YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA
2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Esipuhe... 3 2 Nykyinen energiankäyttö... 4 2.1 Energiankulutus... 4 2.1.1 Kiinteistöjen energiankulutus... 4 2.1.2 Matkustuksen energiankulutus... 6 2.2 Energiankulutuksen seuranta ja raportointi... 6 2.3 Energian hankinta ja hiilidioksidipäästöt... 7 2.4 Energiankäyttöön vaikuttavat muutokset toiminnassa... 7 3 Enegiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteet... 9 4 Energiatehokkuussuunnitelman toteuttaminen ja energiansäästötoimenpiteet.. 10 4.1 Energiatehokkuuden johtaminen ja toimeenpano... 10 4.2 Viestintä... 10 4.3 Koulutus... 10 4.4 Energiatehokkuus huomioon hankinnoissa... 10 4.5 Energiansäästötoimenpiteet... 10 4.5.1 Toteutetut toimenpiteet... 11 4.5.2 Jatkotoimenpiteet... 12
3 1 Esipuhe Direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (2006/32/EY) ns. energiapalveludirektiivi, tuli voimaan 17.5.2006. Direktiivissä on asetettu 9 % ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite kaudelle 2008-2016. Lisäksi direktiivissä julkiselle sektorille on asetettu velvoite näyttää esimerkkiä direktiivin mukaisissa toimissa energiatehokkuuden edistämiseksi. Energiapalveludirektiivin toimeenpano perustuu mm. valtioneuvoston helmikuussa 2010 julkistamaan periaatepäätökseen energiatehokkuustoimenpiteistä. Periaatepäätöksessä valtion organisaatioille on asetettu velvoite laatia energiatehokkuussuunnitelma työ- ja elinkeinoministeriölle vuoden 2012 loppuun mennessä. Ympäristöministeriön energiatehokkuutta on alettu seuraamaan systemaattisesti vuonna 2008, jolloin ympäristöministeriössä otettiin käyttöön ympäristöjärjestelmä. Vuonna 2011 ympäristöministeriön ympäristöjärjestelmä sertifioitiin ja ympäristöministeriölle myönnettiin Green Office merkin käyttöoikeus. Energiatehokkuussuunnitelman toteuttaminen ja seuranta tullaan liittämään ympäristöministeriön ympäristöjärjestelmään. Ympäristöministeriössä on vuoden 2012 alusta käynnistynyt toimitilahanke, jonka yhtenä tavoitteena on merkittävien energiansäästöjen saavuttaminen lähinnä tilatehokkuuden parantamisella. Toimitilahanke vaikuttaa siten ympäristöministeriön itselle asettamiinsa energiansäästötavoitteisiin ja niiden toteutumiseen. Lisäksi myös monilla pienemmillä toimilla tulee olemaan merkitystä energiansäästötavoitteiden toteuttamisessa. Ympäristöministeriö on pyrkinyt sitouttamaan organisaationsa sekä toimitilahankkeeseen että muihin pienempiin energiansäästötoimenpiteisiin. Henkilöstön sitouttaminen on olennainen osa energiansäästötavoitteisiin pääsemiseksi. Tämä suunnitelma luo puitteet energiatehokkuuden systemaattiselle ja jatkuvalle parantamiselle. Se myös pyrkii vastaamaan niihin ilmasto- ja energiatehokkuushaasteisiin, joita kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö asettavat. Oikein toteutettuina energiansäästötoimenpiteillä pystytään parantamaan työympäristön viihtyisyyttä sekä saavuttamaan kustannussäästöjä. Ympäristöministeriön sisäinen energiastrategia: Ympäristöministeriö edistää energiaratkaisuillaan uusiutuvan energian käyttöä ja on edelläkävijä valtionhallinnossa uusiutuvan energian hankkijana. Ympäristöministeriö käyttää innovatiivisia, älykkäitä ja energiatehokkaita vaihtoehtoja toimitilansa talotekniikassa sekä tieto- ja viestintäratkaisuissa. Helsingissä, 28.12.2012 Kansliapäällikkö Hannele Pokka
