessien parempi hallinta ja tehokkaampi käytön valvonta. Isommat puhdistamot ovat myös poikkeustilanteissa toimintavarmempia kuin pienet puhdistamot. 5.2 Mitoitusperusteet Jätevedenpuhdistamoille käytetään kullekin puhdistamolle tällä hetkellä tiedossa olevia puhdistusvaatimuksia vesipuitedirektiivin periaatteiden mukaisesti. Kotkan Mussalon puhdistamon uudet lupaehdot tulevat voimaan alkaen, sen jälkeen on jätettävä uusi ympäristölupahakemus vuonna Kouvolan ja Kuusankosken puhdistamoiden uudet lupaehdot tulevat voimaan alkaen. Lähtökohtana on kokonaistypenpoisto kaikilla puhdistamoilla. Kokonaistyppipitoisuus saa olla enintään 20 mg/l, kun puhdistamon biologisen puhdistusprosessin lämpötila on vähintään 12 C. Puhdistamon kokonaistypen poiston tavoitteena on vuosikeskiarvona määritettävä 70 %:n poistoteho, joka lasketaan puhdistamolle tulevan ja lähtevän kokonaistypen perusteella. Esitetyt tavoitteet tarkoittavat seuraavien vaatimusten täyttämistä vuoden 2030 ennustetussa kuormitustilanteessa. Taulukko 6 Jätevedenpuhdistamoiden mitoitusperusteet Parametri Jätevedenpuhdistamoiden mitoituksessa käytettävät puhdistusvaatimukset Kotkan Mussalon puhdistamo (lupaehdot lähtien) Jätevedenpuhdistamoiden mitoituksessa käytettävät puhdistusvaatimukset Kouvolan ja Kuusankosken puhdistamot (lupaehdot lähtien) BOD 7ATU < 20 mg O 2 /l < 10 mg O 2 /l > 90 % reduktio > 90 % reduktio COD Cr < 125 mg/l < 125 mg/l > 75 % reduktio > 75 % reduktio Kiintoaine < 35 mg/l < 35 mg/l > 90 % reduktio > 90 % reduktio Fosfori < 0,8 mg/l < 0,5 mg/l > 90 % reduktio > 90 % reduktio Typpi 20 mg/l, kun T > 12 C 20 mg/l, kun T > 12 C

25 Sivu 23 Siirtoviemäreiden ja jätevedenpumppaamoiden mitoituksen perusteena käytetään vuoden 2030 arvioitua suurinta tuntivirtaamaa. Mitoitusperusteet on esitetty tarkemmin Osaraportissa Alustava kustannusarvio ja toteutusohjelma Taulukossa 7 on esitetty alustava toteutusaikataulu ja kustannusarvio jätevesien johtamisen ja jätevedenkäsittelyn kehittämiseksi Kymenlaakson alueella. Etelä- Kymenlaakson osalta hankkeet ovat jo käynnissä. Kouvolan Mäkikylän puhdistamon saneerauksen ja laajennuksen kustannusarvio perustuu Veela Oy:n esiselvitykseen ( ) ja FCG Planeko Oy:n esisuunnitelmaan ( ). Kuusankoski Kouvola siirtoviemärin kustannusarvio perustuu Veela Oy:n esiselvitykseen. Miehikkälä Virolahti siirtoviemärin kustannusarvio perustuu Kirkonkylä Virojoki yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin yleissuunnitelmaan (Insinööritoimisto Geosaimaa ky, ). Etelä-Kymenlaakson käynnissä olevien hankkeiden osalta kustannustiedot on saatu Kymen Vesi Oy:ltä. Taulukko 7 Jäteveden johtamisen ja käsittelyn kehittämissuunnitelman alustava kustannusarvio ja toteutusaikataulu Toimenpide POHJOIS-KYMENLAAKSO Alustava kustannusarvio (milj. ) Arvioitu toteutusajankohta Kouvolan Mäkikylän puhdistamon saneeraus ja laajennus (FCG Planeko Oy) Kuusankoski Kouvola siirtoviemärin rakentaminen (Veela Oy): - paineviemäri 630 mm: 11,5 13,8 km (linjausvaihtoehdosta riippuen) - Akanojan pumppaamon koneistojen uusinta - 1 uusi jätevedenpumppaamo 5, ,2 6, Mahdollinen jälkikäsittely Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle 5, (FCG Planeko Oy) Pohjois-Kymenlaakso yhteensä 16,2 17,0 ETELÄ-KYMENLAAKSO Kotkan Mussalon puhdistamon saneeraus ja laajennus, Anjalankoski Kotka siirtoviemärin rakentaminen, Hamina Kotka siirtoviemärin rakentaminen (käynnissä olevan suunnitelman mukaan) Haminan Nuutniemen puhdistamon saneeraus tulvavirtaamien käsittelyä varten (käynnissä olevan suunnitelman mukaan) Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoiden saneeraus tulvavirtaamien käsittelyä varten (käynnissä olevan suunnitelman mukaan) 50,0 (puhdistamo 25, siirtoviemärit 25) , , Miehikkälä Virolahti siirtoviemärin rakentaminen ( , km), (käynnissä olevan suunnitelman mukaan) Etelä-Kymenlaakso yhteensä 51,2 YHTEENSÄ 67,4 68,2

