Puunhoito kaupunkiympäristössä & töiden valvonta Työnjohtaja, arboristi Sami Kiema
Miksi puita kannattaa hoitaa? Puut ovat merkityksellisiä niin maisemallisesti, kuin terveydellisesti. Puusto luonnottomassa kilpailutilanteessa kovia arvoja vastaan. Istuttaminen kallista kaupunkioloissa. Monet eliölajit riippuvaisia kaupunkipuista. Tavoitteena elinvoimainen, terve ja turvallinen kaupunkipuusto.
Näin ei saisi käydä
Puidenhoitoon kuuluvia toimenpiteitä Uusien puiden istuttaminen valmisteluineen. Tyvi- ja juuristoalueiden hoito, esim. kanttaukset. Nuorten puiden rakenneleikkaukset. Varttuneiden puiden hoitoleikkaukset. Vanhojen puiden hoitoleikkaukset. Pienennysleikkaukset. Latvustuennat. Kaadot. Puiden kunnon silmämääräinen seuranta & kuntoarviot.
Puiden istutus Kasvupaikan käsittely ennen istutusta: Kasvualustamateriaalina käytetään Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) rekisterissä olevan kasvualustavalmistajan materiaalia. Kasvualusta täyttää voimassa olevien lakien ja asetusten vaatimukset (lannoitevalmistelaki 29.6.2006/539 sekä MMM asetus 12/07). Kasvualusta täyttää VYL ry:n suositukset kasvualustaohjearvoiksi. Kasvualustan pohja muotoillaan kasvualusta-kerroksen alapinnan tasoon. Kasvualustakerroksen pinta muotoillaan siten, että siihen ei synny vettä kerääviä painanteita. Vesi ei seiso kasvualustoissa ja pinta-kerroksissa. Hyvä ohjeistus löytyy VHT:stä ja InfraRYL:stä.
Puiden istutustekniikka Puistopuuistutusten alusta: Istutuskuopan pohja on kantava eikä se painu istutuksen jälkeen. Kasvualusta tiivistetään paakun alta kantavuuden saavuttamiseksi siten, ettei puun juurenniska painu tulevien kasvukausien aikana maanpinnan alapuolelle. Kasvualustassa ei seiso vesi. Istutetaan suunnitelman mukaisille paikoille ja suunnitelman mukaiset puut. Taimien nostot paakusta kiinni pitäen. Istutetaan aina pystysuoraan alustan kaltevuudesta riippumatta. Tarkistetaan oikea istutussyvyys: juurenniska on oltava 10-30 mm kasvualustan pinnan yläpuolella.
Puiden istutustekniikka Astiataimi istutetaan ilman astiaa siten, että kiertäviä juuria ei ole. Tämän varmistamiseksi paakun reunat viilletään terävällä puukolla pystysuunnassa kiertävien juurien katkomiseksi ennen istutusta. Paakkutaimi istutetaan niin, että kankaan solmut avataan ja kangas painetaan paakun ja istutuskuopan reunan väliin. Lahoamaton kangas poistetaan kokonaan. Paljasjuuritaimissa ei ole kiertäviä juuria vaan juuret kasvavat tasaisesti koko istutuskuopan alueelle. Ylipitkät juuret leikataan muun juuriston pituiseksi siten, että ne mahtuvat istutuskuoppaan suorana. Sidosmateriaali on vyömäinen eikä se hankaa puun runkoa (tervanauha.?). Tuhoeläimiä vastaan (mm. kanit) runko-suojien tai muiden esteiden on oltava tukevia ja sisähalkaisijaltaan hieman suurempia kuin puun rungon halkaisija, riittävän korkeita ja tiheitä. Suojaus tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan.
Puuistutusten kastelu Puiden kastelu laatuvaatimusten mukaan: Puun juuripaakku ja sitä ympäröivä kasvualusta ovat tasaisen kosteita, mutteivät märkiä, kahden kasvukauden ajan istutuksesta. Kastellaan vähintään kaksi kertaa viikossa, kerralla vähintään 50 litraa. Varsinkin pieniä puita kasteltaessa huomioidaan, ettei vesi jää seisomaan juuristoalueelle. Istutusten jälkeisistä toimenpiteistä kastelu on oleellisen tärkeä ja puun menestymiselle ratkaisevassa roolissa.
