LAPPEENRANNAN Kaupunki. L a p p e e n r a n n a n k au p u n g i n m u s e ot

LAPPEENRANNAN Kaupunki L a p p e e n r a n n a n k au p u n g i n m u s e ot Toimintaker tomus 2009

2

L a p p e e n r a n n a n k au p u n g i n m u s e ot Toimintaker tomus 2009

SÄLLYSLUETTELO 5 Lukijalle 6 Hallinto ja talous 7 Henkilökunta 10 Henkilöstökoulutus 14 Museot ja yleisö 16 Asiakaspalvelu 18 Markkinointi ja tiedotus 19 Kansainvälinen yhteistyö 21 Nettinäyttelyt ja nettisivut Etelä-Karjalan museo Maakuntamuseo 22 Näyttelytoiminta 25 Yleisötapahtumia ja museopedagogiikkaa 27 Etelä-Karjalan museon kokoelmat Maakunnallinen museotyö 29 Amanuenssin maakunnallinen työ 30 Rakennustutkijan maakunnallinen työ Etelä-Karjalan taidemuseo Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo 32 Näyttelytoiminta 35 Yleisötapahtumia ja museopedagogiikkaa 38 Etelä-Karjalan taidemuseon kokoelmat 40 Aluetaidemuseotyö 43 Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisut Kannen kuva: Etelä-Karjalan museo. Kuva: Seppo Pelkonen Toimitus Satu Eiskonen, Ulla Loisa, Päivi Partanen ja Leena Räty Taitto Tuomas Nokelainen Lappeenrannan kaupungin museot

LUKIJALLE Museotoimen vuosikertomuksen kansikuvaa ei ole valittu ihan sattumanvaraisesti. Vuosia odotettu Etelä-Karjalan museon katto- ja ilmastointiremontti alkoi elosyyskuun vaihteessa 2009. Remontti oli välttämätön, sillä tilat puutteellisine ilmastointeineen eivät enää täyttäneet museotoiminnalle asetettuja vaatimuksia. Myös vuotava katto kaipasi kipeästi korjaamista. SEPPO PELKONEN Improvisointia näyttelijä Sanna Kemppaisen (oik.) johdolla Lappeenrannan teatterissa. Tätä ennen museo oli tyhjennettävä. Alkuvuodesta alkaen tehtiin valmistelevia töitä ja kokoelmien pakkausta ja siirtoja väistötiloihin. Näyttelyt purettiin hyvin nopealla aikataululla elokuun aikana. Myös henkilökunnan työtilat siirrettiin väliaikaisesti toisiin museorakennuksiin. Moni asiakas kysyikin leikillään, että mitä ihmettä museossa nyt tehdään, kun tilat ovat kiinni. Evakossa tehtiin kokoelmien tarkastus- ja huoltotöitä, luettelointia ja suunniteltiin tulevaa siirtoa uudistettuihin tiloihin. Museotoiminnasta näkyy vain pieni osa välittömästi asiakkaalle. Museota ei muuteta käden käänteessä. Työ vaati suunnittelua, logistiikan sujumista, tarkkuutta, hyviä hermoja ja rivakoita käsipareja. Mutta siinä onnistuttiin! Museotoimi voi hyvillä mielin ottaa Etelä-Karjalan museon uudistetut tilat käyttöön 100-vuotisjuhlavuonnaan keväällä 2010. Vuoden aikana uudistettiin myös museon toimintastrategia. Työ aloitettiin jo alkuvuodesta yhteisellä aivoriihellä, jossa mietittiin tulevaisuuden tavoitteita ja haasteita. Työstämistä jatkettiin pitkin vuotta erilaisilla kokoonpanoilla, ja museon tavoitteet hyväksyttiin osana Lappeenranta 2012 strategiaa marraskuussa 2009. Toimintamme painopisteitä tulevina vuosina ovat aktiivinen kansainvälinen toiminta, laadukkaat ja kehittyvät palvelut, talouden ja toiminnan tasapaino sekä kokoelmien hyvä ja asianmukainen säilytys. Kiitos teille 27 858 näyttelyvieraalle, jotka tutustuitte museoihin vuoden 2009 aikana. Kiitos myös kaikille muille museon tapahtumiin ja tempauksiin osallistuneille sekä yhteistyökumppaneille. Lämmin kiitos museon ammattitaitoiselle henkilökunnalle, joka on tehnyt tämän kaiken mahdolliseksi. Juuri nyt on hyvä edetä kohti visiota. Museotoimi 2012 Lappeenrannan kaupungin museot seuraavat aikaansa ja palvelevat laadukkaasti, asiantuntevasti ja perustehtäväänsä arvostaen. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta työskentelee asianmukaisissa toimitiloissa. Museot toimivat valtakunnallisesti ja kansainvälisesti aktiivisena yhteistyökumppanina ja vaikuttajana omalla alallaan ja alueellaan. Asiakasystävällisenä kulttuurin toimijana museot tuottavat henkistä hyvinvointia ja ovat näkyvä osa kaupungin imagoa. Päivi Partanen vs. museotoimenjohtaja

HALLINTO JA TALOUS Lappeenrannan museotoimi kuului hallinnollisesti kulttuurilautakunnan alaisuuteen. Kulttuurilautakunta vuonna 2009: varsinaiset jäsenet diplomi-insinööri Kullervo Lehtonen, puheenjohtaja ylilääkäri Irmeli Henttonen, varapuheenjohtaja keraamikko Antonio Altarriba kirvesmies Esko Huttunen LTO, sosionomi (AMK) Paula Kuikka-Kiljunen yrittäjä Panu Kärri operaattori Pertti Lallo järjestelmäasiantuntija Jani Mäkelä varatuomari Matti Mölsä kirjanpitäjä Hanna Patrikainen lähihoitaja Mervi Pulkkinen talousmestari Sari Saajanen ylihoitaja Soile Salla raamattuopettaja Alexey Saveliev emäntä Kyllikki Vainikka osastonhoitaja Eeva Arvela, kaupunginhallituksen edustaja varajäsenet luokanopettaja Petteri Myllynen kasvatustieteiden maisteri Katja Lehtolainen nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman koulunkäyntiavustaja, laitoshuoltaja Merja Vasara automaatioasentaja Alpo Härkönen ylirajavartija evp Matti Ruskonmäki paperityöläinen Maria Torniainen yrittäjä, toimitusjohtaja Marja-Leena Leppänen pastori Jorma Susi YTM, sosiaalityöntekijä Marjatta Turunen teollisuustoimihenkilö Mimosa Nurmela laitoshuoltaja Sari Päivinen liikkeenharjoittaja Simon B. Bojang puusuutari Jouko Nikamaa opiskelija, tekn.yo Laura Vainikka Lautakunnan esittelijänä toimii toimialajohtaja Heikki Timonen. Museotoimen puolesta lautakunnan kokoukseen osallistui museotoimenjohtaja. Lautakunnan sihteerinä toimii taloussihteeri Arja Makkonen maakuntakirjastosta. Museotoimen johtoryhmässä toimivat vs. museotoimenjohtaja Päivi Partanen, intendentit Satu Eiskonen ja Leena Räty sekä toimistonhoitaja Ulla Loisa. TOIMINTATUOTOT, 225 787 TOIMINTAKULUT, 1 436 021 Palkat 639 753 MUSEOTOIMEN Henkilöstösivukulut RAHOITUS 2009 184 980 Palvelujen ostot 238 731 Aineet, tarvikkeet, tavarat 34 221 Pääsylipputulot Sisäiset tilavuokrat 45 988 313 339 Muut Muut ulkopuoliset vuokrat tuotot 60 879 23 644 EU-tuet Muut kulut 63 764 1 354 Muut avustukset, sponsorit 66 393 Valtionosuus TOIMINTAKATE, 473 743-1 210 234 Kaupungin rahoitus 725 254 Lukuihin sisältyvät myös EU-projektien kulut ja tuotot. Museotoimen rahoitus 2009 45 988 60 879 63 764 66 393 Pääsylipputulot Muut ulkopuoliset tuotot EU-tuet 725 254 473 743 Muut avustukset, sponsorituet Valtionosuus Kaupungin rahoitus 6

