Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
Maa- ja metsätalousministeriön tehtävät ja tavoitteet Maaseudun kehittäminen Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua Maa- ja elintarviketalous Kestävä maatalous tuottaa puhtaita, turvallisia ja kilpailukykyisiä elintarvikkeita Luonnonvaratalous Luonnonvarojen kestävä käyttö luo hyvinvointia ja turvaa luonnon monimuotoisuuden Maanmittaus ja tietovarannot Kiinteistö- ja paikkatiedot sekä muut tietovarannot palvelevat laajasti yhteiskuntaa
Maaseudun kehittäminen Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua Maa- ja metsätalousministeriö - vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta ja monipuolista yrittäjyyttä Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) Saaristoasian neuvottelukunta (SANK) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Sivu 3
Biotalous Suomi on kestävän biotalouden kilpailukykyinen edelläkävijä Maa- ja metsätalousministeriö - varmistaa uusiutuvien luonnonvarojen monipuolisuuden saatavuuden ja käytön ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa - vahvistaa biotalouteen perustuvaa taloudellista kasvua sekä liiketoiminnan ja elinkeinojen kilpailukykyä - luo edellytyksiä biomassan kotimaiselle jalostukselle ja kiertotalouden innovaatioille Suomen biotalousstrategia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Biotalous ja puhtaat ratkaisut: hallitusohjelman kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon: Toimenpide 2: Lisätään ravinteiden kierrätystä ja tehostetaan toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi Kokeiluohjelma (ks. seuraava dia) Sivu 4
Biotalous Kokeiluohjelmassa myönnetään avustuksia ravinteiden kierrätyksen ja bioenergian tuotannon edistämiseen. Avustuksen tavoitteena on biomassojen ravinteiden kierrätys ja biomassan käytön edistäminen energian tuotannossa. Erityisesti tavoitteena on biomassojen prosessointiteknologian, kierrätyslannoitteiden tuotannon, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistäminen. Rahoitus v. 2016: 3,4 milj. + v. 2017: 4,5milj. + v. 2018: 4,5 milj. Kokeiluohjelmaa hallinnoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Valtioneuvoston asetus biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä investointeihin vuosina 2016-2018 myönnettävästä valtionavustuksesta Asetus valtioneuvoston yleisistuntoon 19.5.2016 Asetus voimaan 25.5.2016 Sivu 5
Maa- ja elintarviketalous Kestävä maatalous tuottaa puhtaita, turvallisia ja kilpailukykyisiä elintarvikkeita Maa- ja metsätalousministeriö - turvaa ruuan alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytykset - edistää ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä ja hyvinvointia - panostaa vastuulliseen ruokaketjuun. Hallituksen lähiruokaohjelma ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020 Hallituksen luomualan kehittämisohjelma ja luomualan kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020 Suomen ruokamatkailustrategia 2015-2020 Biotalous ja puhtaat ratkaisut: hallitusohjelman kärkihanke 4: Suomalainen ruuantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja biotalous nousuun Ruokapoliittisen selonteon valmistelu parhaillaan käynnissä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Sivu 6