Istutuksen jälkeinen tehohoito Istutuksen jälkeiset seuraavat 2-3 vuotta: Tärkeä vaihe, jolla varmistetaan kasvuunlähtö istutuksen jälkeen. Varattava resursseja perushoitoa enemmän. Sisältää kastelun, rikkakasvien torjunnan, tuentojen tarkistukset, korjaukset ja poistot, rungon suojaamisen ja juuristoalueen hoidon. Tehohoidon toteutusta on valvottava. Kun juuristo pääsee kehittymään nopeasti, puu lähtee hyvin kasvuun. Kastelun puute on yksi yleisimmistä syistä puuistutusten epäonnistumiseen. Kastelu tehdään huolellisesti puun tyvelle ja paakun alueelle. Kastelussa voidaan käyttää apuna mm. kastelurengasta, -piikkiä, -pussia tai - painannetta. Jos käytetään kastelupainannetta taimen ympärillä, täytyy se muistaa poistaa ajoissa ennen syyssateita, jottei vesi jää seisomaan ja jäädy puun tyvelle.
Tehohoito Huolehditaan, että puiden tyvet pysyvät vapaana rikkakasveista juurtumisen aikana. Rikkakasvit ja nurmikko voivat tukahduttaa nuoren puun kasvun. Torjunta tehdään vastaistutetuilla puilla mekaanisesti tai katteiden avulla. Ei käytetä kemiallista torjuntaa nuorien puiden tyvillä. Kasvukauden aikana varmistetaan, ettei tukiseipäät ja tuentamateriaali hankaa tai kurista runkoa. Jos puu on tuettu suoraan runkosuojaan, tarkistetaan ettei runkosuojan reuna hankaa runkoa. Tarkistukset tehdään muiden hoitotöiden yhteydessä. Tuennat poistetaan juurtumisen jälkeen, 2-3 v. istutuksesta. Tyvi- ja runkovesat poistetaan kerran kasvukaudessa. Puun rakennetta muokkaavat leikkaukset aloitetaan, kun taimen kasvu on palautunut istutusta edeltäneeseen tilaan ja taimi on juurtunut kasvu-paikalleen eli aikaisintaan 2-3 vuoden kuluttua istutuksesta.
Rakenneleikkaukset Puita hoidetaan ihmisen tarpeiden vuoksi. Puut kasvavat tilan antamien rajoitusten mukaan; valohakuiset oksat, leveä latvus Puita leikatessa poistetaan vain välttämättömimmät oksat, annetaan puulle mahdollisuus kehittyä omaan tapaansa. Vrt. metsässä vs. rakennetussa ympäristössä kasvava puu. Kerralla ei saada valmista, joten leikkaustyö jaksotetaan pitkälle aikavälille. Rakenneleikkauksissa huomioidaan puun kasvu ja kehittyminen pitkälle tulevaisuuteen. Aina ei ole pakko leikata!
Nuorten puiden hoito = Rakenneleikkaus Aloitetaan juurtumisen varmistuttua; yleensä 2-3 vuotta istuttamisen jälkeen. Ajoittuu puun ensimmäisille 20-30:lle vuodelle. Toistetaan 2-5 vuoden välein tarpeen mukaan. Keskikesä paras ajankohta. Katualueilla vapaakorkeudet ja vähemmän latvustilaa - runkojohteisuus etu. Puistoissa puulla enemmän tilaa kasvaa lajiomaisesti. Kiipeilytekniikka sopivin työtapa.
