ekirja NYT Matkaraportti ja ajatuksia IDPF:n Digital Book 2010 ja BEA:n Digital Book Zone -tapahtumista 25. 27.5.2010 New Yorkissa Harri Heikkilä, VTM, tutkija AALTO/TAIK NEXT MEDIA
TAUSTAA IDPF:n Digital Book 2010 -tapahtumassa oli yhteensä n. 700 osallistujaa. Konferenssi oli loppuunmyyty. International Digital Publisher Forum (IDPF) on julkaisijoiden yhteistyöjärjestö, joka mm. vastaa epub-formaatin spesifikaatioista ja kehittämisestä. Päivän kestävä seminaari ja workshop järjestettiin tänä vuonna NYC:n Javits Centerissä osana massiivista Book Expo Americaa (BEA), jonka yhteydessä IDPF:llä oli oma Digital Book Zone. Suppeampi e-kirja -seminaari jatkui Zonella 26 27.5. BEA on Yhdysvaltojen suurin kirja-alan ammattimessu: tänä vuonna oli 8000 lunastanut näyttelleasettajakortin ja 13 000 osallistujakortin. IDPF:n SEMINAARI DIGITAL BOOK 2010 25.5.2010 Seminaarissa oli kaksi linjaa: liiketoimintamalli- ja julkaisemislinja, joilla oli yhteinen aamu-ja iltapäivä. Valitsin julkaisulinjan. Julkaisulinjalla perehdyttiin workshopeissa epub-formaattiin ja sähkökirjan tekemisen työtapoihin. Liiketoimintalinjalla pääkeskustelunaihe näytti olevan siirtyminen tukkukauppamallista myyntitoimistomalliin.
Yhteinen aamupäivä Garth Conboy valvoo epub formaatin kehitystyötä. Eril kulttuurien lukusuunnat kuvakirjassa tuottavat ongelmia sähkökirjan lokalisoimisessa. Welcome to the ebook Revolution George Kerscher, IDPF:n puheenjohtaja epubiin kohdistuu suuria odotuksia: viiden vuoden sisällä sähkökirjojen myynnin odotetaan olevan painettujen kirjojen luokkaa. Tarvitaan enemmän työryhmiä muokkaamaan stardardeja ja luomaan hyviä käytäntöjä. Uuden epub-version (2.1) ominaisuudet on nyt lyöty lukkoon ja työ on alkanut. Tehtävää riittää: mm. kansainvälinen merkkijärjestelmätuki on tulossa ja rikasta mediaa tullaan tukemaan uudella tasolla. Garth Conboy, IDPF:n hallituksen puheenjohtaja epub 2.01 valmis, 2.1-versio valmistuu keväällä 2011. Versio tukee CSS3:a, HTML 5 -tukea rakennetaan. epu- Bille julkistettiin uusi tunnus, jota lähdetään markkinoimaan. Myös IDPF:n webbisaitti uusitaan markkinointikuntoon ensi vuonna. epubcheckistä on pian tulossa versio 1.0.6, joka validoi myös CSS:ää. The Global Digital Book Community: Success Stories from Around the World Daihei Shiohama, Voyager Japan, kansainvälisen liiketoiminnan johtaja. 1992 perustettu yksityinen digitaalinen manga- ja sarjakuvajulkaisija. Yhtiö toimii maailman suurimmalla sähkökirjamarkkina-alueella. Vuodesta 2005 kasvu ollut valtavaa ja se on tapahtunut PC:n sijasta mobiililaitteissa, joista iphone on vahvin. Markkina on Japanissa varsin kypsä: 92 % mobiililaitteiden käyttäjistä lukee e-kirjoja. Voyagerin myyntiluvut ovat vaikuttavia: yli 600 miljoonaa dollaria vuosittain, josta menee 80 % mobiilisektorille. Manga-julkaisuja on sähkökirjoina nyt 300 000. Valtaosa lukijoista on naisia. Dahei näytti esimerkkejä Manga-kirjoista, joiden käytettävyys vaikutti ketterältä: sivuja voi tarkastella monella tavalla, edetä kuvittain tai sivuttain. Julkaisualusta on japanilainen digikirjajulkaisualusta, mutta halua siirtyä kansainväliseen standardiin eli epubiin olisi. Ratkaisematta on kuvakertomusten lukusuuntaongelma. Voyager on mukana kehittämässä teknologiaa, jolla käännös epubiin voidaan tehdä, mikä mahdollistaa valtavan Manga-kirjamäärän tuomisen lännen markkinoille. Dahei vertasi maataan Galapagos-saariin, Japanin e-kirjakulttuuri on eristäytynyt ja teknologia omaa. Michael Tamblyn, Kobo, Inc., sisällöntuotanto- ja myyntipäällikkö, torontolainen 100 työntekijän ereader ja ereading -yritys. Tambyn toi esiin alan suuren ongelman: laitteita on valtavasti ja lisää tulee. Kobon idea perustuu avoimuudelle, digitaalisen kirjaston täytyy voida kasautua käyttäjälle laiteriippumattomasti. Kobo tarjoaa tähän oman pilven, joka synkronoituu eri laitteiden välillä. Päätoiminta-alueina ovat Yhdysvallat, Kanada, Iso-Briannia, Intia ja Australia. Tänä keväänä yhtiö on esittäytynyt kansainvälisesti. Sama kirja julkaistiin 174 maassa
Kanadalaisen Kobon lukulaitteessa on siisti ja yksinkertainen ulkoasu. Myös käyttöliittymä on graafisesti totuttua huolitellumpi. samanaikaisesti. Lukijoista 10 % on ei-englantilaisia. Kobo on juuri julkaissut myös oman lukulaitteensa. Kobon selvitysten perusteella lukulaitteen painolla on kuluttajalle suuri merkitys. Kirjojen kuljettaminen mukana ei ole aina edes mahdollista (armeija, matkustaminen jne.) Voittaja on se, joka saa ominaisuudet niin mukaviksi ja helpoiksi, että ne adaptoituvat tavallisten ihmisten käyttöön. Esimerkkinä Tamblyn toi esiin ulkoamerikkalaisten spontaanit Kindle-kirjakerhot. Alueellisten oikeuksien hankinta on vaikeutunut. Kobo tarjoaa apuaan globaalien oikeuksien hankinnassa. Erilaiset verokäytännöt ongelmina. Taking the Agency Model Out for a Spin: New ebook Rules of the Road for Publishers Aamupäivän toisen yhteisen teeman nimi oli myyntitoimistomallin haasteet. Keskustelua käytiin vanhan tukkumarkkinamallin jälkeenjääneisyydestä. Sujuvampi tapa olisi antaa vähittäiskauppiaan