YVL E.7, YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAIT- TEET, LUONNOS L2

YVL E.7, YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAIT- TEET, LUONNOS L2 19.6.2012 Kim Wahlström Säteilyturvakeskus 2011

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 Luonnos Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Määritelmät... 1 3 Soveltamisala... 4 4 Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden vaatimusmäärittely, valinta ja hankinta... 4 4.1 Yleiset vaatimukset sähkö- ja automaatiolaitteiden vaatimusmäärittelylle, valinnalle ja hankinnalle... 4 4.2 Vaatimusmäärittely... 5 4.3 Konfiguraation hallinta... 6 4.4 Soveltuvuusarvio... 7 4.4.1 Alustava soveltuvuusarvio... 8 4.4.2 Lopullinen soveltuvuusarvio... 9 5 Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden laadunhallinta... 10 5.1 Yleiset vaatimukset laadunhallinnalle... 10 5.2 Laadunhallintajärjestelmä... 10 6 Sähkö- ja automaatiojärjestelmien, -laitteiden sekä kaapeleiden kelpoistaminen... 11 6.1 Yleiset vaatimukset kelpoistamiselle... 11 6.2 Kelpoistussuunnitelma... 11 6.3 Kelpoistukseen kuuluvat testit... 12 6.4 Sähkö- ja automaatiolaitteiden suunnittelu- ja valmistusprosessin arviointi... 14 6.5 Yhteensopivuus sähköverkon kanssa... 14 6.6 Kelpoistaminen ympäristöolosuhteisiin... 15 6.7 Sähkömagneettinen yhteensopivuus... 16 6.8 Kelpoistaminen analyysein... 17 6.9 Käyttökokemukset... 17 6.10 Tyyppihyväksyntä... 17 7 Turvallisuusluokiteltujen laitteiden ohjelmistojen kelpoistus... 18 7.1 Ohjelmistopohjaisten laitteiden erityisvaatimukset... 18 7.2 Perusjärjestelmän ja sovelluksen ohjelmiston kelpoistaminen... 19 7.3 Ohjelmistojen suunnittelumenetelmät ja prosessit... 19 7.4 Ohjelmistotyökalut... 20 7.5 Tietoturvallisuus ja tiedonsiirrollinen erotus... 20 7.6 Olemassa oleva ohjelmisto... 21 7.7 Ohjelmiston testaus... 21 8 Vastaanotto, asennus ja käyttöönotto... 22

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 Luonnos 8.1 Yleiset vaatimukset vastaanotolle, asennukselle ja käyttöönotolle... 22 8.2 Vastaanottotarkastus... 22 8.3 Asennus... 22 8.4 Käyttöönotto... 22 9 Vanhenemisen seuranta... 24 10 Luvanhaltijan viranomaisvalvontaa koskevat vaatimukset... 25 10.1 Laadunhallinnan valvonta... 25 10.2 Kelpoistussuunnitelma... 25 10.3 Soveltuvuusarviot... 25 10.4 Valmistuksen valvonta ja tehdaskokeet... 26 10.5 Asennuksen valvonta... 26 10.6 Käyttöönoton valvonta... 27 10.7 Käytönaikainen valvonta... 27 10.8 Käytönaikaiset muutostyöt... 27 10.9 Vanhenemisen seuranta... 28 10.10 Yhteenveto STUKille eri vaiheissa toimitettavista asiakirjoista... 28 11 Säteilyturvakeskuksen valvonta... 30 11.1 Laadunhallinnan valvonta... 30 11.2 Valmistuksen valvonta ja tehdaskokeet... 30 11.3 Asennuksen valvonta... 30 11.4 Käyttöönoton valvonta... 30 11.5 Käytönaikainen valvonta... 30 11.6 Käytönaikaiset muutostyöt... 31 11.7 Vanhenemisen seuranta... 31 12 Viitteet... 31 13 Liitteet... 32

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 Luonnos VALTUUTUSPERUSTEET Ydinenergialain (990/1987) 7 r mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. SOVELTAMISSÄÄNNÖT YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7 a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7 r kolmannen momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä. Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa XX.XX.201X alkaen toistaiseksi. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STU- Kin päätöksellä. Ohje kumoaa 24.6.2004 annetun ohjeen YVL 5.2 ja 13.9.2002 annetun ohjeen YVL 5.5.

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 1 (37) 1 Johdanto Säteilyturvakeskuksen (STUK) valvontaoikeuksiin sisältyy ydinenergialain [1] 63 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan oikeus vaatia, että ydinlaitoksen osiksi tarkoitetut laitteet valmistetaan Säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi Säteilyturvakeskuksella on oikeus velvoittaa luvan haltija tai hakija järjestämään STUKille tilaisuus riittävästi tarkkailla laitteiden valmistusta. Ydinenergialain [1] kohdan 4 mukaan STUKin tulee saada tarvitsemansa tiedot sekä tarkastettavakseen ydinlaitoksen rakenteiden ja laitteiden valmistukseen, laadunvalvontaan tai käsittelyyn liittyvät suunnitelmat ja sopimukset sekä niiden perusteet. Vaatimuksia ydinvoimalaitosten turvallisuudesta esitetään valtioneuvoston asetuksessa [2]. Asetus sisältää sekä yleisiä määräyksiä kaikista turvallisuusjärjestelmistä että myös määräyksiä ydinvoimalaitoksen sähkö- ja automaatiojärjestelmistä. Lisäksi asetuksessa on esitetty vaatimuksia suunnitteluprosessille, suunnitteluorganisaatiolle ja laadunhallinnalle. Ohjeessa YVL B.1 annetaan ohjeita ydinlaitoksen turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusluokiteltujen järjestelmien suunnittelua varten sekä täsmennetään valtioneuvoston asetuksessa annettuja suunnitteluvaatimuksia. Ydinlaitoksen turvallisuusluokitusta käsitellään ohjeessa YVL B.2. YVL ohjeiden lisäksi ydinlaitoksen sähkö- ja automaatiojärjestelmiä, -laitteita sekä kaapeleita koskevat myös Suomessa voimassa olevat sähköturvallisuus- ja koneturvallisuusmääräykset. Sähkö- ja koneturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön noudattamista valvovat asianomaiset viranomaiset. Edellä mainitut määräykset muodostavat sähkö- ja koneturvallisuuden lisäksi perustan myös sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden ydinturvallisuudelle, jonka lisäksi tässä ohjeessa annetaan ydinturvallisuuteen liittyviä lisävaatimuksia. 101. Ydinlaitoksilla on noudatettava suomessa voimassaolevia sähkö- ja koneturvallisuusvaatimuksia. Tässä ohjeessa sovelletaan standardin [3] mukaista laadunhallinnan sanastoa, mikäli määritelmissä ei muuta todeta. 2 Määritelmät Akuston puskuvarausjännite Akuston puskuvarausjännitteellä tarkoitetaan akuston varaustilan ylläpitämiseksi tarvittavaa akkuvaraajan kehittämää jännitettä, joka on suurempi kuin akuston nimellisjännite. Automaatiolaite Automaatiolaitteet ovat laitteita, jotka ohjaavat, säätävät tai havainnoivat ydinlaitoksen tai sen laitteiden toimintaa. Ohjaus voi olla joko automaattista toimintaa tai ihmisten antamien komentojen välittämistä. Alustava soveltuvuusarvio

