Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille 2011-2014

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille 2011-2014 18.01.2011

2(48) 1. JOHDANTO...4 2. LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE...4 2.1. Toimialue...4 2.2. Valvonnan voimavarat...5 2.2.1 Lainsäädännön velvoitteiden hoitaminen puutteellisilla voimavaroilla...7 2.3. Valvontakohteet...8 2.4. Koulutus...9 2.5. Valvontakohderekisteri /Tietojärjestelmä...9 2.6. Viestintä...10 2.7. Valvonnan maksullisuus...10 2.8. Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu...14 3. VALVONNAN TOIMIALAT...14 3.1. Yleistä...14 3.1.1. Riskinarviointi...17 3.1.2. Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika...17 3.1.3. Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet...18 3.2. Ympäristöterveydenhuollon yhteiset painopisteet 2011-2014...19 3.2.1. Keskitetyt valvontatietojärjestelmät...19 3.2.2. Ympäristöterveydenhuollon laadun kehittäminen...20 3.2.3. Paikallisen näkyvyyden lisääminen...20 3.2.4. Seudullisen toiminnan kehittäminen...21 3.3. Elintarvikevalvonta...21 3.3.1. Riskinarviointi...22 3.3.2. Tarkastuksen sisältö...22 3.3.3. Kunnan viranomaisnäytteiden ottaminen...26 3.4. Terveydensuojelu...27 3.4.1. Riskinarviointi...29 3.4.2. Tarkastuksen sisältö...29 3.4.3. Kunnan viranomaisnäytteiden ottaminen...30 3.5. Tupakkalain mukainen valvonta...32 3.5.1. Riskinarviointi...33 3.5.2. Tarkastuksen sisältö...34

3(48) 3.5.3. Kunnan viranomaisnäytteiden ottaminen...34 3.6. Lääkelain mukainen valvonta...35 3.7. Kemikaalivalvonta...35 3.7.1. Riskinarviointi...36 3.7.2. Tarkastuksen sisältö...36 3.7.3. Kunnan viranomaisnäytteiden ottaminen...36 3.8. Kuluttajaturvallisuusvalvonta...36 3.8.1. Riskinarviointi...37 3.8.2. Tarkastuksen sisältö...39 3.8.3. Kunnan viranomaisnäytteiden ottaminen...40 3.9. Eläinlääkintähuolto...41 4. ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN...41 4.1. Kunnan elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöryhmä...41 5. VALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI...41 Liitteet 1. Valvontaa ohjaavaa lainsäädäntöä 2. Elintarvikevalvonnan suunnitelma 3. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma 4. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelma 5. Tupakkalain valvontasuunnitelma 6. Kemikaalilain valvontasuunnitelma

4(48) 1. JOHDANTO Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelmaasetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tässä suunnitelmassa on otettu huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen 665/2006 edellyttämä sisältö. Tämän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman liitteenä ovat yksityiskohtaisemmat suunnitelmat elintarvikevalvonnasta, kuluttajaturvallisuusvalvonnasta, terveydensuojelusta, tupakkalain ja kemikaalilain valvonnasta. Suunnitelmassa on huomioitu myös lääkelain mukainen valvonta. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. 2. LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE 2.1. Toimialue Lappeenrannan seudun ympäristötoimen toimialue käsittää ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävien osalta Lappeenrannan kaupungin, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat.

5(48) Seudullinen ympäristötoimi aloitti toimintansa 1.1.2009 ja se täyttää Valtioneuvoston 30.10.2003 antaman periaatepäätöksen vaatimukset seudullisessa ympäristötoimessa mukana olevien kuntien osalta. 2.2. Valvonnan voimavarat Seudun alueen kohteiden kartoituksen perusteella on todettu elintarvikevalvontaan tarvittavan n. 8 henkilötyövuoden (htv) työpanos, terveydensuojelun valvontaan n. 6,4 htv, kuluttajaturvallisuusvalvontaan n. 0,9 htv ja lääkelain, tupakkalain sekä eläinsuojelulain valvontaan n. 2 htv. Kemikaalivalvontaan arvioidaan tarvittavaksi 1 htv työpanos. Em. tarvekartoitukseen on laskettu sekä suunnitelmallisen että muun valvonnan arvioitu tarve. Työpanosta tarvitaan lisäksi hallintoon, valvonnan suunnitteluun sekä neuvontaan ja ohjaukseen yhteensä n. 2 htv. Kokonaisuudessaan ympäristöterveydenhuollon valvontaan tarvitaan valvonnan vähimmäistarpeen tyydyttämiseen n. 20 htv. Yksi henkilötyövuosi on 220 henkilötyöpäivää. Em. lakien mukaiseen valvontaan ja hallintoon on Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa käytettävissä 13,8 htv. Valvonnan voimavarojen vaje vähimmäistarpeesta Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollossa on n. 6 htv. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollon tulosalueella on 11 terveystarkastajan virkaa (sis. tarkastusinsinöörin virka, jota on ehdotettu muutettavaksi terveystarkastajan viraksi), terveysvalvonnan johtajan, hygieenikkoeläinlääkärin ja valvontaeläinlääkärin virat sekä seutueläinlääkärin virka, kuusi kunnaneläinlääkärin virkaa ja vastaanottoavustajan toimi. Lisäksi ympäristöterveydenhuollossa on käytettävissä avustavan tarkastajan työpanoksesta vajaa puolet. Hygieenikkoeläinlääkärin työpanoksesta 20 % myydään ostopalveluna SVYT-laboratorioon. Toimistopalvelut saadaan Lappeenrannan seudun ympäristötoimen tukipalvelun kolmelta viranhaltijalta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimea johtaa ympäristöjohtaja.

6(48) Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa v. 2011 Nimi Virkanimike Muuta Päivi Roine Kimmo Damsten Virpi Järvelä Terveysvalvonnanjohtaja Terveystarkastaja Terveystarkastaja Johanna Laitinen Terveystarkastaja vv. 30.9.2011 saakka, Riitta Lehti Tarja Lopperi Taina Rajala Raija Riikonen Maija Ripatti Matti Routakorpi Maritta Valtonen Terveystarkastaja Terveystarkastaja Terveystarkastaja Terveystarkastaja Terveystarkastaja Terveystarkastaja Terveystarkastaja sijainen Anne Kauppinen Avoin Terveystarkastaja Tarkastusinsinöörin virka, päätös virasta tammikuussa 2011 Virpi Laamanen Hygieenikkoeläinlääkäri 20 % työajasta SVYTlaboratorioon Marjut Hämäläinen Valvontaeläinlääkäri Eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaiset tehtävät, 7.3.2011 alkaen Hanna Lohko avustava tarkastaja n. 40 % työajasta Elina Sihvo Seutueläinlääkäri Luumäki Kirsti Hallamaa Kunnaneläinlääkäri Lpr, Taipalsaari, Ylämaa Emilia Heinikainen Kunnaneläinlääkäri Lpr, Taipalsaari, Ylämaa Heidi Kummunsalo Kunnaneläinlääkäri Savitaipale Sari Maijanen Kunnaneläinlääkäri Lpr, Taipalsaari, Ylämaa Olga Romanova Kunnaneläinlääkäri Joutseno Anne Vertanen Kunnaneläinlääkäri Lemi Marja-Liisa Tams Vastaanottoavustaja vv.