HENKILÖKUNTA SEPPO PELKONEN Pallo hallussa. Museon henkilökunta keilaamassa Lappeenrannan keilahallissa. Vakinaiset viran- ja toimenhaltijat Haikonen Eeva-Kaisa, FM amanuenssi, taidemuseo, näyttelyt 1987- virkavapaalla Immonen Olli, FL museotoimenjohtaja 2000- virkavapaalla Kaapro Raimo näyttelymestari 2007- Karvinen Helena museoapulainen 2007- Kasanen Marjut museoapulainen 2005- Kellokumpu Mariina, FM amanuenssi, EKM, kokoelmat 998- vuorotteluvapaalla 1.9.-31.12. Kurri Miikka, Fm amanuenssi, rakennustutkimus 2008- Loisa Ulla toimistonhoitaja 975- Luoto Jukka, FL (väit.) amanuenssi, EKM, maakuntatyö 1991- Mustola Seppo vahtimestari 988- Niemi Noora museoassistentti 2005- Partanen Päivi, Fm vs. museotoimenjohtaja 2003- Pelkonen Seppo valokuvaaja 2001- Räisänen Eira konservaattori 975- Räsänen Marjatta, Fm amanuenssi, aluetaidemuseotyö 1986- Räty Leena, Fm intendentti, taidemuseo, kokoelmat 1990- Sarin Seppo museomestari 978- vuorotteluvapaalla 11.5. 21.8. Stenberg Vaula museoassistentti 989- Vuori Elina, Huk amanuenssi, EKM, kuva-arkisto 979-7

TILAPÄISET TYÖNTEKIJÄT Ahonen Aleksi museoharjoittelija 8.6. 23.8. Eeva, Reija ts. amanuenssi.9. 31.12. Eiskonen Satu, Fm intendentti, ekm.1. 31.12. Huovila, Perttu museoharjoittelija 8.6. 23.8. Jantunen, Kerttu museoharjoittelija 8.6. 23.8. Kela Senni, Fm vs. amanuenssi, taidemuseo, näyttelyt.1. 18.1. Kylliäinen Jevgenia museoharjoittelija 8.6. 23.8. Latto Oona museoharjoittelija.6. 23.8 Lyijynen Elina projektiassistentti.1. 22.2. projektikoordinaattori 6.3. 31.5. projektisuunnittelija 0.8. 31.12. Nokelainen Tuomas graafinen suunnittelija 7.1. 30.4. ja 11.9. 20.12. Pöllönen Jenni museoharjoittelija 8.6. 23.8. Reinikainen Antti museoapulainen 8.6. 9.8. Reinikainen Pirita näyttelysuunnittelija.5. 5.6. Ruokonen Juha-Pekka projektipäällikkö 0.3. 31.5. Saareks Kari museoharjoittelija 8.6. 23.8. Taipale Mona, Fm vs. amanuenssi, taidemuseo, näyttelyt 7.1. 31.12. Tapio Marita museoharjoittelija 8.6. 9.8. Vahtokari-Sahari Tarja, KTM projektipäällikkö.1. 31.3. Vitikainen Nina-Elise piirtäjä 2. 18.1., 4. 9.9. Väyrynen Matti ts. museomestari.5. 21.8. SEPPO PELKONEN Kevätaurinko lämmittää Käkisalmen linnassa, jonne museo teki verkostoitumis- ja esittelymatkan. 8

SEPPO PELKONEN Marjut Kasanen ja Seppo Mustola rakentamassa Lehmusten kaupunki -näyttelyä. Palkkatuella palkattuina: Autio Hannele museoapulainen 24.3. 31.12. Heiskanen Reea museoapulainen 8.6. 23.8. Lautala Riku museoapulainen 1.4. 31.8. Levänen Vesa museoapulainen 8.6. 23.8. Mononen Ritva museoapulainen 1.1. 28.5. Väyrynen Matti museoapulainen 23.3. 6.5. Työmarkkinatuella: Räisänen Karri 2.10. 31.12. Saareks Kari 21.4. 7.6. Seppänen Marko 27.4. 18.6. Riikka Lumme työskenteli työosuusrahalla 1.1. - 31.12. Museon siivoojana toimi Sari Vidman puhtauspalvelusta. 9

HENKILÖSTÖKOULUTUS OSALLISTUMINEN KOULUTUKSEEN, ALAN SEMINAAREIHIN JA NEUVOTTELUIHIN Koko henkilökunta: 12.1. Improvisaatio-päivä kaupunginteatterissa 2.3. Museotoimen kehittämispäivä, Lappeenranta 19. 20.3. Northern Renaissance hankkeen Käkisalmi-Viipuri ekskursio 12.10. Tiimisparraus ja vuorovaikutus koulutus, Lappeenranta 26.11. Ekskursio mm. Picasso-näyttelyyn, Helsinki Ts. amanuenssi Reija Eeva: 8. 9.10. Kulttuuriomaisuuden turvaaminen: ennaltaehkäisy, varautuminen ja jälkihoito seminaari, Helsinki 17.11. Maakunnallinen kokoelmayhteistyö, Lappeenranta Intendentti Satu Eiskonen: 7.2. Suomalaiset historiapäivät, Lahti 15. 17.4. Näyttely-yhteistyöneuvottelut Pavlovskin palatsimuseon kanssa, Pietari 16.6. Etelä-Karjalan kuvapankkikoulutus, Imatra 20. 21.8. Lappeenranta-seminaari 6. 8.9. Näyttely-yhteistyöneuvottelut Pavlovskin palatsimuseon kanssa, Pietari 14.9. 5.10. Ensiapu 1 kurssi, Lappeenranta 7. 9.10. Näyttely-yhteistyöneuvottelut Pavlovskin palatsimuseon kanssa, Pietari 18.11. Mato Valtosen Ihmisen on löydettävä luovuus sisältään luento, Lappeenranta 17.12. Näyttely-yhteistyötapaaminen, Pietari 12.6., 17.9. ja 8.12. kulttuurin ja vapaa-ajan esimiesten muutosvalmennus, Lappeenranta Näyttelymestari Raimo Kaapro: 8.10. Valo, Sähkö ja Tele messut, Helsinki 18.11. Mato Valtosen Ihmisen on löydettävä luovuus sisältään luento, Lappeenranta Amanuenssi Mariina Kellokumpu: 23.1. Museoiden kokoelmayhteistyö kokous, Kansallismuseo, Helsinki 16.4. Kokoelmienhallinta-tietojärjestelmiin tutustuminen, Lahti 27.4. Kokoelmatilojen siivous-koulutus, Suomen museoliitto, Helsinki 13. 15.5. Valtakunnalliset museopäivät, Kokkola Amanuenssi Miikka Kurri: 27.3. Kakola-seminaari, Turku 31.3. 1.4. Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät, Helsinki 21. 22.10. Maakuntamuseoiden neuvottelupäivä, Turku 5.11. Museovirasto, kulttuuriympäristösopimusneuvottelut, Helsinki 17.11. Maakunnallinen kokoelmayhteistyö, Lappeenranta Toimistonhoitaja Ulla Loisa: 27.1. Hankintalaki ja kilpailuttamisen säännöt -koulutus, Lappeenranta 23.4. VOS-koulutus, Opetusministeriö, Helsinki 6.10. Museon talouspäivä, Suomen museoliitto, Helsinki Amanuenssi Jukka Luoto: 15.-16.1. Tali-Ihantala-sisältötyöryhmän ekskursio Mänttään, Hämeenlinnaan ja Vantaalle 23.1. Museoiden kokoelmayhteistyökokous, Kansallismuseo, Helsinki 29.1. Sairaalamuseokokous, Helsinki 17.4. Maakuntamuseotutkijoiden kokous, Museovirasto, Helsinki 25.5. Mielisairaalamuseopäivä, Kellokoski 8.-9.6. Tali-Ihantala sisältötyöryhmän ekskursio Kannaksen taistelupaikoille, Venäjä 10.6. Maakunnan museokokous, Rautjärvi 17.-18.9. Maakuntamuseotutkijoiden kokous, Kotka 17.11. Maakunnallinen kokoelmayhteistyö, Lappeenranta Vahtimestari Seppo Mustola: 8.10. Valo, Sähkö ja Tele messut, Helsinki Museoassistentti Noora Niemi: 23.1. Forma-messut, Helsinki 10. 11.2. Digitoinnin ajankohtaisseminaari ja Antikvaria -kehitystyöryhmä, Helsinki 16.4. Kokoelmienhallinta-tietojärjestelmiin tutustuminen, Lahti 6.5. Etelä-Karjalan tapahtumakalenterikoulutus, Lappeenranta 13.5. ekarjala-kuvapankkikoulutus, Imatra 20.8. Kansallinen digitaalinen kirjasto keskustelutilaisuus, Helsinki 21.8. Forma -seminaari ja messut, Helsinki 10