Leikkausajankohta Paras aika leikata puita on keskikesästä eli juhannukselta syyskuulle puiden talveentumiseen asti. Kevättalvi helmikuulta huhtikuulle sopii myös hyvin tiettyjen puiden leikkaamiseen. EHDOTTOMASTI puita EI LEIKATA keväällä silmujen turpoamisen ja kiivaimman kasvun aikaan EIKÄ syksyllä tuleentumisen aikana. Kaikkia puita koskevat samat perus-leikkaussäännöt. Huomioidaan puun toiminnallinen merkitys. Huomioidaan eri kasvupaikkojen vaatimukset ja ympäristön rakenteet: katu- ja puistopuiden erot kiinteistöjen huolto- ja kulkureitit lumenkasauspaikat Huomioidaan puun kunto, ikä ja koko.
Hoitamaton ja hoidettu latvus
Oksien poistot
Heikko haaraliitos/ sisäänpäin muodostunut kuoriharjanne
Näin ei leikata!
Rakenneleikkauksen toteuttaminen Puista poistetaan: kilpalatvat kasvuhäiriöt, kuten jyrkät haaraliitokset ja oksat, joissa on sisäänpäin kasvavaa kuorta vaurioituneet, ristiin kasvavat ja toisiaan hankaavat oksat oksatihentymät Voimakkaita sivuhaaroja typistetään. Runkokorkeutta nostetaan maltillisesti. Rungon ja latvuksen optimaalinen suhde 2/3. Nuorista puista voidaan poistaa kerralla 15-25 % lehtipintaalasta. Rankempi leikkaus aiheuttaa vesiversokierteen. Leikkauksia tehdään riittävän usein, jolloin syntyy pieniä leikkaushaavoja, jotka puu kylestää nopeasti. Rakenneleikkausten määrään ja aikatauluun vaikuttavat puulaji ja kasvupaikka, katupuut vaativat eniten leikkaamista.
Vapaakorkeudet Vapaakorkeudet määräävät leikkausta: 3 metriä kevyenliikenteen alueet, minimi 4,8 metriä ajoneuvoliikenteen alueet 6,5 metriä raitioliikenteen alueet Mitat perustuvat asetukseen ajoneuvojen käytöstä tiellä 4.12.1992/1257 Pysyvä latvus vs. runkokorkeuden nosto. Muista työturvallisuus katualueilla!
Varttuneet - ja vanhat puut Pääasiassa kuolleiden oksien poistoa; voidaan leikata ympäri vuoden. Tarpeen mukaan. Kiipeilytekniikka paras ja nostolavaauto suurimpien puiden yhteydessä.
Peruspotilaita
Kuivien oksien poistoa
Keski-ikäisten puiden hoito Keski-ikäisille puille ei yleensä tehdä enää rakenneleikkauksia. Rakenneleikkauksia tehdään siihen saakka, kunnes toiminnallinen merkitys on saavutettu: katupuilla runkokorkeus näkösuoja koristepuuarvo muotoleikattu määritys kohteen mukaan
Keski-ikäisten puiden hoito Hoito on enimmäkseen ylläpitävää. Jos lähtökohdat ovat hyvät, hoito on helppoa. Jos puilla on ongelmia juuristossa, rakenteessa, puuta ei ole leikattu ajoissa tai puuta on leikattu aikaisemmin väärin, hoito on työlästä ja kallista. Ajoissa tehdyt leikkaukset säästävät tulevaisuudessa aikaa ja rahaa. Hoitoleikkauksissa poistetaan mahdollisimman vähän elävää latvusta. Puista poistetaan kuolleet ja vaurioituneet oksat, sekä harkinnan mukaan ristiin kasvavia ja toisiaan hankaavia oksia.
Vanhojen puiden hoito Kunnon seuranta. Hoitoleikkaukset. Latvuksen pienennysleikkaukset. Latvustuennat. Juuristoalueen hoito. Juuristoalueen saneeraus. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen.
Latvuksen pienennysleikkaus Puu on todettu niin lahoksi tai muuten rakenteellisesti heikoksi, ettei sitä voida enää turvallisesti säilyttää kaupunkiympäristössä -> Puun iän pitkittäminen. Ei pidä sekoittaa TAPITUKSEEN! Paras aika leikkaukselle keskikesä ja syksy aina tuleentumiseen asti. Sopii useimmille kaupungeissamme käytetyille lajeille.