toimia kustantajan suorana myyntitoimistona siten, että kustantajalla olisi samanaikaisesti lukuisia digitaalisia vähittäismyyjiä, joille se sanelee ehdot, mm. vähimmäishinnan (REP). Erica lazzarro OverDrive, konsultti Tukkukauppamallissa julkaisija tekee myyntisopimuksen tukkukauppiaan kanssa tai toimii itse päämyyjänä. Kanada käyttää myyntitoimistomallia, joka on leviämässä nopeasti ja jo käytössä mm. Saksassa ja osin USA:ssa. Myyntitoimistomallissa julkaisija asettaa kiinteän hinta-alarajan, joita myyntiagentit sitoutuvat noudattamaan, agentilla voi olla ala-agentteja. Sama kirja voi olla siis myynnissä useissa eri webkaupoissa. Julkaisija kerää liikevaihtoveron, mikä on iso työ. Tavoitteena on sopia yksi hinta silloin kun kirja ilmestyy maailmanlaajuisesti ja hallita näin hinnanmuutoksia. Bob LiVolsi, CEO and Founder, BooksOnBoard, online sähkökirjakaupan pitäjä. LiVolsi toivoi, että Amazonin kaltainen petomainen hinnoittelu saataisiin kuriin. Se että Apple sai heti hyviä kustantajia kirjakauppaansa johtui osin tästä ahneudesta, uudelle toimijalle oli tilaus. LiVolsi antoi ymmärtää, että Apple suorastaan houkuteltiin alalle. Apple on nyt Amazonin kanssa yhtä suuri kuin muut yhteeensä. Se on LiVosin mukaan kuin elefantti huoneessa. Onko Apple paha vai hyvä? Hyvä sikäli ainakin että voi edistää ekirjan hyväksymistä. LiVolsi puolusti tukkukauppamallia ja sanoi fiksatun hinnan haittaavan kauppaa ja uskollisuusalennuksia. Hän väitti monien kauppiaiden kuten Harleqinin pärjänneen hyvin, koska ne eivät olleet lähteneet mukaan myyntitoimistomalliin. LiVolsi korosti jälleenmyyjän toivottavan pienetkin julkaisijat mukaan, koska asiakas ei ole aina ostamassa vaan browssaamassa, runsas tarjonta lisää positiivista ostokokemusta. Andrew Weinstein, Vice President and General Manager, Retail Solutions, Ingram Content Group. 1500 partneria Ingram on yhä keskellä muutosta tukkukauppamallista toimistomalliin. Joillekin se on yhä tukkukauppias joillekin myyntitoimisto. Ilmiö on liian uusi, jotta voitaisiin puhua parhaista käytänteistä. Joka tapauksessa toimistomallissa julkaisijan vastuu kasvaa. Monien tilien hallinta on vaikeaa ja verovelvollisuus on iso työ. Julkaisijan näkyvyys tukkupauppamallissa on loppuasiakkaille parempi.
epub production Ingramin esittämä vertailu myyntitoimisomallista ja tukkukauppamallista. EPUB Boot Camp: Learn How to Produce ebooks in the Industry Standard Garth Conboy, IDPF:n hallituksen puheenjohtaja Conboy määrittelee epub:in tiedostomuodoksi, joka mahdollistaa digitaalisen kirjan, jossa teksti on juoksutettavissa, julkaisemisen yhtenä tiedostona ja joka on yhteensopiva epubia tukevien lukulaitteiden kesken. Conboy kävi läpi epubin rakenteen, joka saattaa kuulostaa akronyymisarjalta: OCF (Open Container Format), OPF (Open packaging format) sekä OPS (Open publication structure) muodostavat yhdessä epubin. Teknisesti epub on nämä tiedostot sisältävä ZIP-paketti, jonka MIME on muutettu, siten että lukulaitteet tunnistavat sen sähkökirjaksi. OPF on epubin selkäranka, se kertoo missä HTML-tiedostot ovat ja niiden järjestyksen. OPS:ssa sijaistee metadata ja itse tiedostot. Conboy mainosti uutta Epubcheck-tarkistinta, joka on ilmestynyt maaliskuussa (v. 1.05), sitä on ladattu n. 3000 kertaa. Uutta on mm. parempi UTF-8/UTF- 16-tarkistin, puuttuvien tyylitiedostojen zekkaus ja tuki SVG:lle. Tarkistin löytyy tästä linkistä: Seuraavaksi Connboy selvitti tulevan epub 2.1 -version aikataulua. Ominaisuudet lyöty lukkoon maaliskuussa, valmis vuoden kuluttua. Spesifikaatio täällä: Lopuksi alustaja esitti toivomuksen, joka kuultiin vielä moneen kertaan seminaarin aikana: lukulaitteiden tulisi tukea kaikkia CSS2-ominaisuuksia ja pseudoelementtejä. James Macfarline, toimitusjohtaja, EasyPress Viisi asiaa, jotka täytyy tietää ebookista: ebook on epub-tiedosto. epub luodaan XML:stä. Paras XML luodaan suoraan Indesignista, Quarkista tai Wordista. Kaikki epub-tiedostot ovat tasa-arvoisia, jotkut ovat vain tasa-arvoisempia kuin toiset (viittaa lukulaitteiden laadun epätasaisuuteen). epub-tiedostot voivat olla sisällöltään rikasta mediaa, se mitä tarvitaan on fiksumpia lukulaitteita. Kuinka hyvä lukukokemus luodaan? Macfarline korosti, että julkaisun tyylitiedostojen tekeminen huolellisesti taitto-ohjelmassa maksaa monikertaisesti itsensä takaisin sähköisen julkaisun vaiheessa. Tekstityypeissä ja layoutissa täytyy olla kuitenkin valmis tinkimään. Täytyy ymmärtää, että se mikä toimii painettuna ei välttämättä toimi epubina. Julkaisija ei saisi julkaista kirjaa vain, koska siitä on olemassa painettu versio, vaan on tiedettävä, mikä toimii. Juuri nyt myyvät hittikirjat, klassikot ja outoudet & niche-teokset joilla on web-näkyvyyttä. Lukijat löytyvät parhaiten sosiaalisella medialla ja viraalimarketoinnilla, ei perinteisellä. Kuluttaja odottaa Macfarlinen mukaan sähkökirjalta jotain enemmän, jonkinlaista interaktiivisuutta. Kirjan hinnottelussa tulee olla tarkkana, hinat ei voi olla sama kuin painetulla. Macfarlinen muistuttaa, että monet lukijat ostavat sekä painetun ja digitaalisen version samasta kirjasta. Sähköinen julkaiseminen tulee väistämättä muuttamaan kirjamarkkinat, esitti MacFarline. Kustantajan tulisi jo nyt huomioida tämä siinä, kuinka toimii kirjailijoittensa kanssa. Vanha painamiseen perustuva tuotantoketju murtuu, kirja on myynnissä hyväksymisen jälkeen minuuteissa, eikä kuukausien kuluttua. Macfarlinen alleviivaa,
