Kuopion kaupunki 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamo kirjaamo@tem.fi, aluekehitys@tem.fi KUOPION KAUPUNGIN HAKEMUS KASVUSOPIMUSMENETTELYYN Ohjeenne (TEM/2195/09.01.01./2015 pvm 23.11.2015) mukaan ohessa toimitetaan Kuopion kaupungin ehdotus kasvusopimusmenettelyyn. Haku kasvusopimusmenettelyyn on käsitelty Kuopion kaupunginhallituksessa 25.1.2016 ja se on valmisteltu yhteistyössä alueellisten kumppaneiden, asiantuntijoiden ja alueellisten rahoitusviranomaisten kanssa. Kuopion hakemusaineiston sisältö on seuraava: o o o Kuopion strategia 2020 ja Kuopion kehitysnäkymät Ehdotus strategiseksi teemaksi ja kärkihankeaihiot, joilla toteutetaan teemaa sekä määrärahan tarve vuosina 2016 2018 Vastaukset temaattisiin kysymyksiin: Innovatiiviset julkiset hankinnat ja maahanmuutto. Yhteyshenkilöitä asiassa ovat: strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen ja kv-koordinaattori Raija Kovanen (etunimi.sukunimi@kuopio.fi). Kuopion kaupunki Petteri Paronen kaupunginjohtaja
Kuopion kaupunki 2 (6) KUOPION HAKEMUS KASVUSOPIMUSMENETTELYYN 1. Kuopion strategia 202o ja Kuopion kehitysnäkymät Kuopion strategian 2020 mukaan Kuopio on 150 000 asukkaan elävä ja kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu on strategian keskeinen näkökulma. Maan huipputasolla jatkunut väestönkasvu ja lisääntyvät työpaikat ovat kaupungille mahdollisuus, mutta verorahoituksen supistuvassa tilanteessa myös taloudellinen haaste. Kuopio panostaa edelleen päämäärätietoisesti vahvan ja monipuolisen elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksiin. Vuosina 2009 2013 Kuopion absoluuttinen työpaikkakasvu, noin 1 500, oli vertailukaupunkien paras, muiden suurten kaupunkien menettäessä samalla ajanjaksolla tuhansia työpaikkoja. Kuopion työttömyysaste oli marraskuussa 2015 kuudenneksi pienin vertailukaupungeista pääkaupunkiseudun, Vaasan ja Hämeenlinnan jälkeen. Osansa kasvuun ovat tuoneet viime vuosien kuntaliitokset (Karttula 2011, Nilsiä 2013, Maaninka 2015 ja seuraavana Juankoski 2017). Vuosina 2012 2014 kaupungin väestönkasvu oli runsaat 1 200 asukasta vuodessa, josta noin 1000 asukasta oli muuttovoittoa ja noin 200 asukasta oli luonnollista väestönkasvua. Väestöennusteen mukaan Kuopio kasvaa myös lähivuosina voimakkaasti, noin 1 200 asukkaalla/vuosi päätyen noin 130 000 asukkaaseen vuonna 2030. Kuopion runsas asuntotuotanto on osaltaan mahdollistanut kaupungin kasvun ja kehityksen. Vuonna 2014 kaupunkiin valmistui noin 850 uutta asuntoa ja vuosina 2015 ja 2016 määrä yltää myös lähelle 900 asuntoa. Kaupunkiverkko 2015 tutkimus (Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI) arvioi Kuopion kehityskuvan hyväksi. Hyvä kehityskuva on osoitus siitä, että rytmin vaihto Kuopiossa on onnistunut ja se selittyy mm. Kuopiolle ominaisella toimintatavalla, vahvalla yhteistoiminnallisuudella. 2. Ehdotus strategiseksi teemaksi ja kärkihankeaihiot, joilla toteutetaan teemaa sekä määrärahan tarve vuosina 2016 2018 Kuopion kasvusopimusehdotuksen 2016 2018 strateginen teema on Älykkäitä valintoja vetovoimaisten osaamisympäristöjen toteuttamiseen ja talouden uudistamiseen. Ehdotus tukee hallitusohjelman ja maakunnan kehittämistavoitteita. Strategista teemaa toteutetaan kahdella mittavalla rinnakkaishankkeella: Savilahti 2030 Älyllistä elämää 360 o sekä Kuopion biotuotetehdashankkeella. Kuvassa 1 esitetään hankkeet vaikutuksineen.