4 2 Nykyinen energiankäyttö 2.1 Energiankulutus 2.1.1 Kiinteistöjen energiankulutus Ympäristöministeriö toimii tällä hetkellä yhdessä toimipisteessä, joka on yhdistetty kolmesta kiinteistöstä (taulukko 1). YM:n vuokrasopimukset nykyisten toimitilojen osalta päättyvät vuoden 2013 lopussa, jonka takia YM:ssä käynnistettiin vuoden 2012 alussa toimitilahanke. Nykyistä vuokrasopimusta tultaneen jatkamaan vuodelle 2014 ja ympäristöministeriö siirtyy uuteen toimitaloon vuoden 2015 alusta. Taulukko 1a: Ympäristöminiteriön kiinteistöt ->2014 Kiinteistö Hlö Brutto- Lämmitetty Energialuokka Omistaja ala, m 2 tilavuus, m 3 Kasarminkatu 25 141 5 196 17 296 ei Catella Fabianinkatu 6 120 4 521 17 539 F Nordea eläkesäätiö Kasarminkatu 23 18 623 1 994 ei Handelsgillet Yhteensä 279 10 340 36 879 Taulukko 1b: Ympäristöminiteriön kiinteistö 2015 -> Kiinteistö Hlö Bruttoala, m 2 Lämmitetty tilavuus, m 3 Energialuokka Omistaja/vuokraaja Aleksanterinkatu 7 270 6 136 18 000 B-C HY/ Senaattikiinteistöt Ministeriön kiinteistöissä sijaitsee pääsääntöisesti toimistotiloja. Lämmitysmuotona on kaukolämpö. Lämmönkulutukset on esitetty taulukossa 2, sähkönkulutukset taulukossa 3 ja vedenkulutukset taulukossa 4. Kasarmikatu 23.n osalta kaikkia tietoja ei ole saatavissa. Kiinteistökohtaisiin sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksiin on tarkastelujaksolla vaikuttanut tietyt erityispiirteet ja poikkeustilanteet. Kasarminkatu 25 rakenteet on alipaineistettu, joka aiheuttaa sähkön normaalia suurempaa kulutusta. Lisäksi 2010 kesällä sattunut vesivahinko Kasarminkatu 25 kiinteistössä on vaikuttanut sähkön kokonaiskulutukseen. Ympäristöministeriön uuden toimitilan Aleksi 7 lämmitys tulee olemaan kaukolämpö, sähkö uusiutuvaa tuulivoimaa ja tilaan tulee maakylmä. Lisäksi uuden toimitilan katolle on suunnitteilla aurinkopaneeleja.
5 Taulukko 2: Ympäristöminiteriön sähkönkulutus vuosina 2008-2011 Kiinteistö Yksikkö 2008 2009 2010 2011 Kasarminkatu 25 573 561 534 576 KWH/m2 111 KWH/m3 33 MWH/Hlö 4,09 Fabianinkatu 6 286 270 267 241 KWH/m2 53 KWH/m3 14 MWH/Hlö 2,01 Kasarminkatu 23 25 18 16 17 KWH/m2 27 KWH/m3 9 MWH/Hlö 0,94 Yhteensä 884 849 817 834 Keskiarvo /hlö 2,99 2,89 2,84 2,99 Taulukko 3. Ympäristöminiteriön normitettu 1 lämmönkulutus vuosina 2008-2011 Kiinteistö 2008 2009 2010 2011 Kasarminkatu 25 873 925 755 822 /hlö 5,83 kwh/m 2 158 kwh/m 3 48 Fabianinkatu 6 747 814 856 820 /hlö 6,83 kwh/m 2 181 kwh/m 3 47 Kasarminkatu 23 /hlö kwh/m 2 kwh/m 3 Yhteensä 1 620 1 740 1 611 1 642 Keskiarvo /hlö 5,47 5,92 5,59 5,89 Keskiarvo kwh/m 2 Keskiarvo kwh/m 3 Taulukko 4. Ympäristöminiteriön vedenkulutus vuosina 2008-2011 Kiinteistö Yksikkö 2008 2009 2010 2011 m 3 /v m 3 /v m 3 /v m 3 /v Kasarminkatu 25 m 3 /v 907 959 915 1026 Fabianinkatu 6 m 3 /v 1 306 1 398 1 294 1 171 1 [Normitetulla lämmönkulutuksella tarkoitetaan ulkolämpötilan suhteen vakioitua lämmönkulutusta. Tämä tapahtuu ns. astepäiväluvun eli lämmöntarveluvun avulla.]
