TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Osuuspankin nimi TORNION OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-18 Toimintakertomus 19-21 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 22 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 23-32 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 33-55 Liitetiedot 56-66 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 67 Hallituksen allekirjoitus 67 Hallintoneuvoston lausunto 67 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1(18) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Tornion Osuuspankin liikevoitto kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Alhaisesta korkotasosta johtuen korkokate heikkeni edelleen vuoden takaisesta, mutta palkkiotuottojen kasvu kompensoi korkokatteen laskun. Kulut säilyivät edellisen vuoden tasolla. Arvonalentumisia luotoista tehtiin enemmän kuin edellisenä vuotena. Talletuskanta ja luottokanta kasvoivat edelleen. Vakavaraisuussuhde heikkeni verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen luottokannan kasvun aiheuttamasta aiempaa suuremmasta pääomavaateesta. Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 114 1 098 1,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 74,6 75,3-0,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,7 5-0,3 Vakavaraisuussuhde, % 18,12 20,5-11,6 Henkilöstö keskimäärin 32 33-1 Jäsenet 10 101 9 897 204 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Tornion Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamää-

2 2 rien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45 978 tuhatta euroa. Tornio Tornion väestönkehitys jäi ennakkotietojen mukaan hieman negatiiviseksi. Poismuutto on ollut vilkkaampaa kuin tulomuutto. Syntyneitä on edelleen ollut enemmän kuin kuolleita. Väkiluku pieneni 99 henkilöllä ollen ennakkotietojen mukaan 22 390 asukasta. Työttömien osuus työllisistä oli 14,2 prosenttia. Elinkeinoelämän toimintaolosuhteet olivat vakaat, mutta yleinen talouskehitys oli vaimeaa. Alueen suurimman työnantajan Outokumpu Oyj:n tehostamissuunnitelma toi mukanaan yhteistoimintaneuvottelut myös Torniossa, mutta myönteistä oli uuden ferrokromitehtaan käyttöönotto. Myös Outokummun yritysjärjestelyt ulkomailla loivat uskoa. Opetusalalla vuotta leimasi opintojen aloituspaikkojen vähentäminen ja oppilaitosten yhdistäminen: Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluista muodostettiin Lapin ammattikorkeakoulu, joka aloittaa 2014. Loppuvuonna Torniossa oli kuitenkin positiivisia signaaleja, kun Hellälään avattiin uusi tapahtumakeskus ja alueen matkailun ja kehittämisen tukemiseen saatiin vauhtia uuden Tornio-Haaparanta -matkakeskuksen avaamisesta. Asuntomarkkinoita leimasi varovaisuus. Tornion asuntomarkkinat hiljenivät toteutuneiden kauppojen määrällä mitattuna yli 10 % edellisestä vuodesta. OP-Kiinteistökeskuksen välittämien kohteiden määrä oli 65. Rakennuslupia myönnettiin 28 kpl. Määrä oli 57% alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Pankki juhli 90. toimintavuottaan monin eri tavoin. Juhlavuoden aikana jäsenille tarjottiin pääsylippuja paikalliseen musiikkitapahtumaan ja kesäteatteriin sekä arvottiin erilaisia palkintoja jäseneksi liittyneiden kesken. Juhlavuonna pankin jäsenmäärä ylitti 10 000 jäsenen rajapyykin. Syksyllä järjestettiin myös hallinnon ja henkilökunnan yhteinen juhla, jossa vieraana oli pääjohtaja Reijo Karhinen. Osuuspankin asiakkaiden asiointisuunnan muutoksen vuoksi osuuspankki sulki Putaan konttorin tammikuussa ja kaupunkialueen toiminnot keskitettiin pääkonttorille. Maaseutukonttoreiden aukiolopäivät vaihdettiin myös vastaamaan asiakaskäyttäytymisen vaatimuksia. Keskittämisen saama asiakaspalaute on ollut myönteistä. Edustajiston vaalit järjestettiin 4.-17.11.2013 ensimmäistä kertaa samanaikaisesti Tornion osuuspankissa ja 61 muussa osuuspankissa. Omistajajäsenillä oli mahdollisuus äänestää myös sähköisesti internetissä perinteisen postiäänestyksen lisäksi. Tornion Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksinä kiinteistönvälitystä ja isännöintiä harjoittava Tornion OP-Kiinteistökeskus Oy ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt Kiinteistö Oy Tornion Finanssitalo ja Kiinteistö Oy Putaan Pankkikeskus. Lisäksi konserniin kuuluu Tornion Pörssi Oy, jolla ei ole ollut mitään toimintaa tilikauden aikana. Tornion Osuuspankki omistaa sataprosenttisesti Tornion OP-Kiinteistökeskus Oy:n, Kiinteistö Oy Putaan Pankkikeskuksen ja Tornion Pörssi Oy:n. Tornion Osuuspankin omistusosuus Kiinteistö Oy Tornion Finanssitalon osakkeista on 75,1 prosenttia. Pankki ei ole laatinut konsernitilinpäätöstä, koska tytäryhtiöiden vaikutus konsernin omaan pääomaan on vähäinen.