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 2 (37) Alustavalla soveltuvuusarviolla luvanhaltija todentaa laitteen soveltuvan käyttöpaikkaansa mitoitusarvojensa perusteella. Lisäksi tarkastetaan ja suunnitellaan laitteen kelpoistus. Alustavan soveltuvuuden arvioinnin jälkeen laiteen vaatimusmäärittely on todennettu ja laitteen hankinta voidaan tarvittaessa käynnistää. Kehitettävä ohjelmisto Nyt käsillä olevan suunnittelutyön yhteydessä valmistettava ohjelmisto, esimerkiksi ohjelmoitavan logiikan sovelluksen ohjelmisto. Kelpoistus Kelpoistuksella (Qualification) osoitetaan viranomaiselle, että tuote täyttää kaikissa suhteissa turvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Kelpuutus Kelpuutus (Validation) on objektiiviseen näyttöön perustuva varmistuminen siitä, että tuote täyttää tiettyä käyttöä tai soveltamista koskevat vaatimukset. Kelpuutusvaiheita ovat tyypillisesti erilaiset tyyppitestit, tehdas- ja laitoskokeet. Keskeinen onnettomuusinstrumentointi Ydinlaitoksen hallittuun tilaan ohjaamiseen ja siinä pitämiseen tarvittavat mittaus- ja tilatietoindikaatiot, joilla todetaan turvatoimintojen toteutuminen. Näihin kuuluvat koko tiedonvälitysketjun laitteet anturista näyttölaitteeseen. Käyttöpaikan vaatimukset Laitteen ydinlaitoksella sijaitsevan käyttöpaikan laitteelle kohdistamat vaatimukset. Käyttöpaikka laitoksella ja osana laitoksen muita järjestelmiä asettaa laitteelle mm. ympäristöolosuhdekestoisuus-, toiminnallisuus-, suorituskyky- sekä mahdollisia onnettomuusolosuhdekestoisuusvaatimuksia. Laitteen elinkaari Laitteen eri vaiheet suunnittelusta tuotantoon, käyttöön, ylläpitoon ja käytöstäpoistoon. Lopullinen soveltuvuusarvio Lopullisella soveltuvuusarviolla luvanhaltija osoittaa (kelpuuttaa) laitteen olevan mitoitusarvojensa mukainen mm. tyyppihyväksyntöjen/testausten, laadunhallinnan menettelyjen ja käyttökokemustietojen avulla. Menettely Ohjeistuksen, toimintatapojen ja suorittavan organisaation muodostama kokonaisuus, esimerkiksi tietoturvamenettelyt. Mitoitusarvo

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 3 (37) Laitevalmistajan laitteen tai automaatiojärjestelmäalustan suunnittelun perustana käyttämä lähtökohta, esimerkiksi katkaisijan nimellisvirta tai ohjelmoitavan logiikan suoritusjakson kesto. Valmistaja ilmoittaa mitoitusarvot tavallisimmin laitteen esitteessä tai spesifikaatiossa. Normaalit käyttöolosuhteet Käyttöolosuhteet, joissa laitteeseen ei kohdistu yleisestä teollisuussovelluksesta poikkeavia rasituksia, kuten maanjäristyskestoisuus-, onnettomuusolosuhde- tai suuria oikosulkukestoisuusvaatimuksia. Ohjelmistopohjainen Toiminto, joka on toteutettu ajamalla suorittimella ohjelmakoodia. Termiä ei pidä sotkea käsitteeseen ohjelmoitava. Ohjelmistopohjainen lämpötilamittalähetin ei esimerkiksi ole mitenkään valmistuksen jälkeen ohjelmoitavissa, mutta sen toiminta on silti ohjelmistopohjaista. Olemassa oleva ohjelmisto Ohjelmisto, joka on valmistettu aikaisemmin ennen nyt kyseessä olevaa suunnittelutehtävää, kuten esimerkiksi sarjavalmisteisen painelähettimen ohjelmisto tai ohjelmoitavan logiikan perusjärjestelmän ohjelmisto. Perusjärjestelmän ohjelmisto Laitteen ohjelmisto, jota ei muuteta käyttökohteen mukaan, esimerkiksi reaaliaikakäyttöjärjestelmä, verkkokommunikointirutiinit tai funktiokirjastot. Käyttäjällä ei usein ole pääsyä perusjärjestelmän ohjelmistoon. Sarjavalmisteinen laite Sarjavalmisteinen laite on laite, joka ei ole suunniteltu ja valmistettu käyttöpaikkaa varten tilaajan tilauksesta. Sovelluksen ohjelmisto Laiteen ohjelmisto, joka luodaan käyttöpaikkakohtaisesti käyttöpaikassa halutun toiminnallisuuden saavuttamiseksi. Käyttäjällä on usein mahdollisuus tarkastella tai muuttaa sovelluksen ohjelmistoa. Sähkölaite Sähkölaitteet ovat laitteita, joita käytetään sähköenergian tuottamiseen, välittämiseen, muuttamiseen ja sähköverkon suojaukseen. Sähkölaitteita ovat mm. akut, muuntajat, jakokeskukset, sähkönjakeluverkon suojareleet, moottorit, taajuusmuuttajat ja sähkömekaaniset komponentit. Mikäli ydinlaitoksella käytetään hajautettua automaatiota, jossa automaatiotoimintoja on jaettu sähkölaitteille, esimerkiksi suojareleille ja taajuusmuuttajille, tulee näitä sähkölaitteita käsiteltäessä ottaa huomioon myös automaatiolaitteiden vaatimukset. Todentaminen

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 4 (37) Todentaminen (Verification) on objektiiviseen näyttöön perustuva varmistuminen siitä, että tuote täyttää määritellyt vaatimuksen. Todentaminen on yleensä osa kutakin toimintaprosessin vaihetta. Vaatimusmäärittely Yhteenveto laitteen tai järjestelmän käyttöpaikan vaatimuksista. Suorien käyttöpaikan asettamien vaatimusten lisäksi laitteeseen voi kohdistua myös järjestelmän laatusuunnitelmasta tulevia laadunhallinnallisia ja dokumentaatiovaatimuksia sekä järjestelmän/laitteen kelpoistussuunnitelmasta tulevia kelpoistukseen liittyviä vaatimuksia. 3 Soveltamisala Tässä ohjeessa esitetään ydinlaitosten sähkö- ja automaatiolaitteita sekä kaapeleita koskevia yksityiskohtaisia turvallisuusvaatimuksia sekä niitä koskevat STUKin valvontaan ja tarkastuksiin liittyvät menettelyt. Koska sähkö- ja automaatiojärjestelmiä mm. kelpoistus- ja ylläpitomielessä joudutaan usein käsittelemään järjestelmätasolla, annetaan tässä ohjeessa joiltain osin myös järjestelmätason vaatimuksia, vaikka ohje kohdistuu pääasiassa laitetasolle. 4 Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden vaatimusmäärittely, valinta ja hankinta 4.1 Yleiset vaatimukset sähkö- ja automaatiolaitteiden vaatimusmäärittelylle, valinnalle ja hankinnalle 401. Luvanhaltijan suunnittelumenettelyjen on sisällettävä menettelyt sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden käyttöpaikan vaatimusmäärittelyjen laatimiseksi. 402. Luvanhaltijalla on oltava menettelyt joilla sähkö- ja automaatiolaitteita sekä kaapeleita koskevat vaatimukset viestitään laitteen elinkaareen liittyville organisaatioille ja niiden alihankkijoille. 403. Luvanhaltijan suunnittelumenettelyissä on esitettävä menettelyt, jolla turvallisuusluokan 2 sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden vaatimusmäärittely arvioidaan (vaatimus 428). 404. Luvanhaltijan suunnittelumenettelyjen on sisällettävä menettelyt sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden alustavan ja lopullisen soveltuvuusarvion laatimiseksi. 405. Luvanhaltijan suunnittelumenettelyjen on sisällettävä menettelyt sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden kelpoistussuunnitelman laatimiseksi. 406. Luvanhaltijan toimittajienarviointimenettelyiden on sisällettävä sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden toimittajien arviointi. 407. Ennen sähkö- tai automaatiolaitteen tai kaapelin toimittajan valintaa luvanhaltijan on todettava, että toimituksen laatuun vaikuttavilla organisaatioilla on hyvä turvallisuuskulttuuri ja edellytykset korkealaatuiseen toimintaan.