6 Yhteensä m 3 /v 2213 2357 2209 2197 Keskiarvo m 3 /hlö 7,48 8,02 7,67 7,87 2.1.2 Matkustuksen energiankulutus Ympäristöministeriö seuraa vuosittain matkustamisesta (ulkomaan matkat, kotimaan matkat, oman auton käyttö, taksin käyttö, lähiliikenteen käyttö, etäneuvottelut) aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi matkustusta mitataan matkojen määrällä, omalla autolla ajetuilla kilometreillä, taksimatkojen kappalemäärällä, lähiliikenteen euromääräisellä käytöllä ja etäneuvottelulaitteiden käyttöajalla. Taulukko 5. Matkustus vuosina 2008-2011 Yksikkö 2008 2009 2010 2011 Matkustus co2-päästöt tco 2 653 232 537 766 504 307 Ulkomaan matkat kpl 1415 1300 956 867 Kotimaan matkat kpl 856 852 770 854 Oman auton käyttö km 66 419 73 927 63 258 56 772 Taksin käyttö kpl 2728 2301 2560 2453 Lähiliikenteen käyttö 2 2550 2550 2150 2801 Etäneuvottelut h 192 Ulkomaan matkojen määrä on laskenut tasaisesti vertailujaksolla. Eniten virkamatkoja tehdään Brysseliin. Lentomatkustamisen co2 päästöihin vuositasolla vaikuttaa suurten kansainvälisten kokouksien pitopaikkojen etäisyydet Helsingistä. Kotimaan matkustus on puolestaan kasvanut vuoden 2010 vertailuluvusta ja päätynyt takaisin vuosien 2008 ja 2009 tasolle. Oman auton ja taksiliikenteen käyttö ovat laskeneet, osin johtuen etäneuvottelulaitteiden käyttöönotosta. Lähiliikenteen käyttö on puolestaan lisääntynyt huomattavasti vertailujaksolla. Ympäristöministeriössä on myös mahdollista tehdä etätyötä. Vuoteen 2012 etätyöstä tehtiin työntekijän kanssa aina etätyösopimus. Etätyöntekijöiden määrä vuonna 2009 oli 12 kappaletta, vuonna 2010 14 kappaletta ja vuonna 2011 16 kappaletta. Vuonna 2012 on sallittu myös satunnaisen etätyön tekeminen, joka todennäköisesti tulee nostamaan etätyöntekijöiden määrää huomattavasti. 2.2 Energiankulutuksen seuranta ja raportointi Ympäristöministeriön sähkönkulutuksen tiedot saadaan sähkötoimittajan Bergen Energian raportointiportaallista. Lämmönkulutustiedot saadaan vuokranantajien neljännesvuosittaisesta raportoinnista. 2 Ministeriön työmatkakorttien käyttö
7 Energiakulutuksesta raportoitiin ensimmäisen kerran henkilöstölle vuonna 2008, jolloin ympäristöministeriön nykyinen ympäristöjärjestelmä otettiin käyttöön. Energiakulutuksen raportointi tapahtuu kerran vuodessa ilmestyvässä Green Office - raportissa. 2.3 Energian hankinta ja hiilidioksidipäästöt Ympäristöministeriö hankkii sähkön kokonaisuudessaan Hansel Oy:n puitesopimuksen mukaiselta toimittajalta. Ympäristöministeriön hankkimasta sähköstä 100 % on vihreää tuulivoimalla ja Suomessa tuotettua sähköä. Se tulee Vapo Oy:n Kuivaniemen tuulivoimapuistosta Kemin läheltä. Kaukolämpö on Helsingin energian toimittamaa. Ympäristöministeriö laski ensimmäistä kertaa oman kokonaishiilijalanjäljen vuodelta 2011 käyttäen apunaan WWF:n ilmastolaskuria. Hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä: 1730,56 tco 2. CO 2 -päästöt vastaavat 736409 bensalitran tai 393 omakotitalon keskimääräisiä päästöjä. Päästömäärän sitomiseksi pitäisi istuttaa 5601 puuta. Hakkuukypsänä metsänä tämä tarkoittaa n. 14 hehtaaria metsää. Taulukko 6. Organisaation hiilijalanjälki vuonna 2011 ja tavoitteet 2016 ja 2020 2011 2016 2020 (tco2) Sähkönkulutus 0 3 0 0 Lämmönkulutus 311,98 175 155 Tieliikenne 17,8 16 14 Raideliikenne 1,71 1,7 1,7 Julkinen paikallisliikenne 0,63 0,6 0,6 Lentoliikenne 1261,35 1100 1000 Vesiliikenne 3,18 3 2 Kodin ja työpaikan välinen liikenne 67,54 60 55 Paperinkulutus 8,26 5 4 Toimistolaitteet 9,09 7 6 Kalusteet 5,37 4 3 Jäte 43,65 30 25 Yhteensä 1730,56 1402,3 1266,3 tco2/hlö 6,19 5,19 4,69 Ympäristöministeriön hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy matkustuksesta ja erityisesti lentoliikenteestä. Tämän lisäksi erityisesti lämmönkulutus suurentaa ympäristöministeriön hiilijalanjälkeä. Uusiutuvan energian käyttö sähkönä puolestaan pienentää ympäristöministeriön hiilijalanjälkeä huomattavasti. 2.4 Energiankäyttöön vaikuttavat muutokset toiminnassa 3 Uusiutuvaa tuulivoimaa
8 Toimitilahanke Ympäristöministeriö siirtyy vuoden 2015 alusta uusiin toimitiloihin Aleksanterinkatu 7 kiinteistöön. Toimitilahankkeen yhtenä keskeisempänä tavoitteena on toimitilojen tilatehokkuuden tehostaminen nykyisestä 37 m2/hlö tasolle 22,7 m2/hlö. Tilatehokkuuden 38 % parantaminen voi johtaa vastaavaan lämpöenergiatehokkuuden parantamiseen, Tämän lisäksi energiatehokkuutta parantaa uuden kiinteistön energialuokan paraneminen ja muut energiaa säästävät tekniset ratkaisut. Henkilömäärä Henkilömäärän ominaislukuna on käytetty vuoden 2008 lukua, joka on 296. Lähivuosina henkilömäärän on arvioitu vähenevän, jolla on vaikutusta erityisesti tilatehokkuuteen. Toisaalta henkilömäärissä lähivuosina tapahtuvat muutokset pyritään huomioimaan toimitilahankkeessa.
9 3 Energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteet Ympäristöministeriö on asettanut Green Office järjestelmän yhteydessä tavoitteen vähentää energiankulutustaan. Ympäristöministeriö käyttää energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteissa lähtötasona vuoden 2008 tasoa, jolloin energian kokonaiskulutus oli 2504 4. Tavoitteet asetetaan vuosille 2016 ja 2020, Ympäristöministeriön energiansäästötavoitteet asetetaan seuraavilla tavoilla: kokonaisenergiankulutukselle Ympäristöministeriön energiatehokkuustavoitteet asetetaan seuraavilla tavoilla: energiankulutus työntekijää kohden, ja energiankulutukselle rakennuspinta-alaa kohden energiankulutukselle rakennustilavuutta kohden Lisäksi ympäristöministeriö asettaa tavoitteen laskea kokonaishiilijalanjälkeään. Ympäristöministeriön tavoitteet energiansäästölle: Kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen 40 % vuoteen 2016 mennessä (2504 1502 ) ja 50 % vuoteen 2020 mennessä (2504 1252 ) Ympäristöministeriön tavoitteet energiatehokkuudelle: Energiankulutuksen vähentäminen työntekijää kohden 34 % (8,46 5,57 ) vuoteen 2016 mennessä ja 45 % (8,46 4,64 ) vuoteen 2020 mennessä Energiankulutuksen vähentäminen rakennuspinta-alaa kohden vähenee 0 % (0,24 0,24 /m2) vuoteen 2016 mennessä ja 16 % (0,24 0,20 /m2) vuoteen 2020 mennessä. Ympäristöministeriön tavoite kokonaishiilijalanjäljelle: Kokonaishiilijalanjäljen laskeminen 19 % (1731 1402 tco2) vuoteen 2016 mennessä ja 27 % (1731 1266 tco2) vuoteen 2020 mennessä. 4 Sähkönkulutus ja normeerattu lämmönkulutus