Maaseutuohjelman 2007-2013 toteutuminen 542 yritystä investoi maa- ja metsä-taloustuotteiden arvon lisäämiseen. Julkista rahoitusta maksettiin 43 miljoonaa euroa. 1 061 maatilaa investoi taloudellisen toiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle. Julkista rahoitusta maksettiin 35 miljoonaa euroa. 3 954 mikroyritystä investoi perustamiseen ja kehittämiseen. Julkista rahoitusta maksettiin 207 miljoonaa euroa. Yhteensä 5 557 yritystä investoi maaseutuun. Julkista rahoitusta maksettiin yhteensä 285 miljoonaa euroa. Yritystuella saatiin aikaan 8 000 uutta työpaikkaa. Sivu 7
Maaseutuohjelman 2007-2013 toteutuminen 85 % yritysrahoituksesta kohdistui yritysten investointeihin. 8 % yritysrahoituksesta kohdistui uusien työntekijöiden palkkaamiseen. 7 % yritysrahoituksesta kohdistui yritysten kehittämiseen. Sivu 8
Maaseudun yritystuki pähkinänkuoressa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma toteuttaa osaltaan Eurooppa 2020 -strategian mukaisia tavoitteita. Maaseudun kehittämistä ohjaavat EU:n maaseutuasetuksessa määritellyt unionin prioriteetit. Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Ohjelmakaudella investointitukea voidaan myöntää mikroyritysten lisäksi pienille yrityksille, jotka toimivat ELY-keskusten määrittelemillä tukikelpoisilla maaseutualueilla. Uutena tukimuotona on pienille yrityksille suunnattu yrityksen perustamistuki, jota voidaan myöntää uusien yritysten perustamiseen, toimivien yritysten uudistamiseen ja kokeiluihin maaseutualueilla. Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Lisäksi maaseudun investointitukea voidaan myöntää edellisen ohjelmakauden tavoin maataloustuotteita jalostaville pk-kokoluokkaan kuuluville yrityksille koko Manner-Suomessa. Sivu 9
Maaseudun yritys- ja hanketuen rahoitus maaseutuohjelmassa Julkista rahoitusta (EU:n ja valtion rahoitus) on käytettävissä maaseudun yritystukeen ohjelmakaudella yhteensä noin 301 miljoonaa euroa. Tehtäväkokonaisuus Yritystuet Rahoituslähde 126,4 milj. euroa EU 174,6 milj. euroa valtion talousarvio 750 milj. euroa yksityinen rahoitus Yhteensä 1051 milj. euroa Kokonaiskustannukset yhteensä Tehtäväkokonaisuus Hanketuet Rahoituslähde 134,4 milj. euroa EU 101,6 milj. euroa valtion talousarvio 84 milj. euroa muu julkinen 69 milj. euroa yksityinen rahoitus Yhteensä 389 milj. euroa Kokonaiskustannukset yhteensä Tehtäväkokonaisuus Leader Rahoituslähde 126,0 milj. euroa EU 114,0 milj. euroa valtion talousarvio 60 milj. euroa Leader-ryhmiltä vaadittava kuntarahoitus 162 milj. euroa yksityinen rahoitus Yhteensä 462 milj. euroa Kokonaiskustannukset yhteensä Sivu 10
Maaseudun yritystuen päätöstilanne Koodi Toimenpide Kpl % 4.2.1 Maataloustuotteet 63 11 530 284 41,78 % 4.2.2 Elintarvikkeet 13 1 097 833 3,98 % 4.2 Toteutettavuustutkimus 4 53 402 0,19 % 6.2.1 Uusi yritys 8 190 666 0,69 % 6.2.2 Uusi liiketoiminta 12 308 500 1,12 % 6.2.3 Kokeilut 13 113 120 0,41 % 6.4 Muut investoinnit 282 14 230 045 51,56 % 6.4 Toteutettavuustutkimus 5 76 131 0,28 % Yhteensä 400 27 599 981 100,00 % Sivu 11
Maaseutuohjelman määrälliset tavoitteet Tavoite 25 000 hlö 7 000 tilaa 2 700 tilaa Koulutukseen osallistuneet henkilöt Investointitukea saaneet maatilat Nuorten viljelijöiden aloitustukea saaneet Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen, markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen investoineet yritykset Eläinten hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneet maatilat Neuvontaa saaneet maatilat Ympäristö- ja ilmastotoimiin sitoutuminen Luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutuminen Yritysten perustaminen ja toiminnan kehittäminen Luodut työpaikat Hankeet - palveluiden ja kylien kehittäminen 3 500 hanketta - laajakaistahankkeet 100 hanketta - yhteistyötoimet 310 hanketta 550 yritystä 4 500 tilaa 43 000 tilaa 83 % käytössä olevasta maatalousmaasta 16 % käytössä olevasta maatalousmaasta 6 000 yritystä 5 700 työpaikkaa Edistymisen mittarit : https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/arvionti-ja-seuranta/edistymisen-mittarit/sivut/default.aspx Sivu 12