7(48) Taulukko 2. Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille (htv= henkilötyövuosi) Akuutti valvonta (htv) Suunnitelmallinen valvonta (htv) Hallinnollinen ja valvontaa tukeva työ Valvonnan kokonaistar ve (htv) (htv) Elintarvikevalvonta 1,2 4,7 2,1 8 Terveydensuojelun 3,0 1,6 1,8 6,4 valvonta Tupakkalain mukainen 0,3 0,6 0,1 0,9 valvonta Kemikaalilain 0,04 0,1* 0,1 0,24* mukainen valvonta Kuluttajaturvallisuude 0,4 0,4 0,1 0,9 n valvonta Lääkelain valvonta 0,1 0,2 0,1 0,4 Muut valvonnan työt 0,2 0,1 1,7 2 (mm. kuntapäivystykset, eläinsuojelu, valvonnan johto) Yhteensä 5,24 7,7 6,0 18,8 *Kemikaalilain mukaisia valvontakohteita ei ole kartoitettu, joten valvonnan tarve lienee suurempi kuin taulukon arvo. Ympäristöterveydenhuollon lakien mukaiseen valvontaan ei ole riittävästi voimavaroja. Henkilötyövuosia tarvitaan nykyiseen lisää n. 6 htv. 2.2.1 Lainsäädännön velvoitteiden hoitaminen puutteellisilla voimavaroilla

8(48) Valvonnassa suoritetaan riskiarviointia ja valvontakäyntejä kohdennetaan riskialttiimpiin kohteisiin. Yhteydenotot hoidetaan mahdollisuuksien mukaan suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten yhteydessä. Säännöllisessä näytteenotossa siirrytään mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisten palvelujen käyttöön. Esim. talousvesinäytteenottoon koulutetaan vesilaitosten hoitajia ja näytteenottoa siirretään heille valvontaohjelman mukaisten talousvesinäytteiden osalta. Ympäristöterveydenhuoltoon esitetään lisävirkoja perustettavaksi suunnitelmakauden aikana. Ympäristöterveydenhuollon valvontaan tarvitaan viransijaisia kesän ajaksi vähintään kaksi ja lisäksi kaksi terveystarkastaja-harjoittelijaa. Pidemmille virkavapauksille (yli 2 viikkoa) tarvitaan myös sijaiset. Ylimääräisiä tilapäisiä työntekijöitä tarvitaan suunnitelmakaudella mahdollisiin lainmuutosten vaatimia valvontapiikkejä ja KUTI- sekä YHTI-projekteja varten. 2.3. Valvontakohteet Toimialakohtaisten suunnitelmien liitteenä ovat kohdetyyppikohtaisesti jaoteltuna kohteiden lukumäärät ja tavoitteelliset tarkastustiheydet eri kohdetyypeille. Taulukoissa ovat myös suunnitelmakauden suunnitellut tarkastusten määrät ja kuluttajaturvallisuuden osalta myös vuosittainen tarkastussuunnitelma. Seudun alueella on muutamia laitoksia, joiden valvonta poikkeaa muusta elintarvikevalvonnasta. Alueella on kaksi tilateurastamoa, joissa käydään lihantarkastuksen suorittamiseksi useita kertoja viikossa kohteen perus- ja osatarkastusten lisäksi. Alueella on myös muutama suuri leipomo sekä kala-alan laitoksia ja Venäjän vientiin todistuksia tarvitsevia kohteita. Terveydensuojelun valvontakohteista muita kuin suunnitelmallisen valvonnan resursseja paljon vaativia ovat vesilaitokset sekä koulut ja päiväkodit. Lappeenrannan kaupungissa toimii sisäilmatyöryhmä, jonka toimintaan osallistuu terveystarkastaja ympäristöterveydenhuollon valvontaan kuuluvien kohteiden osalta. Lappeenrannassa on myös satama, jonka laivaliikenteeseen kohdentuu vuosittain kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisia todistusten antamisia.

9(48) 2.4. Koulutus Virallista elintarvikelainsäädännön mukaista valvontaa suorittava henkilöstö on saanut toimivaltansa alalle soveltuvan koulutuksen, jonka perusteella se pystyy hoitamaan velvollisuutensa pätevästi ja harjoittamaan virallista valvontaa johdonmukaisella tavalla. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstön tulee pysyä ajan tasalla toimivaltansa alalla ja saada riittävää lisäkoulutusta (Yleinen valvonta-asetus Ey n:o 882/2004 6. art., kansanterveyslaki 66/1972 41 ). Suunnitelmakauden aikana jatketaan koulutussuunnitelman valmistelua Lappeenrannan seudun ympäristötoimen viranhaltijoille. Koulutuksen tavoitteena on ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Viranhaltijoiden erikoistumista kehitetään edelleen ja koulutusta pyritään suuntaamaan erikoistumisaloille. Elintarvikevalvontaan erikoistuneille viranhaltijoille on käynnissä erityisesti heille räätälöity syventävä oppisopimuskoulutus. Koulutukseen osallistuu Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta kolme henkilöä. Varsinaisen sektorikoulutuksen lisäksi osallistutaan keskus- ja aluehallintovirastojen järjestämiin työkokouksiin ja toiminnanohjauspäiviin. 2.5. Valvontakohderekisteri /Tietojärjestelmä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa on käytössä Digia Oy:n Tarkastaja-ohjelma, jolla hallitaan ympäristöterveydenhuollon kohteiden rekisteriä. Viranhaltijapäätökset tehdään koko kaupungissa käytössä olevalla Dynasty asiahallintaohjelmalla. Kaikilla viranhaltijoilla on käytössään tietokoneet ja matkapuhelimet. Kaikissa palvelupisteissä olevat tietokoneet on liitetty Lappeenrannan kaupungin tietoverkkoon. Tietohallinnon palvelut kaupunki ostaa Saita Oy:ltä. Tietohallinnon palveluihin sisältyvät myös varmuuskopiointi ja tietoturvajärjestelmät. Valtakunnallinen valvontatietojärjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen aiheuttaa suunnitelmakaudella edelleen lisäresurssien tarvetta.