26 Sivu Arvio ympäristövaikutuksista Ympäristövaikutusten arvioinnin osalta suunnitteluun sovelletaan SOVA-lain 3 :n yleistä vaatimusta ympäristövaikutusten selvittämisestä. Tämä tarkoittaa, että suunnitelmasta vastaavan viranomaisen on oltava selvillä suunnitelman vaikutuksista ympäristöön. Varsinaista SOVA-menettelyn mukaista ympäristöarviointia ei tehdä tässä vaiheessa. Vesihuollon kehittämissuunnitelman vaikutuksia ympäristöön on arvioitu suunnitelman osakokonaisuuksien (vedenhankinta, jäteveden johtaminen ja käsittely) suhteen. Arvioinnissa on tunnistettu kunkin osakokonaisuuden ne toimenpiteet, jotka aiheuttavat merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä muutoksia ympäristössä. Vaikutustieto jää osakokonaisuuksia arvioitaessa yleiseksi, mutta toisaalta arvioinnin etuna on kokonaiskuvan muodostaminen sekä olennaisiin ja merkittävimpiin vaikutuksiin keskittyminen. Kehittämissuunnitelman sisältämien toimenpiteiden yksityiskohtaisessa jatkosuunnittelussa voidaan usein eri keinoin ehkäistä ja vähentää tunnistettuja haitallisia ympäristövaikutuksia. Taulukossa 8 on arvioitu jäteveden johtamisen ja käsittelyn kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ympäristövaikutuksia. Taulukko 8 Arvio jäteveden johtamisen ja käsittelyn toimenpiteiden ympäristövaikutuksista Arviointikriteeri Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Arvioitu vaikutus Hankkeella ei ole merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Uusien siirtolinjojen rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia yhdyskäytäviä, jolloin paikalliset vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuuksiin ovat pieniä. Kuusankoski - Kouvola siirtoviemäriin lienee mahdollista liittää linjan varrella olevaa asutusta. Taajama-alueen ulkopuolisen rakentamisen houkuttelevuus voi osittain lisääntyä, mutta tällä ei ole laajempaa yhdyskuntarakenteellista merkitystä. Miehikkälä Virolahti siirtoviemäriin lienee mahdollista liittää linjan varrella olevaa haja-asutusta Miehikkälässä ja Virolahdella. Taajama-alueen ulkopuolisen rakentamisen houkuttelevuus voi osittain lisääntyä, mutta tällä ei ole laajempaa yhdyskuntarakenteellista merkitystä. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Uusien siirtoviemäreiden (Kuusankoski - Kouvola ja Miehikkälä Virolahti) rakentamisella ei ole pysyvää vaikutusta maankäyttöön, mutta niiden rakentaminen antaa mahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun.

27 Sivu 25 Arviointikriteeri Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Arvioitu vaikutus Hankkeella ei ole laajempaa merkitystä. Kuusi jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa poistuu käytöstä: Kuusankosken Akanojan puhdistamo, Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamot, Haminan Nuutniemen puhdistamo, Kotkan Sunilan puhdistamo ja Miehikkälän kirkonkylän puhdistamo. Tästä aiheutuvalla vesistön tilan paranemisella voi olla paikallista vaikutusta. Hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Jäteveden käsittelyyn liittyvien rakentamistoimenpiteiden vaikutukset kunkin rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Siirtoviemäreiden suunnittelussa on otettava huomioon, että mahdolliset haitalliset vaikutukset minimoidaan. Myönteisiä vaikutuksia ovat: Puhdistamoiden toiminta tehostuu nykytilanteeseen verrattuna ja puhdistamoiden tiedossa olevat lupaehdot pystytään täyttämään. Puhdistamoiden toimintavarmuus paranee nykytilanteeseen verrattuna (Kuusankosken puhdistamo poistuu käytöstä). Suurten tulvavirtaamien käsittely on hoidettava paikallisesti (Anjalankoski, Hamina, Kuusankoski). Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Erityiset ympäristönäkökohdat Hankkeella ei ole laajempaa vaikutusta. Yhdyskuntajätevesien purkupaikat vähenevät, Kymenlaakson alueella tulee olemaan vain kaksi yhdyskuntajätevesien purkupaikkaa (tulvavirtaamien käsittelyä lukuun ottamatta): Kotkan Mussalon puhdistamo ja Kouvolan Mäkikylän puhdistamo. Haja-asutusalueella kuormitus vähenee niiltä osin kuin asutusta voidaan liittää viemäriverkoston piiriin siirtoviemäreiden rakentamisen yhteydessä. Siirtoviemäreiden suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentamisella ei ole vaikutuksia suojelualueisiin. Mäkikylän puhdistamon saneerausta ja laajennusta varten on haettava muutoslupa sekä siirtoviemäriä varten Kymijoen alitus/ylityslupa.