3 3 Pankin omistusosuuksissa tytäryrityksissä ei tilikauden aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tornion Osuuspankilla on kolme osakkuusyhtiötä. Kiinteistö Oy Tellervontien (49,5 prosenttia) ja Asunto Oy Tornion Koulumäen (32,5 prosenttia) omistusosuuksissa ei tapahtunut tilikauden aikana muutoksia. Osuuspankin omistusosuus Tornio Golf Oy:ssä on 13,1 prosenttia. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Tornion Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 2 766 2 967-6,8 3 220 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 440 447-1,5 489 Palkkiotuotot, netto 1 731 1 474 17,4 1 582 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 25 48-48,7 38 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 15 2 677,7-11 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 114 71 59,6 42 Liiketoiminnan muut tuotot 71 98-27,4 79 Yhteensä 2 395 2 140 11,9 2 220 Tuotot yhteensä 5 161 5 107 1,1 5 439 Kulut Henkilöstökulut 1 573 1 623-3,1 1 696 Muut hallintokulut 1 283 1 260 1,9 1 386 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 143 135 6 128 Liiketoiminnan muut kulut 851 826 3 663 Kulut yhteensä 3 850 3 844 0,2 3 873 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 198 165 19,7 248 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 114 1 098 1,4 1 319 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat hieman edellisvuotta pienemmät. Palkkiotuotot kasvoivat merkittävästi aikaisemmasta tasosta. Kasvu johtui asiakasmäärien ja asiointivolyymien kasvusta, hinnastojen muutoksesta sekä huolellisesta hinnoittelusta. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotto oli positiivinen johtuen rahastosijoitusten realisoinnista. Kulut olivat vertailukauden tasolla pankkiverosta huolimatta. Ilman pankkiveron vaikutusta kulut olisivat supistuneet. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Myös arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta enemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OPbonukset, joiden määrä jatkoi edelleen kasvua. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot

4 4 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 36 32 12,3 Luotonannosta 848 647 31 Maksuliikkeestä 783 666 17,5 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 157 112 40,5 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 65 96-32,2 Takauksista 31 20 54,2 Vakuutusten välityksestä 743 721 3,1 Muut 318 355-10,5 Yhteensä 2 980 2 648 12,5 OP-bonukset -990-937 5,7 Palkkiotuotot yhteensä 1 989 1 711 16,3 Palkkiokulut 259 237 9 Palkkiotuotot, netto 1 731 1 474 17,4 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 282 226 24,6 Vähennykset -84-61 37,7 Arvonalentumisten nettomäärä 198 165 19,7 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,1 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Antolainauksen kehitys Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 250 273 226 854 10,3 216 256 Luotot 219 209 198 480 10,4 186 156 Saamistodistukset - - - Osakkeet ja osuudet 9 234 9 207 0,3 9 133 Talletukset 195 238 187 533 4,1 175 663 Oma pääoma 14 269 14 337-0,5 14 580 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 12 161 10 407 16,9 16 053 Taseen ja luottokannan kasvu on ollut edelleen varsin voimakasta. Myös talletuksissa kasvu on edelleen jatkunut. Peruspalveluista huolehtiminen on ollut yhtenä osatekijänä hyvässä kehityksessä suurien kilpailijoiden supistaessa niitä. Lottokannan kasvu on täysimääräisesti pankin omasta taseesta. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 58 496 tuhatta euroa eli 10 317 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 219 209 tuhatta euroa (198 480 1 ). Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Osuuspankki ei ole siirtänyt uusia myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.