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 5 (37) 408. Luvanhaltijan turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- tai automaatiolaitteen sekä kaapelin suunnittelu- ja hankintaprosessissa on määriteltävä prosessin eri vaiheissa tuotettava dokumentaatio. 409. Luvanhaltijan on laadittava ja pidettävä yllä luetteloa laitoksen keskeisestä onnettomuusinstrumentoinnista (ks. määritelmät). 410. Turvallisuusluokan 2 sähkölaitteiden ja kaapeleiden sekä niiden onnettomuudessa tarvittavien turvallisuusluokan 3 sähkölaitteiden ja kaapeleiden, joille on asetettu erityisvaatimuksia ympäristöolosuhdekestoisuudesta, suunnittelun, valmistuksen ja testauksen on perustuttava suomalaisiin tai kansainvälisiin sähkölaitestandardeihin sekä soveltuvin osin ydinteknisiin standardeihin ja ohjeisiin. 411. Muiden kuin vaatimuksessa 410 mainittujen turvallisuusluokan 3 sähkölaitteiden ja kaapelien suunnittelussa, valmistuksessa ja testauksessa on käytettävä soveltuvia suomalaisia tai kansainvälisiä sähkölaitestandardeja. 412. Turvallisuusluokan 2 automaatiolaitteiden suunnittelun, valmistuksen ja testauksen on perustuttava ydinteknisiin standardeihin ja ohjeisiin. 413. Turvallisuusluokkien 3 automaatiolaitteiden suunnittelussa, valmistuksessa ja testauksessa on käytettävä soveltuvia kansainvälisiä automaatiolaitestandardeja. 414. Ydinlaitosten sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden suunnittelussa ja valmistuksessa on otettava huomioon Suomessa voimassa olevat, muiden viranomaisten kuin STU- Kin antamat, määräykset. Näitä ovat mm. sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat turvallisuusstandardit ja sähköturvallisuutta valvovien viranomaisten antamat ohjeet (esimerkiksi standardisarja SFS 6000: Pienjännitesähköasennukset, standardi SFS 6001: Suurjännitesähköasennukset ja standardi SFS 6002: Sähkötyöturvallisuus) sekä koneturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet. 415. Ydinlaitoksen sähkö- ja automaatiolaitteet sekä kaapelit on varustettava käyttöpaikan ympäristöolosuhteet ja rasitukset kestävästä materiaalista valmistetulla, merkintäjärjestelmän mukaisella tunnusmerkinnällä, joka on helposti luettavissa. 4.2 Vaatimusmäärittely 416. Turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- ja automaatiolaitteita tai kaapeleita valittaessa tai hankittaessa on laadittava vaatimusmäärittely. 417. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin vaatimusmäärittelystä on käytävä ilmi laitteelta tai kaapelilta tulevassa käyttöpaikassa vaadittavat ominaisuudet (esim. käyttöpaikan toiminnalliset, suorituskyky- ja luotettavuusvaatimukset, ympäristö- ja käyttöolosuhteet, liityntöjä, määräaikaistestejä, kunnossapitoa, tietoturvallisuutta, kelpoistusta ja käyttöikää koskevat vaatimukset). 418. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin vaatimusmäärittelystä on käytävä ilmi laitetta tai kaapelia koskeva turvallisuusluokitus.

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 6 (37) 419. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin vaatimusmäärittelystä on käytävä ilmi laitetta tai kaapelia koskeva maanjäristyskestoisuusluokitus. 420. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin vaatimusmäärittelystä on käytävä ilmi laitteeseen tai kaapeliin sovellettavat standardit. 421. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin vaatimusmäärittelystä on käytävä ilmi laitetta tai kaapelia koskevat järjestelmän ja sen laitteiden laatusuunnitelmassa esitetyt vaatimukset. 422. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin vaatimusmäärittelystä on käytävä ilmi laitetta tai kaapelia koskevat järjestelmän tai laitteen kelpoistussuunitelmassa esitetyt vaatimukset 423. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin vaatimusmäärittelyä on ylläpidettävä koko järjestelmän suunnittelu-, valmistus- ja käyttöjakson ajan. 424. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin lopullisen vaatimusmäärittelyn on oltava niin yksityiskohtainen, että lopputuotteen vaatimustenmukaisuus on todennettavissa kyseisiä vaatimuksia vasten sekä että lopputuote on testattavissa ja kelpoistettavissa. 425. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin vaatimusten on oltava ristiriidattomia ja yksikäsitteisiä. 426. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin vaatimusten on oltava jäljitettävästi seurattavissa ne synnyttäviin ylemmän tason vaatimuksiin (esim. järjestelmätason vaatimuksiin, laitostason konseptivaatimuksiin ). 427. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin vaatimusten on oltava laitoksen turvallisuusanalyyseissä tehtyjen oletusten mukaisia. 428. Turvallisuusluokassa 2 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin vaatimusmäärittely on tarkastettava kyseisen kohteen suunnitteluun osallistumattoman asiantuntijan toimesta. 429. Turvallisuusluokassa 2 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapelin vaatimusmäärittelyn tarkastuksesta (vaatimus 428) on tehtävä raportti, jossa on esitettävä tarkastuksessa tehdyt havainnot sekä perusteltu johtopäätös vaatimusmäärittelyn oikeellisuudesta. 430. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiolaitteen tai kaapeleiden vaatimusmäärittelyn arviointiraporttia (vaatimus 429) tulee ylläpitää vaatimusmäärittelyä muutettaessa. 4.3 Konfiguraation hallinta Konfiguraationhallinnan toimintoja ovat: konfiguraatioyksiköiden määrittäminen, konfiguraation tunnistaminen, muutostenhallinta (sisältäen tuotannon ja toimintaprosessien muutostenhallinnan), tilatiedon hallinta, konfiguraationhallinnan auditoinnit ja katselmukset, rajapintojen hallinta sekä alihankkijoiden ja toimittajien hallinta. Hyvässä konfiguraationhallinnan suunnitelmassa esitetään myös:

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 7 (37) miten konfiguraationhallinnan johtaminen (kaikkien projektiin liittyvien organisaatioiden kuvaus, vastuiden määrittäminen organisaatioiden sisällä, viittaukset ulkoisiin rajoitteisiin, konfiguraationhallintaan liittyvien prosessien mittaus ja niiden kehittäminen) on järjestetty konfiguraationhallintaan liittyvät aikataulut konfiguraationhallintaan kohdistetut resurssit miten konfiguraationhallinnan suunnitelmaa pidetään yllä samalla kun sitä jatkuvasti projektin edetessä kehitetään. 431. Luvanhaltijan menettelyjen on sisällettävä sähkö- ja automaatiojärjestelmät, niiden laitteet ja ohjelmat sekä työkalut kattava asianmukainen (standardinmukainen) konfiguraationhallintamenettely. 432. Sähkö- ja automaatiolaitteiden konfiguraationhallinta tulee määritellä ja kuvata konfiguraationhallinnan suunnitelmassa, joka määrittelee, miten konfiguraationhallinta toteutetaan ydinlaitoksella, tietyssä toimintaprosessissa tai projektissa. 433. Sähkö- ja automaatiolaitteiden konfiguraationhallinnan kannalta merkittävät termit on määriteltävä niin, että ne vastaavat konfiguraationhallintaa kuvaavien standardien merkityksiä (tai YVL ohjeistossa esitettyjen termien määritelmiä) ja niin, että ne ovat yksiselitteisiä. 434. Sähkö- ja automaatiolaitteiden konfiguraationhallitamenettelyjen tulee koskettaa kaikkia järjestelmän/yksikön sisällä olevia valmiita tai puolivalmiita tuotteita kuten esimerkiksi laitteistoa, ohjelmistoa, dokumentteja, tukitoiminnoissa käytettäviä työkaluja ja näiden rajapintoja koko niiden elinkaaren ajan. 435. Sähkö- ja automaatiojärjestelmät, niiden laitteet ja ohjelmat on konfiguraationhallinnassa jaettava riittävän pieniin kokonaisuuksiin (konfiguraatioyksikköihin), jotta niitä voidaan seurata ja hallita niin, että hyväksytyt tuotekonfiguraatiot voidaan tunnistaa. 436. Sähkö- ja automaatiojärjestelmien parametrimuutosten suorittamisesta tulee olla menettelyt, joissa kuvataan parametrimuutosten hyväksymiskäytännöt ja muutosten toteutuksen menettelytavat. 437. Sähkö- ja automaatiojärjestelmien dokumentti-, laite- ja ohjelmistoversiot tulee varustaa yksikäsitteisillä tunnisteilla laitteiden ja ohjelmistojen versioiden hallitsemiseksi sekä inhimillisten virheiden välttämiseksi. 438. Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden dokumentointi on päivitettävä muutosten yhteydessä ja päivityksen on oltava osa konfiguraationhallintamenettelyjä. 4.4 Soveltuvuusarvio Suunnittelija joutuu arvioimaan laitteen soveltuvuuden järjestelmään osana normaalia suunnitteluprosessia. Laitteiden valinta tehdään tavallisesti osana järjestelmän suunnitteluprosessia, johon liittyy myös hankintaprosessin vaiheita. Tilanne on usein iteratiivinen koska laitteiden ominaisuudet vaikuttavat järjestelmän suunnitteluun. Alustava soveltuvuusarvio on tulosdokumentti valintaprosessista, jolla osoitetaan, että laite soveltuu mitoitusarvojensa perusteella tulevaan käyttöpaikkaansa.

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 8 (37) Lopullisella soveltuvuusarviolla luvanhaltija osoittaa, että laite on mitoitusarvojensa mukainen mm. tyyppihyväksyntöjen/testausten, laadunhallinnan menettelyjen ja käyttökokemustietojen avulla. Lopullinen soveltuvuusarvio on siis tavallaan yhteenveto laitteen kelpoistustoimenpiteiden tuloksista. Lopullinen soveltuvuusarvio on erotettu alustavasta, koska laitteiden valmistus ja toimitus sekä kelpuutustulosten saaminen saattaa kestää kuukausia tai vuosia, jolloin on parempi että ensimmäinen osa laaditaan silloin kun asiat ovat selkeästi käsittelyssä ja asioista tietävät henkilöt saatavilla. 439. Mahdollisen ohjelmistopohjaisella tekniikalla toteutetun sähkö- tai automaatiolaitteen soveltuvuusarvioiden on sisällettävä sekä ohjelmiston että laitteiston arviointi. 4.4.1 Alustava soveltuvuusarvio 440. Turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden soveltuvuudesta tulevaan käyttöpaikkaansa on tehtävä alustava ja lopullinen soveltuvuusarvio osana laitteiden valintaa järjestelmään tai osana korvaavan varaosan hankintaa. 441. Soveltuvuusarviota ei tarvitse laatia normaaleihin käyttöolosuhteisiin tulevista sarjavalmisteisista asennustarvikkeista kuten esim. kaapelikiinnikkeet, kaapelijatkot ja kaapelikengät. 442. Turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- ja automaatiolaitteita sekä kaapeleita koskevia soveltuvuusarvioita saa tehdä vain asiantuntija, joka tuntee laitteen käyttöpaikan asettamat vaatimukset. 443. Luvanhaltijan on esitettävä alustavassa soveltuvuusarviossa todentamiseen perustuva johtopäätös laitteen soveltuvuudesta käyttöpaikkaansa. 444. Alustavan soveltuvuusarvion yhteydessä tulee tehdä laitteen tai kaapelin soveltuvuuden todentaminen vertaamalla mitoitusarvoja vaatimusmäärittelyyn (ks. luku 4.2). Erityisesti tulee tarkastella laitteen: toiminnallisia ja suorituskykyominaisuuksia ympäristöolosuhdekestoisuutta sähköteknistä mitoitusta ja suojausta laitteen toimintaa sähköverkon häiriö ja transienttitilanteissa laitteen suunnittelussa ja valmistuksessa käytettyjen/käytettävien standardien soveltuvuutta 445. Alustavan soveltuvuusarvion yhteydessä on esitettävä kuvaus laitteesta ja sen toiminnasta. 446. Soveltuvuusarvioiden yhteydessä esitettävän laitteen kuvauksen on sisällettävä mahdollisten ohjelmistotyökalujen kuvaukset. 447. Alustavan soveltuvuusarvion yhteydessä on esitettävä selvitys valmistajasta ja valmistajan edellytyksistä valmistaa kyseistä tuotetta luvun 5 (Laadunhallinta) mukaisesti. Erityisesti on tarkasteltava: valmistajan organisaatiota valmistajan pätevyyttä valmistaa tuotetta valmistajan laadunhallintajärjestelmää, sen arviointitapaa ja -tuloksia.