26.9. Kulttuurikirppis, Lappeenranta 18.11. Mato Valtosen Ihmisen on löydettävä luovuus sisältään luento, Lappeenranta Vs. museotoimenjohtaja Päivi Partanen: 15.1. 16.1. Tali-Ihantala- sisältötyöryhmän tutustumismatka Mänttään, Hämeenlinnan ja Vantaalle 5. 6.2. Taidemuseoalan teema-päivät, Valtion taidemuseo, Helsinki 16. 18.2. Itämeren linnat ja linnoitukset kokous, Narva 31.3. Salpalinjan perinneyhdistyksen vuosikokous, Kouvola 3.4. Cross border city -seminaari, Lappeenranta 20.4. Kulttuurisilta Lappeenranta-Pietari - seminaari, Pietari 23.4. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät, Tampere 24.4. Kulttuurisilta Lappeenranta-Pietari - seminaari, Lappeenranta 8. 10.6. Tali-Ihantala sisältötyöryhmän ekskursio Kannaksen taistelupaikoille, Venäjä 10.7. Neuvottelu ja tutustuminen Eremitaasin sivupisteeseen, Viipuri 5.8. Ilja Repinin kotimuseo Penatyn 110-vuotisjuhlallisuudet, Penaty, Pietarin taideakatemia, Venäjä 20. 21.8. Lappeenranta-seminaari 6. 8.9. Neuvottelu- ja verkostoitumismatka, Pietari 6.10. Museon talouspäivä, Suomen museoliitto, Helsinki 5.11. Museovirasto, kulttuuriympäristösopimusneuvottelut, Helsinki 6.11. Itä-Suomen aluetaidemuseonjohtajien kokous, Mikkeli 19.11. Luovien alojen verkostoitumispäivä, Lappeenranta 12.6, 17.9. ja 8.12. Kulttuurin ja vapaa-ajan esimiesvalmennus On osallistunut JET-koulutukseen toimintavuoden aikana Päivi Partanen virkavapaalla ja lomalla 30.4. 7.6.2009, jonka aikana oli opintomatkalla Brasiliassa Amanuenssi Marjatta Räsänen: 26.1. Kulttuuripolku -ohjaustyöryhmän kokous Lappeenrannassa 5.2. 6.2. Taidemuseoalan teemapäivät, Valtion taidemuseo, Helsinki 12.3. Neuvottelu Kouvolan taidemuseossa, Kouvola 15.4. Neuvottelu Kuvataiteen keskusarkistossa, Helsinki 16. 17.4. Aluetaidemuseopäivät Porin taidemuseossa, Pori 2.11. Tutustuminen Ruokolahden Taitotaloon Intendentti Leena Räty: 5. 6.2. Taidemuseoalan teemapäivät, Valtion taidemuseo, Helsinki 10. 11.2. Ajankohtaisseminaari digitoinnista - museot, arkistot, kirjastot yhdessä, Kansallismuseo, Helsinki 16.4. 16.4. Kokoelmienhallinta-tietojärjestelmiin tutustuminen, Lahti 14.5. Tapahtumajärjestäjien inforisteily, Lappeenranta 10.7. Neuvottelu ja tutustuminen Eremitaasin sivupisteeseen, Viipuri 7. 28.9. EA1 peruskurssi, 16 t 29.10. Aluetaidemuseojohtajien tapaaminen, Päivi Partasen sijaisena. Valtion taidemuseo, Helsinki 6. 7.11. KORU3 kansainvälinen seminaari. Imatra. 7.12. Sopimuslisenssit koulutus (museot, kirjasto, arkistot). Helsinki 16.12. Maakuntamuseojohtajien tapaaminen, Päivi Partasen sijaisena. Museovirasto, Helsinki 25.5., 12.6., 17.9., 8.12. Kulttuurin ja vapaa-ajan esimiesvalmennus, Lappeenranta Museomestari Seppo Sarin: 8.10. Valo, Sähkö ja Tele messut, Helsinki Museoassistentti Vaula Stenberg: 23.1. Forma-messut, Helsinki 21.8. Forma-seminaari ja messut, Helsinki Vs. amanuenssi Mona Taipale: 12.2. Ite-taide seminaari, Lappeenranta 17.3. Voimauttava valokuva koulutus, Lappeenranta 23.4. Lappeenranta-Vyborg Business Bridge projektin workshop-tilaisuus, Lappeenranta 6.5. Etelä-Karjalan tapahtumakalenteri koulutus, Imatra 25.9. Lapset kriisien kuvissa seminaari, Helsinki 23.10. Etelä-Karjalan tulevaisuusfoorumi, Lappeenranta 19.11. Luovien alojen verkostoitumispäivä, Lappeenranta Amanuenssi Elina Vuori: 16.4. Kokoelmienhallinta-tietojärjestelmiin tutustuminen, Lahti 13. 15.5. Valtakunnalliset museopäivät, Kokkola 19.11. Luovien alojen verkostoitumispäivä, Lappeenranta 11

HENKILÖKUNNAN PITÄMÄT LUENNOT 10.2. Marjatta Räsänen esitelmöi taiteilija Arne Tegelmanista Akateemisten naisten tilaisuudessa Etelä- Karjalan taidemuseossa 19.3. Päivi Partanen esitteli museotoimen Northern Renaissance-hanketta Käkisalmessa 20.3. Päivi Partanen esitteli museotoimen Northern Renaissance-hanketta Viipurissa 6.4. Päivi Partasen luento: Löydä itsesi museossa Lappeenrannan filmi- ja videokuvaajien tilaisuudessa. 23.4. Päivi Partasen luento Lappeenrannan museoiden kansainvälisestä toiminnasta Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivillä Tampereella 24.4. Päivi Partasen luento Lappeenrannan museoiden kansainvälisestä toiminnasta Kulttuurisilta Lappeenranta-Pietari -seminaarissa Lappeenrannassa 21.5. Marjatta Räsäsen luento Johannes Takasen elämästä ja tuotannosta Johannes Takasen juhlaseminaarissa Virolahdella 12.9. Elina Vuoren esitelmä Lappeenrannan Raatihuoneesta Euroopan rakennusperintöpäivien tilaisuudessa Lappeenrannan Raatihuoneella. Mona Taipale pitänyt luennot aiheesta taidemuseon/museoiden toiminta: 17.4. Jyväskylän yliopisto, kulttuuripolitiikka, Jyväskylä 28.9. Etelä-Karjalan kansalaisopiston naisten piiri, Lappeenranta 15.10. Studia generalia, Poleeni, Pieksämäki 10.11. Rajapintaan-seminaari (aluekeskusohjelman kulttuuri- ja hyvinvointiverkoston sekä opetusministeriön tilaisuus), Lappeenranta 12.11. Kristillisten eläkeläisten tilaisuus, Lappeenranta SEPPO PELKONEN Päivi Partanen esitteli Northern Renaissance-hanketta Viipurin linnassa. Raimo Kaapro avustaa. 12

HENKILÖKUNNAN OSALLISTUMINEN TYÖRYHMIIN Satu Eiskonen: - Lappeenranta 360 vuotta työryhmä - Linnoituksen yön järjestelytyöryhmä - Severa PSA pääkäyttäjä- ja kehitystyöryhmät - Populaarimusiikin historiaa tutkimus- ja näyttelytyöryhmä - Tunnekiviä tutkimus- ja näyttelytyöryhmä Miikka Kurri: ks. s. 31 Jukka Luoto: ks. s. 30 Noora Niemi: - Antikvaria-kehitystyöryhmä - Lappeenrannan kaupungin verkkoviestintätyöryhmä - Populaarimusiikin historiaa tutkimus- ja näyttelytyöryhmä Päivi Partanen: - Tali-Ihantala- keskuksen ohjausryhmä ja sisältötyöryhmä - Kanavamuseon tuki Oy:n hallituksen jäsen - Etelä-Karjala instituutin johtokunta - Viktor Svaetichin julkaisun ohjausryhmä - Lappeen ja Nuijamaan historiatoimikunta - Museovirasto, Koitsanlahden hovin kiinteistön kehittämistyöryhmä - Suomen museoliitto, museoiden kulttuurivientiä pohtiva työryhmä - KOKO, matkailu- ja luovat alat teemaryhmä Leena Räty: - Valtakunnallinen kuvataiteen arkistointi- ja kirjasto-hankkeen ohjausryhmä - Elias Muukka tutkimus- ja näyttelytyöryhmä - Viipurin Taiteenystävät ry:n 120-vuotisjuhlanäyttelyn työryhmä - Viktor Svaetichin työryhmä - Antikvaria-kehitystyöryhmä - Plan-yhteistyö Lapset kriisissä (Sodan kuvat näyttely) Marjatta Räsänen: ks. s. 42 Mona Taipale: - Kulttuuripolkutyöryhmä/kuvataidepolku - Saavutettavuustyöryhmä - Kaakkois-Suomen alueen sosiokulttuurinen työryhmä - Lappeenrannan kaupungin viestintä- ja markkinointityöryhmä - Linnoituksen yhteismarkkinointityöryhmä - Taidelinkki-hanke (ohjausryhmä) - Valtakunnallinen Terveyttä kulttuurista työryhmä - Terveyden edistämisen työryhmä (Lappeenrannan kaupunki) - Metku-työryhmä Elina Vuori: - Kulttuuripolku - Matkailumuseoverkosto 13