28 Sivu 26 6 LIETTEENKÄSITTELYN KEHITTÄMINEN 6.1 Lietteenkäsittelyn kehittämissuunnitelma Lietteenkäsittelyn vaihtoehdot Lietteenkäsittelystä Kymenlaakson alueella on tehty selvitys Kymenlaakso, Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu (Maa ja Vesi Oy, ), jossa vertaillaan lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmiä sekä käsittelylaitosten sijoituspaikkoja. Selvityksessä on tarkasteltu käsittelyn teknisiä vaihtoehtoja ja lietteiden kuljetus- ja käsittelykustannuksia. Käsittelymenetelminä on tarkasteltu kompostointia, mädätystä ja polttoa. Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu raportissa on esitetty seuraavat vaihtoehdot: Vaihtoehto A: Kaikki lietteet ja biojätteet kompostoidaan Anjalankoskella (Ekopark/Kymenlaakson Jäte Oy) Vaihtoehto Ba1: Kaikki lietteet ja biojätteet mädätetään Mussalossa Vaihtoehto Ba2: Etelä-Kymenlaakson lietteet mädätetään Mussalossa. Pohjois-Kymenlaakson lietteet ja biojätteet kompostoidaan Anjalankoskella Vaihtoehto Bb: Kaikki lietteet ja biojätteet mädätetään Anjalankoskella Vaihtoehto C1: Etelä-Kymenlaakson lietteet poltetaan Kotkassa. Pohjois-Kymenlaakson lietteet ja biojätteet kompostoidaan Anjalankoskella Tässä kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu edellä esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi vaihtoehtoa D, jossa Pohjois-Kymenlaakson lietteet mädätetään Kouvolassa Mäkikylän puhdistamon läheisyydessä ja vaihtoehtoa E, jossa kaikki lietteet poltetaan Mussalossa/Kotkassa. Vaihtoehto D tulee kyseeseen siinä tapauksessa, että Kuusankosken puhdistamon jätevedet johdetaan Kouvolaan käsiteltäväksi. Vaihtoehto D: Pohjois-Kymenlaakson lietteet mädätetään Kouvolassa Etelä-Kymenlaakson osalta vaihtoehdot ovat lietteiden mädätys Mussalossa: D1 (kuten vaihtoehdossa Ba2) tai Etelä-Kymenlaakson lietteiden poltto Kotkassa: D2 (kuten vaihtoehdossa C1) Vaihtoehto E: E1: Kaikki Kymenlaakson lietteet poltetaan Mussalossa (rakennetaan polttolaitos) E2: Kaikki Kymenlaakson lietteet poltetaan olemassa olevalla polttolaitoksella Kotkassa (ei investointeja, kustannukset lasketaan porttihinnalla)

29 Sivu 27 Tämän kehittämissuunnitelman laatimisen aikana on oltu yhteydessä Kotkan teollisuuslaitoksiin ja selvitetty teollisuuden halukkuutta yhteistyöhön lietteiden käsittelyssä. Sunila Oy:ltä on tiedusteltu mahdollisuutta johtaa jätevedenpuhdistamoiden kuivattua lietettä Sunila Oy:n laitokselle poltettavaksi. Sunila Oy:n mukaan yhteistyö voisi periaatteessa olla mahdollista pitkällä aikavälillä, mutta ei ole realistinen vaihtoehto ainakaan lyhyellä aikavälillä. Lietteenkäsittelyn kehittämissuunnitelma Tämän kehittämissuunnitelman laatimisen aikana ei ole vielä tehty päätöstä lietteenkäsittelyn tulevaisuuden ratkaisuista. Tavoitteena voidaan pitää, että lietteenkäsittelylle saadaan pitkäaikainen, kestävä ja taloudellisesti järkevä ratkaisu. On mahdollista, että lietteenkäsittelyn ratkaisut tulevat olemaan erillisiä Pohjois- Kymenlaakson ja Etelä-Kymenlaakson osalta. Tällöin lietteiden kuljetus jäisi vähäisemmäksi kuin keskitetyissä vaihtoehdoissa. Etelä-Kymenlaaksossa on käynnissä erillinen selvitys lietteenkäsittelyn järjestämiseksi. Tämänhetkisten kehitysnäkymien valossa Suomessa ollaan siirtymässä kompostoinnista muihin lietteenkäsittelyvaihtoehtoihin, koska kompostoinnin lopputuotteen sijoitus on hankalaa ja tukiaineen kustannus voi tulevaisuudessa lisätä käyttökustannuksia. Kompostointi on järkevä vaihtoehto pienessä mittakaavassa ja syrjäisillä laitoksilla. Kompostointi ei liene realistinen vaihtoehto Kymenlaakson alueella pitkällä aikavälillä. Mädätyksen suosio on yleisesti kasvamassa. Mädätyslaitokset ovat investointikustannuksiltaan kilpailukykyisiä kompostoinnin kanssa ja biokaasun tuotantomahdollisuus lisää mädätyksen kiinnostavuutta. Mädätys on varteenotettava vaihtoehto myös Kymenlaakson alueella. Tapauskohtaisesti on harkittava mädätetäänkö lietteet erikseen vai yhdessä biojätteen kanssa. Myös lietteen poltto on herättänyt kiinnostusta Suomessa vaikka puhdistamolietteen polttolaitoksia ei ole vielä toistaiseksi rakennettu Suomeen. Poltossa syntyvä tuhka on sijoitettava kaatopaikalle, ellei sitä hyväksytä käytettäväksi maanrakennusmateriaaliksi. Lietteen poltto on mahdollinen ratkaisu myös Kymenlaaksossa.

30 Sivu Mitoitusperusteet Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu raportissa on käytetty taulukossa 9 esitettyjä lietemääriä ja keskimääräisiä kuiva-ainepitoisuuksia. Kouvolan lietemäärät ovat pienentyneet 2005 tilanteeseen verrattuna meijerin lopetettua toimintansa (nykyinen lietemäärä on noin 6000 t/a). Muiden puhdistamoiden osalta lietemäärät ovat pysyneet samalla tasolla. Taulukko 9 Lietemäärät (Kymenlaakso, Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu, Maa ja Vesi Oy, ) Kunta Puhdistamo Lietemäärä Kuiva-aine t/a % t/a Kotka Sunila , Mussalo , Pyhtää ,0 208 Hamina Nuutniemi ,0 627 Anjalankoski Halkoniemi ,8 260 Kouvola Huhdanniemi , Mäkikylä (v. 2008: 6000) > Kuusankoski Akanoja ,9 392 Seos Yhteensä , Sonoco-Alcore Oy:n Karhulan kartonkitehtaan jätevedet käsitellään nykyään Kymen Vesi Oy:n Sunilan puhdistamolla ja ne johdetaan jatkossa käsiteltäväksi Mussalon saneeratulle puhdistamolle. Karhulan kartonkitehdas on suuri yksittäinen kuormittaja Kotkan alueella. Tehtaalta saatujen tietojen mukaan tuotannossa tai prosessissa ei tällä hetkellä ole tiedossa muutoksia, jotka vaikuttaisivat oleellisesti tehtaalta tulevaan jätevesikuormitukseen ja siten lietemääriin. 6.3 Alustava kustannusarvio ja toteutusohjelma Lietteenkäsittelyn vaihtoehtojen kustannusarviot perustuvat Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu raporttiin (Pöyry Environment Oy/Maa ja Vesi, ) ja hintatasoa on tarkistettu Suomessa viimeaikoina toteutettujen laitosten kustannusten perusteella. Vaihtoehtojen D1 ja D2 sekä E1 ja E2 kustannukset on arvioitu tämän kehittämissuunnitelman kuluessa. Lietteen polton osalta investointikustannus sisältää lietteen termisen kuivauksen ja polton. Kustannusten suuruusluokka on arvioitu Suomessa käynnissä olevien jätteenpolttolaitoshakkeiden kustannustietojen perusteella. Vaihtoehdon E2 polton kustannukset on arvioitu porttihinnan mukaisesti, jolloin investointikustannuksia ei ole laskettu erikseen. Porttihinnalla tarkoitetaan käsittelyhintaa, jolla polttolaitos vastaanottaa lietteen käsiteltäväksi ja sen suuruusluokka on arvioitu Suomessa käynnissä olevien jätteenpolttolaitoshakkeiden kustannustietojen perusteella. Porttihinnaksi arvioidaan keskimäärin 95 /lietetonni (vaihteluväli /lietetonni, linkokuivattu liete).

31 Sivu 29 Lietteenkäsittelyn investointikustannusten suuruusluokka eri vaihtoehdoissa on 10,5 16,8 milj. ja arvioidut käyttökustannukset vaihtelevat välillä 0,9 1,3 milj. /a. Lietetonnia (märkä liete) kohti lasketut vertailukustannukset ovat suuruusluokkaa /t (kuoletusaikana on käytetty 10 vuotta ja laskentakorkona 5 %). Koska tulevaisuuden lietteenkäsittelyratkaisuja ei ole vielä tehty, on toteutusaikataulu vielä auki. Lietteenkäsittely on kuitenkin ratkaistava lähitulevaisuudessa, kun Mussalon puhdistamon saneeraus ja laajennus sekä Kouvolan Mäkikylän puhdistamon saneeraus ja laajennus valmistuvat. 6.4 Arvio ympäristövaikutuksista Vesihuollon kehittämissuunnitelman vaikutuksia ympäristöön on arvioitu suunnitelman osakokonaisuuksien (vedenhankinta, jäteveden johtaminen ja käsittely) suhteen. Lietteenkäsittelyn kehittämisen ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu, koska lietteenkäsittelyn tulevaisuuden ratkaisuista ei ole vielä tehty päätöstä. Kehittämissuunnitelman sisältämien toimenpiteiden yksityiskohtaisessa jatkosuunnittelussa voidaan usein eri keinoin ehkäistä ja vähentää tunnistettuja haitallisia ympäristövaikutuksia.

32 Sivu 30 7 YHTEISTYÖKYSYMYKSET, RAHOITUSMAHDOLLISUUDET JA JATKOTOIMENPITEEET 7.1 Kustannusten jakoperusteet ja yhteistyökysymykset Kun toteutetaan kuntien välisiä yhteishankkeita, yleisperiaatteena kustannusten jaossa on, että kustannukset ja hyödyt tulevat tasapuolisesti kaikkien osapuolten hyväksi. Osuus vedenottamon ja jätevedenpuhdistamon kustannuksiin voidaan jakaa esimerkiksi seuraavilla periaatteilla: Kunta osallistuu toisen kunnan alueella olevan laitoksen investointeihin kapasiteettivarauksen suhteessa Kunta osallistuu toisen kunnan alueella olevan laitoksen laajennusinvestointeihin lisäkustannusperiaatteella eli paljonko kapasiteettivarauksesta aiheutuu lisäkustannuksia; aikaisemmin tehdyt investoinnit jaetaan jäännösarvon mukaan kapasiteettivarausten perusteella Lisäksi kunta osallistuu toisen kunnan alueella olevan laitoksen käyttökustannuksiin vuotuisen käytön mukaan Siirtolinjojen osalta kustannusten jakoperusteet voivat olla esimerkiksi seuraavat: Kunta osallistuu toisen kunnan alueella olevan siirtolinjaosuuden investointikustannuksiin kapasiteettivarauksen suhteessa Kunta osallistuu toisen kunnan alueella olemassa olevan siirtolinjaosuuden kustannuksiin jäännösarvon mukaan kapasiteettivarauksen suhteessa Liittyvä kunta maksaa lisäkapasiteetin vaatimat lisäinvestoinnit Lisäksi kunta osallistuu toisen kunnan alueella olevan siirtolinjaosuuden käyttökustannuksiin vuotuisen käytön suhteessa Kuntien ja vesiyhtiöiden lopulliset osuudet määritellään yksityiskohtaisissa neuvotteluissa. Kouvolan seudun tapahtuva kuntaliitos helpottaa neuvottelutilannetta esimerkiksi Kouvolan Mäkikylän jätevedenpuhdistamon laajennuksen osalta, koska puhdistamon kuormittajista ainoastaan Iitti jää uuden suurkunnan ulkopuolelle. Kun Selänpään pohjavesihanke toteutetaan, kuntien ja vesiyhtiöiden on sovittava uuden laitoksen ja siirtolinjojen kapasiteettivarauksista ja kustannusten jaosta. Kuntien välisestä yhteistyöstä on sovittava myös poikkeustilanteiden hoitamiseksi.