5 5 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset säilyivät erittäin alhaisella tasolla, ja kehittyivät tilikauden aikana seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 657 920-28,6 Nollakorkoiset saamiset 11 11-3,9 Yhteensä 668 932-28,3 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,3 0,5-0,2 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 711 2 763 Prosenttia taseesta 1,1 1,2 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 751 2 812 Prosenttia taseesta 1,1 1,2 Käypä arvo 2 133 2 516 Nettotuotto, % 2,8 3,9 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 5 462 5 574 Prosenttia taseesta 2,2 2,5 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 2,2 prosenttia taseesta (2,5). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Tilikauden aikana ei ole myyty omassa käytössä olleita kiinteistöjä tai hankittu kiinteistöjä omaa käyttöä varten. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Pankki ei omista suorien kiinteistöomistusten lisäksi kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeita. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden tasearvoissa on aikaisempina tilikausina kirjattuja arvonkorotuksia 642 tuhatta euroa. Tilikaudella ei tehty uusia arvonkorotuksia, eikä kirjattu arvonalennuk-

6 6 sia. Kiinteistö Oy Finanssitalon huoneiston myynnissä peruttiin 16 tuhatta euroa aikaisempina vuosina tehtyjä arvonkorotuksia. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 48 tuhatta euroa. Uusia sijoituskiinteistöjä ei ole hankittu. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 15 151 tuhatta euroa (11 957). Pankki ei ole tehnyt sijoituksia OP.Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 248 tuhatta euroa oli poistoista johtuen 34 tuhatta euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 84 037 72 930 15,2 Säästämistilit 25 376 25 694-1,2 Sijoittamistilit 85 675 88 676-3,4 Valuuttatalletukset 185 234-20,9 Yhteensä 195 238 187 533 4,1 Muut velat 184 265-30,8 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 195 422 187 798 4,1 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, kasvoivat 28 000 tuhanteen euroon (12 584). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä debentuurilainoja. Pankilla oli pääomalainoja 3 700 tuhatta euroa (3 700). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma väheni 6,4 prosenttia 5 802 tuhanteen euroon (6 198). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 1 043 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 5 175 tuhatta euroa. Osuuspääoman lasku johtui lisäosuuspääoman määrän pienenemisestä. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 76 981,87 euroa. Koko oman pääoman määrä supistui 0,47 prosenttia 14 269 tuhanteen euroon (14 337). Oman pääoman pieneneminen johtui siitä että lisäosuuspääomia maksettiin pois enemmän kuin vapaat omat pääomat kasvoivat tilikauden tuloksen ja vapaaehtoisten varausten myötä. Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia peruutettiin 16 tuhatta euroa. Poistoeron muutos on 0 tuhatta euroa. Luottotappiovarausta kasvatettiin 690 tuhatta euroa.

7 7 Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 14 269 14 337 Käyvän arvon rahasto -145-102 Arvonkorotusrahasto -508-525 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 5 351 4 529 Palautettavat osuuspääomat -18-16 Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako -50-77 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -315-737 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä 18 584 17 409 Pääomalainat 3 700 3 700 Toissijaisten omien varojen alijäämä - -110 Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 3 700 3 590 Ensisijaiset omat varat yhteensä 22 284 20 998 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 145 102 Arvonkorotusrahasto 508 525 Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -315-737 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - 110 Toissijaiset omat varat yhteensä 339 0 Omat varat yhteensä 22 623 20 998 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen

8 8 Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvien pääomalainojen osuus oli 16,6 prosenttia ensisijaisista omista varoista. Pääomalainojen pääasialliset lainaehdot on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Pääomalainat ovat luottolaitoslain mukaisten siirtymäsäännösten piirissä vuoteen 2020 asti. Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuus kuitenkin heikkeni, sillä Muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel I lattia) kasvoivat tätä enemmän. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 3 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 4 Yritysvastuut 18 14 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 2 016 1 777 Vähittäisvastuut 2) 2 208 3 471 Kiinteistövakuudelliset 1 649 2 796 Muut 560 675 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 753 756 PD/LGD-menetelmä 676 673 Yksinkertainen menetelmä 77 82 Pääomasijoitukset 20 28 Pörssilistatut sijoitukset - - Muut 57 54 Muut erät 481 497 Luottoriski yhteensä 5 480 6 521 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 686 704 Muut omien varojen vaatimukset 4) 3 822 978 Yhteensä 9 987 8 202 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 22 623 20 998 Ensisijaiset omat varat 22 284 20 998 Omien varojen vaatimus 9 984 8 202 Vakavaraisuussuhde, % 18,12 20,5 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 17,85 20,5 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1

9 9 *syyskuussa 2013 Keskinäinen vastuu Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Vakavaraisuus laski 17,85 prosenttiin (20,5). Luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmään siirtyminen pienensi luottoriskin vakavaraisuusvaadetta. Muut omien varojen vaatimukset sen sijaan kasvoivat edellä selostetun Basel I lattian vuoksi. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa.

10 10 Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Riskienhallinta Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,7 5 5,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,4 0,5 Omavaraisuusaste, % 7,7 8,3 8,6 Kulujen suhde tuottoihin, % 74,6 75,3 71,2 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta.

11 11 Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 35,7 prosenttia pankin omista varoista. Pankilla ei ole sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylittäisi 10 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,3 prosenttia luotto- ja takauskannasta.

12 12 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP- Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 2,2 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 84 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 2,8 prosenttia eli hieman edellisvuotista matalampi.

13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Palveluverkko Jäsenistö Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Compliance-riskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Vuoden lopussa pankilla oli Hallituskadun pääkonttorin lisäksi kaksi sivukonttoria: Arpelassa ja Karungissa. Putaan konttori lopetettiin tammikuussa. Putaan konttoriin jäi rahan nostoon tarkoitettu Otto käteisautomaatti, jollaiset on myös Karungin ja Hallituskadun konttoreissa. Pankin kaikissa konttoreissa on myös Internet-asiakaspääte. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös verkko- tai puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 204 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 10 101. Toimintavuonna jäsenmäärä ylitti ensimmäistä kertaan siten 10 000 jäsenen rajan. Jäsenmäärän lisäys johtui erityisen aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein.

14 14 Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Osuuspankissa työskenteli vuoden lopussa 32 henkilöä (33) ja joista neljä (2) on määräaikaisessa työsuhteessa. Keskimäärin vuoden aikana on työssä ollut 31 (33) henkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Tornion Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 24 ja enintään 40 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Edustajiston vaalit järjestettiin 4. 17.11.2013 ja edustajistoon valittiin 33 edustajaa hallintoneuvoston päätöksen mukaisesti. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen.

15 15 Hallintoneuvosto Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin 8.4.2013. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 24 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 15. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on

16 16 Toimitusjohtaja huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin 2013 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 30,18 %. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet 17.11.2013 saakka Alamäki Anita terveydenhoitaja Tornio Angeria Ritva fysioterapeutti Tornio Arpi Riitta maanviljelijä Tornio Erholtz Anneli eläkeläinen Tornio Hannu Kari ylietsivä Tornio Jokinen Arja-Leena opettaja Tornio Jussila Marja-Leena lastentarhanopettaja Tornio Jänkälä Juha maanviljelijä Tornio Kaihu Kyösti urakoitsija Tornio Kapraali Ilkka opettaja Tornio Kivekäs Antti yrittäjä Tornio Korhonen Juhani lastentarhanopettaja Tornio Kuivalainen Markku kaukolämpöpäällikkö Tornio Kulmuni Aulis koneurakoitsija Tornio Kuokkanen Kalevi urakoitsija Tornio Könni Esa projektisihteeri Tornio Lassheikki Kaarlo urakoitsija Tornio Myllymäki Pentti käyttöpäivystäjä Tornio Mäkimartti Terho teknikko Tornio Niva Seppo prosessinhoitaja Tornio Ponkala Markku sähkölaitospäällikkö Tornio Puoskari Jussi urakoitsija Tornio Roininen Hannu kaupungin lakimies Tornio Salminen Matti työnjohtaja Tornio Salo Paavo työnopastaja Tornio