MUSEOT JA YLEISÖ AVOINNAOLOAJAT Etelä-Karjalan museo ja Etelä-Karjalan taidemuseo: 1.1. 7.6. 8.6. 9.8. ti-su 11-17 ma-pe 10-18 ma suljettu la-su 11-17 Ratsuväkimuseo: 8.6. 23.8. ma-pe 10-18 la-su 11-17 1.1. 7.6. avoinna ainoastaan tilauksesta. 24.8. 31.12. suljettu. Wolkoffin talomuseo: 1.3. 7.6. sekä 24.8. 31.12. 8.6. 23.8. la-su 11-17 ma-pe 10-18 ja la-su 11-17 Kaikki museot olivat kiinni uudenvuodenaattona, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä, tapaninpäivänä sekä uudenvuodenaattona. Pääsiäislauantaina Wolkoffin museo oli auki, muut museot kiinni. Etelä-Karjalan museo oli suljettuna katto- ja ilmastointiremontin vuoksi 10.8. 31.12. Wolkoffin museo oli suljettu tammi-helmikuun. SEPPO PELKONEN Pikkukaupungin näyteikkuna - draamaopastukset johdattivat Lehmusten kaupunkiin. 14

PÄÄSYMAKSUT Talvikaudella Etelä-Karjalan museossa ja taidemuseossa oli yhteislippu. Lipun hinta aikuisilta 4, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja yli 10 hengen ryhmiltä 3 / henk. Kesäkaudella oli käytössä yhteislippu, jolla pääsi Etelä-Karjalan museoon ja taidemuseoon sekä Ratsuväkimuseoon. Hinta: aikuiset 8, eläkeläiset, opiskelijat ja ryhmät 6,50. Yhteislipun asemasta voi ostaa erillislipun, jonka hinta Etelä-Karjalan museoon ja taidemuseoon oli 6 / 5. Ratsuväkimuseoon 2,50 / 1,70. Wolkoffin museon lipunhinnat olivat ympäri vuoden samat: aikuiset 5, eläkeläiset ja opiskelijat 4. Alle 16-vuotiaat ovat päässeet museoihin ilmaiseksi. Galleria Lauraan oli vapaa pääsy. KÄVIJÄMÄÄRÄT ETELÄ- KARJALAN MUSEO ETELÄ- KARJALAN TAIDEMUSEO RATSU VÄKI- MUSEO WOLKOFFIN TALOMUSEO tammikuu 344 695 37 helmikuu 581 757 18 maaliskuu 1044 1447 80 huhtikuu 665 206 9 387 toukokuu 1460 738 20 97 kesäkuu 1472 688 474 134 heinäkuu 2354 1318 1368 233 elokuu 1167 1449 888 246 syyskuu 740 148 lokakuu 500 37 marraskuu 441 393 55 joulukuu 364 254 yht. 9087 9343 3152 1726 (v. 2008) (12202) (10500) (3220) (1549) koululaiset 665 1498 356 0 (v. 2008) (1387) (1958) (363) (110) Yhteensä vuonna 2009 23308 kävijää (v. 2008 27471). Muutos edellisestä vuodesta 15,2% Galleria Laurassa oli 7.1.-26.2. Tammiskuut näyttely, jossa oli 575 kävijää. Vihreässä makasiinissa oli Löytö Discovery näyttely 1.7.-16.8. Kävijöitä oli 4550. Keväällä 2009 pääsi kuukauden ensimmäisenä perjantaina ilmaiseksi Etelä-Karjalan museoon ja Etelä- Karjalan taidemuseoon, syksyllä ainoastaan taidemuseoon. Kesällä ei ilmaisia museoperjantaita ollut. Kävijöitä oli kevään 5 museoperjantaina Etelä-Karjalan museossa yht. 833 henk., taidemuseossa 984 henk. Syksyllä taidemuseossa kävi 4 museoperjantaina yhteensä 381 henk. Erilaisia luentoja, työpajoja ja asiakastilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana 165, joihin osallistui 3513 henkeä. Keskimääräinen osallistujamäärä oli 22 henkilöä/tilaisuus. Ilmaisina museoperjantaina museoihin tutustui 2198 henkeä, vajaa 10 prosenttia kokonaiskävijämäärästä. Museoperjantain asiakasmäärät nousivat hieman edellisestä vuodesta. 15

ASIAKASPALVELU Vuonna 2008 aloitettua saavutettavuustyötä jatkettiin toimintavuoden aikana. Opetusministeriöltä saadulla rahoituksella tehtiin saavutettavuuskartoitus, joka valmistui keväällä 2009. Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät lisäksi internet-sivujen saavutettavuuskartoituksen sekä saavutettavuussuunnitelmaa museoille. Suunnitelman teko jatkuu vuonna 2010. Internet-sivujen saavutettavuutta parannettiin muun muassa lapsille ja nuorille suunnatulla Museoaapisella. Saavutettavuutta pyritään lisäämään myös vuonna 2009 perustetulla asiakasraadilla. Raati koottiin yhteistyössä Nuorisovaltuuston, Vanhusneuvoston, Vammaisneuvoston ja monikulttuurisen palvelukeskus Momentin kanssa. Osa raatilaisista ilmoittautui mukaan museon keräämän kyselyn kautta. Asiakasraati vieraili kaikissa Lappeenrannan museotoimen alaisissa museokohteissa ja arvioi niiden saavutettavuutta, sekä fyysisen että henkisen esteettömyyden kannalta. Raati toimii jatkossa museon asiakastyön kehittämisen välineenä. Ilmaiset museoperjantait jatkuivat menestyksekkäästi vuonna 2009. Ilmaisia päiviä olivat talvikauden kuukausien ensimmäiset perjantait 2.1., 6.2., 6.3., 3.4., 8.5., 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12. Museoperjantait saivat hyvän vastaanoton ja kävijöitä oli huomattavasti normaaliperjantaita enemmän. Lisäksi taidemuseoon oli ilmainen sisäänpääsy 15.4. Interaktiivisia installaatioita näyttelyn avaamisen kunniaksi. Kaikissa museoyksiköissä oli saatavana yhdenmukainen palautelomake. Palautetta voi antaa kaikilla kielillä yhdellä ja samalla lomakkeella. Kävijöiden palautteeseen pyrittiin reagoimaan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Myös kesätyöntekijöille jaettiin palautelomake, jossa heiltä tiedusteltiin heidän työsuhteensa aikana esille tulleita plussia ja miinuksia sekä parannusehdotuksia. Saatujen palautteiden pohjalta tehdään tarvittavia täydennyksiä seuraavan kesän perehdytykseen. Asiakaspalvelussa toimiville kesätyöntekijöille laadittiin päivitetty perehdytyskansio, joka sisälsi yleistä tietoa museotoiminnasta, Lappeenrannan museoista ja niiden näyttelyistä, henkilökunnasta, työsuhteen ehdoista, työtehtävien kuvaukset sekä ohjeita museolla käytössä olevien ohjelmien käyttöön. Työsuhteen aluksi kesätyöntekijöille järjestettiin perehdytyspäivät, joiden aikana tutustuttiin mm. museotoimen eri yksiköihin ja niiden näyttelyihin, eri työtehtäviin, kassojen käyttöön ja museokauppaan. Museot osallistuivat valtakunnalliseen Museoviikkoon toukokuussa. Museoviikon teemana oli kulttuurimatkailu. Etelä-Karjalan museoon, taidemuseoon ja Wolkoffin talomuseoon oli kansainvälisenä museopäivänä 17.5. vapaa sisäänpääsy. Lappeenrannan kulttuuritoimen yhteinen Kulttuuriviikko järjestettiin syksyllä viikolla 39. Museotoimi osallistui kulttuuriviikkoon 22.9. tarjoamalla vapaan pääsyn taidemuseoon Etelä-Karjalan museon ollessa suljettuna katto- ja ilmastointiremontin vuoksi. Samana päivänä taiteilija Jouko Lempinen piti taiteilijatapaamisen yleisölle. Lempinen oli yksi Ihminen kuvassa Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran 20- vuotisjuhlanäyttelyn taiteilijoista. Lisäksi taidemuseolla järjestettiin manga-sarjakuvatyöpaja nuorille 23.9. Lauantaina 26.9. museo oli mukana kulttuuritoimen yhteisellä kulttuurikirppiksellä maakuntakirjastossa. Museotoimi osallistui valtakunnalliseen Älä osta mitään -päivään 27.11. ilmaisella sisäänpääsyllä taidemuseoon ja jakamalla vanhoja julkaisuja, postikortteja ja julisteita ilmaiseksi asiakkaille. Museotoimi osallistui kaupungin muun kulttuuritoimen kanssa Ylen järjestämään valtakunnalliseen Kulttuurikunto-kampanjaan. Valtakunnallista Kulttuurikuntoilupäivää vietettiin 4.12. Lappeenrannan kouluissa ja virastoissa. Koulujen ja virastojen Kulttuurikuntopäivä oli myös Museoperjantai, jolloin oli taidemuseoon ilmainen sisäänpääsy ja poistomyyntipäivät museokauppa Sulottaressa. 16