10(48) 2.6. Viestintä Lappeenrannan seudun ympäristötoimella on koko ympäristötoimen yhteinen viestintäsuunnitelma, jota päivitetään jatkuvasti. Viestintäsuunnitelma on tallennettu ympäristötoimen verkkoasemalle. Sisäinen viestintä Sisäisen viestinnän tavoitteena on, että tarvittava tieto tavoittaa asianmukaiset henkilöt viivytyksettä. Sisäisestä viestinnästä on jokainen yksikön jäsen osaltaan vastuussa. Sisäistä viestintää leimaa avoimuus, viestintä on suoraa, aitoa ja tapahtuu toista kunnioittaen. Sisäisen viestinnän keinoina ovat palaverit (säännölliset ja tarpeen mukaan), sähköposti, puhelimet, intranet ja henkilökohtainen kommunikointi. Ulkoinen viestintä Asiakasviestintä on oikeaa ja ajantasaista. Asiakasviestinnän keinoja ovat henkilökohtainen kommunikointi, sähköpostitse, kirjeitse tai puhelimitse tapahtuva kommunikointi ja internetsivujen välityksellä tapahtuva viestintä. Viesteihin pyritään vastaamaan viivytyksettä. Lähialueen muiden viranhaltijoiden kanssa pidetään säännöllisiä tapaamisia (ns. maakuntapäivät, terveysvalvonnan johtajien tapaamiset) ja yhteistyötä tehdään jatkuvasti. Yhteydet peruskuntiin säilytetään aktiivisella viestinnällä. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti. 2.7. Valvonnan maksullisuus Lappeenrannan seudun ympäristötoimen on perittävä toimijalta Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan hyväksymän taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan

11(48) sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollon taksa on nähtävillä ympäristötoimen internet-sivuilla. Valvontamaksut määritellään siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Kuntaliitto on yleiskirjeellään (21/80/2006) ohjeistanut ympäristöterveydenhuollon maksullisuutta, maksujen suuruuden määrittämistä sekä taksojen hyväksymistä. Ympäristöterveydenhuollossa maksuja peritään Elintarvikelain (23/2006) mukaan elintarvikehuoneistojen ja niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksymisistä kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvonnasta siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien elintarvikelain 7 luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvasta tarkastuksesta Lisäksi taksan soveltamisessa otetaan huomioon, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 artikloissa 27 ja 28 sekä elintarvikelain 70 :n 2 momentin ja 71 :n 3 momentin nojalla annetussa eräitä elintarvikevalvonnan maksuja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1040/2007) säädetään. Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan terveydensuojelulain 13 mukaisista toiminnoista tehtävien ilmoitusten käsittelystä terveydensuojelulain 18 mukaisen laitoksen hyväksymisestä kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta sekä 6 :n pykälän nojalla myöntämistään todistuksista (laivatarkastukset);

12(48) 6 :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen 13 :n nojalla tehtyjen ilmoitusten perusteella annettujen määräysten valvonnasta 18 :n nojalla tehdyn hakemuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta sekä 20 :ssä edellytetystä talousveden laadun valvonnasta ja tarkkailusta 29 :ssä edellytetystä uimaveden säännöllisestä valvonnasta asunnossa tai muussa oleskelutilassa suoritetusta mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy 26 :n mukaisten terveyshaittojen selvittämiseen (arvonlisäverollinen); kaivon omistajalta talousvesitutkimuksista silloin, kun kysymys ei ole 16 :n 4 momentissa tarkoitetusta talousvettä toimittavasta laitoksesta (arvonlisäverollinen). Kemikaalilain (744/1989) mukaan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista; kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen. Tupakkalain (693/1976) mukaan 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan myöntämisestä 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan vuotuista valvontamaksua 14a :ssä tarkoitetun kunnan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista 14a :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu tämän lain säännösten noudattamatta jättämiseen. Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) mukaan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista

13(48) Kunnassa tulee olla hyväksytty taksa, joka sisältää edellä mainitut toimenpiteet ja niistä määräytyvät maksut. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen tuntihinta tarkistetaan vuosittain ja tarvittaessa tehdään tarkistukset taksaan. Viranomaistoiminnalle määritetään tuntihinta, joka on aina sama, riippumatta siitä, kuka viranhaltija tarkastuksen tekee. Valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetuksessa (665/2006) sekä valvonta-ohjelmia koskevassa asetuksessa (664/2006) määritellään tarkastukseen keskimääräisesti käytettävään aikaan kuuluvaksi tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Kuntaliiton yleiskirjeessä ohjeistetaan matkakustannusten sisällyttämistä jaettaviin yleiskustannuksiin, jolloin ne tulevat mukaan tuntihintaan, eikä matkalaskua kohdenneta suoraan toiminnanharjoittajalle. Matkoihin käytetty aika voidaan huomioida, vähentämällä valvontahenkilöstön vuosittain matkoihin käyttämä aika valvontahenkilöstön vuotuisesta tehollisesta työtuntimäärästä samalla tavalla kuin loma-ajat ja sairauspoissaolot. palkat sivukuluineen (tarkastajat, hygieenikko, terveysvalvonnan johtaja, toimistohenkilöstö) + vuokrat + hallinnon kustannukset+ puhelin+ matkakustannukset+ koulutuskustannukset Valvontatunnin hinta = tehollinen vuotuinen valvonta-aika tunteina (valvontahenkilöstön vuotuinen työtuntimäärä loma-ajat sairauspoissaolot - tarkastusmatkoihin käytetty aika) Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on tullut oikeus periä viivästyskorkoa. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, peritään viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 :n i momentin tarkoittaman korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta peritään viiden euron suuruinen viivästysmaksu, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on myös lisätty keskusvirastoille velvollisuus korvata kunnille sellainen työ, joka liittyy keskusvirastojen pyytämiin tehtäviin, jotka eivät lain mukaan kuulu kunnalle. Tämä koskee keskusvirastoista kuntien toimeenpantavaksi

14(48) ohjaamia tarkastuksia, näytteenottoa, tutkimuksia ja selvityksiä, jotka laissa säädetään viraston tehtäviksi tai jotka liittyvät viraston ohjeiden valmisteluun. 2.8. Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvonta tukeutuu Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen laboratorioon. Laboratorio tutkituttaa osan analyyseistä alihankintana. Alihankintalaboratorioita ovat KCL, Ramboll, Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen laboratorio ja Metropolilab. Laboratoriot ovat akkreditoituja ja EVIRAn hyväksymiä. Yhteistyölaboratoriona toimii myös Työterveyslaitoksen laboratorio, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laboratorio ja Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristöterveyden osasto elintarvikkeiden virusnäytteiden osalta. 3. VALVONNAN TOIMIALAT 3.1. Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Keskeinen valvottava lainsäädäntö on listattuna liitteessä I. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan laatujärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2011 alkaen. Laatukäsikirjaa ja sitä täydentäviä asiakirjoja täydennetään ja kehitetään jatkuvasti. Liitteissä 2-6 on kuvattu kohdetyyppikohtaiset valvontasuunnitelmat toimialoittain sekä kuluvan vuoden erityiset painopaistealueet. Nämä liitteet tarkistetaan vuosittain. Taulukko 3. V. 2011 2014 suunnitelmallisessa valvonnassa on suunniteltu tehtävän tarkastuksia seuraavasti (kpl): 2011 2012 2013 2014 Elintarvikevalvonta 1543 1522 1522 1522