17 17 Toratti Raimo radio- ja tv-mekaanikko Tornio Untinen Tuula logistiikkaesimies, FM Tornio Vanhala Tarja musiikinlehtori Tornio Vähänikkilä Raimo lehtori Tornio Edustajiston jäsenet 18.11.2013 alkaen Arpi Riitta maataloustyöntekijä Tornio Erholtz Anneli eläkeläinen Tornio Husa Marja-Liisa merkonomi, osastonsihteeri Tornio Hyöppinen Aino sisustusmyyjä Tornio Isto Martti maanviljelijä Tornio Jaako Juhani koneasentaja, eläkeläinen Tornio Jokinen Arja-Leena KTM Tornio Kangas Jaana maatalousyrittäjä Tornio Kapraali Ilkka opettaja, eläkeläinen Tornio Keisu Asta assistentti Tornio Keskitalo Reetta asianajaja Tornio Kulmuni Aulis yrittäjä Tornio Kuokkanen Kalevi maanviljelijä Tornio Kuusimaa Mirja eläkeläinen Tornio Könni Esa tuotantovastaava Tornio Leinonen Risto henkilöstöjohtaja Tornio Martikainen Anne terveyskeskusavustaja Tornio Mikkola Anna nuorten työhönvalmentaja Tornio Myllykangas Risto prosessimies Tornio Naalisvaara Reijo kylmäkoneasentaja Tornio Niva Seppo prosessihoitaja Tornio Ohtonen Reijo ylipalomies Tornio Pelttari Pekka lehtori, Tornio Pohjanen Jyrki autonasentaja Tornio Pohjanen Raimo toimitusjohtaja Tornio Pääkkönen Hilkka luokanopettaja koulunjoht. Tornio Sadinmaa Marko maanviljelijä Tornio Salminen Matti eläkeläinen Tornio Salo Paavo eläkeläinen Tornio Toratti Raimo pienyrittäjä Tornio Viitavaara Susanna kotiäiti Tornio Vähänikkilä Raimo lehtori, AMK Tornio Ylikitti Essi maanmittausinsinööri Tornio Hallintoneuvosto alkamis- ja Puheenjohtaja erovuoroisuusvuosi Innanen Birgitta toimitusjohtaja, KLT, HTM Tornio 2011 2014 Varapuheenjohtaja Mäkitaavola Peter maanviljelijä Tornio 2012 2015 Muut jäsenet **Hannu Kari yli-etsivä Tornio 2013 2016 * **Husa Seppo laskentapäällikkö Tornio 2011 2014 * ***Jussila Reijo autoilija Tornio 2012 2015, Juuso Timo koneenkuljettaja Tornio 2011 2014 Lindqvist Jouko autoilija Tornio 2011 2014 Luoma Päivihellen erityisopettaja Naantali 2013 2016 **Lääkkö Erkki sähköasentaja Tornio 2011 2014 Oinas Juhani prosessinhoitaja Tornio 2013 2016 Puoskari Jussi urakoitsija Tornio 2012 2015 *Päiväläinen Sisko diplomi-insinööri Tornio 2010 2013 Rättyä Kaisa työterveyshoitaja Tornio 2012 2015 Saukkoriipi Paavo sähköurakoitsija Tornio 2012 2015 Untinen Tuula logistiikkapäällikkö Tornio 2012 2015