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 9 (37) 448. Alustavan soveltuvuusarvion yhteydessä on esitettävä laitteen kelpoistussuunnitelma (ks. luku 6.2), mikäli sitä ei ole toimitettu STUKkiin järjestelmäaineistojen yhteydessä (ks. vaatimus 1004). 449. Alustavan soveltuvuusarvion yhteydessä on esitettävä mahdollisessa tyyppihyväksyntätai tyyppitestausprosessissa (ks. luku 6.10) käytettävät standardit. 450. Alustavan soveltuvuusarvion yhteydessä on esitettävä mahdollisen tyyppihyväksynnän tai -testauksen toteuttava organisaatio (organisaatiolle asetettavat vaatimukset on kuvattu ohjeessa STUK YVL E.1). 451. Alustavan soveltuvuusarvion yhteydessä tulee esittää tiedot mahdollisen tyyppihyväksyntä- tai testausorganisaation akkreditoinnista ja pätevyydestä (organisaatiolle asetettavat vaatimukset on kuvattu ohjeessa STUK YVL E.1). 4.4.2 Lopullinen soveltuvuusarvio 452. Luvanhaltijan on esitettävä lopullisessa soveltuvuusarviossa perusteltu johtopäätös laitteen kelpuutuksesta käyttöpaikkaansa vaatimusmäärittelynsä mukaisesti. 453. Luvanhaltijan on esitettävä lopullisessa soveltuvuusarviossa tehdastestien jälkeinen luvanhaltijan arvio laitteen vaatimustenmukaisuudesta (vaatimus 619). 454. Lopullisen soveltuvuusarvion yhteydessä osoitetaan laitteen tai kaapelin olevan kelpuutuksen perusteella mitoitusarvojensa mukainen. Erityisesti tulee tarkastella: kelpoistustestituloksia (luku 6.3) yhteensopivuutta sähköverkon kanssa (luku 6.5) kelpoistamista ympäristöolosuhteisiin (luku 6.6) EMC-ominaisuuksia (luku 6.7) kelpoistamiseen liittyviä analyysejä (luku 6.8) käyttökokemuksia (luku 6.9) tyyppitestejä ja tyyppihyväksyntää (luku 6.10) ohjelmistojen kelpoistusta (luku 7) 455. Turvallisuusluokan 2 sähkö- tai automaatiolaitteista on esitettävä lopullisen soveltuvuusarvion yhteydessä kelpoistustoimenpiteiden hyväksyttävyyden riippumaton arviointi. 456. Turvallisuusluokan 2 sähkö- tai automaatiolaitteiden kelpoistustoimenpiteiden hyväksyttävyyden riippumattoman arvioinnin (vaatimus 455) voi tehdä luvanhaltijan palveluksessa oleva, kyseessä olevan järjestelmän suunnittelusta riippumaton asiantuntija tai organisaatioyksikkö. 457. Ydinturvallisuuteen merkittävästi vaikuttavien sähkö- ja automaatiojärjestelmien ja -laitteiden sekä kaapeleiden kelpoistustoimenpiteiden hyväksyttävyyden arvioinnissa (vaatimus 455) on harkittava ulkopuolisen riippumattoman organisaation asiantuntija-arvioitsijan käyttämistä.

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 10 (37) 458. Lopullisen soveltuvuusarvion yhteydessä on esitettävä tarvittavat laitteiden ja materiaalien varastointi- ja elinikää sekä vanhenemisen seurantaan koskevat toimenpiteet. 459. Lopullisen soveltuvuusarvion yhteydessä on esitettävä yhteenveto valmistuksenaikaisista laadunhallinnan tuloksista, mikäli laite ei ole sarjavalmisteinen laite. 460. Lopullisen soveltuvuusarvion yhteydessä on esitettävä yhteenveto tehdaskokeiden tuloksista, mikäli laite ei ole sarjavalmisteinen laite. 461. Lopullisessa soveltuvuusarviossa tulee esittää mahdolliset poikkeamat laitteen tai kaapelin alustavassa soveltuvuusarviossa esitetyistä tiedoista ja perustella niiden hyväksyttävyys. 462. Lopullisen soveltuvuusarvion yhteydessä on esitettävä seuraaville sähkö- ja automaatiolaitteille sekä kaapeleille yksityiskohtainen suunnittelun ja valmistuksen laadunhallinnan vaikuttavuuden arviointi: turvallisuusluokan 2 sähkö- ja automaatiolaitteet sekä kaapelit sellaiset onnettomuudessa tarvittavat turvallisuusluokan 3 laitteet sekä kaapelit, joille on asetettu erityisvaatimuksia ympäristöolosuhdekestoisuudesta. 5 Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden laadunhallinta 5.1 Yleiset vaatimukset laadunhallinnalle Ohjeessa STUK YVL A.3 asetetaan yleisiä vaatimuksia ydinlaitoksen johtamisjärjestelmälle ja laadunhallinnalle. Ohjeessa STUK YVL B.1 asetetaan vaatimuksia järjestelmätasolla noudatettavista laadunhallintaa koskevista menettelyistä. 501. Luvanhaltijan on laadittava turvallisuusluokiteltuja sähkö- ja automaatiolaitteita sekä kaapeleita koskevat yleiset menettelyt laadunhallinnan järjestämisestä hankinta, suunnittelu-, valmistus-, testaus-, vastaanotto-, asennus- ja käyttöönottovaiheessa. 502. Luvanhaltijalla on oltava menettelyt joilla sähkö- ja automaatiolaitteita sekä kaapeleita koskevat laatuvaatimukset viestitään laitteen elinkaareen liittyville organisaatioille ja niiden alihankkijoille. 5.2 Laadunhallintajärjestelmä 503. Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden yleisten laadunhallintamenettelyjen lisäksi on turvallisuusluokitellulle laitteelle tai kaapelille oltava viimeistään hankintavaiheessa laatusuunnitelma laitteen elinkaaren ajaksi. 504. Laitteen laatusuunnitelma (vaatimus 503) voi olla osa järjestelmän ja sen laitteiden yhteistä laatusuunnitelmaa. 505. Uuden laitoksen rakentamisen aikaisen sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden laadunhallinnan on katettava kaikkien laitteen elinkaareen osallistuvien osapuolten laadunhallinta laitoksen kaupallisen käytön alkuun asti.

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 11 (37) 506. Käynnissä olevan laitoksen sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden laadunhallinnan on katettava kaikkien laitteen elinkaareen osallistuvien osapuolten laadunhallinta. 507. Sähkö- ja automaatiolaitteiden ja kaapeleiden käytönaikaisen laadunhallintamenettelyjen on sisällettävä menettelyt määräaikaishuoltojen, -testien, testitulosten, korjaus- ja muutostöiden, konfiguraation hallinnan, varaosien vaihdon, ja mittauslaitteiden tarkkuuden laadun varmistamiselle ja ylläpitämiselle. 508. Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden laadunhallintamenettelyillä on varmistettava, että laitokselle hankittavien tuotantoerien rakenne ja ominaisuudet vastaavat kelpoistettujen tuotteiden ominaisuuksia. 509. Turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden toimittajilla on oltava soveltuvan standardin mukainen ja riippumattomasti arvioitu laadunhallintajärjestelmä. 510. Ydinalan turvallisuus- ja laatuvaatimusten hallinta on sisällytettävä osaksi vaatimuksen 509 laadunhallintajärjestelmää, tai niiden täyttyminen on osoitettava toimitusta koskevassa laatusuunnitelmassa esitetyin keinoin. 6 Sähkö- ja automaatiojärjestelmien, -laitteiden sekä kaapeleiden kelpoistaminen 6.1 Yleiset vaatimukset kelpoistamiselle Sähkö- ja automaatiojärjestelmien oikea toiminta riippuu pitkälti niistä laitteista, joista järjestelmä koostuu. Siksi esimerkiksi järjestelmän ja sen yksittäisten laitteiden kelpoistusta on vaikea eriyttää kelpoistettaessa automaatiojärjestelmää turvallisuuskriittiseen käyttökohteeseen. Tämä ohjeen luku koskee sekä järjestelmiä että laitteita. 601. Ydinlaitoksen sähkö- ja automaatiojärjestelmien ja niiden laitteiden sekä kaapeleiden on oltava soveltuvia käyttötarkoitukseensa ja -paikkaansa. 602. Turvallisuusluokitellut sähkö- ja automaatiolaitteet sekä kaapelit on kelpoistettava käyttötarkoitukseensa ja -paikkaansa. 603. Turvallisuusluokiteltujen sähkö- ja automaatiolaitteiden kelpoistus suoritetaan alustavalla ja lopullisella soveltuvuusarviolla. 604. Kelpoistuksen yhteydessä on tunnistettava se laitteen maksimi varastointi- ja käyttöikä, jonka jälkeen kelpoistus tai laite on uusittava, mikäli laiteen tulee toimia onnettomuusolosuhteissa, tai laitteessa on tunnistettu nopeasti vanhenevia osia (ks. vaatimus 458). 6.2 Kelpoistussuunnitelma 605. Luvanhaltijan on laadittava erityinen järjestelmä- tai laitekohtainen kelpoistussuunnitelma turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- ja automaatiojärjestelmien, -laitteiden sekä kaapeleiden kelpuuttamiseksi.