Latvuksen pienennysleikkaus
Puiden tapitus
Latvustuennat Tavoitteena vahvistaa heikkoa haaraliitosta. Paras lopputulos usein yhdessä pienennysleikkauksen kanssa. Parhaat kokemukset maailmalla joustavista tuennoista. Erittäin vaikea asia päättää, milloin tuenta on hyödyllinen ratkaisu!
Vanhat huonokuntoiset puut
Juuristoalueen saneeraukset Vanhoille puille voidaan tehdä kasvualustasaneeraus, jos puun elinvoima on heikentynyt ja syynä siihen on köyhtynyt tai tiivistynyt kasvualusta. Katupuille voidaan tehdä uusi kantava kasvualusta. Työmenetelminä käytetään paineilmaa, jolla saadaan vanha kasvualusta pehmennettyä, jonka jälkeen suurtehoimuauto imee vanhan kasvu-alustan pois. Tilalle tuodaan uusi kasvualusta-materiaali.
Juuristoalueen saneeraukset Kasvualustanvaihtoa Kaivopuistossa Helsingissä
Puiden kunnon heikentymisen aiheuttajat Puilla esiintyy ympäri maailman samoja ongelmia: suunnitteluvirheet kunnallistekniset työt tiivistyvä ja ahdas rakentaminen puiden väärä käsittely ja kohtelu Ihmiset aiheuttavat puille eniten ongelmia ja näin edesautamme niiden kunnon heikkenemistä. Puiden kunnon ja elinvoiman heiketessä ne altistuvat luonnollisille ongelmille ennenaikaisesti (esim. lahottajasienille). Juuristoalueen kaivutyöt, kolhiminen, maan tiivistyminen, puiden leikkaaminen, maatäytöt, suolaus, asenne ym.
Puu voi olla huonokuntoinen monella tapaa... Puu voi olla kuollut, muttei silti vaarassa kaatua. Myös nuori puu voidaan todeta huono-kuntoiseksi, eikä sitä näin ollen kannata kasvattaa ja hoitaa, vaan tilalle istutetaan uusi puu. Puu voi olla niin laho, että se on vaarassa kaatua, jos mitään ei tehdä. Puu voi olla heikko elinvoimaltaan juuriston ongelmien vuoksi, muttei kaatumisvaarassa. Puu voi olla elinvoimainen, mutta rakenteellisesti heikko esim. huonot haaraliitokset.
Esimerkkejä puiden ongelmista
Esimerkkejä puiden ongelmista
Riskejä voidaan vähentää Lahoja puita voidaan pienentää ja tukea. Varoituskyltit ja eristävät aidat huonokuntoisten puiden ympärillä ovat yleisiä muualla, meillä tulevaisuutta? Vanhat puut lisäävät kaupunkiympäristön monimuotoisuutta.
Puiden silmämääräinen kuntoseuranta & -kuntoarviointi Pohjana puiden hoidolle ja kaatopäätöksille. Perustuu silmämääräiseen havainnointiin ulkoisista merkeistä puussa. Myös puun kasvupaikka vaikuttaa päätöksiin (turvallisuusnäkökohdat). Arvioi tilanne, milloin tarvitaan kuntoarviointiin perehtynyttä puunhoidon ammattilaista. Puuston tai puun kuntoa ei tiedetä. Ei tiedetä, mitä puulle kannattaisi tehdä. Kuntoarviointi toimii pohjana toimenpiteille Ennen viheralueiden perusparantamista. Ennen taloyhtiöiden ja yksityisten taloihin ja pihaan liittyviä kunnostustöitä. Puidenhoitosuunnitelmien pohjaksi pitkällekin aikavälille.