18 18 Ylimäinen Ahti markkinointipäällikkö Tornio 2013 2016 *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen 23.5.2013 saakka **Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen 23.5.2013 alkaen *** Hallintoneuvoston jäsen 23.5.2013 saakka Hallitus Puheenjohtaja Ahvenjärvi Pekka, s. 1952, varatuomari, asianajaja, Tornio, asianajaja 1981-, hallitus 1994- Varapuheenjohtaja Vähä Reino, s 1947, kansakoulu, varastomies, Tornio, yksityisyrittäjä, hallitus 1999-23.5.2013 Kauppi Mauri, s.1954, tehtaanjohtaja, Tornio, hallitus 2009-, varapuheenjohtaja 25.6.2013 alkaen Muut jäsenet Saloniemi Anne, s. 1958, projektipäällikkö, Tornio, hallitus 2009- Jussila Reijo, s.1963, autoilija, Tornio, hallitus 23.5.2013- Toimitusjohtaja Alaperä Pentti, ekonomi, emba, s. 1953, pankin palvelukseen vuonna 1978, toimitusjohtaja 1993- Johtoryhmän kokoonpano Alaperä Pentti, ekonomi, emba, s. 1953, toimitusjohtaja, pankin palvelukseen 1978, toimitusjohtaja 1993-, Team Botnia Oy:n hallitus 2002-, Tornio Golf Oy:n hallitus 2012- Isometsä Pirjo, yo-merkonomi, s. 1956, pankin palvelukseen 1982, myyntijohtaja 2011- Massa Jorma, merkonomi, s.1951, pankinjohtaja 1996-2013, eläkkeelle 31.7.2013 lukien Kovalainen Jaana, hallintopäällikkö, OTM, varatuomari, s. 1969, pankin palvelukseen 2012- Sanchez Sami, yrityspankinjohtaja, KTM, s. 1975, pankin palvelukseen 1.2.2013- Tilintarkastajat KPMG Oy Ab, vastuutarkastaja Tapio Raappana, KHT Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastaja Anne Alho suoritti osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan tarkastuksen 26.6-27.6.2013 ja sisäinen tarkastaja Eva-Stina Ilander sisäisen tarkastuksen 16.4-18.4.2013. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu vahvistuu vuonna 2014, mutta jää edelleen keskivertoa hitaammaksi. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu ja euroalue pääsee kiinni talouskasvusta. Viennin vilkastuminen piristää Suomen taloutta, mutta talouskasvu on edelleen verkkaista. Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu. Euribor-korot säilyvät alhaalla. Osuuspankin pankkitoiminnan kasvun odotetaan maltillistuvan. Matala korkotaso asettaa edelleen haasteita pankkitoiminnan kannattavuudelle ja vakavaraisuuden kehitykselle. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2013 oli 7 808 408,97 euroa ja josta tilikauden ylijäämä oli 378 604,54 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,0 prosenttia eli yhteensä 49 635,74 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 328 968,80 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.

19 TORNION OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 Korkotuotot 4 357 484,62 Korkokulut 1 591 490,16 KORKOKATE 2 765 994,46 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 440 017,08 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Muista yrityksistä 440 017,08 Palkkiotuotot 1 989 475,85 Palkkiokulut 258 565,40 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 24 689,77 Arvopaperikaupan nettotuotot 687,78 Valuuttatoiminnan nettotuotot 24 001,99 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 14 730,56 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 113 755,30 Liiketoiminnan muut tuotot 71 009,32 Hallintokulut 2 856 273,06 Henkilöstökulut 1 572 908,20 Palkat ja palkkiot 1 335 781,36 Henkilösivukulut 237 126,84 Eläkekulut 190 632,46 Muut henkilösivukulut 46 494,38 Muut hallintokulut 1 283 364,86 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 142 659,77 Liiketoiminnan muut kulut 850 763,00 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 197 845,12 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 1 113 565,99 Tilinpäätössiirrot 690 000,00 Tuloverot 44 961,45 Tilikauden verot 952,48 Aikaisempien tilikausien verot -955,09 Laskennallinen vero 44 964,06 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 378 604,54 1.1. - 31.12.2012 5 216 484,61 2 249 732,38 2 966 752,23 446 934,70 5 916,98 441 017,72 1 711 207,71 237 251,57 48 169,26 24 221,17 23 948,09 1 894,24 71 258,30 97 760,38 2 883 218,08 1 623 423,59 1 385 200,16 238 223,43 193 324,74 44 898,69 1 259 794,49 134 539,12 825 885,45 165 240,85 1 097 841,75 630 000,00 9 115,06 955,09 3 535,98 4 623,99 458 726,69 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 378 604,54 458 726,69