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 12 (37) 606. Kelpoistussuunnitelma on laadittava luvanhaltijan laadunhallintajärjestelmään kuuluvan ohjeen mukaisesti. 607. Turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- ja automaatiojärjestelmien, -laitteiden sekä kaapeleiden kelpoistussuunnitelman on käsiteltävä seuraavia osa-alueelta: o sovellettavat standardit o suunnittelu- ja valmistusprosessi o testit o kelpoistuksessa käytettävät organisaatiot o analyysit o käyttökokemukset. 608. Turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- ja automaatiojärjestelmän kelpoistussuunnitelmassa on esitettävä laadittavat soveltuvuusarviot 609. Turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- ja automaatiojärjestelmien kelpoistussuunnitelmaan tulee liittää tiedot mahdollisista aiemmista tyyppihyväksynnöistä ja -testeistä, joita halutaan hyödyntää kelpuutuksessa. 610. Turvallisuusluokan 2 sähkö- ja automaatiojärjestelmien, -laitteiden sekä kaapeleiden kelpoistussuunnitelmassa on esitettävä se menettelytapa, jolla turvallisuusluokan 2 sähkö- ja automaatiojärjestelmän, -laitteiden sekä kaapeleiden kelpuutustoimenpiteiden hyväksyttävyys arvioidaan riippumattomalla tavalla (vaatimus 455). 611. Kaikki turvallisuusluokkien 2 ja 3 ohjelmistopohjaisten sähkö- ja automaatiojärjestelmien ja -laitteiden suunnittelussa ja toteutuksessa käytettävät ohjelmistotyökalut kuten esimerkiksi kääntäjät, koodigeneraattorit, analysaattorit jne. on esitettävä kelpoistussuunnitelmassa. 612. Kaikki turvallisuusluokkien 2 ja 3 sähkö- ja automaatiojärjestelmien ja -laitteiden suunnittelussa ja toteutuksessa käytettävät ohjelmistopohjaiset testaus- ja analyysimenetelmät on esitettävä kelpoistussuunnitelmassa. 613. Turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- ja automaatiojärjestelmien, -laitteiden sekä kaapeleiden kelpoistussuunnitelma on päivitettävä, mikäli järjestelmän vaatimusmäärittely muuttuu kelpoistukseen vaikuttavalla tavalla tai ilmi tulee sellaista tietoa, jolla voidaan katsoa olevan vaikutusta kelpoistusprosessiin ja siten myös kelpoistussuunnitelmaan. 6.3 Kelpoistukseen kuuluvat testit Kelpoistamiseen kuuluvilla testeillä pyritään osoittamaan, että laite täyttää mitoitusarvonsa. Testit voidaan tehdä: tyyppitestinä edustavalle otannalle laitteita o valmistuksen laadunhallinnan on oltava tässä tapauksessa niin hyvällä tasolla, että valmistuslinjalta tulevat yksilöt vastaavat tyyppitestattuja yksilöitä o valmistuksen laadunhallintaan liittyviä rutiinitestejä ei tässä tapauksessa katsota kelpoistustesteiksi kappaletesteinä kaikille laitteille o valmistuksen laadunhallinnan kypsyyden ei tässä vaihtoehdossa tarvitse olla samalla tasolla kuin edellisessä, mikäli tuotteen laatu on testauksella kelpuutettavissa

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 13 (37) o kaikki tehtävät testit on katsottava kelpoistamistesteiksi yhdistelmänä edellisestä Testit voidaan jakaa tyyppitesteihin, suunnittelu- ja valmistusprosessin aikana tehtäviin testeihin sekä toteutetulle sähkö tai automaatiojärjestelmälle, -laitteille tai kaapeleille tehtäviin testeihin. Tässä yhteydessä laitteilla tarkoitetaan sekä päälaitetta että sen mahdollisia kenttälaitteita. Tyyppitestejä ovat usein mm. EMC ja ympäristöolosuhdetestit. Suunnittelu- ja valmistusprosessin aikaisia testejä ovat mm. yksikkötestit, integrointitestit ja järjestelmätestit. Ohjelmiston testit jakaantuvat staattisiin ja dynaamisiin testeihin. Suunnittelun ja valmistuksen aikaisilla testeillä varmistutaan siitä, että sähkö- tai automaatiojärjestelmä, -laite tai kaapeli täyttää sille asetetut toiminnalliset ja suorituskykyvaatimukset. Nämä testaukset päättyvät usein tehdaskokeisiin. Tilastollisia testejä voidaan tehdä erityisesti luotettavuustarkastelujen tueksi. Laitospaikalla tehtävällä testauksella varmistetaan asennuksen onnistuminen ja laitteen oikea toiminta lopullisen käyttöpaikan olosuhteissa. 614. Turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- ja automaatiojärjestelmän, -laitteiden sekä kaapeleiden kelpoistamistesteille on laadittava testiohjelmat. 615. Kyseessä olevan turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö-, automaatiojärjestelmän, laitteen tai kaapelin suunnittelusta ja valmistuksesta riippumattomien testaajien on tehtävä kelpoistamistestiohjelman (vaatimus 614) mukaiset testit. 616. Kelpoistamistestiohjelma (vaatimus 614), testien hyväksymiskriteerit ja testien tulokset on dokumentoitava siten, että ne voidaan arvioida lopullisen soveltuvuusarvion laatijan ja tarvittaessa viranomaisen toimesta. 617. Testauksella ja analyyseillä on varmistuttava siitä, ettei turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkötai automaatiojärjestelmässä tai -laitteissa ole tarkoituksettomia, turvallisuudelle haitallisia toimintoja. 618. Turvallisuusluokan 2 sähkö- tai automaatiojärjestelmän tai laitteen testien riittävyys on perusteltava sekä testien kattavuus analysoitava vaatimuksia ja mitoitusarvoja vasten. 619. Luvanhaltijan arvioitava tehdastestien jälkeen turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö- tai automaatiojärjestelmän, -laitteen tai kaapelin vaatimusten mukaisuus, ennen kuin tuote voidaan siirtää laitospaikalle. Vaatimuksen 619 arvio esitetään lopullisessa soveltuvuusarviossa. 620. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö- tai automaatiojärjestelmän, laitteen tai kaapelin toimituksen ja asennuksen aikataulu on suunniteltava siten, että tehdastestien jälkeen mahdollisesti tarvittava muutossuunnittelu ja muutokset ovat tehtävissä järjestelmän tai -laitteen turvallisuusmerkityksen mukaisin menettelyin. 621. Turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- tai automaatiojärjestelmien tai -laitteiden lopullinen testaus on tehtävä laitospaikalla todellisessa toimintaympäristössä.