Kuntoarvioinnin ajoitus Puuston uusimistarve. Rakentaminen ja suunnittelu. Todetaan puussa olevan jokin normaalista poikkeava kohta; jota ei pystytä määrittämään (kääpä, rakennevika tms.) jonka käyttäytymistä ei tiedetä jossa elinvoiman heikkenee jonka kunnosta halutaan varmistus Lehdellinen aika kasvukaudella. Yksivuotiset lahottajat helpoin havaita kesällä. Kuntoarviointeja tehdään ympäri vuoden, jos havainnointi onnistuu. Pakkasella ei käytetä kuntoarviointi-laitteita.
Puiden kuntoarviointi Silmämääräinen kuntoarviointi toimii pohjana. VTA Visual Tree Assessment Koko puu käydään systemaattisesti läpi Erilaiset lahonmittauslaitteet apuvälineenä yleistyneet Suomessa viime vuosina. Laitteista huolimatta arvio perustuu pitkälti arvioijan kokemukseen.
Resistograph PD Kuva Ly Kaipiainen
Resistograph PD Kuva Eeva Leppälä
Picus- tomografi Kuva Eeva Leppälä
Picus- tomografi Kuva Eeva Leppälä
Riskienhallinta Omistajalla on vastuu puista ja niiden kunnosta. Turvallisuusnäkökohdat on otettava huomioon. Puiden kunnon silmämääräinen seuranta on osa riskien hallintaa; säännöllinen ja jatkuva seuranta dokumentointi toimenpidesuositusten mukaan toimiminen(tehdään hoitotoimenpiteet tai puun poisto).
Tulevaisuuden riskit ja uhkakuvat Taudit ja tuholaiset; ilmaston lämpenemisen myötä kulkeutuminen kasvi- tai puumateriaalin mukana tautien levittäjänä hyönteiset Evira kasvintarkastajat, Metla; Saarnensurma, Chalara fraxinea Tammen äkkikuolema, Phytophora ramorum Hollanninjalavatauti, Ophiostoma novo ja O. novo-ulmi Aasianrunkojäärä, Anoplophora glabripennis + monia muita
Kuvat Taija Yli-Nikula/Evira
Omenankehrääjäkoi 14.7.2014
Ja 12.8.2014
Kääpien merkitys kuntoarvioinnissa Laetiporus sulphureus, rikkikääpä
Kaupunkipuut & monimuotoisuus Myös kaupungeissa paljon eri eliöryhmien edustajia, jotka riippuvaisia puista. Linnut, hyönteiset, hämähäkit, pikku-nisäkkäät, sienet, sammalet, levät Varsinkin vanhat puut ylläpitävät lukemattomien lajien elämää; tärkeitä pyrkiä säästämään mahdollisimman pitkään.
Monimuotoisuutta edistäviä tekijöitä viheralueilla Kasvillisuuden monilajisuus. Viheralueen monimuotoinen rakenne. Kuollut puuaines. Vanhat lahot(=ontot) puuyksilöt. Hyvät puiden kasvuolosuhteet. Rakennetut viheralueet poikkeavat luontaisista elinympäristöistä niin lajistoltaan kuin mikroilmastoltaan.
Edistäviä toimenpiteitä Jätetään kannot jyrsimättä aina, kun ne eivät häiritse alueen muuta hoitoa. Jätetään kuolleet oksat poistamatta, kun se on mahdollista. Jätetään maapuita, pystytolppia ja kuolleita puita puistoihin. Jätetään nurmikko leikkaamatta puiden juuristoalueella, kun se on mahdollista. Vältetään vanhojen onttojen/ lahojen puiden poistamista. Oikea puu oikeaan paikkaan!
Munkkiniemen kartanopuisto
Kartanopuiston reunalle jätetty lahopuu Espoossa
Vaahteranrunko Suomenlinnassa
Työturvallisuus puiden hoidossa Työturvallisuudella korostunut merkitys puiden hoitotöissä. Työturvallisuutta työpaikoilla säätelevät erilaiset lait, asetukset sekä työnantajien antamat ohjeet. Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738; 1 Luku, 1 Tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja.