James Macfarlane Ron Bilodeau Garth Conboy että julkaisijan ei kenenkään muun tulee ottaa haltuunsa tuotantoketju. Julkaisijan on syytä rekrytoida alan asiantuntijat yhteistyöhön (IDPF, SONY, BeBook, LibreDigital...) Cloud based epublishing tulee ennenpitkää integroimaan ja automatisoimaan alan jakelun ja tuotannon. Loppuajan MacFarline kehui omaa kustantajille tarkoitettua automatisaatio-ohjelmaansa, EasyEPubia, joka kääntää Indesign- ja Quark-tiedostoija epubiksi. MacFarlinesta ja EasyEpubista tarkemmin Messuhaastatteluissa. Ron Bilodeau O Reilly-median tuotanto- ja designspesialisti Alustuksen aiheena oli, kuinka tehdä InDesignista oikeaoppisesti epub-tiedosto. Asia oli pitkälti itselleni tuttua listaa: Yhtenäinen tekstijuoksu. Tyylien soveltaminen kauttaaltaan. Kuvat ankkuroituna tai inline. Interaktiivisuuden lisääminen linkkeinä tai ristiviitteinä Indesignissa, muuttuvat klikattaviksi linkeiksi epubissa. Kansi aina kuvana jne. Advanced EPUB Best Practices: Updates from the ebook Frontlines Nick Bogaty, Business Development Manager, Adobe, IDPF:n johtokunnan jäsen Bogaty on entinen IDPF:n puheenjohtaja, ja epub-formaatin ensimmäisten versioiden vastuuhenkilö. Bogaty torjui epub-myyttejä : ensimmäisen myytin mukaan epub ei osaa monimutkaisia layouteja ja rikasta mediaa. Todellisuudessa tuki on SVG:lle, CSS:lle, monipalstaisuudelle ja mukaan liitetylle videolle/ audiolle. Toisen harhakäsityksen mukaan epub ei täyttäisi kuluttajaformaatin vaatimuksia. Bogatyn mielestä sellaista syytä ei ole, ongelmana ovat vain liiketoimintamallit ja jakelun kontrolli. Kolmannen Bogatyn myytin mukaan kirjasta täytyy tuottaa useita epub-variaatioita, jotta tiedostot sopisivat ja toimisivat kaikissa
lukulaitteissa. Todellisuudessa epub on validi, jos se läpäiseen EPUBCheckerin. Laitevalmistajat ja heidän ohjelmistonsa ovat se ongelma, ei epub. IDPF:n olisikin nopeasti pyrittävä ratkaisemaan ohjelmistotalojen validiointi. Ohessa video Digital editionsin uudesta versiosta ja monipalstaisesta epub-lehdestä. Esitin Bogatylle kysymyksen, miksi ei ole olemassa eri ekirja-alustojen simulointiympäristöä suunnittelijoille ja onko sellaista tulossa, samaan tapaan kun Adoben Device Central kännyköille. Bogaty sanoi sellaiselle olevan tarve ja että puhetta kehittämisen aloittamisesta on ollut Adobella. Yhteinen iltapäivä Adobe Digital Editionsin tuleva versio renderoimassa monipalstaista epub sanomalehteä. EPUB Enhanced, Interactive & Connected Garth Conboy, ebook Technologies, hallintoneuvoston pj. IDPF:n hallituksen ja EPUB 2.1 workingroupin jäsen Ensi toukokuuksi kaavailtu epub 2.1 tuo parannetun tuen rikkaalle medialle: videota ja vuorovaikutteisuutta voidaan lisätä. CSS 3 -tuki ja adaptaatio HTML 5:een alkaa, tuki laajennetaan myös uusiin kieliryhmiin. Tarkoitus on mahdollistaa myös sivu-tason layoutit ja tuki eri kokoisille näytöille. Tulossa on myös natiivi tuki matematiikalle. Epub 2.1 osaa myös kätkeä mukaan liitetyn fontin siten, että sen varastaminen on hankalampaa. Jo nyt fontteja voidaan sisällyttää tiedostoihin ja käyttää esim. svg:tä, videota ja flashia sekä embeddattuja objekteja sekä ääntä. Ongelmana on, etteivät lukulaitteet tue välttämättä näitä ominaisuuksia. Conboyltä kysyttiin, aikooko IDPF ryhtyä sertifioimaan lukulaitteita, jotta ostaja tietäisi, mikä tukee mitäkin. Vastausta palloteltiin ympäriinsä, ilmeisesti halua ja resursseja tällaiseen ei ole. Itse esitin Convolle kysymyksen, mikä kiikastaa monipalstaisten epub-formaattien kehittämisessä, onko vika epubissa vai lukulaitteissa. Convoyn mukaan epub tukee CSS:n monipalstaisuutta, mutta lukulaitteita on ollut vaikea saada pysymään kehittyvän formaatin vauhdissa. Tarkensin vielä kysymällä, onko kyse siis vain lukulaitteiden ongelmasta. Convoy vastasi hieman sarkastisesti: kun ensi vuonna julkistetaan 2.1, on luultavaa, että lukulaitteet tukevat silloin nykyisiä ominaisuuksia (2.01). Tiedustelin vielä, onko mitään keinoa painostaa valmistajia. Convoi kertoi olleensa juuri eilen tekemässä sitä, puhumassa Amazonin kaltaisille julkaisijoille, jotta ne vaatisivat laitevalmistajilta täydellisempää tukea standardille. Liza Daly, Three Press consulting, hallintoneuvoston pj Suuria asioita on tapahtumassa: Tuki CSS3:lle ja CSS2:lle muuttaa lukukokemusta, mahdollistaa rotaatiot, animaatiot ja transitiot. Kontekstuaaliset epub-ebookit ovat tulossa: sijaintitietoisuus ja kameran käyttömahdollisuus, akselometri ja orientaatioinfo tulevat käyttöön. Myös teksti muuttuu helposti puheeksi. Flash-objektin sijoittaminen on mahdollista, mutta rajoituksia on. Lähinnä taas lukulaitteissa. Liisa Ihmemaassa ipad -sovellus olisi voitu tehdä CSS3:lla ja se toimisi ipadissa jo nyt. Apple vaatii, että ebookit validioidaan viimeisellä epub-zekkerillä (1.5)