15(48) Terveydensuojelun valvonta 432 432 445 445 Kuluttajaturvallisuusvalvonta 136 137 134 138 Tupakkalain mukainen valvonta 206 206 205 206 Kemikaalilain mukainen valvonta 31 31 31 31 Yhteensä 2348 2328 2337 2342 Suunnitelman toteutuminen edellyttää, että Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen saadaan 6 uutta ympäristöterveysvalvonnan virkaa, Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kaikki virat on täytetty ja että Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen pystytään palkkaamaan suunnitellut sijaiset ja tarvittavat tilapäiset työntekijät. Näitä ovat - kaksi kesälomasijaista terveystarkastajille ( 2 x 3,5 kk) - Kaksi terveystarkastaja-harjoittelijaa kesäksi ( 2 x 3,5 kk) - sijaiset mahdollisille pidemmille (yli 2 viikkoa) virkavapauksille Valvontaviranomaisen työ on valvontasuunnitelmassa jaettu a) akuuttiin valvontaan b) suunnitelmalliseen valvontaan ja c) hallinnolliseen ja muuhun valvontaa tukevaan työhön. Liitteinä olevissa toimialakohtaisissa suunnitelmissa on arvioitu tarkemmin työajan jakaantumista näihin valvonnan osa-alueisiin. Akuutti valvonta Akuuttia valvontaa on ympäristöterveydenhuollon viranomaisten valvontasuunnitelman ulkopuolinen työ. Akuuttia valvontaa on uusia huoneistoja/olennaisia muutoksia/ toimijan vaihtumista/tilapäisiä tapahtumia koskevien ilmoitusten ja hakemusten käsittely. Sovellettavasta lainsäädännöstä riippuen ilmoitus/hakemus tarkastetaan, pyydetään tarvittaessa lisäselvityksiä, tarkastetaan toiminta ja huoneisto ja tehdään tarvittaessa päätös. Akuuttia valvontaa on yhteydenottojen ja ns. valitusten käsittely. Yhteydenotot voivat liittyä kaikkiin ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön mukaisiin tehtäviin. Mm. asumisterveyden ja muiden sisäilman ongelmien johdosta suoritetut tarkastukset ja muut toimenpiteet vaativat runsaasti resurssia. Akuuttia valvontaa ovat myös esim. ruumiiden kuljetukseen liittyvät valvontatehtävät tai kansainvälisen terveyssäännösten mukaisten todistusten antaminen laivoille. Tilapäiseen elintarvikemyyntiin tai tarjoiluun kohdistuvia

16(48) tarkastuksia tehdään riskinarviointiin perustuen; huomioidaan mm. onko tapahtumassa elintarvikkeiden valmistusta tai kuinka suurta yleisömäärää tapahtuma koskettaa. Pienteurastamoissa valvontaa tehdään lisäksi teurastuspäivien yhteydessä. Lihantarkastuksia, joihin kuuluu teuraseläinten elävänä tarkastukset sekä ruhontarkastus, tekevät hygieenikkoeläinlääkäri ja praktikkoeläinlääkärit. Akuuttia valvontaan liittyvää työtä on myös erilaisten todistusten tai lausuntojen antaminen toisille viranomaisille tai muille tahoille. Epidemiaselvitys on akuuttia valvontaa ja edellyttää välitöntä käsittelyä: tarkastuskäyntiä, näytteiden ottoa, kyselylomakkeiden laadintaa ja jakelua sekä varsinaisen selvitystyön. Epidemian hallinnassa oleellisinta on estää mahdolliset lisätartunnat veden ja/tai ruuan välityksellä sekä selvittää käsittelyssä mahdollisesti tapahtuneet virheet tapahtuman uusimisen ehkäisemiseksi. Mikäli pysyviin valvontakohteisiin liittyvät yhteydenotot ovat luonteeltaan vähämerkityksellisiä eivätkä vaadi välittömiä toimenpiteitä, ne voidaan huomioida suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksen yhteydessä. Suunnitelmallinen valvonta Suunnitelmallinen valvonta tarkoittaa pysyvien valvontakohteiden säännöllistä tarkastamista sen selvittämiseksi täyttävätkö tilat ja kohteissa harjoitettava toiminta lainsäädännön vaatimukset. Suunnitelmalliseen valvontaan liittyy myös näytteenotto joko lainsäädännön vaatimuksesta tai riskinarvioinnin perusteella. Osana suunnitelmallista valvontaa voi olla näytetulosten seuranta. Suunnitelmallisessa valvonnassa huomioidaan valtakunnallinen valvontaohjelma. Hallinnollinen ja valvontaa tukeva työ Hallinnollisen ja valvontaa tukevan työn osuus kasvaa vuosi vuodelta. Valvonnan suunnittelu ja raportointi, valvontatutkimusohjelmien ja näytteenottosuunnitelmien

17(48) laatiminen ja ylläpitäminen vaativat voimavaroja. Lainsäädännön ja keskusviranomaisen ohjeistuksen sekä tiedotuksen seuranta ja sisäistäminen sekä koulutukseen osallistuminen ovat välttämättömiä valvontatyön menestyksellistä hoitamista varten. Viestintä ulkoinen ja sisäinen kuuluvat valvontatyöhön. Valvonnan tietojärjestelmät ja erityisesti valtakunnallinen tietojenkeruujärjestelmä- vaativat myös osan voimavaroista. Laatujärjestelmän kehittäminen ja ylläpitäminen ovat valvontaa tukevaa toimintaa. 3.1.1. Riskinarviointi Valvontasuunnitelmassa noudatetaan pääsääntöisesti keskusviranomaisten tekemää valvontakohdetyyppistä riskinarviointia. Joidenkin toimialojen kohdalla osassa kohdetyyppejä riskinarviointi on tehty, joten niiden suunniteltu valvonta perustuu tehtyyn riskinarviointiin. Riskinarviointi on tehty laatujärjestelmässä olevan ohjeistuksen mukaisesti. Riskinarvioidut kohdetyypit on merkitty liitteissä oleviin toimialakohtaisiin valvontasuunnitelmiin. 3.1.2. Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvän valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimuksenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin tai tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen (esim. perustarkastus) tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen (osa-tarkastus, uusintatarkastus). Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, millaiseen kohteeseen ja minkä lain perusteella se tehdään. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus ja tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuspöytäkirjan laatiminen. Elintarvikevalvonnassa muista poiketen tarkastusaikaan ei kuulu tarkastukseen valmistautuminen.

18(48) Resurssien laskennasta huomioidaan lisäksi matkoihin kuluva aika. Taulukossa 3 esitetään eri lakien mukaisten tarkastusten yleiset sisällöt. Taulukko 4. Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvonta minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta, perustarkastukset tehtävä yleensä ennalta sovitusti Ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan. Kemikaalivalvonta säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti arvioitava valvontakohteen vaatimustenmukaisuus Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon Terveydensuojelunvalvonta selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa), tarkastukset ilmoitetaan yleensä ennakkoon. Kuluttajaturvallisuusvalvonta tarkastuksen tarkoitus selvittää, onko tarjottu palvelu tai tavara turvallinen, tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon Tupakkalainvalvonta Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. Tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. 3.1.3. Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa tarkastustiheydet on määritelty ohjeellisesti kohdetyyppikohtaisesti. Keskusvirastojen antamista tarkastuskertojen määrää voidaan riskitekijöiden arviointiin perustuen lisätä tai vähentää korkeintaan 50 %. Valvontakohteiden tarkastustiheys yksittäisen kohteen osalta riippuu arvioidusta riskistä, joka puolestaan riippuu toiminnan laajuudesta ja laadusta sekä omavalvonnan