10 4 Energiatehokkuussuunnitelman toteuttaminen ja energiansäästötoimenpiteet 4.1 Energiatehokkuuden johtaminen ja toimeenpano Energiatehokkuuden johtaminen ja toimeenpano ympäristöministeriössä muodostuu seuraavista osista: YM:n oma energiastrategia Ympäristöministeriön energiastrategia on kuvattu esipuheen yhteydessä. Toiminnan suunnittelu ja säästötavoitteet Energiatehokkuutta lisäävien toimien suunnittelu liitetään kiinteästi Green Office järjestelmässä edellytettyjen toimenpiteiden suunnitteluun. Ympäristöministeriö on asettanut energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevia säästötavoitteita tässä energiatehokkuussuunnitelmassa vuosille 2016 ja 2020. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Energiatehokkuussuunnitelman toimeenpano ja seuranta YM:n energiatehokkuussuunnitelmaa toteutetaan ja sen seuranta tapahtuu Green Office järjestelmän puitteissa. Johdon katselmus ja raportointi YM:n energiatehokkuussuunnitelman toimeenpanosta ja saavutetuista energiansäästöistä raportoidaan vuosittain Green Office raportoinnin yhteydessä johdolle sekä laajemmin koko henkilöstölle. 4.2 Viestintä Ympäristöministeriön ympäristöjärjestelmästä sekä keinoista tehostaa energiatehokkuutta viestitään säännöllisesti henkilöstölle. Myös vuosittaiset tavoitteiden toteutumiset ja toteumatiedot tiedotetaan henkilöstölle. 4.3 Koulutus Ympäristöministeriössä uusien työntekijöiden perehdyttämiskoulutuksessa esitellään ympäristöministeriön Green-Office järjestelmän periaatteet ja keskeiset toimenpiteet, joiden avulla henkilöstö voi vaikuttaa omaan energiankulutukseen. 4.4 Energiatehokkuus huomioon hankinnoissa Ympäristöministeriö pyrkii siihen että sen jokaisessa hankinnassa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat VNp 8.4.2009 Kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa mukaisesti. Ympäristöministeriön T&K-hankintoja koskevan hankintaohjeen mukaan, T&Khankinnoissa on otettava huomioon ympäristönäkökohdat. Myös ympäristöhallinnon pienhankintaohjeessa on ohjeistettu ympäristönäkökohtien huomioiminen. Lisäksi
11 ympäristöhallinnon hankintastrategiaan sisältyy ympäristönäkökohtien huomioiminen. Ympäristöministeriö käyttää hankinnoissaan laajasti valtion yhteishankintayksikkö Hanselia. Hanselin hankinnoissa on käytössä puitejärjestelyjen ympäristötunnus. Ympäristöministeriö hankkii vain uusiutuvaa energiaa. Käytössä on tuulivoima ja vuodesta 2015 lukien osa energiasta pyritään tuottamaan aurinkoenergiasta. 4.5 Energiansäästötoimenpiteet 4.5.1 Toteutetut toimenpiteet Green Office järjestelmän puitteissa ympäristöministeriö on toteuttanut tai päättänyt toteuttaa seuraavat energiansäästöä ja energiatehokkuutta lisäävät toimenpiteet: Kiinteistö Lankalasi-ikkunat muutettu lasitiili-ikkunoiksi sisäpihan rakennuksessa Hämäräkytkimien hankinta sisäpihalle valaistukseen Liiketunnistimien hankinta kellarikerroksen valaistukseen Kuivauskaappien energiansäästöohjeistus Kasarmikadun huoneisiin äänieristystä lisättiin Ikkunoiden tiivistäminen Muista