MUSEOKAUPPA Etelä-Karjalan taidemuseon museokauppa Sulotar avattiin vuoden 2008 lopulla. Vuoden 2009 aikana kaupan olemassaolosta tiedotettiin mm. postitse ja sähköpostitse lähetetyn mainoslehtisen avulla. Asiakkailta saadun palautteen perusteella kauppaan ja sen valikoimaan on oltu tyytyväisiä, ja yhä useampi ihminen on löytänyt tiensä Sulottareen. Talven ja kevään aikana tehtiin yhteistyötä Saimaan ammattikorkeakoulun korutaiteen yksikön kanssa, ja yhteistyön tuloksena syntyi Muotoja museosta korusarja. Korusarja julkistettiin toukokuussa osana Museoviikon ohjelmaa, ja se sai julkisuutta paikallisissa tiedotusvälineissä. Yhteistyön lähtökohtana oli, että opiskelijat suunnittelevat museokauppaan soveltuvia koruja hakien inspiraatiota mm. Linnoituksesta ja sen museoiden kokoelmista, ja museo toimii korujen tilaajana kommentoiden korun suunnittelu- ja valmistusprosessia. Museon edustajat ja viisi mukana ollutta opiskelijaa tapasivat kevättalven aikana useita kertoja ja prosessi eteni suunnitellusti niin, että valmiit korut saatiin kesäkaudeksi myyntiin. Yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä molemmin puolin. Sulottaren valikoimaa vaihdeltiin ja laajennettiin vuoden aikana ja tarjolle tuli mm. useita kierrätyshenkisiä tuotteita, kuten GlobeHopen kassit ja pussit ja Kati-Riinan postimerkki- ja palapeli-korut. Omiin kokoelmiin pohjautuvia tuotteita, mm. muistikirjoja ja palapelejä, saatiin myyntiin heti alkuvuodesta. Vaihtuvat näyttelyt toivat oman osansa tuotevalikoimaan, niihin liittyen tarjolla oli julkaisuja ja postikortteja. Etelä-Karjalan museon kaupassa elettiin poikkeuksellista vuotta, kun museo kauppoineen sulki ovensa elokuussa ilmastointi- ja kattoremontin vuoksi. Remontista johtuen omia tuotteita ei Lehmusten kaupunki avaimenperää lukuun ottamatta museolle tuotettu, mutta näyttelykohtaisia valmiita tuotteita kuten Tuntematon sotilas-paitaa oli tarjolla. Heinäkuun alussa museokaupassa alkoi tyhjennysmyynti, joka onnistui yli odotusten. Useat tuotteista, mm. Adriano Bar paidat, myytiin loppuun ennätysajassa. Wolkoffin museokauppaan ei tänä vuonna valmistunut myyntituotteita omista kokoelmista, mutta mm. Wolkoffin muistipelin uutta painosta työstettiin. Museokauppojen tuotevalikoimien laajennuttua voimakkaasti tuli ajankohtaiseksi viivakoodien käyttöönotto kassajärjestelmässä. Viivakoodien käyttö helpottaa kassalla toimivan asiakaspalvelijan työtä, mutta myös tuotteiden varastoseurantaa ja kirjanpitoa. Asiaa valmisteltiin syksyn aikana ja lopullinen käyttöönotto valmistuu kevään 2010 aikana. Vuonna 2009 aloitettiin hankintayhteistyö Saimaan kanavamuseon kanssa, ja yhteistyötä tiivistetään jatkossa. Myös muita yhteistyökumppaneita mm. suurempien tuotehankintojen tekemiseen on kartoitettu. Museotoimen sisällä toimii myös museokauppa- ja asiakaspalvelutiimi, joka käsittelee museokaupan ja asiakaspalvelun kehittämiseen liittyviä asioita sekä mm. ideoi uusia tuotteita. Museokaupoissa on ollut tarjouksia ja poistomyyntiä erilaisten yleisötapahtumien yhteydessä. Esimerkiksi Museoperjantaisin kaupassa on ollut kuukausittain vaihtuvia tarjoustuotteita. Muotoja museosta -sarjan koruja: Pitsi, Kosketus ajan taakse, Kauskilan nalle sekä Sulottaret. Kuvat: Seppo Pelkonen. 17

MARKKINOINTI JA TIEDOTUS Museot tiedottivat näyttelyistä ja muusta toiminnastaan paikallisissa ja maakunnallisissa tiedotusvälineissä, kesänäyttelystä myös valtakunnallisesti mm. lehtimainoksilla. Tapahtumista tiedotettiin myös erilaisten internetin tapahtumakalenterien kautta. Museo toimitti tietoja ja kuvia erilaisiin matkailumarkkinointitarkoituksiin. Museot esittelivät toimintaansa myös erilaisissa tilaisuuksissa. Museotoimi järjesti yhdessä matkailutoimiston kanssa infotilaisuuden kaupunkioppaille museon tiloissa 7.5. Museotoimi osallistui Naisten klubin järjestämään Naisten hyvänolon tapahtumaan Lappeenrannan urheilutalolla 29.8. Tapahtumassa esiteltiin museoiden toimintaa ja museokauppoja. Museotoimi julkaisi kouluille ja päiväkodeille suunnatun MuseoOn -tiedotuslehden. Lehden lisäksi museo esitteli koululaisille ja päiväkodeille suunnattua tarjontaansa lukuvuoden aloittavissa infotilaisuuksissa. Varhaiskasvattajien info järjestettiin 15.9. ja opettajien info 17.9. Molempiin infoihin osallistui 14 opettajaa/varhaiskasvattajaa. Varhaiskasvattajista ja opettajista nimettiin museoyhteyshenkilöt edellisvuotiseen tapaan. Etelä-Karjalan museo isännöi historian opettajista koostuvan Historia-kerhon verkkokurssien esittely- ja näyttelyyn tutustumistilaisuutta museon tiloissa 6.4. Museon henkilökunta piti lukuisia museon toimintaa esitteleviä luentoja ja esityksiä vuoden aikana. PÄIVI PARTANEN Timo Mattila ja Seppo Äikäs valloittivat Hevosvoimaa - esityksessä Ratsuväkimuseossa. 18

YHTEISTYÖKUMPPANIT Vuonna 2009 museotoimi teki yhteistyötä muiden Linnoituksen toimijoiden kanssa. Yhteistyön muotona olivat edellisten vuosien tapaan yhteiset tapahtumat ja niihin liittyvä yhteiset ilmoitukset Etelä-Saimaa - lehdessä. Yhteisiä tapahtumia olivat mm. Linnoituksen pääsiäinen, kekri sekä adventti. Vuoden 2009 aikana aloitettiin pysyväksi tarkoitettu yhteistyö Saimaan ammattikorkeakoulun markkinointiopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat koordinoivat Linnoituksen toimijoiden yhteisiä tapahtumia. Ensimmäisenä opiskelijat olivat mukana Linnoituksen kekri-tapahtuman järjestämisessä. Monipuolista yhteistyötä tehtiin Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimen muiden organisaatioiden, kuten kirjaston, teatterin ja kulttuuritoimiston kanssa. Pedagogista yhteistyötä tehtiin Lappeenrannan musiikkiopiston, Lappeenrannan seurakuntayhtymän lapsityön ja kansainvälisen Plan-järjestön kanssa. Hevosvoimaa-työryhmä toimi aktiivisena yhteistyökumppanina toteuttaen Ratsuväkimuseoon Hevosvoimaa-teatteriesityksiä syksyn ja talven 2009 aikana. Esitykset jatkuvat kevätkaudella 2010. Lappeenrannan kylpylän kanssa jatkettiin yhteistyötä ja aloitettiin kulttuuripakettien suunnittelu ja toteuttaminen kuntoutusten yhteyteen. Lappeenrannan matkaoppaat ry:n kanssa jatkettiin yhteistyötä. Museon opasrinki huolehti museoilla vierailevien ryhmien opastuksista. Museon draamaopastukset toteutettiin yhteistyössä matkaoppaiden kanssa. Museon pääyhteistyökumppaneina toimintakertomusvuonna olivat risteily-majoitus-museo -pakettien osalta Sokos Hotel Lappee, Scandic Patria Hotelli ja Cumulus. Etelä-Karjalan Osuuspankki ja Etelä-Karjalan osuuskauppa toimivat myös museon yhteistyökumppanina. Muita yhteistyökumppaneita olivat mm. Saimaan ammattikorkeakoulu, Humanistisen ammattikorkeakoulun Joutsenon yksikkö, Etelä-Karjalan kesäyliopisto ja Etelä-Karjala-instituutti. Yhteistyötä tehtiin myös Naisten klubin sekä Imatran kesäteatterin kanssa. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Museotoimen yksi strategisista tavoitteista on aktiivinen kansainvälinen toiminta. Yhteistyötä venäläisten museoiden kanssa jatkettiin erilaisten verkostoitumistilaisuuksien ja ammattilaistapaamisten muodossa. Yhteistyötä on jatkettu Pavlovskin palatsimuseon kanssa ja uusia kontakteja on solmittu eri museoihin mm. Pietarissa, Petroskoissa, Viipurissa ja Moskovassa. Lappeenrannan museotoimi liittyi Itämeren linnojen ja linnoitusten yhdistykseen tarkoituksenaan laajentaa kansainvälistä yhteistyötä myös Baltian ja Itämeren maiden suuntaan. Leena Räty ja Päivi Partanen tutustuivat Eremitaasin sivupisteeseen Viipurissa johtaja A. Kostenkon johdolla. 19