19(48) toimivuudesta ja siitä kuinka toimija on aiemmin noudattanut lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Elintarvikevalvonnan osalta Lappeenrannan seudun ympäristötoimi osallistuu valvonnan pilottihankkeeseen v. 2011 aikana, ns. smiley-pilottiin ja pilottiin kuuluvien kohderyhmien osalta tarkastustiheys on pilotin ohjeistuksen mukainen. Samaa tarkastustiheyttä on valvontasuunnitelman laatimisen aikaan käytetty näiden kohderyhmien osalta myös vuosina 2012-2014, mutta ko. osio tarkastetaan vuosittain. Maidontuotantotilat tarkastetaan kolmen vuoden välein: 2009 2011 ja 2012 2014 vuosien aikana tarkastetaan kaikki maidontuotantotilat. Suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksista laskutetaan vasta kun tarkastus on tehty. Voimassaolevista tupakanmyyntiluvista laskutetaan vuosittain. 3.2. Ympäristöterveydenhuollon yhteiset painopisteet 2011-2014 3.2.1. Keskitetyt valvontatietojärjestelmät Ympäristöterveydenhuoltoon on kehitetty keskitettyjä valvontatietojärjestelmiä, ns. KUTI ja YHTI tietojärjestelmät. Keskitetty tietojärjestelmä yksinkertaistaa ja nopeuttaa raportointia keskusviranomaiselle. Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa on varauduttava korjaamaan valvontakohdetietoja ja syöttämään valvontatietoja KUTI- ja YHTI luokitusten mukaisesti tietojärjestelmiinsä. Keskitetyt tietojärjestelmät vaativat valvontaohjelmakaudella huomattavasti voimavaroja. Oheisessa taulukossa 5 on suunnitelmakauden tavoiteaikataulua KUTI- projektille. Aikataulutus on riippuvainen keskusviranomaisista. Taulukko 5 Projekti Projektin tavoite ja tilanne Aikataulutavoite Kuti 1 b Elintarvikevalvonnan alkutuotantopaikan määrittely 2011-2014

20(48) KUTIin Kuti 2 b Viranomaisnäytteenotto- ja analyysitietojen määrittely. Näytteisiin liittyvän tiedonkeruun koordinointi. Kuti 3 toteutus Järjestelmä (tietojen siirto) toteutetaan määrittelyn pohjalta Kuti 4 Muiden viranomaisten valvontakohteiden ja -tietojen tuominen keskitettyyn järjestelmään KUTI/Smileyprojekti Valvontatietojen julkistaminen KUTI-tietojen pohjalta; kokeillaan myymälöiden ja ravintoloiden valvonnassa RiskSheriff Tietojärjestelmä, jonka avulla valvontakohteiden tarkastustiheys voidaan määritellä tieteellisen riskinarvioinnin tietoihin ja valvontahistoriaan nojaten 2011-2014 2010-2011 2011-2014 2010-2011 2009 2012 3.2.2. Ympäristöterveydenhuollon laadun kehittäminen Ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmä otetaan käyttöön suunnitelmakauden alussa. Laatujärjestelmää kehitetään edelleen jatkuvasti. Keskusviranomaiset kehittävät yhdessä aluehallintovirastojen kanssa osaltaan ympäristöterveydenhuollon valvonnan laatua ja toiminnan tarkastamista (auditointeja) valvonnan vaikuttavuuden parantamiseksi. 3.2.3. Paikallisen näkyvyyden lisääminen Keskusvirastot suunnittelevat alueellisesti toteutettavaa valvontaprojektia, jonka tavoitteena on valvoa kohdetta samanaikaisesti usean eri ympäristöterveydenhuollon lain näkökulmasta. Valvontaprojektiin osallistutaan mahdollisesti resurssien puitteissa. Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa paikallista näkyvyyttä pyritään lisäämään mm. elintarvikevalvonnan pilottiprojektin kautta. Tiedottamista kehitetään edelleen ja mm. internetsivusto on uudistumassa alkukauden aikana. Tiedotteiden julkaisua seurataan v. 2011 aikana.

21(48) 3.2.4. Seudullisen toiminnan kehittäminen Lappeenrannan seudun ympäristötoimi aloitti seudullisen toiminnan v. 2009 alusta. Vuoden 2011 aikana tarkistetaan Lappeenrannan seudun ympäristötoimen johtosääntö alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Seudullisen ympäristöterveydenhuollon kehittäminen mm. tehtävänjakoja ja toimintatapoja tarkistaen on edelleen toiminnassa tärkeänä painopisteenä suunnitelmakaudella 2011-2014. 3.3. Elintarvikevalvonta Valvontaviranomainen tekee elintarvikelain 49 :n nojalla valvonnan edellyttämiä tarkastuksia paikkoihin, joissa harjoitetaan elintarvikelaissa tarkoitettua toimintaa tai joissa säilytetään elintarvikelain noudattamisen valvonnan kannalta merkityksellisiä tietoja. Tarkastuksen yhteydessä valvontaviranomainen voi antaa elintarvikelain 55-56 :n nojalla määräyksiä tai kieltoja tai määrätä elintarvikelain 57 :n nojalla elintarvikkeen poistettavaksi markkinoilta. Valvontaviranomainen voi ottaa elintarvikelain 50 :n nojalla edellä mainituista paikoista korvauksetta valvontaa varten tarvittavia näytteitä. Vuoden 2011 aikana Lappeenrannan seudun ympäristötoimi osallistuu EVIRAn ns. smileypilottiin. Pilottiprojektiin kuuluu elintarvikkeiden vähittäismyynti tietyin poikkeuksin. Suunnitelmassa elintarvikevalvonnan tarkastukset on suunniteltu kaikkien suunnitelmavuosien osalta pilottiprojektin mukaisesti: 1-2 tarkastusta vuosittain. Pilottiin liittyy tarkastusten tekeminen pilotin ohjeistuksen mukaisesti, raportointi Eviraan KUTIjärjestelmän kautta ja valvontatulosten julkistaminen. Elintarvikelainsäädäntöön on odotettavissa merkittäviä muutoksia todennäköisesti v. 2011 syksyllä. Tämä valvontasuunnitelma on tehty laatimisen aikaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lainsäädäntömuutosten johdosta suunnitelmaa lienee tarpeen päivittää tältä osin myöhemmin.

22(48) 3.3.1. Riskinarviointi Elintarvikevalvonnan kohteiden riskinarviointi suoritetaan toistaiseksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmän ohjeiden mukaisesti. Kohteen riskinarviointi suoritetaan ns. perustarkastusten yhteydessä (ks. alla). Perustarkastuksen avulla kohteeseen tehdään riskinarviointi, jolloin valvontakohde luokitellaan tasoihin A (hyvä), B (tyydyttävä) tai C (huono). Perustarkastuksen yhteydessä suoritetun riskinarvioinnin mukaan kohteen tarkastustiheys määräytyy arvioidusta tasosta. A (hyvä) tarkoittaa, että elintarvikevalvontaohjelmassa määriteltyä tarkastustiheyttä voidaan alentaa 50 %, B (tyydyttävä) tarkastustiheys on elintarvikevalvontaohjelman mukainen ja C (huono) elintarvikevalvontaohjelman mukaiseen tarkastustiheyteen lisätään 50 %. Vuoden 2011 aikana riskinarviointi em. tavalla tehdään ainoastaan elintarvikevalvonnan pilottiin kuulumattomissa kohteissa. Niiden kohdetyyppien osalta, joille ei ole perustarkastus-/riskinarviointilomaketta noudatetaan keskusviranomaisten suorittamaa riskinarviointia. Laitosten suunnitelmalliset valvontatiheydet on määritelty laitoskohtaisesti riskinarvioinnin perusteella. Riskinarviointi perustuu aiemman valvontahistorian tietoihin, miten hyvin laitoksen on todettu täyttävän omavalvonnaltaan, rakenteiltaan ja toiminnaltaan lainsäädännön vaatimukset. Tarkastustiheyden ja tarkastukseen käytettävän työajan pohjana on käytetty Eviran ohjetta, joka perustuu toiminnan luonteeseen ja laajuuteen. Laitoskohtaista tarkastusmäärää on voitu laitoskohtaisella riskinarvioinnilla vähentää tai lisätä 50 %. Laitoksen toiminnan mahdollinen osa-aikaisuus on huomioitu myös tarkastusmäärissä. EVIRAssa on valmisteilla riskinarviointimalli, Risk Sheriff, jonka oletettu käyttöönotto tapahtuu suunnitelmakauden aikana. Nyt käytössä olevaa riskinarviointimallia käytetään kunnes Risk Sheriff -ohjelma saadaan käyttöön. 3.3.2. Tarkastuksen sisältö

23(48) Tarkastukseen kuuluu tarkastus, tarkastukseen sisältyvä paperityö sekä kirjaaminen tarkastajaohjelmaan. Voimavarojen tarvetta arvioidessa huomioidaan myös tarkastukseen valmistautuminen ja matka-ajat. Tarkastukset suoritetaan pääsääntöisesti virka-aikaan, kun kohteessa on toimintaa. Tarvittaessa tarkastuksia tehdään iltaisin ja viikonloppuisin. Perustarkastus tehdään valvontakohteisiin mahdollisuuksien mukaan joka kolmas tarkastuskerta tai tarvittaessa. Perustarkastus on koko toiminnan kattava tarkastus, jossa käydään läpi omavalvontasuunnitelma, omavalvontasuunnitelman toimivuus, huoneiston soveltuvuus toimintaan (tilojen kunto, varustetaso jne.) sekä henkilökuntaan liittyviä asioita (kuten hygieniaosaamistodistukset, työvaatetus, koulutus). Tarkastuksella huomioidaan aiempi valvontahistoria ja seurataan myös aiemmilla tarkastuksilla tehtyjen epäkohtien korjaamista. Perustarkastuksella täytetään laatuohjelman mukainen lomake, joka toimii myös tarkastuskertomuksena. Perustarkastuslomaketta päivitetään lainsäädännön muutosten mukaan. Perustarkastus tehdään yleensä ennakolta sopien, koska tarkastus vaatii toimijan irrottautumista omista perustehtävistä pidemmäksi ajaksi. Muut valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset ovat osatarkastuksia. Mm. elintarvikevalvonnan pilottiprojektiin kuuluvissa kohdetyypeissä tehdään pilotin aikana v. 2011 pelkästään osatarkastuksia. Osatarkastuksella käydään läpi kuinka perustarkastuksella huomioidut epäkohdat ovat huomioitu valvontakohteessa, omavalvontakirjauksia ja muuta kohteeseen tai valvontaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Osatarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta sopimatta ja se ei kata koko toimintaa. Osatarkastukseen voi sisältyä esim. näytteenottoa. Osatarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus. Osatarkastukselle voidaan laatia myös erillinen tarkastuslomake, jos tarkastus liittyy esim. toteutettavaan projektiin ja halutaan kiinnittää huomioita johonkin projektissa mainittuun asiaan. Tarkastusten sisältöä määritellään tarkemmin laatujärjestelmän ohjeistuksissa ja elintarvikevalvontaohjelmassa.

24(48) Sekä perus- että osatarkastuksen yhteydessä voidaan kohteen omavalvontasuunnitelma tai siihen tehdyt muutokset hyväksyä. Hyväksyminen todetaan tarkastuskertomuksessa. Eläinperäisiä elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevissä elintarvikehuoneistoissa tehdään edellisestä poiketen pääsääntöisesti perustarkastuksia ja tarvittaessa osatarkastuksia valvontatilanteesta riippuen. Myös näissä kohteissa perustarkastukset tehdään pääsääntöisesti ennalta sovittuina aikoina, jotta toimijalla on mahdollisuus varata tarkastukseen tarvittava aika ja jotta tarkastus voidaan sovittaa ajankohtaan jolloin laitoksessa on toimintaa. Mahdollisuuksien mukaan osa perustarkastuksista ja osatarkastukset pyritään tekemään ennalta ilmoittamatta. Tuotantolaitokset ja tarjoilupaikat Tuotantolaitoksille ja tarjoilupaikoille käytetään hieman erilaisia perustarkastuslomakkeita. Perustarkastuslomakkeilla on huomioitu joitakin yksityiskohtia, jotka ovat erilaisia tuotantolaitoksilla ja tarjoilupaikoilla. Muutoin toimitaan suunnitelmallisen valvonnan yleisten ohjeiden mukaan. Suuri osa tarjoilupaikoista on mukana elintarvikevalvonnan pilottiprojektissa v. 2011 ja niiden tarkastuksilla käytetään pilottiin kuuluvia tarkastuslomakkeita. Myymälät Myymälöiden tarkastukseen on koekäytetty Eviran, Kuntaliiton ja PTY:n yhteistyössä laatimaa tarkastuslomaketta perustarkastuksella ja samassa yhteydessä on myös tehty tarkastuksen pohjalta riskinarviointi luokittelemalla kohde tasoihin A, B tai C. Ko. tarkastuslomaketta käytetään niin kauan kunnes uusi valvontamalli saadaan käyttöön. Osatarkastuksilla voidaan käyttää laatuohjelmassa olevaa myymälöiden tarkastuslomaketta tai kirjoittaa tarkastuskertomus valvontakohteessa itsejäljentävälle lomakkeelle. Pilottiprojektiin kuuluu suuri osa myymälöitä ja v. 2011 aikana niihin toteutetaan projektiin suunniteltuja tarkastuskertomuksia.

25(48) Elintarvikekontaktimateriaalien valmistajat ja maahantuojat Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvalla materiaalilla ja tarvikkeella eli kontaktimateriaalilla tarkoitetaan materiaaleja ja tarvikkeita, jotka jo ovat kosketuksessa (suoraan tai välillisesti) tai jotka on tarkoitettu tulemaan kosketukseen elintarvikkeen kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi elintarvikepakkaukset, kertakäyttöastiat, keittiövälineet, kahvin- ja vedenkeittimet, elintarviketeollisuuden laitteet ja kertakäyttökäsineet. Valvonnassa käytetään Eviran laatimia valvontalomakkeita. Tuotteiden valmistajilla ja maahantuojilla on oltava omavalvontajärjestelmä tuotteiden vaatimustenmukaisuuden hallitsemiseksi. Toimijan on pystyttävä omavalvontadokumentaation perusteella osoittamaan markkinoimiensa tuotteiden vaatimustenmukaisuus. Elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvia tarvikkeita valmistaviin laitoksiin, markkinoijiin ja maahantuojiin tehdään valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman mukaan tarkastuksia vuosittain. Eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevät laitokset Tarkastus on määritelty valvonta-asetuksessa (EY) 882/2004 minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta lainsäädännössä sille esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Kullekin laitoksella on tehty laitoskohtainen valvontasuunnitelma. Tarkastukset pyritään tekemään ajankohtana, jolloin laitoksessa on toimintaa. Tästä syystä useimmiten tarkastukset tehdään sovittuina ajankohtina. Tarkastuksia tehdään tämän lisäksi myös ilman ennakkovaroitusta. Valvontakäynneillä käytetään erilaisia valvontamenetelmiä tai tekniikoita, kuten seuranta, tarkkailu, todentaminen, tarkastaminen ja näytteenotto. Yksi tarkastus ei kata koko toimintaa, vaan kohdistuu esim. tiloihin, laitteisiin, työskentelytapoihin, omavalvontanäytteiden tuloksiin, jäljitettävyyteen tai pakkausmerkintöihin. Tarkastuskäynnillä arvioidaan myös omavalvontasuunnitelmaa ja sen toteuttamista. Omavalvontasuunnitelman arvioinnissa käytetään apuna Eviran ABCD arviointikaavaketta. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka niissä ei tarkastuksen aikana havaittaisikaan epäkohtia. Tarkastuskertomus annetaan laitokselle. Epäkohtien korjaamisesta ja aikataulusta sovitaan toimijan kanssa ja kirjanpitoon merkitään, kun toimija on toteuttanut korjaukset.

26(48) Elintarvikelainsäädännön mukaisiin hallinnollisiin pakkokeinoihin ryhdytään, jos elintarvikealan yrittäjä ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten täyttämiseksi. Kaikissa laitoksissa valvotaan elintarvikevalvonnan yhteydessä myös eläintautilainsäädännön alaista sivutuotelainsäädännön noudattamista laitoksessa. Pienteurastamoissa valvotaan lisäksi eläinsuojelulainsäädännön ja eläinkuljetuslainsäädännön noudattamista. Ensisaapumispaikat ja elintarvikkeille annettavat vientitodistukset Ensisaapumispaikka on elintarvikehuoneisto (virtuaalinen tai todellinen), jonka välityksellä/johon tuodaan eläinperäisiä elintarvikkeita EU:n alueelta. Ensisaapumispaikkojen valvonta on valtion vastuulla. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on tehnyt EVIRAn kanssa sopimuksen valvonnasta ja seudun alueella olevia ensisaapumispaikkoja valvotaan Lappeenrannan seudun ympäristötoimen taholta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi laskuttaa valvontatyöstä EVIRAa. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueella on Venäjän vientiin hyväksyttyjä laitoksia. Venäjän vientitodistuksia annetaan päivittäin ja laitosten kohdalla valvotaan myös Venäjän lainsäädännön vaatimusten täyttymistä EU:n ja Venäjän kahdenkeskisen sopimuksen mukaisesti. Työ vaatii huomattavasti resurssia sekä tukipalveluilta että ympäristöterveydenhuollolta. 3.3.3. Kunnan viranomaisnäytteiden ottaminen Vastuu elintarviketurvallisuudesta on pääosin toimijoilla ja sen vuoksi näytteenottokin on pääasiassa toimijoiden vastuulla. Omavalvontajärjestelmän toimivuutta voidaan kuitenkin todentaa viranomaisnäyttein. Näytteenoton tarpeeseen ja tutkimusten laajuuteen vaikuttavat toimijoiden omavalvontasuunnitelma, sen toimivuus ja omavalvontanäytteiden tulokset. Jos toimijan omavalvontanäytteiden ottamisessa todetaan ongelmia tai niiden oikeellisuudesta on epäilyksiä tai hallinnollisten pakkotoimien valvomiseksi tarvitaan näytteenottoa, voidaan valvontasuunnitelmaan kuuluvien näytteiden lisäksi hakea

27(48) maksullisia lisänäytteitä. Suunnitelmalliseen valvontaan sisältyvää näytteenottoa selvitetään elintarvikevalvonnan toimialakohtaisessa suunnitelmassa vuosittain. Näiden näytteiden ottaminen ja tutkiminen ovat toiminnanharjoittajalle maksullisia. Elintarvikevalvontasuunnitelman liitteenä on suunnitelmallisen valvonnan näytteenottotaulukko, jonka mukaisesti suoritetaan muu suunnitelmallinen näytteenotto kuin erikseen vuosittaisessa toimialakohtaisessa suunnitelmassa mainittu näytteenotto. Viranomaisnäytteitä tutkitaan myös mahdollisia epidemioita selvitettäessä ja kuntalaisten valituksiin liittyen. Nämä valitus- ja ruokamyrkytysepäilyn johdosta tutkittavat näytteet eivät ole maksullisia toiminnanharjoittajille. 3.4. Terveydensuojelu Valtakunnallisella valvontaohjelmakaudella 2011 2014 on valvonnan painopisteitä kohdennettu riskiperusteisesti ja huomioiden lainsäädännön muutokset ja sen tuomat uudet tehtävät. Valvontaohjelmalla halutaan erityisesti kohdentaa valvontaa terveydellisiin oloihin kohteissa, joita lapset ja nuoret käyttävät sekä kohteisiin, jotka antavat vanhusten palveluja. Valvonnan yhtenä osana tulee olemaan sisäilman laadun ja ilmanvaihdon riittävyyden arvioiminen. Valvontaa kohdennetaan edelleen päiväkoteihin, kouluihin, oppilaitoksiin sekä nyt lisäksi esimerkiksi leirikeskuksiin ja iltapäiväkerhotiloihin. Suunnitelmajakson kahden ensimmäisen vuoden painopisteitä ovat myös vanhusten palveluja antavat kohteet. Suunnitelmakauden loppupuolella vuosina 2013 ja 2014 painotusta terveydellisten olojen valvonnassa siirretään enemmän majoitus- ja kokoontumishuoneistoihin. Valvontaa kohdennetaan myös STM:n asetusten (461/2000 ja 401/2001) mukaisten talousvettä toimittavien laitosten valmiuksiin erityistilanteisiin varautumisessa ja valvontatutkimusohjelmien päivittämiseen. Vuosille 2011 ja 2012 painopisteenä ovat asetuksen 461/2000 mukaisten isojen talousvettä toimittavien laitosten erityistilannesuunnitelmat sekä näytteenottomäärien säädösten mukaisuuden varmistaminen ja talousvettä toimittavien laitosten valvontatutkimusohjelmien ajantasaisuuden tarkistaminen ja suunnitelmien päivittäminen. Suunnitelmakauden vuosille 2013-2014 painopisteenä ovat STM:n asetuksen 401/2000 mukaisten pienten vesilaitosten erityistilannesuunnitelmat.