33 Sivu Vesihuolto-osuuskuntien toimintaperiaatteet Kymenlaakson alueella on toiminnassa tai rakenteilla yhteensä noin 80 vesihuolto tai vesiosuuskuntaa. Osuuskuntien liittyjämäärät vaihtelevat alle kymmenestä liittyjästä noin 350 liittyjään (kiinteistöä), eniten on muutaman kymmenen liittyjän osuuskuntia. Vesihuolto-osuuskuntia on eniten Haminassa (34), Elimäellä (14), Valkealassa (12) ja Kotkassa (8). Vesihuolto-osuuskuntien määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina ja useita uusia hankkeita on vireillä. Vanhimmat osuuskunnat ovat vesiosuuskuntia, jotka huolehtivat vain vedenjakelusta. Uudet osuuskunnat ovat vesihuolto-osuuskuntia, jotka huolehtivat sekä vedenjakelusta että jätevesien johtamisesta. Yleensä vesihuolto-osuuskunnat vastaavat vain verkostoista ja vesi ostetaan kunnan vesihuoltolaitokselta ja jätevedet johdetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesiosuuskunnat ovat vesihuoltolain tarkoittamia vesihuoltolaitoksia silloin, kun liittyjiä on vähintään 50 asukasta tai silloin, kun vedenkulutus tai jätevesimäärä on yli 10 m 3 vuorokaudessa. Tällöin osuuskunnilla on vesihuoltolain mukaiset oikeudet ja velvoitteet. Vesihuoltolaitoksiksi luokiteltaville vesiosuuskunnille on vahvistettava toiminta-alue, jossa kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus verkostoon, mikäli ympäristönsuojeluviranomaiset eivät anna lupaa poiketa tästä. Vesihuolto-osuuskuntien suuri määrä ja jatkuva lisääntyminen voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia ongelmia: Olemassa olevien osuuskuntien verkostoista ei ole olemassa karttoja Yhtenäisten suunnitteluperusteiden puute voi aiheuttaa erilaisia käytäntöjä Osuuskunnilla ei ole riittävästi tietoa ja taitoa hankintaprosessin läpiviemiseen Rakentamisen laadun valvonta voi olla puutteellista Verkostojen käyttö ja kunnossapito voi aiheuttaa ongelmia Osuuskunnan vastuuhenkilöiden vaihtuminen voi vähentää tietotaitoa Kunnallisella vesihuoltolaitoksella voi olla tarve johtaa talousvettä tai jätevettä osuuskunnan verkoston kautta Osuuskunnan mahdollinen purkaminen ja sulauttaminen vesihuoltolaitokseen voi olla ongelmallista Ongelmien minimoimiseksi vesihuoltolaitosten pitäisi sopia yhtenäisistä periaatteista ja miettiä mahdollisia vaihtoehtoisia malleja, miten vesiosuuskuntien kanssa toimitaan. Kymenlaakson vesihuoltolaitokset antavat vesihuolto-osuuskunnille nykyisin m.m. teknistä apua ja laskutusapua sekä voivat antaa alennusta veden myynnistä ja jätevesien käsittelystä.

34 Sivu 32 Mahdollisia toimintamalleja osuuskuntien toiminnan järjestämiseksi ovat esimerkiksi: Yhteistyö kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa: Osuuskunnan kannalta helppo ratkaisu on tehdä yhteistyötä kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa. Yhteistyö voi sisältää koulutusta, tiedonvaihtoa tai erikseen sovittavia käytännön järjestelyjä, kuten rakennuttamispalveluita, laskutuspalveluita ja varallaolopalvelua. Isännöintipalvelu: Vesihuolto-osuuskunta voi käyttää yksityistä palveluntarjoajaa vaihtoehtona yhteistyölle kunnallisen vesihuoltolaitoksen kanssa. Tällöin ulkopuolinen yritys hoitaa suurimman osan tehtävistä. Kunnan vesihuoltolaitokselle jäisi edelleen valvojan rooli. Osuuskuntien toimintojen keskittäminen tai fuusiointi omaksi laitokseksi: Osuuskuntien toimintaa voidaan tehostaa ja osaamista parantaa yhdistämällä useita pieniä osuuskuntia yhdeksi suuremmaksi osuuskunnaksi. Yhtenä vaihtoehtona voi myös olla osuuskuntien oman haja-asutusalueisiin keskittyvän vesihuoltolaitoksen perustaminen. Tällöin kyseeseen tulee sekä omistuksen että toimintojen yhdistäminen tai pelkästään toimintojen yhdistäminen. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue laajenee osuuskuntien alueelle maankäytön ja kaavoituksen muuttuessa: Kymenlaakson vesihuoltolaitokset suhtautuvat kielteisesti vesihuoltoosuuskuntien sulauttamiseen kunnallisen vesihuoltolaitoksen toimintaalueeseen; sulauttamista ei koeta mahdolliseksi lähitulevaisuudessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty eri toimintamallien etuja ja haittoja.