THE NORTHERN RENAISSANCE NEW DIALOGUE OF CULTURES Vuoden 2008 alussa alkanut tacis-rahoitteinen hanke jatkui vielä maaliskuun 2009 loppuun asti. Yhteistyökumppaneina toimivat Suvorov-museo Pietarista, Rörich-museo Izvarasta, Suomen Museoliitto ja Pietarin museotyöntekijöiden liitto. Hanke on jatkoa aikaisempien vuosien Kulttuurimatkailun vetovoimatekijöiden kehittäminen. Kaakkois-Suomi Pietari yhteistyöhankkeille. Näyttelyiden sijasta tässä hankkeessa kehitettiin verkostoitumista ja uudenlaista yhteistyötä. Suomessa hankkeen projektipäällikkönä toimi Tarja Vahtokari-Sahari ja Venäjällä projektikoordinaattorina Larisa Eleskina. Hankkeessa työskentelivät lisäksi alkuvuodesta 2009 projektiassistentti Elina Lyijynen ja graafikko Tuomas Nokelainen. Hankkeessa vuoden 2008 toteutettujen venäläis-suomalaisten museopäivien seminaarijulkaistu jaettiin museoihin alkuvuonna 2009. Julkaisun painosmäärä oli 800 kappaletta, joista puolet jaettiin Suomessa ja puolet Venäjällä. Alkuvuodesta 2009 toimitettiin myös raportti Lappeenrannan museotoimen kokemuksista Venäjä-hankkeissa. Julkaisut toimitettiin myös pdf-muodossa ja ne löytyvät museon verkkosivuilta. The Northern renaissance-hankkeen ja seminaarijulkaisun esittelytilaisuuden järjestettiin 19.-20.3. Käkisalmessa ja Viipurissa. Käkisalmen tilaisuuteen osallistui 35 henkilöä ja Viipurin tilaisuuteen 39 henkilöä. Lappeenrannan museotoimen henkilöstöä osallistui matkaan 20 henkeä. Tilaisuuksiin osallistuivat myös venäläiset yhteistyökumppanit. Matkalla tutustuttiin Käkisalmen eli Priozerskin museoon, Viipurin linnaan ja Viipurin taidemuseon tiloihin tulevan Eremitaasin sivupisteen toimintasuunnitelmiin. Tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Käkisalmen ja Viipurin museoiden sekä Viipuri-keskuksen kanssa. Muutoin hankkeen loppuaikana keskityttiin hankkeen hallinnointiin, maksatushakemusten ja raportointien tekoon. SEPPO PELKONEN Yhteiskuvassa Viipurin ja Lappeenrannan museoiden henkilökuntaa sekä projektipartnereita, keskellä Viipurin museon johtaja Svetlana Abdulina. 20

NETTINÄYTTELYT JA NETTISIVUT MUSEOAAPINEN Museon nettisivuille avattu Museoaapinen täydentää ja uudistaa lapsille ja kouluille suunnattuja palveluita. Sivusto kokoaa yhteen museoiden pedagogisen tarjonnan ja tarjoaa vinkkejä museokäynnin toteuttamiseen. Sivusto on tehty osana Kysy Amalta -hanketta, joka toteutettiin pääosin Museoviraston innovatiivisiin hankkeisiin myöntämällä avustukselle. Museoaapinen- sivustossa on hyödynnetty valokuvia sekä Piinalle- ja Muusa-maskotteja tuomaan värikkyyttä ja lisäämään houkuttelevuutta. Kuvittaja Heli Pukin luoma Piinalle on yleisölle jo vanha tuttu Etelä- Karjalan museosta, kun taas graafikko Tuomas Nokelaisen taidemuseolle suunnittelema Muusa-kissa on uusi tuttavuus. Museoaapinen-sivustolta löytää Museoaakkoset sanaston, joka valottaa museossa tehtävää työtä ja kertoo myös museossa työskentelevistä henkilöistä sekä lapsille että lapsenmielisille. Sivuston suunnitteli opinnäytetyönään Humanistisen ammattikorkeakoulun Joutsenon yksikössä opiskeleva Heidi Kuukasjärvi. Museoaapinen löytyy museotoimen verkkosivuilta osoitteesta www.lappeenranta.fi/museot ja Museoaapinen tai http://www.lappeenranta.fi/?deptid=18458. 21

ETELÄ-KARJALAN MUSEO Näyttelytoiminta PERUSNÄYTTELY Etelä-Karjalan museon perusnäyttely Kolme karjalaista kaupunkia Lappeenranta, Viipuri ja Käkisalmi kiinnosti museokävijöitä vuonna 2009 edellisten vuosien tapaan. Asiakkaat pääsivät tutustumaan perusnäyttelyyn ja vaihtuviin näyttelyihin samalla pääsylipulla. VAIHTUVAT NÄYTTELYT 7.2. 10.5. VÄINÖ LINNA Näyttely suuresta suomalaisesta kirjailijasta ja hänen elämäntyöstään. SEPPO PELKONEN Laaja kiertonäyttely kirjailija Väinö Linnasta (1920-1992) ja hänen tuotannostaan on Työväenmuseo Werstaan tuotantoa. Näyttely levittäytyi Etelä-Karjalan museon länsisalin lisäksi myös Lappeenrannan maakuntakirjaston 3. kerroksen parvelle, missä oli esillä osa näyttelyn kirjailijan henkilöhistoriaan liittyvästä esineistöstä. Näyttely Väinö Linnasta kertoi kirjailijan tarinan ja johdatti kävijät kansakunnan kohtalonhetkiin, joiden tulkkina Linna tuli tunnetuksi. Esillä oli Linnan henkilökohtaista esineistöä, jota oli saatu lainaan muun muassa kirjailijan sukulaisilta, ystäviltä ja kustantajalta. Lisäksi näyttely sisälsi runsaasti ennen näkemätöntä kuvamateriaalia. Kirjailijanelämän rinnalla Väinö Linnasta kerrottiin työmiehenä, perheenisänä ja ystävänä. 22