Työmaan suunnittelu Jokaiseen työkohteeseen on tutustuttava ennakkoon. Hoidettavien tai kaadettavien puiden koko, kuntoluokka sekä sijainti vaikuttavat käytettävien työmenetelmien ja -tekniikoiden valintaan. Otettava huomioon työympäristö mahdolliset riskitekijät esim. ajoneuvo-liikenne, jalankulkijat, sähköjohdot ym. Työmaan rajaus ja merkitseminen tarpeen mukaan. Yhteydenpidon varmistaminen maatyöntekijän kanssa. Sijoittuminen työmaalle: henkilönostin, kuorma-auto, henkilöautot, muu kalusto. Vallitsevien olosuhteiden vaikutus työn toteuttamiseen: tuuli, liukkaus, märkyys, ukkonen, näkyvyys, melu
Työmaajärjestelyt puistoissa Puistoalueella tulee olla varoitusmerkit. Tarvittaessa työmaa on rajattava lippusiimalla tai sulkunauhalla. Työntekijä alhaalla huolehtii, ettei työmaa-alueella liiku ulkopuolisia. Kiipeilytyötä tekevä puunhoitaja voi olla piilossa latvuksessa eikä häntä erota sieltä. Tieturva 1-kortti vaaditaan kaikilta yleisellä tiellä, kadulla tai muulla liikenne-alueella työskenteleviltä henkilöiltä, tavoitteena on lisätä työnjohdon ja työn-tekijöiden tietämystä työ- ja liikenne-turvallisuudesta sekä yhdenmukaistaa liikenteen ohjausta tiellä tehtävissä töissä. Tieturva 2-kortti vaaditaan yleisellä tiellä työskentelyn liikenne- ja työturvallisuudesta vastuussa olevilta henkilöiltä.
Työmaa katualueella
Työmaiden suunnittelu ja valmistelut Suunnitelmien mukaiset toimenpiteet tai soveltaen tapauskohtaisesti tilaajan kanssa. Väliaikainen liikennejärjestelylupa. Raitiovaunuliikennekohteissa sähköjen katkaisu johtimista(hkl) työskentely mahdollista vain öisin. Tiedottaminen etenkin puiden poistoista. Työmaan vaaranarviointi. Turvallisuussuunnitelma/ pelastussuunnitelma.
Työturvallisuus Sisältää työturvallisuusohjeistuksen ja työmaan vaaranarviointi lomakepohjan. Vaaranarviointilomake täytetään juuri ennen töiden aloittamista arvioidaan juuri kyseisen hetken olosuhteet.
Liikennejärjestelyt
Valvonta suunnittelussa Oikea puu oikeaan paikkaan! Puut ja infra. Peruskorjaukset ja säästettävät puut. Laatuvaatimukset.
Suunnittelussa huomioitavia asioita Uudet viheralueet: Valittavan lajiston monipuolisuus Oikea laji oikeaan paikkaan Kasvutila ja läheiset rakenteet Peruskorjaukset: Jäävä puusto uudet istutukset Jäävän puuston suojaaminen, myös/etenkin juuristot! InfarRYL ja VRT antaa hyvät ohjeistukset
Katuvihreä Valaisimet, liikennevalot, liikennemerkit, vapaakorkeudet, raitioliikenne, muu liikenne, kasvualustat/ käytettävissä oleva tila, latvustila, maanalainen infra Haasteita riittää! Joskus ei kannata väkisin yrittää saada mahtumaan puita sekaan
Katupuita Helsingin Ruoholahdessa Laji: Vuorijalava Istutuslinja n. 1,5m parvekkeista Puut istutettu n. 15 vuotta sitten ja niitä on jouduttu leikkaamaan irti rakennuksesta jo useita kertoja Puista kasvaa muotopuolia Kallista
Puun sijoittaminen
Runkosuojat
Valvonta rakentamisessa Kasvualustat suunnitelmien ja laatuvaatimusten mukaan(infraryl & VRT) mukaan. Taimilaatu & koot suunnitelma- asiakirjojen mukaan. Suunnitelmien mukainen istutus. Itse istutus oikein: syvyys, paakkukangas pois, avojuurisilla juuret asialliseen asentoon, tuennat.