28(48) Terveydensuojelun valvontasuunnitelmassa suunnitelmakauden alkupuolella ovat painopistealueina isoille uimarannoille laadittavat uimavesiprofiilit maaliskuun 2011 alkuun mennessä ja vuoden 2011 uimavesiluokituksen tekeminen. Talousvettä toimittavien vesilaitosten erityistilannesuunnitelmien laatimiseen yhdessä vesilaitosten ylläpitäjien kanssa yhteistyössä varataan resursseja kaudella 2011-2012 ja valvontatutkimusohjelmien päivittäminen ja näytemäärien saattaminen asetusten mukaiseksi tehdään suunnitelmakaudella 2011-2012 yhdessä vesilaitosten kanssa. Taulukko 6. Terveydensuojelun painopisteet 2011-2014 2011 2012 2013 2014 Uimavesiprofiilit Asetuksen (177/2008) mukaisille uimarannoille on laadittava uimavesiprofiili maaliskuun 2011 alkuun mennessä Uimavesiluokitus Ensimmäinen uimavesiluokitus tehdään vuoden 2011 uimakauden päätyttyä. Uimavesiluokitus ja yleisölle tiedottaminen Tiedottamisen on oltava asetuksen (177/2008) mukaista viimeistään vuoden 2012 uimakauden alusta alkaen Asetuksen (461/2000) mukaiset talousvettä toimittavat laitokset: Erityistilannesuunnitelman laatiminen / päivittäminen Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi Kohteet joita lapset ja nuoret käyttävät (Päiväkodit, koulut, oppilaitokset, iltapäiväkerhot, leirikeskukset jne.) Vanhainkodit ja Asetuksen (461/2000) mukaiset talousvettä toimittavat laitokset: Erityistilannesuunnitelma n laatiminen / päivittäminen Valvontatutkimusohjelma n päivittäminen sekä näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi Kohteet joita lapset ja nuoret käyttävät (Päiväkodit, koulut, oppilaitokset, iltapäiväkerhot, leirikeskukset jne.) Vanhainkodit ja Asetuksen (401/2001) mukaiset talousvettä toimittavat laitokset: Erityistilannesuunnitelm an laatiminen / päivittäminen Kohteet joita lapset ja nuoret käyttävät (Päiväkodit, koulut, oppilaitokset, iltapäiväkerhot, leirikeskukset jne.) Majoitus- ja Asetuksen (401/2001) mukaiset talousvettä toimittavat laitokset: Erityistilannesuunnitel man laatiminen / päivittäminen Kohteet joita lapset ja nuoret käyttävät (Päiväkodit, koulut, oppilaitokset, iltapäiväkerhot, leirikeskukset jne.) Majoitus- ja

29(48) vastaavat vanhustenhuollon yksiköt vastaavat vanhustenhuollon yksiköt kokoontumishuoneistot kokoontumishuoneist ot 3.4.1. Riskinarviointi Valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa terveydensuojelulain mukaiset, suunnitelmallisen valvonnan kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määrittyy valvontakohdetyypin tarkastustiheys. Tässä suunnitelmassa riskiluokitusta ja määriteltyjä tarkastustiheyksiä pyritään noudattamaan. Valvonnan tarve suositeltujen tarkastustiheyksien ja riskiluokituksen mukaan kohdetyypeittäin suunnitelmakaudelle on esitetty toimialakohtaisessa suunnitelmassa, liite 3. Kohdekohtaista riskinarviointia tehdään suoritettujen tarkastuksien perusteella ja riskinarviointia kehitetään edelleen. 3.4.2. Tarkastuksen sisältö Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joista johtuen terveyshaitta voi syntyä. Tarvittaessa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi annetaan terveydensuojelulain (TsL) nojalla määräyksiä ja ohjeita. Terveydensuojelulain nojalla terveydensuojeluviranomaisella on oikeus lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi tehdä tai teettää tarkastuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia valvontakohteissa ja muissa lain tarkoittamissa kohteissa Valvontakohdetyyppien tarkastusten ohjeelliset sisällöt ja tarkastuksien ydinasiat on määritelty terveydensuojelun valvontaohjelmassa. Tarkastuksessa otetaan huomioon kohteen luonne ja laajuus, alueen asukkaisiin kohdistuvat vaikutukset sekä jätteiden ja kemikaalien käsittely. Kohteen tarkastuksessa arvioidaan kohteen siisteys ja siivousjärjestelyt, varusteiden ja pintojen kunto, käymäläjärjestelyt, varustelutaso, yleiset tilat, majoitustilat, henkilöstön sosiaalitilat sekä sisäilman laatu ja ilmanvaihto. Talousvesiin ja uimavesiin liittyvissä tarkastuksissa tarkastetaan myös henkilöstön vesihygieeninen osaaminen sekä valvontatutkimusohjelmien toteutuminen ja laatuvaatimusten täyttymisen seuranta sekä asiakkaille tiedottaminen. Tarkastukset tehdään valvontaohjelman ohjeita

30(48) hyödyntäen. Tarkastukset voivat olla laajempiakin tai osatarkastuksia, joissa keskitytään muutamaan ydinasiaan. Jälkitarkastuksilla valvotaan, että valvontakäynnillä sovitut toimenpiteet ja korjaukset on suoritettu. Tarkastuksissa käytetään apuna laatuohjelmaan liittyviä tarkastusohjeita ja tarkastuslistoja. Osassa terveydensuojelun tarkastuksia suoritetaan samalla kuluttajaturvallisuuden tai elintarvikevalvonnan tarkastus. On huomioitavaa, että osana suunnitelmallista valvontaa voi olla viranomaisnäytetulosten seuranta pitkin vuotta. Näin on erityisesti vesilaitosten, uimarantojen ja uima-altaiden kohdalla. 3.4.3. Kunnan viranomaisnäytteiden ottaminen Vesilaitosten talousvesinäytteitä (viranomaisnäytteet) otetaan STM:n asetuksien 401/2001 (pienet kohteet) ja 461/2000 (isot kohteet) mukaisista kohteista. Kohteista otetaan näytteitä erikseen laadittujen valvontatutkimusohjelmien mukaan. Talousvettä toimittavien isojen kunnallisten laitosten valvontatutkimusohjelmien mukainen näytteenotto (viranomaisnäytteet) tapahtuu joko vesilaitoksen oman henkilökunnan toimesta tai vesilaitos on ostanut näytteenottopalvelun laboratoriolta. Pienempien laitosten viranomaisnäytteenotosta pääosa tapahtuu vesilaitoksen omasta toimesta ja osasta viranomaisnäytteet ottaa terveystarkastaja. Vuoden 2011 aikana näytteenottosuunnitelmien tarkistuksen yhteydessä käydään läpi myös itse näytteenotto. Kaikkiaan viranomaisnäytteitä valvontayksikön alueella olevista talousvettä toimittavien laitosten verkostoista otetaan noin 260 kappaletta. Näistä terveystarkastaja ottaa noin 10 %. Pieniä alle 50 käyttäjän laitoksia on valvontayksikön alueella noin 140 kappaletta. Pienistä kohteista osa ottaa näytteet itse ja osasta kohteita vesinäytteen ottaa terveystarkastaja muun tarkastuksen yhteydessä. Vuoden 2011 aikana tarkistetaan kaikkien valvontakohteiden vesinäytteenotto niin, että terveystarkastajan ottamana vesinäytteenottoon liittyy aina myös kaivon tarkastus ja mahdollisesti kohteen muu tarkastus.