Maaseudun yritystuen kohderyhmät Maaseudulla toimivat yritykset Manner-Suomessa maaseutualueilla toimii yhteensä noin 84 000 yritystä (31 % Manner-Suomen yrityksistä). Yritykset työllistävät noin 265 000 henkilöä (20 % Manner-Suomen yritysten henkilöstömäärästä). Maatalous- ja puutarhayritykset Manner-Suomessa toimii yhteensä 53 929 maatalous- ja puutarhayritystä. Maatalous- ja puutarhayritykset työllistävät 150 000 henkilöä, joista 15 261 henkilöä on ulkomaista palkkatyövoimaa. Maatalous- ja puutarhayritysten muu yritystoiminta (monialaiset maatilat) Manner-Suomen maatalous- ja puutarhayrityksistä 16 658 harjoittaa maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa. Muuta yritystoimintaa harjoittavien tilojen lukumäärä on laskenut vaikka suhteellinen noin 30 %:n osuus on pysynyt ennallaan. Muun yritystoiminta työllistää lähes 30 000 henkilöä. Lähteet: Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus Sivu 13
Yrittäjyyden kehitys Suomessa 1981-2009 Suomen luokkarakenne 1981 2009 Yrittäjät 21 % 9 % Johtajat 9 % 7 % Työnjohtajat 8 % 9 % Asiantuntijat 2 % 10 % Ammattitaitoiset työntekijät 20 % 27 % Muut työntekijät 40 % 38 % Yhteensä 100 % 100 % Yrittäjäväestön rakenne on ratkaisevasti muuttunut siksikin, että maanviljelijöiden määrä on romahtanut. Sivu 14
Uusi kaupunki-maaseutu -luokitus Sivu 15
Maaseutuohjelman vaikuttavuusindikaattorit Maaseutuohjelman vaikuttavuusindikaattorit julkaistaan ja tiedot päivitetään säännöllisesti Luonnonvarakeskuksen (LUKE) verkkosivuille: http://stat.luke.fi/indikaattorit Osaaminen, tutkimus ja kehittäminen Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetyt varat maaseudulla Maaseudun yritystoiminta ja elämänlaatu Kasvavien maaseutuyritysten osuus Maaseutuyritysten toimialajakauma Työllisyys maaseutualueilla Monialaiset maatilat Maaseutuyritysten lukumäärä Henkilöstön määrä maaseutuyrityksissä Maaseutuyritysten liikevaihto Maatalousrakentamisen ja muun yritystoiminnan rakennuslupien määrä Laadukas ruoka ja eläinten hyvinvointi Luomualan elintarvikeyritysten lukumäärä Elintarvikkeiden suoramyyntiä ja jalostusta harjoittavien maatilojen lukumäärä Elintarvikeyritysten lukumäärä Sivu 16
Pk-yritysten merkitys työllistäjinä Sivu 17
EU:n inhimillisen kehityksen indeksi 2014 http://ec.europa.eu/regional_poli cy/sources/docgener/panorama/ pdf/mag53/mag53_en.pdf Sivu 18
Ekoinnovaatiot 2013 Sivu 19
Klusterianalyysi työllisyydestä 2013 Sivu 20
Aluehallintouudistuksesta Maa- ja metsätalousministeriön toimialan aluehallinnon ja kuntien tehtävät maakuntiin Hallituksen linjauksen mukaisesti MMM:n toimialan tehtävistä pääosa siirretään perustettaville maakunnille. Esitys kokoaa maa- ja elintarviketalouden, maaseudun kehittämisen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät sekä luonnonvaratehtävät nykyisistä ELY-keskuksista, aluehallintovirastoista ja kunnista maakuntien hoidettavaksi. Toimialan tehtävistä muodostuu yhtenäinen kokonaisuus maakuntiin. Uudistus koskee MMM:n toimialalla noin 1 800 htv:tä. Pääosaa tehtävistä hoidetaan kaikissa maakunnissa. Luonnonvaratehtävät ja eräät erityistehtävät on järjestettävä ylimaakunnallisesti. Sivu 21