Peter Balis Inkling on lupaava startup, jolla on nimekkäitä rahoittajia. Tarkoitus on tuottaa ja myydä uuden ajan oppikirjoja, ja tarjota niille kehitysalusta. Predictions for IDPF Digital Book 2011 and Beyond (devices, apps and platforms) Peter Balis, Director Digital Content Sales, John Wiley & Sons JW&S on vanha amerikkalainen globalisoitunut tietoalan julkaisujätti, jossa Balis vastaa ekirjojen tuotannosta ja myynnistä. Balisin mukaan perinteisesti ajatellaan olevan ihmisiä, jotka oppivat kuulon, visuaalisuuden, tai tekemisen kautta. On tutkittu yksinoppijia ja ryhmässäoppivia. Nyt on syntymässä uusi laji, virtuaalioppija, jota varten tietokirja on keksittävä uudelleen. Tietokirjan interaktiivinen sisältö voi olla passiivista (audio&video) tai aktiivista (kysymys&vastaus), se voi olla sosiaalisesti yhdistävää ja kaikki alustat kattavaa, esimerkinä iphone/ipadiin kehitetyt Dummies-kirjat. Varsinainen clou oli kuitenkin Balisin presentaatio Inkling-nimisen kehittäjän tekemistä tulevista ipadoppikirjoista, joihin sisältyi paitsi omaa innovaatiota (sosiaaliset muistilaput) niin varsin korkea visuaalinen taso. Jututin Balista session päätteeksi. Sosiaaliset muistilaput ja muistiinpanovälineet ovat Inklingin omaa proprietaariusta tekniikkaa, XML:n ulkopuolista. Balis vihjaisi lopuksi, että Inklingiä kannattaa seurata. Hän kertoi näkevänsä alalla valtavasti roskaa, mutta vakuutti että Inkling on jotain ihan muuta. DUMMIES-sarjan kirjaa iphone-versiona
Android-pohjaisesta Entourage Edgestä puhuttiin messuilla IPadin jälkeen eniten. DRM Update and Copyright Protection in the Market Ed McCoyd, Johtaja, Ympäristö- ja saavutettavuusasiat, Association of American Publishers Pääosa laittomien markkinoiden digikirjoista on skannauksia. Laajuutta on hankala arvoida, mutta esimerkiksi valtava määrä palautettuja oppikirjoja viittaa yleensä piratoidun version saatavilla oloon. Huoli kopioinnista on suuri, mutta välineitä puuttua asiaan ja arvioida sen laajuutta on vähän. Copyright tulee aina ilmoittaa selvästi. Suurimmat piraattikirjojen levittäjät tällä hetkellä www.truly-free.org (tuhansia nimikkeitä) www.4shared.com www.rapidshare.com textbooktorrents.com Suuret lukuohjelmistofirmat, kuten Wattpad, toimivat julkaisijoiden kanssa yhteistyössä kehittääkseen tekniikkaa, jolla piraatit saadaan suodatettua heti pois. Ronald Schild, Pääjohtaja, MVB Marketing (Libreka!) Libreka! on saksalaisten julkaisijoiden ja kirjakauppiaiden suuri yhteenliittymä, jossa on 600 kirjakauppiasta, 1 300 julkaisijaa ja 130 000 nimikettä. 2000 nettisaittia käyttää Libreka!n palveluja ja widgettejä. Schildin mukaan DRM on erittäin vaikea saada niin käyttäjäystävälliseksi, ettei osto- ja lukukokemus häiriinny. Tämä ns. Hard DRM vaatii usein asennettavan ohjelmiston, konstikkaita rekisteröitymisiä, vaikeuttaa tiedostohallintaa ja rajoittaa laitavalintaa. Siksi Libreka! on siirtynyt ns. Soft DRM:ään, jota se kutsuu sosiaaliseksi oikeuksienhallinnaksi. Siinä kirjaan vesileimataan, piilotetaan ostajakohtainen tieto. Schild ei suostunut paljastamaan, kuinka tämä tehdään käytännössä, mutta valkoisilla tyhjillä kohdilla ja valokuvien kuvapikseleillä voidaan rakentaa koodi, jossa on tarvittava data. Idea toimii siten, että piraatti ei voi millään tavalla aavistaa koodin paikkaa ja määrää. Tekniikan on kehittänyt Frauenhof-instituutti, MP3:n kehittänyt laitos. Schildin mukaan copyright ja DRM kerrotaan erittäin selkeällä tavalla softdrm:ssä, se on osa toimintakaavaa. Menetelmä on ollut menestys, sillä yhtään piratoitua sosiaalisen DRM:n kirjaa ei ole jäänyt haaviin etsinnöistä huolimatta. Tracking-ohjelma löysi yli 500 piratoitua kirjaa, mutta ne olivat skannattuja ja muutama DRM-murrettu, mutta ei yhtään sosiaalisen DRM:n kirjaa. Schild korosti että DRM:n ratkaisu on alan kannalta erittäin keskeinen. DRM:n vaikeus on yhteensopivuus, jos kuluttajat eivät saa vaivatta ja luotettavasti toimivia ratkaisuja, saattaa käydä kuten musiikkibusineksessa, jossa Napster sai monopolin, ennenkuin isot labelit havahtuivat siihen mitä on tapahtumassa. Oikein tehty DRM voi auttaa tässä. Tulevaisuuden kirjasto on turvallisesti pilvessä. Predictions for IDPF Digital Book 2011 and Beyond Theresa Horner, Barnes&Noble, Digitaalisten sisältöjen myyntijohtaja Hornerin mukaan nyt on keskityttävä lukijaan, otettava käyttöön kuluttajalähtöinen suunnittelu ja tehtävä digitaalisesta kokemuksesta näin parempi. Estetiikka on tärkeä osa tässä. Enchanged ebooks -ajatus ei sovi kaikille eikä kaikkiin tuotteisiin. Sähköisessä kirjakaupassa on tärkeää surffattavuus ja ostokokemus. Lukijan täytyy saada tsekkailla tuotteita kaupassa, muuten ei synny ostopäätöstä. Corey Podolsky: entourage Systems, Inc., varapääjohtaja, strategic partenrships Entouragen kaksinäyttöisen lukulaitteen esittely. Kyseessä on Androidlaite, jossa E-ink on yhdistetty LCDnäyttöön. LCD-näytössä on yleensä esillä selain, E-inknäytössä käsiteltävä PDF tai ekirja.