sammuttaa valot tarroja katkaisimien kohdalle Lämpöpatteriverkoston tasapainottaminen Henkilöhissien modernisointi Kasarmikadun kaukolämpöyksikkö vaihdettiin energiatehokkaampaan Ympäristöministeriön Fabianin sisäpihan kunnostus ja siivous Loisteputkien vaihto sähkösäästäviin ja pitkäikäisempiin eko-loisteputkiin Led-valojen käyttöönotto, Kasarmikatu 6krs Kukkien sijoittelu uudelleen enemmän luonnonvalokohteisiin ja energiaa vievien kukkalamppujen vähentäminen Jätelajittelu/keräyspisteiden lisääminen Henkilökohtaisten / sekajäteroskakorien poisto työhuoneista Lämmityksen tarkistus Fabianinkatu 6 ikkunoiden ja julkisivun remontointi sisäpihalla. Laitesähköt ja hankinnat Televisiot ja videolaitteet (paitsi ministerien televisiot) poistettiin ja vietiin kierrätykseen. Molempien suurten monistamon kopiokoneen poistaminen käytöstä ja korvaaminen pienellä nykyaikaisella ja energiatehokkaalla monitoimilaitteella. Jääkaapit vaihdettiin energiaystävällisiin A-energialuokan jääkaappeihin. Vanhat kierrätettiin
12 Ympäristöministeriön toimistotarvikkeiden muuttaminen mahdollisimman ekologisiksi. Paperi pyyhkeet vaihdettiin pyyherulliin vessoissa Vanhojen, käytöstä poistettujen atk-välineiden kierrätys henkilöstön käyttöön Siirtyminen kohti paperitonta laskutusta, palkkanauhoja ja työpaikkailmoittelua Paperisen puhelinluettelon poistaminen Videoneuvottelulaitteiden käyttöönotto Uudet monitoimilaitteet, mm. paperin kulutuksen väheneminen, mahdollisuus omakohtaiseen paperinkäytön seurantaan Videotykkien lisääminen, paremmat mahdollisuudet paperittomaan kokoukseen Kattavien WLAN yhteyksien rakentaminen ministeriön tiloihin, mahdollisuus kannettavan laitteen verkkokäyttöön joustavasti. Printtereiden vähentäminen ja mm. stand by kulutuksen vähentäminen. Energian hankinnat Siirryttiin päästöttömän vesisähkön käyttöön Siirtyminen tuulivoimaan vesivoimasta ensimmäisenä valtion virastona Liikkuminen Uuden ympäristöhallinnon matkustusstrategian mukaiset ympäristöystävälliset linjaukset käyttöön Virkapolkupyörien kunnostus ja tiedotus käytön lisäämiseksi Erilaisiin työmatkapyöräilyä tukeviin tempauksiin osallistuminen Työmatkalipun tukeminen Viestintä Kaikkien ympäristöministeriön julkaisujen julkaisu netissä sähköisenä Käynnistettiin hissitön päiväperinne osana liikkujan viikkoa Osallistuminen ja tiedottaminen jatkuvasti energiansäästöviikosta Osallistuminen jätteiden vähentämisen viikkoon 4.5.2 Jatkotoimenpiteet Energiankulutuksen reaaliaikaista mittausta kehitetään ja laajennetaan. Sisä- ja ulkovalaistuksessa ja niiden ohjauksessa otetaan käyttöön uusinta, energiatehokkainta teknologiaa. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden määrän ja niiden energiankulutuksen vähentäminen entisestään.
13 Tuleva vuokrasopimus on jatkossa ns. Green-lease-sopimus, joka kannustaa energiansäästämiseen. Aurinkoenergiaa hyödynnetään uudessa toimitilassa. Tulevan toimitilan remontissa otetaan elinkaarikustannukset huomioon. Uudessa toimitilassa hyödynnetään luonnonvaloa mahdollisimman tehokkaasti mm. työympäristösuunnittelulla. Uuden toimitilan viilennys tapahtuu maakylmällä.