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 14 (37) 622. Lopullisessa testauksessa laitospaikalla (vaatimus 621) on osoitettava, että turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- tai automaatiojärjestelmät, -laiteet tai kaapelit vastaa niille asetettuja toiminnallisia ja suorituskykyvaatimuksia, niiltä osin kuin se on mahdollista. 623. Turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- tai automaatiojärjestelmien tai -laitteiden lopullisessa testauksessa (vaatimus 621) voidaan osittain käyttää hyväksi simulointia. 6.4 Sähkö- ja automaatiolaitteiden suunnittelu- ja valmistusprosessin arviointi 624. Ydinlaitoksen turvallisuusluokien 2 ja 3 sähkö- ja automaatiolaitteet sekä kaapelit on suunniteltava ja dokumentoitava siten, että suunnittelu- ja valmistusprosessin eri vaiheissa voidaan varmistua asetettujen vaatimusten siirtymisestä oikein lopulliseen käyttöönotettavaan tuotteeseen. 625. Ydinlaitoksen turvallisuusluokien 2 ja 3 sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden suunnittelu-, valmistus- ja testausprosesseja on johdettava niin, että voidaan varmistua asetettujen vaatimusten siirtymisestä oikein lopulliseen käyttöönotettavaan tuotteeseen. 626. Ydinlaitoksen turvallisuusluokien 2 ja 3 sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden suunnittelu-, valmistus- ja testausprosesseja on arvioitava niin, että voidaan varmistua asetettujen vaatimusten siirtymisestä oikein lopulliseen käyttöönotettavaan tuotteeseen. 627. Ydinlaitoksen turvallisuusluokien 2 sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden suunnittelu-, valmistus- ja testausprosessin tuotteita on todennettava riippumattomasti niin, että voidaan varmistua asetettujen vaatimusten siirtymisestä oikein lopulliseen käyttöönotettavaan tuotteeseen. 628. Suunnittelu- ja valmistusprosessin arviointi on esitettävä lopullisessa soveltuvuusarviossa luvun 4.4.2 vaatimusten mukaisesti. 6.5 Yhteensopivuus sähköverkon kanssa 629. Voimansiirtoverkossa ja ydinlaitoksen sisäisissä sähköverkoissa esiintyvien jännitevaihteluiden ja taajuuspoikkeamien vaikutukset ydinlaitoksen laitteisiin on analysoitava. 630. Voimansiirtoverkossa ja ydinlaitoksen sisäisissä sähköverkoissa esiintyvät jännitevaihtelut ja taajuuspoikkeamat on otettava huomioon laitetta mitoitettaessa. 631. Voimansiirtoverkossa ja ydinlaitoksen sisäisissä sähköverkoissa esiintyvät jännitevaihtelut ja taajuuspoikkeamat on otettava huomioon laitetta kelpoistettaessa. 632. Turvallisuusluokkien 2 tai 3 sähkö- tai automaatiolaitteen kelpoistuksessa on arvioitava laitteen toiminta ja lämpenemä, kun sen liittimiin vaikuttavat: nimellisvirta ja nimellisjännite jatkuvasti eripituiset alijännitteet laitteen kannalta epäedullisimman taajuuspoikkeaman vaikuttaessa samanaikaisesti eripituiset ylijännitteet laitteen kannalta epäedullisimman taajuuspoikkeaman vaikuttaessa samanaikaisesti

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 15 (37) nopeat jännitetransientit syöttöjännitteen suurin aaltoisuus sähkötehoa syöttävillä laiteilla oikosulkutilanteet ja kuormien käynnistysvirtapiikit. 633. Vaatimuksen 632 mukaisessa arvioinnissa on huomioitava mahdollinen laitteen kuormitustilan muuttuminen syöttöjännitteen ja taajuuden muuttuessa. 634. Vaatimuksen 632 mukaisessa arvioinnissa on tarkasteltava laitteen käynnistyvyyttä jännitehäiriötilanteissa. 635. Vaatimuksen 632 mukainen kelpoistaminen jännite- ja taajuuspoikkeamiin voidaan suorittaa joko kokeellisesti tai analyysein. 636. Analyysejä voidaan käyttää kelpoistettaessa sähkömekaanisia laitteita vaatimuksen 632 jännite-/taajuushäiriötilanteisiin. 637. Vaatimuksen 636 menetelmää käytettäessä on oltava käytettävissä laitteen kokeelliset parametrit nimellistilassa. 638. Elektroniikkaa sisältävien laitteiden kelpoistamisen vaatimuksen 632 mukaisiin jänniteja taajuuspoikkeamiin on perustuttava kokeisiin. 639. Turvallisuusluokkien 2 ja 3 sähkö- tai automaatiolaitteiden lämpenemä on määritettävä laitteen mitoitusarvojen mukaisessa nimellistilassa standardien mukaisin tyyppitestein. 640. Akkuvarmennettuun tasasähköverkkoon kytketyille sähkö tai automaatiolaitteille on käytettävä syöttöjännitteenä akuston puskuvarausjännitettä lämpenemää määritettäessä. 641. Sähkö ja automaatiolaitteen tai kaapelin nimellistilan lämpenemä on huomioitava kelpoistettaessa laitetta tai kaapelia vallitseviin ympäristöolosuhteisiin. 6.6 Kelpoistaminen ympäristöolosuhteisiin 642. Ydinlaitoksen turvallisuusluokiteltujen sähkö- ja automaatiojärjestelmien, -laitteiden sekä kaapeleiden ympäristöolosuhteet ja -rasitukset on määriteltävä kaikissa suunnitelluissa käyttöolosuhteissa sekä varastoinnissa ja kuljetuksissa. 643. Sähkö- ja automaatiojärjestelmät, -laitteet sekä kaapelit on suunniteltava siten, että niiden toimintakyky säilyy asetettujen vaatimusten mukaisina koko suunnitellun käyttöiän ajan. 644. Turvallisuusluokiteltujen sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapelien kelpuutus suunniteltuihin ympäristöolosuhteisiin ja -rasituksiin on suoritettava standardien mukaisten testien ja analyysien avulla. 645. Vaatimuksen 644 testien ja analyysien on vastattava epäedullisimpien mahdollisten käyttö- ja ympäristöolosuhteiden yhteisvaikutuksia. 646. Onnettomuuksissa ja niiden jälkeen tarvittavien turvallisuusluokan 2 ja 3 sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapelien rakenteet ja materiaalit on valittava siten, että laitteiden toi-