Esiin tuli koko elämänkaari maalaispojasta akateemikoksi. Näyttely esitteli myös Tuntematon sotilas ja 50 vuotta sitten ilmestyneen Täällä Pohjantähden alla teosten henkilöhahmoja. Kävijämäärä: 2396 12.-19.4. SAIMAAN KÄSITYÖNOPETTAJIEN OPPILASTYÖNÄYTTELY Saimaan käsityönopettajat järjestivät oppilastyönäyttelyn Etelä-Karjalan museon pienoisteatterissa pääsiäisestä tekstiiliopettajien kevätpäiväviikonloppuun 18.-19.4. asti. Kävijämäärä: 300 23.5. 9.8. LEHMUSTEN KAUPUNKI. Lappeenranta 360 vuotta SEPPO PELKONEN Kummallinen kaupunki, ilon ja surun, sotaväen ja hevosten kaupunki. Lehmusten kaupunki. (Laila Hietamies, Lehmusten kaupunki, 1972) Etelä-Karjalan museo järjesti 360-vuotiaan Lappeenrannan kaupungin kunniaksi kesänäyttelyn Lehmusten kaupunki. Näyttely keskittyi kaupungin historian vaiheeseen, 1920-30-luvuille, jolloin Lappeenranta oli tuoreen itsenäisen Suomen Viipurin läänin pieni provinssikaupunki. Muutaman tuhannen asukkaan Lappeenranta oli idyllinen matkailukaupunki, joka houkutteli matkailijoita kylpylän ja kasinon voimin. Myös varuskunnalla oli merkittävä rooli ja tila kaupungissa. Näyttely lähestyi historiaa faktan ja fiktion keinoin. Näyttelyn nimi johdatteli ajatukset Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaaren) romaaniin, joka kuvaa tuttua lehmusten kaupunkia. Näyttelyn esineistö ja kuvamateriaali esittelivät kaupungin historiaa ja näyttelyyn rakennetut interiöörit johdattelivat romaanista tuttujen henkilöiden maailmaan. Romaanin tekstilainat kuvailivat ajan kaupunkia ja samoja kohteita saattoi katsella kuvista ja kartalta. Kävijämäärä: 5708 23

marjut kasanen Noora Niemi ja Helena Karvinen pakkaavat museon kokoelmia muuttoa varten. 10.8.2009 8.5.2010 ETELÄ-KARJALAN MUSEON KATON JA ILMANVAIHDON PERUSKORJAUS Museon vesikaton ja ilmanvaihdon peruskorjaus tyhjensi museon näyttelyistä, kokoelmista ja henkilökunnasta elokuussa 2009. Ilmanvaihto- ja kattoremontti takaa näyttelyesineistölle ja kokoelmille kansainväliset normit täyttävät olosuhteet. Remonttiin valmistautuminen alkoi jo keväällä ja jatkui syksyyn asti kokoelmien pakkaamisella ja siirrolla väistötiloihin, henkilökunnan ja toimistotilojen siirroilla museon muihin tiloihin sekä lopuksi näyttelyiden purkamisella ja siirrolla niin ikään väistötiloihin. Ilmastointi- ja kattoremontti päättyy helmikuun lopussa 2010, minkä jälkeen kokoelmat, henkilökunta ja näyttelyt siirretään ja pystytetään takaisin museon tiloihin. Museo avautuu yleisölle 9.5.2010. Galleria Laura Galleria Laurassa vaihtuvana näyttelynä oli 7.1. 26.2.2009 Tammiskuut - Sydäntalven käsitöitä museon kokoelmasta. Näyttelyssä esiteltiin Etelä-Karjalan museon käsityökokoelmia ja erityisesti sydäntalveen liittyviä käsitöitä. Kävijämäärä näyttelyssä oli 575. Galleria Lauran tiloissa on pysyvästi Pilvilinnan portti -kosketusnäyttö. Kosketusnäytön ohjelma kertoo käsityömuseon historiasta sekä kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo-Tammisesta. Vuoden 2009 aikana Pilvilinnan portti -kosketusnäyttöön lisättiin englanninkielinen versio ohjelmasta. 24

YLEISÖTAPAHTUMIA JA MUSEOPEDAGOGIikkAA SEMINAARIT JA LUENNOT Väinö Linna -luentosarja Etelä-Karjalan museon pienoisteatterissa. Järjestäjät: Etelä-Karjalan museo ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto. 17.2.2009 klo 18.00-19.45 Sillä itseänne te rankaisette. Ihmisen osasta ja vastuusta Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa. FT Eija Komu Osallistujamäärä: 23 10.3.2009 klo 18.00-19.45 Rakkaudesta Tuntemattomaan. Kirjailija, FL Timo Malmi Osallistujamäärä: 26 7.4.2009 klo 18.00-19.45 Väinö Linnan elämä. Emeritus professori Yrjö Varpio Osallistujamäärä: 23 5.5.2009 klo 18.00-19.45 Pentinkulman perilliset urjalalainen näkökulma. Toimittaja Anu Partanen Osallistujamäärä: 19 14.3. Kalliomaalausluento- ja retkipäivä. Luennot Etelä-Karjalan museon pienoisteatterissa ja retki Lemin ja Luumäen kalliomaalauskohteille. Järjestäjät: Etelä-Karjalan museo ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto. Asiantuntijat: lehtori, FT Antti Lahelma, Helsingin yliopisto, tutkija Eero Siljander, tietokirjailija Pekka Kivikäs. Osallistujamäärä: 34 21.4. Täällä Pohjantähden alla kuunnelmaklubi Etelä-Karjalan museon pienoisteatterissa. Järjestäjät: Radioteatteri, Yleisradio sekä Etelä-Karjalan museo. Kuunnelmaklubi liittyi esillä olleeseen Väinö Linna näyttelyyn. Klubilla kuunneltiin yksi jakso Ylen elokuussa 2009 alkaneesta kuunnelmasarjasta Täällä Pohjantähden alla. Kuunnelmasarjan teosta olivat kertomassa ja keskustelemassa sarjan käsikirjoittajat Leena Lander ja Hannu Raittila. Osallistujamäärä: 17. Lappeenranta 360-vuotta juhlaluentosarja raatihuoneella. Järjestäjät: Lappeenrannan kaupunki, Etelä-Karjalan museo ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto. Luennot videoi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Videot ovat lainattavissa Lappeenrannan kirjastoissa. 4.3.2009 klo 18.00-19.45 Kun Lappeenranta perustettiin 1649 Perhe ja lapset kaupungin syntymän näyttämöllä. Dosentti, FT Elina Waris, Helsingin yliopisto Osallistujamäärä: 98. 1.4.2009 klo 18.00-19.45 Mitä mietti nuorukainen Lappeenrannan taistelun kynnyksellä 1741 Historioitsija, dosentti Kustaa H. J. Vilkuna, Jyväskylän yliopisto Osallistujamäärä: 104. 6.5.2009 klo 18.00-19.45 On rajoja nähty Mies muistelee Vanhassa Suomessa 1812 Professori Kalle Michelsen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Osallistujamäärä: 97. 23.8.2009 klo 17.00-19.45 Lappeenrannan taistelu 1741. Sotatieteen tohtori, prikaatikenraali Pentti Airio Lappeenrannan taistelu tänään ja tulevaisuudessa? Professori Jaana Sandström, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tilaisuus korvasi perinteisen Lappeenrannan taistelun vuosipäivän seminaarin. Osallistujamäärä: 88. 25

9.9.2009 klo 18.00-19.45 Modernin Lappeenrannan synty. Historioitsija Anu Talka, Postuumi Ky Osallistujamäärä: 97. Maakunnan erityispiirteet -luentosarja Järjestäjät: Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjala instituutti, Etelä-Karjalan kesäyliopisto ja Etelä-Karjalan maakuntayhdistys. 25.4. Rakennettu ympäristö ja asuminen. Asiantuntijat prof. Jukka Kemppinen ja suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen. Osallistujamäärä: 51. 29.8. Markkinoille ja maailmalle liikenne, kanavat, vesi, veneet Asiantuntijat: projektipäällikkö Kimmo Antila, museonjohtaja Matti Bergström, metsänhoitaja Esko Pakkanen, FL Sakari Auvinen. Osallistujamäärä: 50. 14.11.Vaurauden myllyt Etelä-Karjalassa - teollisuusympäristöt Asiantuntijat FT Niklas Jensen-Eriksen ja tutkija Lauri Putkonen, oppaana Imatrankosken voimalaitoksessa Pekka Puska. Osallistujamäärä: 47. Opastukset ja museopedagogiikka - Yleisöopastukset Väinö Linna näyttelyyn 8.2. ja Museoperjantaina 6.3. - Yleisöopastukset Lehmusten kaupunki -näyttelyssä perjantaisin 26.6. 31.7. klo 13. - Pikkukaupungin näyteikkuna draamaopastukset Lehmusten kaupunki näyttelyssä 24.6. 30.7. ke ja to klo 13. - draamaopastuksia tarjottiin lisäksi ryhmille - Lasten Linnoituksen yön Kuningattaren kierros -aarrerastit yhdessä maakuntakirjaston kanssa 1.8. klo 11 15, osallistujamäärä: 230. - Metkat lastenkulttuuriviikon ohjelmassa Wolkoffin talon opastukset lapsiryhmille 17.11. ja 18.11., yhteensä 3 opastusta. - Hevosvoimaa teatteriesitykset Ratsuväkimuseolla syys-joulukuussa. Osallistujamäärä: 393. Tapahtumat 17.5. Kansainvälisenä museopäivänä yleisöllä oli mahdollisuus tutustua ilmaiseksi Etelä-Karjalan museoon ja Wolkoffin talomuseoon, jossa pyörivät päivän aikana nonstop-opastuskierrokset. 26. 27.5. Linnoitus hiirenkorvalla ympäristökasvatustapahtuma Järjestäjät: Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri, Etelä-Karjalan Martat, Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti, Etelä-Karjalan Jätehuolto, Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi, Etelä-Karjalan Eurooppatiedotus ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Osallistujamäärä: 276. 4. 5.9. Menneisyyden jäljillä, 12. valtakunnalliset arkeologian päivät. Koe- ja harrastelijakaivaukset Lappeenrannan Murheistenrannan kampakeraamisen ajan asuinpaikalla. Perjantaina kaivoivat koululaiset ja lauantaina harrastajat. Järjestäjät: Etelä-Karjalan museo ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto. Osallistujamäärä: 80. 11.9. 12.9. Euroopan rakennusperintöpäivät. Teemana olivat kunnantalot ja kaupungintalot. Euroopan rakennusperintöpäivien yleisenä tarkoituksena on lisätä rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta sekä aktivoida toimimaan rakennusperinnön säilymisen puolesta.tapahtumia järjestettiin Lappeenrannan raatihuoneella sekä Joutsenon, Nuijamaan ja Lauritsalan entisillä kunnantaloilla. Järjestäjät: Etelä-Karjalan museo, Lappeenrannan kaupungin Tilakeskus, Kaavoitus ja Rakennusvalvonta. Osallistujamäärä: 186. 26