Puiden taimilaatu Taimilaadun vaatimukset; Taimien toimittaja kuuluu Elintarvike-turvallisuusviraston (Evira) ylläpitämään taimiaineistorekisteriin Taimiaineistolaki 1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00: taimien tulee täyttää nämä vaatimukset Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset (InfraRYL 2010) ja Viherrakentamisen yleinen työselostus (VRT 09) Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset (Viherympäristöliitto ry, julkaisu 22) Taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeet (Taimistoviljelijät ry)
Puiden taimilaatu Taimilaadun tarkastus työmaalla; Taimien laji, lajike, koko ja alkuperä ovat suunnitelmaasiakirjojen mukaiset Lehtipuut täyttävät julkaisun Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset vaatimukset Tarkastus tehdään asiakirjojen perusteella ja silmämääräisesti Laadultaan hyvä istutus; saadaan käyttämällä laadukkaita taimia ja perustamalla istutukset teknisesti ja laadullisesti oikein on kokonaisuuksien hallintaa; hyvä taimi-toimittaja, viherrakentaja ja vihertyön valvoja Taimien ulkoisen laadun arvioimisessa Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset on oleellinen tietolähde.
Huonosta taimilaadusta reklamointi Reklamoidaan; Kaikki varsinaisesta tilauksesta poikkeavat asiat kuten laji, koko, taimilaatu Kirjallisesti kunkin tahon tapojen mukaisesti Mahdollisimman pian puutteiden havaitsemisen jälkeen Taimitoimittajalle tai urakoitsijalle Reklamaatiot kirjataan kelpoisuus-asiakirjaan. Jos emme reklamoi, voi meille jatkossakin toimittaa mitä tahansa.
Taimien käsittely työmaalla Kuljetus tuulelta ja viimalta suojattuna. Siirto ja nostot tehdään puun paakusta nostaen, tarvittaessa puun runko ja oksat suojataan siirron ajaksi. Säilytys: jos ei voida istuttaa heti, taimet säilytetään rakennuspaikalla varjoisassa paikassa lähetyspakkauksessaan latvukset avattuina. Juuristo pidetään kosteana, ja se suojataan auringolta ja tuulelta. Säilytetyn paakkutaimen paakku on vaurioitumaton ja alkuperäisen muotoinen (säilytys pystyssä).
Taimikoko???
Tehohoito/ ylläpito
Säilytettävien puiden suojaus Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT Ohjeissa on huomioitu mm. uudet käsitykset puiden juuristojen laajuudesta Puuryhmien ja rivien suojaus aitaamalla Yksittäisten puiden suojaus
Säilytettävien puiden suojaus Suojataanko runkoja vai juuria vai molempia? Huomioitava aina rungon ja latvuksen lisäksi myös juuristoalueen suojaus Hyvä suojata enemmän ja laajemmalla alueella kuin mitä minimiohjeet edellyttävät Aina ei ole mahdollista mutta usein mm. laitakaupungilla on InfraRYL ja VRT ohjeistavat kasvillisuuden suojaamisessa; luokittelu luokkiin 1, 2 tai 3 riippuen sen mukaan kuinka raskaasta rakentamisesta puiden lähellä on kyse (1 kaivetaan, 2 liikutaan, 3 ei liikuta) Jos mahdollista, työmaaliikenne sijoitetaan mahdollisimman etäälle puista Rakennusmateriaaleja ei säilytetä puiden juuristoalueilla, ei etenkään polttoaineita, maa-aineksia yms
Kaivutyön laatuvaatimukset Kaivutöiden etäisyys juuristoalueesta InfraRYL:n ja VRT:n mukaan; Suurien puiden juuria tulee katkoa mahdollisimman vähän jotta puiden ankkurointi maahan säilyy Kaivutöitä ei tehdä 1,5 m lähempänä säilytettävien puiden LATVUKSEN reunaa Jos tehdään lähempänä, sovitaan töiden valvojan kanssa
Täyttötyöt juuristoalueella InfraRYL ja VRT ohjeistaa täyttötöissä; Kaikkea täyttöä puiden juuristoalueella vältetään Puun juuristoalueella tehtävä täyttö suunnitellaan puulajeittain, yleensä se saa olla enintään 200 mm Koivu, pilvikirsikka ja kuusi eivät kestä lainkaan
Työmaat ja puiden suojaaminen
Työmaat/ kaivaminen
Valvonta ylläpidossa Työmaapäiväkirjat. Sopimuksenmukainen ammattitaito. Vaaranarvioinnit. Liikennejärjestelyt. Puiden silmämääräinen kuntoseuranta ja raportointi tilaajalle. Työn suunnitelmallisuus ja oikea-aikaisuus esim. leikkuuajat. Perussopimuksen mukaisten töiden suorittaminen ja lisätyöt.