Kuopion kaupunki 3 (6) Kuva 1: Kasvusopimusehdotuksen 2016 2018 strateginen teema ja kärkihankkeet Savilahti 2030 Älyllistä elämää 360 o Kuopion ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan oppimis-, innovaatio- ja työpaikkakeskittymän investoinnit ajoittuvat vuosiin 2015 2030 ja niiden arvo yhteensä on noin 1 mrd euroa. Savilahti on Kuopion merkittävin pitkän aikavälin kehittämiskohde. 2020-luvulla alueella on opiskelijoita, työntekijöitä ja asukkaita yhteensä noin 34 000. Hankkeen pääteemoja ovat Osaamisympäristöt 360 o ja Kampusrannat 360 o. Läpileikkaavia teemoja ovat digitalisaatio ja avoin data, vähähiilisyys ja kiertotalous sekä viisas liikkuminen, joissa on mahdollista käynnistää alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita. Savilahti 2030 Älyllistä elämää 360 o toimii yrityksille kehitysalustana ja testausympäristönä erilaisille tuotteille, ratkaisuille ja palveluille sekä innovatiivisten hankintojen kokeiluille. Savilahdessa toimitaan yhteistyössä ja toimijoita osallistaen. Savilahti tunnetaan kansainvälisesti terveys-, ympäristö- ja hyvinvointialojen innovaatioympäristönä, sekä koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan vahvana osaamiskeskittymä ja tiedepuistoalueena. Siellä sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus, Savonia-AMK, useat sektoritutkimuslaitokset, Kuopion yliopistollinen sairaala ja yli 200 yritystä. Asumisen ja uusien palvelujen innovatiivinen sijoittuminen alueelle vuodesta 2018 eteenpäin on uusi näkökulma. Savilahden alueen kehittäminen edistää alueen houkuttelevuutta, elinkeinoelämän uudistumista ja kasvua, sekä sen kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin. Lisäksi avautuu mahdollisuus tehdä innovatiivisia julkisia hankintoja ja täten edistää yritysten ja kaupungin välistä yhteistyötä alueen ja sen toimintojen kehittämisessä, sekä uusien ratkaisujen käyttöönotossa. Kuopion biotuotetehdas Pohjois-Savon taloutta on voimakkaasti uudistamassa toinen kasvusopimusehdotuksen kärkihanke Kuopion biotuotetehdas. Hankkeen ympäristöselostus on valmistunut joulukuussa 2015. Rakentaminen on ajoittumassa v. 2017 2019. Tehdasinvestoinnin arvo on yhteensä noin 1,4 mrd euroa. Rakennusajan kokonaistyöllistävä vaikutus Suomessa on 5 700 henkilötyövuotta, josta Pohjois-Savossa 3 000. Tuotan-
Kuopion kaupunki 4 (6) to on tarkoitus käynnistää vuoden 2019 aikana ja täysi tuotantokapasiteetti saavuttaa vuonna 2021. Toteutuessaan tehdas tuottaa 1,2 miljoonaa tonnia havusellua sekä 1 TWh sähköä ja 65 000 tonnia kemikaaleja. Mahdollinen biotuotetehdas tulee tarjoamaan tulevaisuudessa pitkäjänteisiä yhteistyömahdollisuuksia Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun kampuksien eri tutkimus- ja osaamisalojen kesken mm. pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä. Hanke tarjoaa myös Savonia AMK:n osalta hyviä yhteistyömahdollisuuksia ja tässä vaiheessa on tunnistettu mm. vesiteknologian alan mahdollisuudet. Savon ammatti- ja aikuisopistolla sekä Ylä-Savon ammattioppilaitoksella on keskeinen rooli koulutusyhteistyössä, kun toimialalle tarvitaan kouluttaa eri alojen osaajia. Käynnistyttyään tehtaan merkittäviä aluetalousvaikutuksia on BKT:n kasvu 807 ja viennin arvo 605 miljoonaa euroa vuodessa. Puunhankinnan arvo vuositasolla on 6,7 miljoonaa euroa. Biotuotetehtaan valmistuttua työpaikkavaikutus Suomessa on yhteensä 3 400. Tästä Kuopion seudulle