Joshua Tallent 2. ja 3. PÄIVÄ: BEA DIGITAL BOOKZONE 25 26.5.2010 EPUB BOOTCAMP 2 Joshua Tallent, ebook architects -yrityksen perustaja. Yrityksen ideana on tuottaa käännöspalveluja painetusta kirjasta e-kirjaan. Tallentilla on alalla jonkinasteisen epub-gurun maine, mikä johtuu siitä, että hän on ollut alalla formaatin alkupäivistä lähtien ja jakaa mielellään kokemusperäistä tietoaan esimerkiksi eri laitteille optimoinnin ongelmien ratkaisusta. Tallent aloitti luentonsa kertomalla Indesign CS5:n uusista epub-ominaisuuksista. CS5 osaa katkaista sivun päätason otsikoiden kohdalta, joten CS4-version työnkulussa välttämätön kirjan jakaminen omiksi tiedostoiksi voidaan jättää väliin. Käytiin läpi normaalit IDC4-workflow -kuviot, kansi on kuva ensimäisellä
sivulla (eikä InDesign tiedosto, sen natiivi grafiikka kun ei käänny), teksti on yhtenä ketjuna, grafiikka ankkuroitu jne. Joshua kävi läpi myös vastaavan työnkulun Wordissä, mikä oli minulle uutta. Ohjeet ovat pääosin samat, kaikki tyyleihin (merkki ja kappale-tasolla), erilliset tekstilaatikot pois. Taulukkoa ei kannata Wordistä edes yrittää viedä, siitä suositeltiin otettavan ruutukaappaus ja sijoitettavan kuvana. Toisaalta Wordistä varmaankin harva kustantaja tekee sähkökirjaa. PDF-aineiston Tallent kehotti tallentamaan ensin Word -muotoon. Tallent korosti myös ID:stä tallennetun XHTML:n siivoamisen tärkeyttä, jotta toimivuus eri lukulaitteilla maksimoituu. Marginaalit tulisi mm. kirjoittaa CSS:än käsin ja poistaa ne kokonaan kannesta. Helppokäyttöiseen Calibraan Tallent suhtautui mielestäni korostuneen kielteisesti. Ymmärrän, että nörtti haluaa säätää koodia käsin, mutta kuinka monella kustantajalla on siihen aikaa? Tallentin perusväittämä Calibraa vastaan oli, että se tekee huonon Kindle-käännöksen. Kysyin Tallentilta myöhemmin, mistä eri lukulaitteiden erot saman koodin tulkinnassa lopulta johtuvat. Tallentin mukaan kyse on ennen kaikkea välinpitämättömyydestä, renderointimoottoreita on hänen mukaansa vain kaksi suurta Applen avoin WebKit ja Adoben SDK. The ebook world is in a hurry to succeed, and that leads to less robust features and some lackadaisical support for the standards. LibreDigital A Digital Publishing Love Story: Mills & Boon, LibreDigital, and Digital Readers Tyler Ruse: LibreDigital, Senior Director, Solution Consulting Tim Cooper: Harlequin Mills & Boon, Director, Direct and Digital Marketing Harlequin Mills & Boon (M&B) on Englannin johtava romanttisen kirjallisuuden kustantaja. LibreDigital on digitaalisen julkaisun konsultti, joka tarjoaa julkaisu-, markkinointi- ja jakelupaketteja. M&B julkaisee joka kuukausi 70 uutta epub-nimikettä, käyttäen Libre Digitalin LibrePublish-alustaa. M&B on johtava tekijä digijulkaisuissa Englannissa. Tim Cooper Tyler Ruse
Learn how Adobe ebook Platform improves production efficiencies D#,)#4$?++74$ L$ Paperikirjoja julkaistaan 120 kuukaudessa, 1200 kirjailijaa tallissa, julkaisuja 26 kielellä. Rusen mukaan eräs avainstrategia Harleqinin markkinoinnissa on käyttää sisältöä sisällön myymiseen. Ylhäällä on graafi. joka kertoo kuinka paljon esikatselutoimintoa käyttäneistä on päätynyt ostamaan kirjan tarkastelujaksolla huhtikuu 2009 helmikuu 2010. Yleisöstä esitettiin kysymys, mikä on optimaalinen määrä sivuja esikatseluna tarjottava, jotta se johtaa ostopäätökseen, mutta ei vaaranna sisältöä. M&B tarjoaa koko luvun, mutta Rusen mukaan tutkimusten mukaan seitsemän sivua on kulminaatiokohta, sitä vähemmän on liian vähän. Libre Digital hoitaa DRM:n Adobe Content Serverin kautta. Osto ja lataus tapahtuvat suoraan M&B:n kauppapaikalta, ilman että käyttäjä poistuu sieltä. Yli 10 000 nimikettä myydään kuukaudessa ko. saitilta. Josh Rome, Adobe, Business Development Manager Adoben edustaja luennoi jostain syystä varatun 30 minuutin sijaan 6 minuuttia. Rome painotti ihmisten haluavan yhden kaikkialla toimivan fileformaatin joka toimii kaikkialla ja sellaisen voi tarjota vain Adoben Adobe Reader Mobile 9 SDK:n ja Adobe Content Serverin (ACS) kautta. SDK mahdollistaa sekä puhelimiin että lukulaitteisiin PDF ja epubtuen sekä integroituu Digital Editionsiin. Kysymyksissä tuli ilmi mielenkiintoisesti, että ACS:tä on myyty vain yli sata kpl ja yhden hinta on n. 5000 dollaria + 1500 vuosimaksu + latausmaksu per tuote. Kirjastoilta veloitetaan kuulemma 8 c, muut maksavat enemmän. Ohjelma toimitetaan lähdekoodina, joten kyseessä on ei ole ihan kenen tahansa asennettavaksi tarkoitetu paketti. Käyttäjiä mm. Stanza (iphone), irex, Bookeen ja Plastic Logic sekä LibreDigital. Adobe on digitaalisen ekosysteemin mahdollistaja, tiivisti Rome. Harlequin on suosittu myös Nintendo-alustalla.
Baker & Taylor proudly presents Blio Linda Gagnon: Baker & Taylor, Senior Vice President Publisher Digital Services Baker & Taylor on maailman suurin kirjalevittäjä, joka aikoo julkaista tänä kesänä Blio-nimisen ereader-ohjelmiston ja kauppapaikan sekä rikkaan median sisällön kehityspalvelun. B&T ei ole mikä tahansa toimija ja se on liittoutunut Libre Digitalin ja suurten kustantajien kanssa. Blioon on todella satsattu. Se osaa ääneenlukemisen, näyttää pelkän tekstin tai sivun osan. Aukeamanäytössä on hyvä 3D-sivunkääntö, tekstiä voi suurentaa ilman pikselöitymistä jne. On luultavaa, että siitä tulee merkitsevä toimija alalla. B&T mainostaa Blioa edistyneinpänä rikkaan median alustana. Se ilmestyy ipadiin ja Windowsiin ensin heinäkuussa ja sen jälkeen, Mac OS X:een, Androidiin, Symbianiin. B&T:llä on valmiit sopimukset, jossa ohjelma on ensiasennettuna joissain uusissa PC:ssä. Kyse on siis jättiuluokasta, tähdätään kilpailuun Amazonin kanssa.
Tavattuja ihmisiä BeBookin osastolla tapasin Peter Zielemanin, firman markkinointijohtajan. Kysyin Zielemanilta, miksi BeBook on päätynyt sijoittamaan selausnapin laitteen keskelle, eikö painikkeen tulisi olla laitteen reunassa, jossa sitä on luontevin painaa lukuasennossa Kindlen tapaan. Onko käyttäjän mieltymystä tässä selvitetty? Zieleman kertoi, että erilaisia positioita todella testattiin kaksivaiheisella testillä ja keskitettyyn sijaintiin päädyttiin nimenomaan testien perusteella. Keskustelua käytiin mm. siitä, kuinka oli päädytty BeBookin tekstityyppiin, joka on mielestäni liian ohut. Puhuimme myös myös E-ink-laitteiden kirjainmerkkien antialiastoinnista, joka yhdessä ruudun tarkkuuden kanssaan saattaa muuttaa ohuet viivat vaikealukuisiksi. Zieleman kertoi fonttia testatun ja antialiasointiiin kiinnitetyn erityistä huomiota. Lopputesteihin osallistui 50 käyttäjää, joilla kaikilla laite oli noin viikon. Huomautin myös Neon ikoneista, jotka ovat mielestäni perin epäselviä. Kerroin lyhyesti testeistämme ja Zieleman oli kovasti kiinnostunut. Sovittiin, että otan yhteyttä sähköpostitse. Kuriositeettina: Mies puhuu muutaman lauseen suomea, on naimisissa suomalaisen kanssa. Charles Stack on Sidewaysin toimitusjohtaja ja perustaja. Firma tuottaa sisältöä mm. iphoneen ja ipadiin luomalla vanhasta materiaalista uusia kirjoja, joissa on rikas käyttökokemus. Kysyin Stackilta, miten nämä tuotteet toteutetaan. Kävi ilmi, että Sideways on tuomassa syksyllä yleisille markkinoille alunperin omaan käyttöön tehtyä ohjelmistoa, jolla designerit ja julkaisijat voivat rakentaa mm. ipadiin liikkuvaa kuvaa sisältäviä lehtiohjelmistoja. Esittelin itseni ja Next Median suosituskirjeen. Stack innostui ja kertoi heidän olevan hankkimassa koekäyttäjiä softalleen ja kysyi minua puuhaan. Myönnyin. Yksityiskohdista sovitaan sähköpostitse. James Macfarline on toimitusjohtaja ja perustaja Easypress Technologiessa. Firman lippulaivatuote on ohjelma, joka kääntää Indesign tai Quark-fileen epubfileeksi. Macfarline on päätynyt tarjoamaan ohjelmaa kirjamaksukohtaisesti webpalveluna, koska plugin Indesigniin meni kaupaksi huonosti, mikä johtui 10 000 dollarin (!) lisenssistä. Pohjimmiltaan myyntiväittämä on, että Easypress tekee Indesgn-tiedostosta paremman epub-tiedoston kun Indesignin oma vientityökalu. Easypressillä voi myös hallita Indesignista exportoituja tyylejä ja parittaa niitä CSS-tyylien kanssa. Easypress väittää myös pystyvänsä parempaan taulukkoeksportointiin. Yhden kirjan kääntäminen maksaa n. 200 dollaria Easypressin web-palvelussa. Esittelin Macfarlinelle projektiamme ja hän lupasi lähettää demotunnukset ohjelmaansa, sillä häntä kiinnostaisi saada graafikon palautetta lopputuotteesta. Dennis Downey on TextTelevisionin perustaja ja samaan ideaan perustuvan suuremman LivE-inkin kilpailija. Idea on rikastuttaa olemassa olevaa kirjaa tekemällä sen tekstistä syntagmaattisesti animoitua. Kun lukija koskettaa tavalliselta kirjalta näyttävää tekstä se animoituu sopivina paloina. Algoritmi muuttaa kirjan tällaiseksi automaattisesti. Tämä esimerkinä uusista ideoista. Corey Podolsky on Entouragesystemsin VP. Yritys on juuri tuonut markkinoille kaksinäyttöisen taitettavan suuri kokoisen Android-panelitietokoneen ipadin hintaluokkaan. Entourage herätti messuilla melkoisesti huomiota ja haastattelin myös Podolskyä videokame-
ran kanssa. Entouragesa on rinnakkain iso E-ink -näyttö ja LCD-paneli. E-ink toimii LCD:n kanssa jouhevasti. Entourage on mielestäni mielenkiintoinen laite varsinkin opiskelukäyttöön, hinta ei ole paha, mutta hieman kolhon oloinen laite oli. Laitteen saa ostettua Podolskyn mukaan heidän webbikauppansa kautta kautta Eurooppaan jo nyt. Palasin vielä seuraavanakin päivänä Entouregen tiskille ja käytin laitetta itse, testasin copypeistausta ja notejen tekoa ja muistiinpanojen vientiä. Tällaisessa monimutkaisemmassa käytössä E-inkin hitaus on selvästi häiritsevämpi kuin pelkässä sivunkääntekyssä. Viive on niin pitkä, että käyttäjä luulee, että komentoa ei suoriteta ja tulee klikanneeksi jo toisen kerran, vaikka edellinen komento on vain toteutusjonossa. Esittelija sanoi Entouragen olevan erityisen kiinnostunut yliopistoasiakkaista. Dan Stasiewski on OverDriven markkinointiosastolta. Overdrive on maailman suurin ekirjojen hallinnointipalvelujen myyjä, sitä käyttävät kirjastot ja kirjakauppiaat. Kyse on siis Allibsin kilpailijasta, sama Adobe Content Server 4 on takana. Overdrive aikoo tarjota palvelujaan myös Skandinaviaan ja heidän kokemuksestaan saattaisi olla hyötyä. Kysyin, olisivatko kiinnostuneita tulemaan esittelemään systeemiään NextMedian johonkin tilaisuuteen. Sovittiin, että Pohjois-Euroopan myyntiedustaja ottaa yhteyttä. POHDINTAA Julkaisuparadigmat ja -työkalut Messuilla näkyi kolmenlaista julkaisuparadigmaa. 1) epubilla tehtyä, 2) parannettua PDF:ää ja 3) omaa ohjelmistoa. epub oli käytössä eniten lineaarisissa kirjoissa, parannettu PDF lehtituotteissa ja omat ohjelmistot sanomalehdissä. Tulevaisuudessa tämän jaon rajat varmaankin muuttuvat vähemmän selviksi. Tekijän kannalta on mielenkiintoista, että tuotantotavat kohdassa 2 jakautuivat kahtia. Toisaalta on paljon palveluntarjoajia, jotka siirtävät kirjoja rikkaaseen muotoon, mutta on myös nousemassa omien softien genre, joilla tätä vuorovaikutteisuutta voidaan rakentaa. Jo uusi Indesign 5 tarjoaa tähän jonkinlaiset välineet (etenkin Flash-tuotantoon), mutta kesällä 2010 Adobe Labs julkistaa työkalut sähköisen ipad/wiredlehden kaltaisen sisällön luomiseen. Digital Publishing Platform tulee tukemaan kosketusnäyttöä, mahdollistamaan animoidun infografiikan, 360-asteiset näkymät jne http://www.adobe.com/digitalpublishing/ Tämän lisäksi Indesign-pohjaiseen työnkulkuun on tarjolla hollantilaisen Woodwing-softwaren julkaisujärjestelmän mahdollisuudet ja lukuisten muiden pienempien softatalojen alustoja alkaa syntyä (Hollannissa mm. The Saintsin Stretchpad ja USA:ssa Sideways) Kauppapaikka ja ostokokemus. Saksalaisten kustantajien ja kirjakauppiaiden yhteinen kauppapaikka on edistänyt sähkökirjan hyväksymistä Saksassa. (http:// www.libreka.de/) En tiedä, kuinka eturistiriidat on saatu lakaistua pöydän alle, mutta tällainen yhteinen digikirjaportaali olisi alan kehityksen kannalta Suomessakin huikea mahdollisuus. Libreka! tarjoaa ostettavaksi myös lukulaitetta (CyBook Opus) ja tarjoaa Google Books tyyppistä koko-
tekstihakua.libreka!n on kaupassa on paljon selailtavaa. Monissa puheenvuoroissa nousi esille empiiristä tietoa ostokokemuksista. On tiedossa, että ostaja ei kauaa pyöri webkaupassa, josta ei saa mitään, kyse on minuuteista. Termi selailtavuus (browsability) mainittiin useasti. Käytännössä tämä tarkoittaa runsasta nimiketarjontaa, ja sen hyvää esittämistä (esim. sisältökarusellilla) sekä vertaiskokemusten (arvostelut) ja ostosuositusten tekoa aiempien hakujen perusteella, mutta myös esikatselua kirjasta. Esikatselun ei tarvitse olla laaja, mutta esim. Harleqin tarjoaa yhden kokonaisen luvun esikatselun ja merkitsevä osa sen lukeneistä päätyy ostajiksi. E-inkin tulevaisuus Kokeiltuani useita E-ink-pohjaisia lukulaitteita aloin epäillä koko tekniikan taipumiskykyä tulevaisuuden haasteisiin. Oli jo tiedossa, että E-ink ei tule hitaasti päivittyvänä tukemaan videota, mutta hidas päivitys tuntuu haittaavan myös graafisella käyttöliittymällä varustettujen laitteiden toimintaa. On hyvin hankala gesture-zoomata E-inkillä, vasteaika on vain liian pitkä. Tavallaan myös CSS3:n mukanaan tuoma helppo animaatio ja rikkaus on uhka E-inkille. Jos sähkökirjat sisältävät liikkuvaa kuvaa, sen lukukokemus E-inkillä jää auttamatta vajaaksi. Nähtäväksi jää, näkeekö romaaneja (lineaarisia kirjoja) harrastava ekirjan lukija sähkömusteessa tarpeeksi etua monikäyttöisempään LCD-tablettiin. Mielenkiintoinen tieto oli myös Sonyn edustajan kautta selvinnyt asia, joka on askarruttanut testeissäni. Sonyn kosketusnäyttöisten E-ink-laitteiden pinta heijastaa häiritsevästi ja kontrasti on lattea. Kyse on siitä että sormella käytettävä sähköinen kosketuskalvo joudutaan aina sijoitamaan E-ink-kalvon päälle ja se heikentää kontrastia ja tuo heijastuksen. Jos kalvo sijoitetaan sähkömustekalvon taakse, sen täytyy olla paineentunnistava, joka tarvitsee kynän toimiakseen. Toisin sanoen: jotta E-ink laitteisiin saadaan kaivattu kosketusnäyttö, tarvitaan joko kynä tai sitten täytyy hyväksyä E-inkin näyttöominaisuuksien lievä huononnus. Mediakokemus Kirja ei ole enää kirja. Messuilla näkyi monta visuaalisesti huonosti toteutettua enchaced book -sarjan kirjaa, jossa erilaiset animaatiot ja levoton lay-out enemmänkin häiritsivät lukukokemusta, kun toivat siihen lisää. Tarvittaisiin tutkimustietoa siitä, miten kirjan lukija suhtautuu näihin lisäelementteihin, jotka vievät kirjaa cd-rompun suuntaan ja mihin kirjoihin ne sopivat. Epätieteellisen messuhypoteesini on, että parhaiten vuorovaikutteisus näyttäisi toimivan oppikirjoissa, keittokirjoissa ja ylipäätään erilaisissa oppaissa sekä lastenkirjoissa. Romaaneissa tulisi ehkä pitäytyä varovaisempaan otteeseen. Eräänlaisena rikkauden rajapyykkinä voisi romaaneissa pitää Nick Caven hyvin myynyttä sähkökirjaa The Death of Bunny Munro, jossa rikas media voi olla perusteltu kohderyhmän ja Nick Caven muusikkotaustan kautta. Romaaniin on yhdistetty äänikirja Puumalli tulevasta kiinalaisesta Android/E-ink -lukulaitteesta.
(näyttelijän lukema, kirjaa voi jatkaa lukemalla kuuntelun jälkeen), videota ja kuvaa. Typografia Kehitys kulkenee siihen suuntaan, että lukulaitteet alkavat hyväksyä mukaan liitettyjä Open type -fontteja. Messuarvioinnin perusteella tässä kannattaa olla varovainen, pelkkä fonttien laaja skaala ei tuo laatua. Kyse on siitä kuinka niitä käytetään ja mikä kirjasinlaji sopii uusiin erityisen tarkkoihin näyttöihin, joissa saattaa olla normaalitietokonenäytöstä poikkeava antaliasointi. Messuhavainnoinnin perusteella vaarana näyttöäisi olevan klassisen antiikvan ohuiden kaarilinjojen muuttuminen joissain lukulaitteessa liian ohuiksi. Ongelman voisi ratkaista käyttämällä ns. siirtymäkauden antiikvoja, joita edustaa web-safe paletissa Georgia, jossa on myös näyttölaitteisiin sopiva suurempi x-korkeus. Businessmallit Vaikka tämä ei ole varsinaisesti vastuualuettani projektissa, laitan oheen yhteenvedon tukkukauppa ja toimistomallista. Hinnoittelusta puhuttiin myös paljon. Asiasta on hankala saada punnittua tietoa, koska info on keskenään ristiritaista. Ymmärsin, että menestynyt Harleqin myy sähkökirjat samalla hinnalla kuin paperiset ja Apple Storessa maksetaan sähkölehdestä jopa kovempaa hintaa kuin paperisesta. Toisaalta väitetään, että sähkökirjasta ei oltaisi valmiita maksamaan aivan samaa kuin painetusta. Omassa tutkimuksessani on myös jo viitettä tähän suuntaan. Toisaalta jollakin tavalla sähköisen median polkumyynti tulisi estää, jotta se ei söisi painetun kirjan katetta. Kiinteän hintamallin edellytyksiä tulisi selvittää. Sellainenhan on käytössä painetuissakin kirjoissa Ranskassa jonkin prosentin joustolla. Standardit epubin uusi logo tulee tuskin muuttumaan paremmaksi standardin noudattamiseksi, koska IDPF:llä ei ole resursseja (tai intressiä?) ryhtyä sertifioimiaan ohjelmistoja ja laitteita epub-kelpoisiksi. Ongelmien voisi olettaa väistyvän ajan kanssa, mutta varsinkin uusi rikkaita HTML5/CSS3 tekniikkoja tukeva epub 2.01 tullee olemaan haaste lukulaitteille. Adoben vilauttama uusi versio Digital Editionsista on lupaava epubin kannalta, sillä esitelty sanomalehti oli hyvin tabloidmainen. Sen sijaan minusta Adoben edustajan (Bogaty) esitys epub myyteistä oli hieman epärealistinen. On tietysti hankalaa tietää lopullista syytä, siihen miksi lukulaitteiden valmistajat niin nihkeästi toteuttavat epub-standardia ja soveltavat sitä vain välttämättömin osin. Veikkaisin syyn kuitenkin liittyvän paitsi kontrollin puutteeseen, niin soveltamisen kustannustekijöihin sekä täydellisen tuen vaatimaan laskentatehoon. Eihän Adoben oma Digital Editionskaan tue kaikkia ominausuuksia. Tabletit Messuilla esillä olleista kiinalaisista uusista lukulaitteista jäi mieleen lähinnä se, että on turha odottaa mitään erityistä uutta valtavasta pikkulaitteiden tarjonnasta. Suuriin merkkeihin kuten BeBookiin ja Bookeniin jne. luottaminen on turvallisinta jo siksi että ne todennäköisimmin pitävät ohjelmistonsa epub-standardin kehittymisen kanssa synkassa. Mainitsemisen arvoista on lähinnä se, että Linux-pohjaiset lukulait-
Price Compatibility Ease of purchase Ease of use Choice Libreka!n vertailudia Pirated!! "! " Hard DRM "# "! "! Social DRM "#!!!! teet ovat uusimmissa malleissa saaneet kilpailijakseen Androidin, jolla on juuri nyt kova noste. Applen ipadia pidettiin messuilla ilmeisenä voittajana, mutta keskustelua oli myös siitä, onko Apple liian suuri toimija tällä kentällä ja onko Apple alalle hyvä vai paha. Hyvää on ainakin se, että koska ibooks on jo nyt suosittu ja se tukee epubia, se tulee todennäköisesti nopeuttamaan sähkökirjan adaptaatiota. Applen flash-kielteisyys sai kritiikkiä, mutta toisaalta laajentuva tuki HTML 5:n ominaisuuksille, jotka monissa tapauksissa korvaavat flashin, saivat kiitosta. Muistutettiin, että HTML 5 on avoin standardi, eikä se ole Flashin tapaan oma ylimääräinen taso käyttäjän ja alustan välissä. DRM Oikeuksienrajoitusta pidettiin seminaareissa keskeisenä ratkaistavana ongelmana. Adoben Content Serverin tarjoama ratkaisu on yleisin, mutta siinäkin on ongelmansa, se ei ole toivottu avoin ratkaisu. Mielenkiintoisinta alalla on tällä hetkellä pehmeä (sosiaalinen) DRM, jota tulisi tutkia tarkemmin, etenkin kun se on viime tietojen mukaan Ruotsissakin tulossa käyttöön. Ratkaisemattomia kysymyksiä on kutenkin, miten esimerkiksi vesileimatun teoksen lainannutta henkilöä voidaan pitää vastuussa, jos lainaaja laittaa teoksen levitykseen. Pitäisi pyrkiä siihen, että käyttäjä voi ilman yhteensopivuuspelkoja alkaa koota elämänsä digitaalista kirjastoa omaan pilveensä. Kokonaisratkaisujen tarjoajat ovat tulossa skandinaviaankin ennen pitkää. Ohessa Libre Digitalin toimintakaavio sisällön muuntamisesta myyntiin ja oikeuksienhallintaan.