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 16 (37) mintakyky onnettomuuksissa säilyy asetettujen vaatimusten mukaisena niiden koko suunnitellun käyttöiän ajan. 647. Onnettomuuksissa tai niiden jälkeen tarvittavien sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapelien suorituskyky on osoitettava tyyppitestien avulla. 648. Vaatimuksen 647 tyyppitestien on muodostettava yhtenäinen testisarja, jossa samoihin testikappaleisiin kohdistetaan suunnitellun käyttökohteen suunnitteluperusteena olevat käyttöja ympäristörasitukset. 649. Ennen onnettomuusolosuhdetestejä sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden koekappaleet on vanhennettava keinotekoisesti vastaamaan niiden suunniteltua käyttöikää. 650. Sähkö- ja automaatiolaitteen sekä kaapelin keinotekoinen vanhentaminen on tehtävä siten, että se kuvaa riittävällä varmuudella todellista vanhenemista. 651. Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden onnettomuutta jäljittelevän testin on sisällettävä onnettomuusolosuhteita vastaava säteilytys ja lämpötilan, paineen ja kosteuden aiheuttamat rasitukset sekä nopeat olosuhteiden muutokset. 652. Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden onnettomuutta jäljittelevässä testissä käytettävän veden on koostumukseltaan mahdollisimman hyvin vastattava onnettomuusolosuhteissa kysymykseen tulevaa vettä. 653. Jos sähkö- ja automaatiolaite tai kaapeli voi jäädä onnettomuudessa veden alle ja jos sen on tällöinkin kyettävä toimimaan, toimintakykyisyys on osoitettava myös tässä tilanteessa. 654. Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden onnettomuutta jäljittelevät testit on suunniteltava siten, että ne osoittavat riittävällä varmuudella laitteen tai kaapelin toimintakykyisyyden onnettomuusolosuhteissa koko suunnitellun käyttöiän ajan. 655. Jos sähkö- ja automaatiolaitteen tai kaapelin tulee toimia vakavissa reaktorionnettomuuksissa, on se kelpuutettava vakaviin reaktorionnettomuuksiin soveltuvalla tavalla (huomioitava mm. korkeat lämpötilat ja säteilyannokset, sekä vetypalot). 656. Sähkö- tai automaatiolaitteen tai kaapelin tärinäkestoisuuden kelpuutukseen liittyvät seismiset testit tai analyysit on tehtävä ohjeen STUK YVL E.6 mukaisesti. 6.7 Sähkömagneettinen yhteensopivuus 657. Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä asennusten EMC vaatimustenmukaisuus on osoitettava standardien mukaisilla EMC-testeillä tai analyyseillä. 658. Ydinlaitoksen sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä asennusten sähkömagneettisilta häiriöiltä suojautumiseen käytettävät menettelyt ja tekniset ratkaisut on perusteltava. Sähkömagneettiselta häirinnältä suojautumista on käsitelty tarkemmin ohjeessa YVL A.11 ja sen liitteessä A.

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 17 (37) 6.8 Kelpoistaminen analyysein 659. Sähkö- ja automaatiojärjestelmien ja -laitteiden kelpoistuksen on sisällettävä toiminnallisten ja suorituskykyvaatimusten kelpuutus analyysien avulla, mikäli vaatimusten täyttymistä ei muilla kelpoistustoimenpiteillä voida osoittaa. 6.9 Käyttökokemukset 660. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö- tai automaatiojärjestelmille sekä niiden laitteille on tehtävä käyttökokemusanalyysi. 661. Turvallisuusluokan 2 tai 3 sähkö- tai automaatiojärjestelmien sekä niiden laitteiden käyttökokemusanalyysin käyttökokemusten on oltava kerätty ohjeistetun menetelmän mukaisesti. 662. Turvallisuusluokan 2 tai 3 ohjelmistopohjaisten sähkö- tai automaatiojärjestelmien sekä niiden laitteiden käyttökokemusanalyysissa on huomioitava myös mahdollinen ohjelmisto. 663. Turvallisuusluokan 2 tai 3 ohjelmistopohjaisten sähkö- tai automaatiojärjestelmien sekä niiden laitteiden käyttökokemusanalyysin on otettava huomioon ohjelmiston muutos- ja versiohistoria. 664. Käyttökokemusten keräysprosessin kattavuus, keruuajan pituus ja niiden merkitys tietojen luotettavuuteen on arvioitava käyttökokemusanalyysissä. 665. Käyttökokemusanalyysissä käytettävien käyttökokemusten on oltava edustavia käsiteltävän turvallisuustoiminnon kannalta. 666. Muista kuin käyttöön tulevista laite- ja ohjelmaversioista, kokoonpanoista ja käyttöprofiileista kerättyjen käyttökokemusten hyödyntäminen järjestelmän tai laitteen kelpuutuksessa on perusteltava. 6.10 Tyyppihyväksyntä 667. Tyyppihyväksyntöjä antavien organisaatioiden vaatimukset on kuvattu ohjeessa STUK YVL E1. 668. Turvallisuusluokan 2 automaatiolaitteilla ja turvallisuusluokkaan 3 kuuluvalla keskeisellä onnettomuusinstrumentoinnilla (ks. määritelmät, luku 2) on oltava tyyppihyväksyntä. 669. Tyyppihyväksynnän on katettava laitteen suunnittelun arviointi ja laitteen valmistuksen laadunhallinnan arviointi. 670. Laitteen mitoitusarvojen mukaisuus on tyyppihyväksynnässä osoitettava käyttäen testejä ja analyysejä. 671. Laadunhallinnan arviointiin tyyppihyväksynnän yhteydessä on liityttävä laitteen valmistukseen liittyvien asiakirjojen tarkastus sekä tuotteen valmistuksen arviointi, jotta varmistutaan, että sarjatuotannossa valmistetut laitteet vastaavat tyyppihyväksyttyä laitetta.

Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 18 (37) 672. Tyyppihyväksyntäraportissa on esitettävä tehdyt havainnot, perusteltu päätös tuotteen hyväksyttävyydestä sekä hyväksynnän voimassaoloon liittyvät ehdot. 673. Ohjelmistopohjaista tekniikkaa sisältävän laitteen tyyppihyväksynnän on katettava sekä ohjelmiston että laitteiston arviointi. 7 Turvallisuusluokiteltujen laitteiden ohjelmistojen kelpoistus 7.1 Ohjelmistopohjaisten laitteiden erityisvaatimukset 701. Julkaisussa [4] Licensing of safety critical software for nuclear reactors, Common position of seven European nuclear regulators and authorised technical support organisations, Revision 2010 esitetään yksityiskohtaisesti vaatimustasojen välisiä eroja eri turvaluokkaan kuuluvien ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä ylläpidossa. Julkaisun vaatimukset on otettava huomioon automaatiojärjestelmien ja laitteiden suunnittelussa turvallisuusluokissa 2 ja 3. 702. Turvallisuusluokan 2 ohjelmiston suunnittelussa ja toteutuksessa on noudatettava standardia [5] IEC 60880. 703. Turvallisuusluokan 3 ohjelmiston suunnittelussa ja toteutuksessa on noudatettava standardia [6] IEC 62138, luku 6. 704. Turvallisuusluokan 2 järjestelmän tai laitteen suunnittelussa on pyrittävä yksinkertaisuuteen. 705. Turvallisuusluokan 2 ja 3 ohjelmiston rakenteen on minimoitava yksittäisen ohjelmavirheen vaikutuksen leviäminen 706. Turvallisuusluokan 2 ja 3 ohjelmiston rakenteen on mahdollistettava järjestelmälle asetettujen vaatimusten todentaminen. 707. Turvallisuusluokan 2 ja 3 ohjelman suoritusjaksot on määriteltävä. 708. Tehtävän suorittamisen kannalta tarpeettomat ohjelmiston osat on tunnistettava sekä niiden turvallisuusmerkitys on analysoitava ja otettava huomioon järjestelmän suunnittelussa turvallisuusluokissa 2 ja 3. 709. Turvallisuusluokan 2 ja 3 ohjelmiston vikautumistavat on tunnistettava ja analysoitava riittävän pitkälle. 710. Ohjelmistopohjaiseen järjestelmään ja laitteeseen on suunniteltava itsediagnostiikka, joka vastaa sen turvallisuusmerkitystä ja määräaikaiskoestusvälin asettamia luotettavuusvaatimuksia. 711. Turvallisuusluokan 2 ohjelmistopohjaisten automaatiojärjestelmien ja -laitteiden itsediagnostiikan ja määräaikaiskokeiden kattavuus on analysoitava. 712. Turvallisuusluokan 2 ohjelmistopohjaisen järjestelmän tai laitteen itsediagnostiikan vikojen vaikutus suojausautomaation toimintaan on analysoitava.