kohdistuu 750 työpaikkaa ja muualle maakuntaan 750. Biotuotetehdas itse työllistää 200 prosessityöntekijää. Palkkojen arvo yhteensä Pohjois-Savossa on vuositasolla 50 miljoonaa (tästä vaikutus kunnallisveroihin on 8 miljoonaa euroa vuodessa). Liittymäpinnat maakunnan kehittämiseen sekä hallitusohjelmaan Biotuotetehdas tukee Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimintalinja 1:n mukaista talouden uudistumisen painopistettä mm. puun uusiokäytön ja biotalouden näkökulmasta. Yhtymäkohtia on löydettävissä myös maakunnan kehittämisen läpileikkaavaan teemaan, vesi- ja kaivosturvallisuuden kehittämisympäristö sekä ilmatutkimus. Savilahti 2030 linkittyy samaan toimintalinja 1:een terveysklusterin näkökulmasta. Lisäksi Savilahti 2030 tukee maakunnan toimintalinja 2:n painopistettä työvoiman riittävyyden ja osaamisen turvaamiseksi (Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina) sekä toimintalinja 4:n painopistettä toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus (vetovoimainen ja kestävä aluerakenne ja liikennejärjestelmän toimivuus mm. viisaan liikkumisen näkökulmasta). Taulukko 1 kuvaa kärkihankkeiden yhtymäkohdat hallitusohjelmaan. Taulukko 1: Liittymäkohdat hallitusohjelman kärkihankkeisiin Kärkihanke 1 TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY Linkitys Kuopion kasvusopimusehdotukseen Kärkihanke 1: Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja Savilahti 2030: uutta toimitilaa n. 200 000-250 000 k-m 2 ja liiketilaa yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla 8 000-12 000 k-m 2 Kärkihanke 5: Asuntorakentamista lisätään Savilahti 2030: uutta asumista n. 300 000 k-m 2 2 OSAAMINEN JA KOULUTUS Kärkihanke 2: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 4 BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä 5 DIGITALISAATIO, KOKEILUT JA NORMIEN PURKAMINEN (Toimintatavat) Kärkihanke 2: Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Kärkihanke 4: Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri Savilahti 2030: ammatillisen koulutuksen sijoittuminen alueelle, uudenlaisen 3 koulutusasteen oppimisympäristön kehittäminen Biotuotetehdas: ammatillisen koulutuksen vastaaminen elinkeinoelämän tarpeisiin Savilahti 2030: osaamiskeskittymän kehittäminen, uusien innovaatioiden kokeiluympäristö Biotuotetehdas: potentiaalinen innovaatioiden kehittämisalusta Savilahti 2030: vähähiiliset, energiatehokkaat ratkaisut Biotuotetehdas: mm. biosähkö, biokaasu Biotuotetehdas: puuraaka-aineen käyttö 6,7 milj.m 3 /vuosi Savilahti 2030: informaatioalusta viisaalle liikkumiselle, energiaratkaisuille, palveluille Savilahti 2030: tulevaisuushanke, joka mahdollistaa kokeiluja
Kuopion kaupunki 5 (6) Kärkihankkeiden määrärahan tarve 2016 2018 ja sisällöt Kuopion kärkihankkeet mahdollistavat yrityslähtöisen kehittämisen ja kokeilun. Sisältöteemoja on avattu taulukossa 2. Tarvetta on esiselvitystyyppiselle rahoitukselle useissa, jatkuvasti täsmentyvissä kehittämisen teemoissa. Tavoitteena on koota laajempi monitoimiverkosto ja täsmentää useampivuotista etenemispolkua ja tiekarttaa. Ensimmäisenä vuonna esitetään kasvusopimuksen kautta rahoitettavaksi toimenpiteitä yhteensä 200 000 euron ja kahtena seuraavana vuonna 500 000 euron verran. Kuopion kaupunki varautuu osaltaan vastaavan kuntarahoituksen osoittamiseen. Mikäli alueellisten innovatiivisten kokeilujen rahoitusta on kohdennettavissa myös