ETELÄ-KARJALAN MUSEON KOKOELMAT Etelä-Karjalan museon kokoelma käsittää Etelä-Karjalan museon esinekokoelmien lisäksi myös Ratsuväkimuseon, Käsityömuseon ja Wolkoffin talomuseon kokoelman sekä Wiipuri-kokoelman. Museon perusnäyttely Kolme karjalaista kaupunkia sekä osa Etelä-Karjalan museon kokoelmista siirrettiin keväällä museorakennusten katon ja ilmanvaihdon peruskorjauksen tieltä. Perusnäyttely sekä museorakennuksessa säilytetty tekstiili- ja pienesineistö muutettiin remontin ajaksi väliaikaisiin säilytystiloihin. Valtaosa kokoelmien parissa työskentelevän henkilökunnan työajasta kului vuoden aikana muuton valmisteluun, esineistön pakkaamiseen ja kuljettamiseen. Esinekokoelmien luettelointityötä jatkettiin uusien esineiden luetteloinnilla sekä vanhojen kortistojen siirtämisellä digitaaliseen muotoon. Muun muassa Laura Korpikaivo-Tammisen asuinirtaimiston luettelointia jatkettiin sekä Käsityömuseon kortistoa siirrettiin sähköiseen muotoon. Tekstiilien luetteloinnista laadittiin ohje vuoden aikana. Ohje laadittiin yhdenmukaistamaan tekstiilien luettelointia sekä helpottamaan tekstiilien tietojen siirtämistä sähköiseen muotoon. Ohjetta tullaan jatkossa tarpeen mukaan tarkistamaan ja päivittämään. Luettelointityön ohella alettiin valmistautua luettelointitietokannan vaihtoon Antikvariasta internetpohjaiseen Webmuskettiin. Etelä-Karjalan museon kokoelmia pidettiin suljettuina 10.8.2009 lähtien. Lahjoituksia ei otettu vastaan ja lainaustoiminta keskeytettiin. Vuoden 2009 aikana lahjoituksia Etelä-Karjalan museolle tekivät: Anja Kari, Sirkka Ruuskanen, Leena Aulio, Etelä-Karjalan maakuntayhdistys, Etelä-Karjalan poliisilaitos, Kari Rahiala, Arja Aalto, Kaarina Nikku, Paavo Glödstaf, Kirsti Oikkonen, Paula Hehnen ja Maire Pulkkinen. Lahjoitusten avulla kokoelmat karttuivat muun muassa paperinukeilla, täkkipuilla, villatakilla ja paperinutulla. Esineitä vietiin digitaaliseen muotoon 241 kappaletta ja kokoelmia kartutettiin 49 esineellä. Paperinukke Atso löysi uuden kodin museosta vuonna 2009. Kuva: Reija Eeva. 27

KUVA-ARKISTO Etelä-Karjalan museon kuva-arkistoon on luetteloitu valokuvia Antikvaria-tietokantaan 29 162 kappaletta, joista kuluneen vuoden aikana 1889 kpl. Lahjoituksina kuvia saatiin 261 kpl. Nykyisen käytännön mukaan Viipuri-valokuvat liitetään Etelä-Karjalan museon kokoelmaan. Vanhempaa Viipuri-museon valokuvakokoelmaa on luetteloitu ja digitoitu kysynnän mukaan, joten sähköisessä tietokannassa kokoelman kuvia on 6553 kpl. Yhteensä kuvakokoelmia on sähköisessä tietokannassa Ratsuväkimuseon digitoitu valokuva-arkisto 5342 valokuvaa, sekä kartta- ja rakennusinventointikuvat mukaan lukien 60 125 kpl. Kuva-arkistoon kohdennettuja tietopalvelutoimeksiantoja ja kyselyitä kyselyitä on vuoden mittaan tullut runsaasti, josta useat ovat vaatineet myös arkiston laajempaa kartoitusta ja tietojen tutkimista. Oma lukunsa on ollut Etelä-Karjalan museon omaa historiaa varten luetteloidut ja skannatut valokuvakokoelmat. Kuvien skannausta on ehditty toteuttamaan oman henkilökunnan työnä vain asiakaspalvelutarpeisiin. Lahjoittajat: Kirsti Khan, Helena Pipatti, Tarja Sinkko Viipuri-kokoelman digitoituja valokuvia käytettiin YLE:n esittämässä dokumentissa Viipurin taidemuseon tarina. Viistokuvan Viipurin taidemuseo- ja taidekoulurakennuksesta Pantsarlahden valleilla on kuvannut 1930-luvun loppupuolella Veljekset Karhumäki ja sisäkuvan taidemuseon kokoelmista Helios Oy. 28

MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ AMANUENSSIN MAAKUNNALLINEN TYÖ Maakunnallisen museoamanuenssin ja rakennustutkijan alueeseen kuuluu Etelä-Karjalan maakunta, joka käsitti toimintakertomusvuonna 11 kuntaa. Etelä-Karjalan museo julkaisi sidosryhmilleen suunnatun julkaisun Museoviesti 2009. Teemana oli Lappeenranta 360- ja Joutseno 370- juhlavuodet. Maakuntamatkat Maakuntatyöstä vastaava amanuenssi teki paikallismuseotoimintaan ja kulttuuriympäristöön liittyviä tarkastusmatkoja vuonna 2009 Suomenniemen, Savitaipaleen, Lemin, Taipalsaaren, Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan museaalisiin kohteisiin. Paikallismuseotoiminta Museovirasto myöntää vuosittain harkinnanvaraisia avustuksia paikallismuseoille. Tämä on ollut hyvin keskeinen tukimuoto, koska useat säätiöt ovat kirjanneet museoiden tukemisen toimintansa ulkopuolelle. Vuonna 2009 vain Lottamuseolle myönnettiin avustusta. Lottamuseoon palkattiin avustusrahoilla tutkija, joka uudisti näyttelyä ja luetteloi esineistöä. Maakunnan pienmuseoiden kokoelmatietojen tallentamista yhtenäiseen atk-järjestelmään on valmisteltu. Samalla on ollut tarkoitus kartoittaa paikallismuseoiden rakennusten kunto. Vuoden paikallismuseoksi valittiin Luumäen Linnoitus- ja kotiseutumuseo Luumäellä. Valinnan suoritti kotiseutuneuvos Pertti Vuori. Nuijamaan pitäjänmuseon näyttelyä on pidetty avoinna kesäkaudella 2009. Avoinna pidosta on vastannut Etelä-Karjalan museo tehtävään palkattujen koululaisten avulla. Myös kokoelmia on järjestetty asiantuntijan avustuksella. Simpeleen antiikki- ja keräilymessuilla oli esillä eteläkarjalaista rakennuskulttuuria esittelevä valokuvanäyttely. Joutsenon pitäjänmuseo siirtyi vuoden 2009 alussa Etelä-Karjalan museon hallintaan. Etelä-Karjalan museo palkkasi museon avoinnapitoon ja luettelointiin kesätyöntekijän. Joutsenon kotiseutuyhdistys on vastannut pitäjänmuseon näyttelytoiminnasta, jonka teemana on ollut Joutsenon monisatavuotinen historia. Joutsenon Kotiseutuyhdistys rakensi talkootyönä Etelä-Karjalan museon myöntämällä avustuksella katoksen museokokonaisuuteen kuuluvalle Matikan kirkkoveneelle. Joutsenon kirkkovene tervattiin kotiseutuneuvos Pertti Vuoren (2. oik.) johdolla. 29