Perusta ja asiakirjat(stara) Tuotekortit. Puiden silmämääräinen jatkuva kuntoseuranta. Kuntoarvioinnit. Koulutetut arboristit. Puunhoito- ja puiden poistotyön turvallisuusohjeet työskenneltäessä kiipeilymenetelmällä, henkilönostokorilla tai tikkailla ohjeistus. Työturvallisuusohjeistus ja asiakirjat. Tieturva 1- (2). Työsuojelupakki. MVR- mittari.
Puiden silmämääräinen kuntoseuranta Puiden silmämääräinen kuntoseuranta ja tarkkailu on jatkuvaa työtä! YSE 1998 (33 Huomautuksentekovelvollisuuden vaikutus vastuuseen) : Kun urakoitsija havaitsee virheellisyyksiä on tehtävä tästä viipymättä todistettavasti ilmoitus tilaajalle VHT 14 (VYL julkaisu nro 55 2014) sisältää selkeät laatuvaatimukset ylläpitourakoitsijalle ja velvoittaa ilmoittamaan poikkeamat hyvästä kasvukunnosta
VHT 14 Puiden silmämääräinen kuntoseuranta; Puiden silmämääräinen kuntoseuranta määrittää puiden yleisen kasvukunnon ja siitä havaittavat poikkeamat Puiden kasvukuntoa tarkkaillaan ympäri vuoden Kaikki poikkeamat lajityypillisestä hyvästä kasvukunnosta dokumentoidaan
VHT 14 Ohje Puiden silmämääräisessä kuntoseurannassa ei käytetä (kuntotutkimuslaitteita) lahonmittauslaitteita. Kuntoseurantaa tehdään muiden ylläpitotöiden ohessa. Poikkeamia voivat olla esimerkiksi puun latvuksen harventuminen, runsas oksien kuivuminen, puiden lahottajien tai tuholaisten esiintyminen ja runkovauriot, kuten repeytymät, halkeamat ja pintaruhjeet. Tässä selkeä ero puiden kuntoarviointiin.
Rusakko
Nurmikonhoito
Runkosuojat Ahtaus yleinen ongelma
Runkosuojat Teräviä kulmia ja ahtautta Jos ei olla koko ajan vahtimassa, saatetaan puut menettää runkosuojien vuoksi Tulee erittäin kalliiksi
Tuennat
Talvikunnossapito
Yhteenveto Asiantunteva valvonta eri vaiheissa aina suunnittelusta ylläpitoon varmistaa paremman lopputuloksen. Puut haasteellisin osa vihervalvontaa ja monesti pitkäikäisin osa viheraluetta. Jo suunnitteluvaiheessa mahdollista sählätä koko puiden elinmahdollisuudet oleellista saada kitkettyä pahimmat lapsukset pois! Kaikkein helpointa korjata paperilla Rakentamisvaiheessa ja tehohoidossa helpompaa, kun suunnitelma toteutuskelpoinen kunhan toteutetaan suunnitelma laatuvaatimusten mukaisesti. Ylläpidossa vaikeaa enää korjata aiemmin tehtyjä virheitä ja laiminlyöntejä