innovatiivisten julkisten hankintojen ja maahanmuuton teemoihin, esitetään näihin lisäksi 200 000 euroa vuodessa vuosina 2017 2018. Haettavaa rahoitusta on tarkoitus käyttää ns. vipurahoituksena hankkeiden valmisteluun ja tarvittaviin selvityksiin. Itse hankkeiden toteutukseen rahoitus pyritään kokoamaan yksityiseltä sektorilta, kunnilta jne. Taulukossa 2 esitetään teemoja vuosille 2016 2018 kokeilu- ja kehittämishankkeiden jatkoneuvottelujen pohjaksi. Taulukossa mainitaan myös Kuopion paikallisia kumppanitahoja ja kaupunkiverkostoja. Kärkihankkeisiin osallistuvat luonnollisesti yritykset, sekä kaupunkikonsernin ja oppi- ja tutkimuslaitosten kansainväliset yhteistyökumppanit ja verkostot. Taulukko 2: Kärkihankkeiden sisältöjä ja yhteistyötahoja Älykkäitä valintoja vetovoimaisten osaamisympäristöjen toteuttamiseen ja talouden uudistamiseen Kokonaisuudet Neuvoteltavia kokeilu- ja kehittämiskokonaisuuksia Kuopion kumppaneita SAVILAHTI 2030 - Älyllistä elämää 360 o OSAAMISYMPÄRISTÖT 360 o Työ, opiskelu, yrittäminen ja innovaatiot, Health and Wellbeing KAMPUSRANNAT 360 o Asuminen, liikkuminen, vapaa-aika Digitalisaatio ja avoin data - Oppimis-, innovaatio- ja työpaikka-keskittymä Uudenlainen oppimisympäristö (3 koulutusastetta) Uusien palvelu- ja liiketoimintamuotojen kokeilut (24/7; liikkuvuus, digitaaliset hyvinvoinnin arvioimisen työkalut, terveyden pelillistäminen) Yritysten digitaalinen Savilahti Ympäristö- ja clean tech -teknologiat Asumisen uudet mallit ja muodot Kallioluolien uusiokäyttö Informaatioalusta mm. viisaalle liikkumiselle, energiaratkaisuille ja uusille palveluille Viisas liikkuminen Liikkumisen informaatio, liikkuminen palveluna ja sovellukset (MaaS) Kaupunkipyöräily Eri liikennemuotojen sujuva yhdistäminen Imago ja käyttäjien valmennus Vähähiilisyys ja kiertotalous BIOTUOTETEHDAS Tutkimus- ja osaamisyhteistyömahdollisuudet Vähähiilisyyden tiekartta 2016 (EAKR) Toimijoiden yhteiset energiainvestoinnit Liikenteen vähäpäästöiset ratkaisut Resurssiviisaat kaupungit Mahdollisuudet pitkäjänteiseen yhteistyöhön Itä- Suomen yliopiston (Kuopio, Joensuu) ja Savonia AMK:n kanssa. Esimerkkinä mm. vesiteknologia ja vesiturvallisuus Teknologiayritykset, palveluja tuottavat yritykset Itä-Suomen yliopisto, Savonia Ammattikorkeakoulu, Savon ammatti- ja aikuisopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Technopolis Kuopio Kuopio Innovation, Kuopion Energia Savilahden alueen sektoritutkimuslaitokset VTT, THL, GTK jne. Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon Ely-keskus, TEM/Tekes, Inkakaupungit Pohjois-Savon kunnat Kaupunkien teemaverkostot ja kehittäjäverkostot esim. ODAhanke; FISU -verkosto jne. Kansainväliset kumppanuudet (mm. Shanghai Pudong) ja teemaverkostot WHO Healthy Cities ja ICLEI, EIP Smart cities & communities Finnpulp, Teknologiayritykset Itä-Suomen yliopisto ja sektoritutkimuslaitokset, Savonia ammattikorkeakoulu