35 Sivu 33 Taulukko 10 Vesihuolto-osuuskuntien toimintamalleja Toimintamalli Edut Haitat Yhteistyö kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa Isännöintipalvelu Osuuskuntien toimintojen keskittäminen (oma laitos hajaasutusalueella) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue laajenee osuuskuntien alueelle voidaan varmistaa yhtenäiset mitoitus- ja suunnitteluperusteet vesihuoltolaitoksen osaamista voidaan jakaa osuuskunnalle vesihuoltolaitoksen henkilöstö pysyy ajan tasalla osuuskuntien tilanteesta vesihuoltolaitos voi saada lisätuloa tarjoamistaan palveluista osuuskunta voi saada myös ilmaista tukea ja neuvoja kunnalta mahdollisuus parantaa toiminnan tehokkuutta palvelujen tilaaja ja tuottaja voivat kytkeä palvelut myös muihin toimintoihin riippumaton kuntarajoista osaamista voidaan keskittää, operaattorilla on mahdollisuus kasvattaa osaamistaan valvontaa voidaan keskittää kuluttajalle palvelutaso paranee lisää vesihuoltolaitoksen liikevaihtoa vesihuoltolaitos pystyy paremmin kontrolloimaan toimintaa aiheuttaa lisätyötä vesihuoltolaitokselle vesihuoltolaitoksen resurssit ovat usein riittämättömiä => tarvitaan lisäresursseja kilpailutus vaatii lisätyötä ja osaamista jos palveluntarjoajaa vaihdetaan, voidaan menettää osaamista tilaajalta vaaditaan myös asioiden tuntemusta, palvelut eivät välttämättä kata kaikkia toimintoja palveluiden saatavuus ja hinnoittelu voivat rajoittaa laitoksen pieni volyymi todennäköisesti pitää hinnat korkeina lisää osuuskuntien velvoitteita lainsäädäntö voi vaikuttaa toteuttamiseen laitoksen toiminta-alue laajenee ei ole kannattavaa vesihuoltolaitokselle vesihuoltolaitoksen riskit lisääntyvät verkostojen uusiminen aiheuttaa lisäkustannuksia Kymenlaakson vesihuoltolaitokset eivät koe mahdolliseksi lähitulevaisuudessa vesihuolto-osuuskuntien sulauttamista kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Suositeltava toimintamalli voisi olla esimerkiksi, että vesihuoltolaitoksen tuki vesiosuuskunnille kohdistuisi niille alueille, missä kunta haluaa tukea haja-asutusta.

36 Sivu Rahoitusmahdollisuudet Vesi- ja viemärilaitosinvestoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti kuluttajilta perittävillä vesi- ja jätevesimaksuilla. Seudulliset kehittämisratkaisut eivät kuitenkaan ole mahdollisia ilman valtion merkittävää osallistumista kustannuksiin. Investointeihin on mahdollista saada valtion tukea vesihuolto- ja vesiensuojeluavustuksina ja hankkeita voidaan toteuttaa valtion vesihuoltotyönä. Laki vesihuollon tukemisesta ( /686) määrittelee periaatteet valtion tuelle vesihuoltotöissä. Vesihuoltoavustusta voi saada vesihuoltotoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on alueellisen yhteistyön aikaansaaminen, vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa ja hajaasutusalueilla sekä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen tai niiden tilan parantaminen. Avustus vedenhankinnan hankkeisiin myönnetään maa- ja metsätalousministeriön määrärahoista ja jätevesihankkeisiin ympäristöministeriön määrärahoista. Vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisesti ympäristökeskus voi suorittaa valtion vesihuoltotyönä syöttövesijohdon, vesilaitosten välisen yhdysjohdon, haja-asutusalueen runkovesijohdon ja siirto-, kokooja- tai purkuviemärin rakentamisen. Jotta hanke voidaan hyväksyä valtion vesihuoltotyöksi, on hankkeella saatava aikaan maakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukainen ratkaisu tai se on tarpeellinen haja-asutuksen vesihuollon turvaamiseksi tai vedensaannin varmistamiseksi myös jakeluhäiriön tai kriisin sattuessa. Valtio vastaa vesihuoltotyön kustannuksista osittain, enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeen toinen osapuoli, kunta/vesihuoltolaitos tai vesiyhtymä, vastaa lopuista kustannuksista, pääasiassa materiaalihankinnoista. Rahoitus vedenhankinnan hankkeisiin tulee maa- ja metsätalousministeriön kautta ja jätevesihankkeisiin ympäristöministeriön kautta.

37 Sivu Jatkotoimenpiteet Vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi tarvitaan seuraavia jatkotoimenpiteitä: Vedenhankinta ja -jakelu Tehdään mahdollisesti tarvittavat pohjavesitutkimukset ja veden laadun tutkimukset sekä saneeraussuunnitelmat saneerattaville varavedenottamoille Miehikkälä-Virolahti yhdysvesijohdon toteutussuunnittelu Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitosten välisen yhdysvesijohdon toteutussuunnittelu Selvitetään vesijohdon rakentamistarve Kuusankoski Kouvola siirtoviemärin yhteyteen Sovitaan kuntien/vesihuoltolaitosten välisestä yhteistyöstä Selänpään vesihankkeen toteuttamiseksi Selänpään vedenhankinnan yleissuunnitelman tarkistus; ratkaistaan vedenkäsittelylaitoksen sijainti ja siirtolinjan linjaus Selänpään vesihankkeen ympäristövaikutusten arviointi ja toteutussuunnittelu Sovitaan yhtenäisistä periaatteista vesihuolto-osuuskuntien perustamiselle Jäteveden johtaminen ja käsittely Lupahakemukset ympäristölupavirastolle: Kouvolan Mäkikylän puhdistamon muutoslupa Kuusankoski Kouvola siirtoviemäri: Kymijoen alitus/ylityslupa Kouvolan Mäkikylän puhdistamon saneerauksen ja laajennuksen toteutussuunnittelu Kuusankoski Kouvola siirtoviemärin yleissuunnittelu ja toteutussuunnittelu Miehikkälä-Virolahti siirtoviemärin toteutussuunnittelu (yleissuunnitelma on valmistunut ) Lietteenkäsittely Lietteen jatkokäsittelymenetelmän valinta Sopimukset palveluntarjoajien kanssa lietteen jatkokäsittelystä ja tarvittaessa lupahakemukset ympäristölupaviranomaisille Seuraavassa taulukossa on esitetty alustava aikataulu lähivuosien jatkotoimenpiteille.

38 Sivu 36 Taulukko 11 Lähivuosien jatkotoimenpiteiden alustava aikataulu Toimenpide Alustava aikataulu Vastuullinen organisaatio Saneerattavien varavedenottamoiden pohjavesitutkimukset, veden laadun tutkimukset ja saneeraussuunnitelmat Kymenlaakson Vesi Oy Haminan vesihuoltolaitos Miehikkälä-Virolahti siirtoviemärin ja - vesijohdon toteutussuunnittelu Kouvolan Mäkikylän puhdistamon saneerauksen ja laajennuksen toteutussuunnittelu Miehikkälän kunta ja Virolahden kunta Kouvolan Vesi ja Kuusankosken vesilaitos Kuusankoski Kouvola siirtoviemärin yleissuunnittelu ja toteutussuunnittelu Tarvittavat lupahakemukset Ratkaisut ja sopimukset lietteen jatkokäsittelystä Haukkajärvi Kuivala yhdysvesijohdon toteutussuunnittelu Selänpään vedenhankinnan yleissuunnitelman tarkistus Selänpään vesihankkeen ympäristövaikutusten arviointi ja toteutussuunnittelu Anjalankoski Utti yhdysvesijohdon suunnittelu Kymen Vesi Oy Kouvolan Vesi 2010 Kymenlaakson Vesi Oy ja Kouvolan Vesi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kymenlaakson Vesi Oy, Kouvolan Vesi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kymenlaakson Vesi Oy, Kouvolan Vesi Kymenlaakson Vesi Oy 7.5 Vesihuollon kehittämissuunnitelman ympäristövaikutusten seuranta SOVA-lain 12 :ssä määritellään ympäristövaikutusten seuranta seuraavasti: Suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että ympäristöarvioinnin piiriin kuuluvien suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamista ja siitä aiheutuvia merkittäviä ympäristövaikutuksia seurataan siten, että voidaan ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Kymenlaakson vesihuollon kehittämissuunnitelman seurannan ensisijaisina kohteina ovat suunnitelman mukaisten toimenpiteiden aikaansaamat vaikutukset (tavoitellut ja mahdolliset kielteiset vaikutukset) sekä kehittämissuunnitelman vaikuttavuus. Seurannalla luodaan perusta toteutettujen ratkaisujen arvioinnille ja suunnitelman kehittämiselle sekä mahdollisten ympäristöhaittojen ehkäisemiselle.

39 Sivu 37 Seurannan tavoitteena on: Selvittää missä määrin kehittämissuunnitelmassa arvioidut oletetut ympäristövaikutukset konkretisoituvat Lisäksi seurataan kehittämissuunnitelman ympäristöllisten tavoitteiden toteutumista. Näitä ovat mm.: talousveden laadun ja määrän turvaaminen (esim. talousveden fluoridipitoisuus) vesivarojen laadun ja määrän turvaaminen (pohjavesivarojen säilyminen hyvälaatuisena) vesihuollon liittymisasteen nostaminen (toiminta-alueiden reuna-alueiden liittäminen verkostoon) jätevedenpuhdistamoiden lupaehtojen täyttyminen jäteveden käsittelyn osalta ohijuoksutusten minimointi ja hallinta Kehittämissuunnitelman ja sen mukaisten toimenpiteiden ympäristövaikutusten seurannasta vastaavana tahona toimii Kaakkois-Suomen ympäristökeskus yhteistyössä alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa. Ympäristövaikutusten seurannassa lähtötietoina käytetään: Vesistö- ja ympäristötutkimustietoja Kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden lupamenettelyjä varten hankittavaa aineistoa Tarvittaessa laaditaan erillisselvityksiä Paikallisten vedenhankintaan sekä jätevesien johtamiseen ja käsittelyyn liittyvien rakennustoimenpiteiden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa jatkosuunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. Selänpään pohjavesialueen käyttöönoton vaikutukset arvioidaan hanke-yva:n yhteydessä. Seurannan tuloksia tulee hyödyntää Kymenlaakson vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämisen yhteydessä.