Kuopion kaupunki 6 (6) 3. Vastaukset temaattisiin kysymyksiin INNOVATIIVISTEN JULKISTEN HANKINTOJEN TILANNE Kuopion kaupungin palvelu- ja hankintaohjelma ja palvelu- ja hankintalinjaukset 2013-2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 30.9.2013. Ohjelma toteuttaa kaupungin strategiaa ja linjaa kaupungin vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen vuosien 2013 2020 aikana. Ohjelmassa mm. linjataan innovatiivisten hankintojen lisääminen. Kuopion kaupunki osallistuu 15 kaupungin kanssa Tekesin käynnistämään innovatiivisten hankintojen valmennusohjelman. Kuopion kaupunki tekee kiinteää yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Kuopiossa kokeillaan vuosina 2016-17 palvelualoitetta. Menettelyllä on tavoitteena lisätä kuntalaisten, kunnan ja yrittäjien keskinäistä vuorovaikutusta sekä luoda uusia ehdotuksia ja ideoita kunnan palvelujen kehittämiseen. Alueella toimii erillinen hankinta-asiamies, joka toimii IS Hankinnasta käsin. Kuopiossa on käytössä päätösten yritysvaikutusten arviointi. Suurimpia infrastruktuurihankkeita toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa (esimerkkeinä Kuntolaakso/Health City, Lippumäki, Lumit-oppilaitoshanke). Kuopiossa on toteutettu laaja neljän koulun ja yhden päiväkodin elinkaarihankekokonaisuus (sopimus 93 milj. ). Elinkaarimalli saa jatkoa vuosina 2016-2018, jolloin kahden uuden koulun rakentaminen (sopimus 42 milj. ) toteutetaan samalla mallilla. Innovatiiviset julkiset hankinnat käsitetään Kuopiossa hankinnoiksi, joissa toteutetaan uudenlaista hankintamenettelyä, uudenlaisia sopimuksia, uudenlaisia innovatiivisia ratkaisu-/toteutusmalleja. Innovatiiviset hankinnat tukevat kaupungin strategian toteuttamista (mm. asiakaslähtöisyys, tuottavuus, ennaltaehkäisy). MAAHANMUUTON JA KOTOUTUMISOHJELMAN TILANNE Kuopion kotoutumisohjelma, Kotoutuminen Kuopioon toimenpideohjelma on hyväksytty marraskuussa 2015 ja sitä tarkistetaan tarpeen mukaan (www.kuopio.fi/muuttajat/maahanmuuttajat). Kuopio toimi 2011 2013 TEMin valitsemana Osallisena Suomessa -pilottikaupunkina, jossa kehitettyjä uusia maahanmuuttajien suomen kielen opetuksen malleja levitettiin aktiivisesti muualle Suomeen. Akuuttiin pakolaiskriisiin vastaaminen Vuodenvaihteessa 2015/2016 Kuopiossa ja Siilinjärvellä on yhteensä noin 400 500 turvapaikanhakijaa. Kaupungin roolina on ollut yhteistyöstä sekä yhteiskuntarauhan kannalta keskeisistä asioista huolehtiminen. Vahvuus on, että Kuopion vastaanottoyksikön toiminnasta vastaa Kuopion Setlementti Puijola ry. Sillä on pitkä kokemus hallinnoimansa Monikulttuurikeskus Kompassin laaja-alaisesta toiminnasta sekä maahanmuuttajien Tervetuloa Suomeen -kurssin tuottamisesta Kuopiossa. Muutoin haasteeseen on vastattu mm. laaja-alaisella viranomais- ja toimijayhteistyöllä, laajan järjestökentän aktivoimisella, määräaikaisen maahanmuuttokoordinaattorin palkkaamisella, valmistautumalla turvapaikanhakijoiden oleskeluluvan saamisiin kuntapalveluissa sekä hankevalmisteluilla. Maahanmuuttajien osaamispotentiaalin hyödyntämisen keinovalikoimaa tarkastellaan jatkuvasti ja kotoutumisohjelman lähivuosien toimenpiteiden määrittelyn yhteydessä sekä valtakunnallisten toimintaperiaatteiden täsmentyessä. Työelämäpolulla on käynnissä monitoimijaista ESRhankevalmistelua yhdessä Itä-Suomen yliopiston, oppilaitosten ja kaupungin kesken. Maahanmuuttajien yrittäjyyspolkua kehitetään edelleen. Kuopiossa on pidemmällä aikaa kehitetty nk. kvkohtaamokonseptia laajalla yhteistyöllä kv-osaajien ja työnantajien kohtaamisen edistämiseksi. Toiminta linkittyy Pohjois-Savon Team Finland organisaatioon sekä mm. Itä-Suomen yliopiston kauppatieteen laitoksen hankkeeseen Henkeä pohjoissavolaisten yritysten kansainvälistymiseen. Kansalaislähtöisen kehittämisen kokeiluhankkeilla (ESR) Kuopion kaupunkialueella on luotu ja luodaan edelleen valmiuksia maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamiseen.