Ruokavaliokorvaus 03.06.2016
Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kv-säännökset... 2 1.4 Suhde muihin etuuksiin... 5 1.5 Hakeminen... 6 1.5.1 Liitteet... 6 1.5.2 Asianmukaisesti määritelty sairaus... 6 1.5.3 Vireilletulo... 7 1.5.3.1 Lähettäjän vastuu... 8 1.5.3.2 Asiakirjan siirto... 8 1.5.4 Kuka voi hakea etuutta?... 8 1.5.4.1 Henkilö itse... 9 1.5.4.2 Edunvalvoja... 9 1.5.4.3 Edunvalvontavaltuutettu... 10 1.5.4.4 Asiamies eli valtuutettu... 10 1.5.4.5 Lähiomainen tai muu henkilö... 11 1.5.4.6 Kunta... 11 1.5.4.7 Kuolinpesä... 11 1.5.5 Hakuaika... 11 1.5.6 Hakemuksen peruuttaminen... 12 1.5.7 Kv-säännökset... 12 1.5.7.1 Käsittelypaikka... 12 1.6 Määrä... 12 1.7 Ratkaiseminen... 12 1.7.1 Käsittelypaikka... 12 1.7.1.1 Ruokavaliokorvauksen käsittelypaikka... 15 1.7.2 Esteellisyydestä... 16 1.7.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto... 17 1.7.2.2 Esteellisyyden toteaminen... 17 1.7.3 Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen... 17 1.7.4 Lisätutkimuksiin lähettäminen... 18 1.7.5 Lisäselvitysten pyytäminen... 19 1.7.5.1 Keneltä tai mistä lisäselvityksiä pyydetään... 19 1.7.6 Kuuleminen... 20 1.7.6.1 Milloin asiakasta on kuultava?... 20 1.7.6.2 Miten kuullaan?... 21 1.7.7 Myöntämisaika... 21 1.7.8 Päätöksen antaminen... 22 1.7.8.1 Päätöksen perusteleminen... 22 i
1.7.8.2 Väliaikainen päätös... 23 1.7.8.3 Päätöksensaajat... 23 1.7.9 Kv-säännökset... 24 1.8 Ilmoitusvelvollisuus... 24 1.9 Päätöksen oikaisu ja poistaminen... 25 1.10 Maksaminen... 25 1.10.1 Maksuosoite... 25 1.10.2 Maksunsaajat... 26 1.10.2.1 Edunvalvontavaltuutettu... 26 1.10.2.2 Edunvalvoja... 26 1.10.2.3 Etuudensaaja... 28 1.10.2.4 Kunta... 28 1.10.2.4.1 Laitos- tai perhehoito (AML 14 )... 28 1.10.2.4.2 Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt... 30 1.10.2.5 Kuolinpesä... 31 1.10.3 Ulosotto... 31 1.10.4 Maksaminen regressinä... 32 1.10.4.1 Maksaminen toimeentulotukilain nojalla... 32 1.10.4.1.1 Toimenpiteet vastuuyksikössä... 33 1.10.5 Viivästyskorotus... 33 1.10.5.1 Viivästysaika... 34 1.10.5.1.1 Kolmen kuukauden sääntö... 34 1.10.5.1.2 Yhden kuukauden sääntö... 35 1.10.5.1.3 Etuus ei maksussa eräpäivänä (eräpäiväkorotus)... 36 1.10.5.1.4 Etuudensaajasta johtuva maksueste (estekorotus)... 36 1.10.5.2 Erityistilanteet... 37 1.10.5.3 Korkoprosentti... 38 1.10.5.4 Ei viivästyskorotusta... 38 1.10.6 Ennakonpidätys... 39 1.10.7 Etuusmaksujen peruutukset pankista... 39 1.11 Keskeyttäminen... 39 1.11.1 Laitoshoito... 39 1.11.1.1 Laitoshoidon vaikutus ruokavaliokorvaukseen ennen 1.1.2010 lainmuutosta... 39 1.11.2 Vankilassaolo... 41 1.11.3 Väliaikainen keskeyttäminen... 41 1.12 Lakkauttaminen... 42 1.12.1 Pyynnöstä lakkauttaminen... 42 1.12.2 Kv-säännökset... 43 1.13 Liikamaksu... 43 1.13.1 Takaisinperintä... 44 1.14 Muutoksenhaku... 44 ii
1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. 1.1. Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1
etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003). 1.2. Tavoite Ruokavaliokorvauksen tarkoituksena on korvata sairauden vuoksi välttämättömiengluteenittomien tuotteiden käyttämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia keliaakikoille. 1.3. Oikeus ja edellytykset Ruokavaliokorvaukseen on oikeus 16 vuotta täyttäneellä keliakiaa sairastavalla henkilöllä, jonka on asianmukaisesti todetun sairauden takia ehdottoman välttämätöntä käyttää gluteenittomia tuotteita. Keliakia ei aiheuta sellaista toimintakyvyn alentumista, jota 16 vuotta täyttäneen vammaistuen ja eläkettä saavan hoitotuen myöntäminen edellyttää, eivätkä myöskään siitä aiheutuvat lisäkustannukset oikeuta 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen tai eläkettä saavan hoitotukeen. Ruokavaliokorvaus etuutena lakkaa 1.1.2016 lainmuutoksen johdosta. Tämän vuoksi oikeus etuuteen on vain henkilöllä jonka keliakia on asianmukaisesti diagnosoitu 1.12.2015 tai tätä ennen. 1.3.1. Kv-säännökset Asumisaikavaatimus Muutto Suomeen Myöntäminen ja maksaminen ulkomaille Oikeus ruokavaliokorvaukseen kv-tilanteissa ratkaistaan käytännössä joko 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea koskevilla kv-säännöksillä. Olennaista on se, sovelletaanko henkilöön eläkkeensaajan vai jonkun muun henkilöryhmän säädöksiä. Arvioitaessa oikeutta ruokavaliokorvaukseen kv-tilanteessa on selvitettävä, sovelletaanko henkilöön Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä tai onko hänellä oikeus ruokavaliokorvaukseen EYasetuksen 883/2004 perusteella (ruokavaliokorvaukseen sovelletaan EU-säännöksiä asetuksen 883/2004 voimaan tulosta 1.5.2010 lukien) Lue eläkettä saavan hoitotuen ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuen kv-säännöksistä: Ratkaisutyö > Eläkettä saavan hoitotuki / 16 vuotta täyttäneen vammaistuki > Oikeus ja edellytykset > Kvsäännökset). Soveltamisalalaki Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (soveltamisalalain) mukaan ratkaistaan, milloin henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, toisin sanoen milloin henkilöllä voi olla oikeus asumiseen perustuviin sosiaaliturvaetuuksiin, jos hän täyttää muut etuuden saamisen edellytykset. Soveltamisalalain 1 :ssä on säädetty, minkä lain mukaista sosiaaliturvalainsäädäntöä henkilöön sovelletaan. Etuuslait on jaoteltu kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvia etuuslakeja 2
sovelletaan kaikkiin henkilöihin, joihin sovelletaan soveltamisalalakia. Tällöin kyseessä voi olla myös ulkomailla oleskeleva vakuutettu henkilö. Toiseen ryhmään kuuluvien etuuslakien soveltaminen sen sijaan edellyttää Suomessa asumista sellaisena kuin se on soveltamisalalain 3, 3 a ja 4 :ssä määritelty. Soveltamisalalain muutos (1196/2013) 1.1.2014 Vammaisetuudet ovat kuuluneet ennen 1.1.2014 soveltamisalalain muutosta toiseen ryhmään ja niitä on voitu myöntää Vammaisetuuksista annetun lain 570/2007 perusteella vain Suomessa vakinaisesti asuville henkilöille eli soveltamisalalain 3 ja 3 a :n perusteella vakuutetuille tai tilapäisesti ulkomailla asuville henkilöille eli soveltamisalalain 4 :n perusteella vakuutetuille. Soveltamisalalakia muutettiin 1.1.2014 lukien niin, että vammaisetuudet siirrettiin ensimmäiseen ryhmään. Tämän vuoksi ruokavaliokorvausta voidaan 1.1.2014 lukien myöntää henköille, joihon sovelletaan soveltamisalalakia muunkin kuin tosiasiallisen asumisen eli soveltamisalalain.3 ja 3 a ja 4 :n perusteella. Kansallinen lainsäädäntö Ruokavaliokorvausta voidaan myöntää henkilölle, joka katsotaan Suomessa asuvaksi asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (soveltamisalalaki) mukaisesti. Suomessa asuvaksi katsotaan täällä vakinaisesti asuva henkilö, jonka asunto ja koti ovat täällä ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä (soveltamisalalaki 3, 3 a). Myös ulkomailla tilapäisesti enintään vuoden ajan oleskelevan henkilön katsotaan asuvan Suomessa (soveltamisalalaki 4 ). Lisäksi työntekijälle ja yrittäjälle (yrittäjälle vain EU-tilanteissa) voidaan myöntää ruokavaliokorvaus, jos hän on vakuutettu Suomessa soveltamisalalain 3 b :n perusteella. 1.1.2014 alkaen ulkomailla asuvalla henkilöllä voi olla oikeus ruokavaliokorvaukseen myös soveltamisalalain perusteella. 5 :n (lähetetty henkilöstö, lähetystyöntekijä, kehitysyhteistyöntekijä) 6 :n (merimiehet) 7 :n (lähetetty työntekijä ja päätoiminen opiskelija tai tutkija taikka apurahan saaja) tai 8 :n (perheenjäsen) Kansallisen lainsäädännön perusteella ruokavaliokorvaus voidaan käytännössä myöntää kaikissa niissä tilanteissa, joissa henkilöllä on EY-asetusten perusteella oikeus rahaetuuksiin Suomesta. Tämän lisäksi ruokavaliokorvaus voidaan myöntää myös muihin kuin EU-lainsäädäntöä soveltaviin maihin. Edellytyksenä on, että ruokavaliokorvauksen hakijaan tai saajaan sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Suomessa asumisesta voit lukea lisää Ratkaisutyö > Maasta- ja maahanmuutto > Kansainvälinen lainsäädäntö ja vakuuttaminen > Vakuuttaminen Suomeen muutto / Vakuuttaminen Suomesta muutto. EY-asetus 883/2004 ja 1408/71 Ruokavaliokorvaukseen sovelletaan 1.5.2010 lukien EY-asetuksen 883/2004 säännöksiä. Ruokavaliokorvaus ei kuulunut asetuksen 1408/71 asialliseen soveltamisalaan. Ruokavaliokorvausta voidaan myöntää ja maksaa ulkomailla asuvalle henkilölle myös EY:n sosiaaliturva-asetusten perusteella. Henkilöllä on oikeus ruokavaliokorvaukseen ulkomailla asuessaan, jos Suomi vastaa hänen rahaetuuksistaan Säännöksillä on vaikutusta myös arvioitaessa ulkomailta Suomeen muuttavan henkilön oikeutta ruokavaliokorvaukseen. 3
Pelkkä perheenjäsenyys Suomessa vakuutettuun työntekijään, opiskelijaan, eläkeläiseen tai työttömään ei tuo oikeutta ruokavaliokorvaukseen Suomesta, vaan tuen myöntäminen edellyttää aina henkilön olevan soveltamisalalain perusteella henkilökohtaisesti vakuutettu Suomessa. Ks. Ratkaisutyö > Eläkettä saavan hoitotuki / 16 vuotta täyttäneen vammaistuki > Oikeus ja edellytykset > Kv-säännökset). Esimerkki 1 Suomalainen henkilö työskentelee suomalaisen työnantajan palveluksessa Ranskassa. Hänet on vakuutettu soveltamisalalain 5 :n perusteella. Työntekijä avioituu Ranskassa. Puoliso olisi sairautensa perusteella oikeutettu ruokavaliokorvaukseen Suomesta. Puolisoa ei voida vakuuttaa Suomessa työntekijän perheenjäsenenä, koska häneen ei aiemmin ole sovellettu soveltamisalalakia. Oikeutta ruokavalikorvaukseen ei synny pelkän perheenjäsenyyden perusteella. Esimerkki 2 Suomesta kansaneläkelain mukaista vanhuuseläkettä saava henkilö asuu vakinaisesti Espanjassa ja hakee ruokavaliokorvausta. Hän saa eläkettä vain Suomesta. Eläkkeensaajaan ei sovelleta Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Eläkkeensaajalla on kuitenkin oikeus ruokavaliokorvaukseen Suomesta Espanjassa asuessaan asetuksen 883/2004 perusteella, koska Suomi vastaa eläkkeensaajan rahaetuuksista. Asumisaikavaatimus Ruokavaliokorvauksen saaminen edellyttää pääsääntöisesti, että henkilö on asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan 16 vuotta täytettyään. Asumisen ei tarvitse olla ollut yhdenjaksoista. Suomen asumiskausina hyväksytään ne vakuutusjaksot, jotka henkilö on tosiasiallisesti asunut Suomessa (Sovala 3, 3a ja 4 ). tai jolloin hän on ollut muutoin vakuutettu soveltamisalalain perusteella (3 b : työntekijä tai yrittäjä, 5 : lähetetty henkilöstö, lähetystyöntekijä, kehitysyhteistyöntekijä, 6 : merimiehet, 7 : lähetetty työtekijä ja päätoiminen opiskelija tai tutkija taikka apurahan saaja tai 8 : perheenjäsen). Kolmen vuoden asumisaikaa laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös muun EU/ETA-maan tai Sveitsin lainsäädännön mukaisesti kertyneet sairausetuuksissa hyväksiluettavat kaudet. Edellytyksenä on, että eläkkeensaaja kuuluu asetuksen 883/2004 tai Pohjoismaisen sopimuksen soveltamisalan piiriin. Toimiston tulee tarvittaessa kysyä toisen EU-maan toimivaltaiselta laitokselta vakuutuskaudet tarvittaessa lomakkeella E 104. Kaudet otetaan huomioon sellaisina kuin lähtömaa ne ilmoittaa lomakkeella E104. Vakuutuskausien yhteen laskemisessa voit tarvittaessa käyttää apuna APLA-laskentatapahtumaa (Eläkkeen laskennat/vakuutusajat) ks. Tekniset ohjeet > RAKE-ohjeet > Laskentatapahtumat > Vakuutusajat ELAJ. Ei asumisaikavaatimusta Kolmen vuoden asumisaikaa ei edellytetä, jos hakijan sairaus on alkanut tai hänen vammansa syntynyt hänen asuessaan Suomessa ja etuusoikeus alkaa ennen kuin hakija täyttää 19 vuotta. EU/ETA -maassa tai Sveitsissä alkanut sairaus tai syntynyt vamma voidaan rinnastaa Suomessa 4
syntyneeseen vammaan, jos hakija kuuluu asetukset 883/2004 tai Pohjoismaisen sopimuksen soveltamisalan piiriin. Muutto Suomeen Ulkomailta Suomeen muuttavalle henkilölle, joka täyttää asumisaikavaatimuksen voidaan myöntää ruokavaliokorvaus edellyttäen, että hakijan katsotaan asuvan Suomessa vakinaisesti (VTL 4, Soval 3, 3 a ). Jos henkilö ei ole ulkomailla asuessaan kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, ruokavaliokorvaus voidaan myöntää vasta, kun päätös asumisperusteisen sosiaaliturvan soveltamisesta on annettu. Päätöksen sosiaaliturvan soveltamisesta antaa KV-vastuuyksikkö. Vakuuttamisesta voit lukea lisää vakuuttamista koskevasta (Ratkaisutyö > Maasta- ja maahanmuutto > Kansainvälinen lainsäädäntö ja vakuuttaminen > Vakuuttaminen Suomeen muutto). Kolmen vuoden asumisaikavaatimuksesta kerrotaan kohdassa Asumisaikavaatimus (Ratkaisutyö > Eläkettä saavan hoitotuki > Oikeus ja edellytykset > Kv-säännökset > Asumisaikavaatimus). Myöntäminen ja maksaminen ulkomaille Ulkomailla asuvalle henkilölle voidaan myöntää ja maksaa ruokavaliokorvausta, jos häneen sovelletaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia tai Suomi vastaa EY-asetuksen 883/2004 perusteella hänen rahaetuuksistaan. Kun Kela saa tiedon ulkomaille lähdöstä, KV-keskus antaa päätöksen kuulumisesta asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Ruokavaliokorvauksen lakkauttamisesta katso myös kohta Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Lakkauttaminen > Kv-säännökset. 1.4. Suhde muihin etuuksiin SOLITA-lisät Lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen, sotilastapaturmalakiin, sotavammalakiin tai liikennevakuutusta koskevaan lainsäädäntöön perustuvaa haittalisää, avuttomuuslisää tai hoitotukea ei vähennetä ruokavaliokorvauksesta, koska niitä ei myönnetä keliakian perusteella. Hoitotuki ja vammaistuki Ruokavaliokorvausta voidaan maksaa samanaikaisesti 16 vuotta täyttäneen vammaistuen tai eläkettä saavan hoitotuen kanssa. Alle 16-vuotiaalle keliakiaa sairastavalle lapselle voidaan myöntää alle 16-vuotiaan vammaistuki. Kunnan etuudet Vammaispalvelulain perusteella maksetut korvaukset eivät estä ruokavaliokorvauksen saamista. Ulkomaan etuudet Ruokavaliokorvauksesta ei vähennetä vastaavia ulkomaan etuuksia. 5
1.5. Hakeminen Ruokavaliokorvausta haetaan Kelan vahvistamalla hakemuslomakkeella EV 259 (Ruokavaliokorvaushakemus). Ruokavaliokorvaus ei tule vireille pelkän lääkärinlausunnon perusteella. Jos hakija toimittaa Kelaan pelkän lääkärinlausunnon, sinun tulee pyytää häntä toimittamaan Kelaan myös hakemuslomake. Voit pyytää hakemuslomakkeen kirjepohjalla RVH01. 1.5.1. Liitteet Ruokavaliokorvaushakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto B tai vastaava lausunto, josta ilmenee asianmukaisesti määritelty sairaus. Jos hakija on saanut alle 16-vuotiaan vammaistukea keliakian vuoksi 16-vuotiaaksi asti, ei uutta lääkärinlausuntoa tarvita, koska sairaus on jo aikanaan todettu koepalan perusteella. Tukea ei kuitenkaan myönnetä viran puolesta, vaan henkilön tulee hakea sitä. Pyydä hakemuksen liitteeksi tarvittavaa lääkärinlausuntoa hakijalta kirjeellä RVL01. Lausunnon korvaaminen Hakijan tulee maksaa ruokavaliokorvaushakemuksen liitteeksi vaadittava lääkärinlausunto itse. Kela maksaa kuitenkin lausuntopalkkion lausunnonantajalle, jos Kela on päättänyt hankkia lääkärinlausunnon omalla kustannuksellaan. Tämä tulee kyseeseen kun hakija on hoidettavana sairaalassa tai laitoksessa tai kun lausunnon hankkimiseen Kelan kustannuksella on jokin muu erityinen syy. Lausuntopalkkio maksetaan Kelan toimistosta. Lue lisää Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Lisäselvitysten pyytäminen > Keneltä tai mistä lisäselvityksiä pyydetään. Lue myös Lue myös Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Ratkaiseminen > Lisätutkimuksiin lähettäminen. Sovellettava lainkohta VTL 570/2007 20 1.5.2. Asianmukaisesti määritelty sairaus Keliakia (K90.0) on asianmukaisesti määritelty silloin, kun henkilöllä on todettu ohutsuolen koepalassa tulehdus, johon liittyy keliakialle ominainen suolinukan vaurioituminen. Ihokeliakiassa (L13.0) määrittelyn tulee perustua ihosta otettuun koepalaan. Molemmissa keliakiatyypeissä tulee koepalan löydöksen olla kuvattuna lääkärinlausunnossa. Keliakian määrittely ei voi perustua pelkästään vasta-ainetutkimuksiin. Useita vuosia aiemmin määritelty keliakia ei aina ole perustunut ohutsuolen koepalaan. Tällöin tarvitaan erikoislääkärin, esimerkiksi sisätautilääkärin, lausunto. Lausunnosta tulee käydä ilmi, miksi koepalaa ei ole otettu ja mihin diagnoosi perustuu, gluteenittoman ruokavalion vaikutus oireisiin, keliakiaan liittyvien vasta-aineiden pitoisuus verikokeissa ja niiden aleneminen ruokavaliolla (erityisesti IgA-luokan vasta-aineet). Vastaavasti useita vuosia aiemmin määritelty ihokeliakia, joka ei ole perustunut ihon koepalaan, tulee olla selvitettynä ihotautilääkärin lausunnossa. 6
Hakijan oma ilmoitus sairaudesta ja gluteenittomien tuotteiden käyttämisestä ei riitä ruokavaliokorvauksen myöntämiseen. 1.5.3. Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. 7
Suullisesti Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo) Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi) 1.5.3.1. Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. 1.5.3.2. Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. 1.5.4. Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. 8
1.5.4.1. Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. 1.5.4.2. Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee 9
kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvoja?) Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) 1.5.4.3. Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?) Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) 1.5.4.4. Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä 10
1.5.4.5. Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 2 mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 2 mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 2 mom.) 1.5.4.6. Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. 1.5.4.7. Kuolinpesä Kuolinpesä ei voi hakea ruokavaliokorvausta. Sovellettava lainkohta (VTL 570/2007 15 ) 1.5.5. Hakuaika Ruokavaliokorvausta ei ilman erityistä syytä voida myöntää pidemmältä kuin kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen sen hakemista. Ks. Myöntämisaika. Vaikka ruokavaliokorvaus etuutena lakkaa 1.1.2016, voidaan etuus myöntää takautuvan hakuajan puitteissa vuoden 2015 puolelle. Esimerkki. Kun ruokavaliokorvaushakemus on saapunut Kelaan 3.9., ei tukea voida ilman erityistä syytä myöntää takautuen pidemmältä ajalta kuin 1.3. lukien. Huomaa, että toimitettu hakemus on joskus lisäselvitystä asiakkaalle jo annettuun päätökseen, jolloin kyseeseen voi tulla päätöksen oikaiseminen > Päätöksen oikaisu ja poistaminen > Ruokavaliokorvauspäätöksen oikaiseminen eduksi. 11
1.5.6. Hakemuksen peruuttaminen Ruokavaliokorvauksen hakija voi peruuttaa hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Peruutus tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Selvissä tapauksissa peruutus voidaan tehdä myös suullisesti. Lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään jätetty tutkimatta. Jos etuudensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, ei hakija voi peruuttaa hakemustaan ilman laillisen edustajansa suostumusta. Menettelystä, jota noudatetaan, kun vammaisetuuspäätös on jo annettu, voit lukea kohdasta Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Lakkauttaminen > Pyynnöstä lakkauttaminen. 1.5.7. Kv-säännökset Myös ulkomailla tilapäisesti asuvien henkilöiden tulee hakea ruokavaliokorvausta kansallisella hakemuslomakkeella EV259 ja toimittaa liitteeksi B-lääkärinlausunto. 1.5.7.1. Käsittelypaikka Ruokavaliokorvaus voidaan yleensä ratkaista vasta, kun henkilön kuuluminen Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan on selvitetty. Päätöksen asumisperusteisesta sosiaaliturvasta antaa kv-keskus. Kansainvälisiä liittymäkohtia sisältävien vammaisetuuksien käsittely on keskitetty kv-keskukseen. 1.6. Määrä Ruokavaliokorvauksen suuruus on 23,60 euroa kuukaudessa. Tuen määrää ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin. 1.7. Ratkaiseminen Ruokavaliokorvaushakemus tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä ja siitä on annettava kirjallinen päätös. Hakemus ratkaistaan vammaistuen keskittämisyksikössä. Lue myös Vammaisetuuksien prosessi. 1.7.1. Käsittelypaikka Vakuutuspiiri Työn tasaaminen Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat 12
Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat ETT-osastolla ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuudesta riippuen hakemus valmistellaan ja ratkaistaan asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki) tai opintotukikeskuksessa tai opintotukilautakunnassa (opintotuki) työn tasaamisen vuoksi muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä keskittämisyksikössä, esim. KV- keskus ja Perintäkeskus ja vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus) työpaikkakassassa siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa (TK - ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia (Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen> Päätöksen antaminen > Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto) Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > Kv-asiat > Työnjako kv-asioissa > Työnjako toimistojen ja KV- keskuksen välillä). Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto). Vakuutuspiiri Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön henkilötietojen kyselyllä (HEKY) (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet ja SAHA > Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot) Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot. Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä 13
kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakuutuspiirin vaihtamisesta (Tekniset ohjeet > Henkilötietojen muutokset). Työn tasaaminen Työn tasaamisesta johtuen hakemuksia voidaan siirtää ratkaistavaksi muualla kuin kotivakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa. Kun etuuden ratkaisutoiminta on keskitetty, asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan keskittämisyksikkö. Keskittämistä on tehty sekä koko Kelan tasolla että vakuutuspiireissä. Keskitetyt etuudet #haulla löydät tietoa siitä, miten etuustyötä on keskitetty valtakunnallisesti, alueilla ja vakuutuspiireissä. Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat työnantajan työterveyshuoltoa koskeva hakemus eräin edellytyksin (Työterveyshuolto > Etuusohje) Suomen ja muiden EU tai Eta valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi ja rahoitus (Laskutustyö tehdään KV-keskuksessa) Vantaa-Porvoon vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat perhe-eläkkeen leskeneläkehakemus silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen 1.7.1990 ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään Jos kansaneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 1 momentin, EAL 30 1 momentin tai VTL 30 :n mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri vahvistaa toimiston antaman väliaikaisen päätöksen. Jos kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevaan ratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 2 momentin ja EAL 30 :n 2 momentin mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri oikaisee edellä mainittuja etuuksia koskevat päätökset. Eläke- ja toimeentuloturvaosastolla ratkaistavat asiat Eläke- ja toimeentuloturvaosasto hoitaa Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutuksen. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. 14
Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka) Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka. Jos asiakkaan perintäasiat eivät eräänny, perintä hoidetaan kotivakuutuspiirissä tai etuuden vastuuyksikössä loppuun saakka. Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä. Kotivakuutuspiiri huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä. Perintäkeskus Perintäkeskuksella on kuusi yksikköä, jotka sijaitsevat Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä) Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Vakuutuspiirin tulee tarvittaessa selvittää, onko kyseessä väärinkäytösasia. Aluejohtajien yleisiin toimivaltuuksiin kuuluu määrätä alueellaan siitä, miten rikosilmoitusten tekemiseen liittyvät asiat hoidetaan, joten kukin vakuutusalue antaa tarkemmat ohjeet noudatettavasta menettelystä. Aluejohtaja voi päättää asian lähettämisestä esitutkintaan tai delegoida päätösvaltaansa toimiston, toimistonjohtajan tai muun alaisensa toimihenkilön päätettäväksi. Lue lisää väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Väärinkäytökset) 1.7.1.1. Ruokavaliokorvauksen käsittelypaikka Ruokavaliokorvaushakemusten käsittely on keskitetty vakuutusalueilla viiteen vakuutuspiiriin: Etelä-Suomessa Keski-Uudenmaan vakuutuspiiriin, Länsi-Suomessa Keski-Pohjanmaan vakuutuspiiriin, Lounais-Suomessa Tampereen vakuutuspiiriin, Pohjois-Suomessa Oulun vakuutuspiiriin ja Itä-Suomessa Pohjois-Savon vakuutuspiiriin. Kaikki toimistot vastaanottavat ruokavaliokorvaushakemuksia (EV 259) sekä neuvovat ja ohjaavat asiakasta tuen hakemisessa. Asiakaspalveluun jätetyt tai postitse saapuneet hakemukset ja lisäselvitykset ohjautuvat OIWAssa keskittämisyksikön työjonoon. Työnjako toimistojen ja keskittämisyksiköiden välillä Keskittämisyksikkö pyytää ruokavaliokorvaushakemukseen tarvittavat lisäselvitykset ratkaisee ruokavaliokorvaushakemukset hoitaa takaisinperinnän 15
tekee päätösten oikaisuun liittyvät tehtävät rekisteröi kunnan vaatimuksen toimeentulotuen korvaamiseksi etuusjärjestelmään hoitaa ruokavaliokorvauksen maksamisen kunnalle laitos- tai perhehoidon ajalta (AML 14 ) tai maksamisen kunnalle henkilön elämäntapojen tai sairauden perusteella (VTL 26 ) sekä kaikki siihen liittyvät toimenpiteet Lähettävä vakuutuspiiri hoitaa edunvalvojan määräämisestä aiheutuvat toimenpiteet (koskee jo aiemmin myönnettyä ja maksussa olevaa ruokavaliokorvausta) hoitaa ruokavaliokorvauksen kesken jääneet takaisinperinnät ja tekee ulosottoviranomaisen hoidettavaksi annetuista takaisinperinnöistä aiheutuvat toimenpiteet hoitaa henkilön nimenmuutoksesta aiheutuvat maksuryhmämuutokset Muutoksenhaku Muutoksenhakuun liittyvät asiakirjat ohjautuvat keskittämisyksikköön samalla tavalla kuin hakemuksetkin. Toimistoon tullut vakuutusoikeuteen menevä valitusasiakirja lähetetään välittömästi postitse keskittämisyksikköön alkuperäisenä. Myös valitusasiakirjan mukana tulleet liitteet toimitetaan samalla tavalla keskittämisyksikköön. Keskittämisyksikkö antaa muutoksenhakuelimelle lausunnon asiasta ja osallistuu tarvittaessa suulliseen käsittelyyn muutoksenhakuelimessä, kun käsittely koskee asiaa, jonka se on ratkaissut. Keskittämisyksikkö hoitaa päätöksen täytäntöönpanon muutoksenhakuelimen ratkaistua asian. Jos henkilö on valituksen käsittelyn aikana muuttanut, muutoksenhakuelimen päätöksen täytäntöönpanon tekee uusi keskittämisyksikkö. Kv-tilanteet Lue Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Hakeminen > Kv-säännökset > Käsittelypaikka. 1.7.2. Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi 16
asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. Katso myös hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys 1.7.2.1. Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa). 1.7.2.2. Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä. 1.7.3. Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Lue lisää asiantuntijalääkärin arvion pyytämisestä (Menettelyohjeet > Asiantuntijalääkärin arvio). 17
1.7.4. Lisätutkimuksiin lähettäminen Ruokavaliokorvauksen hakija voidaan perustellusta syystä etuusoikeuden selvittämistä varten velvoittaa käymään tutkittavana toimiston määräämän lääkärin luona tai toimiston määräämässä sairaalassa. Toimisto tai aluekeskus sopii tutkivan lääkärin tai laitoksen kanssa tutkimuksesta ja varaa vastaanottoajan. Lähetä tieto tutkimusmääräyksestä tutkimuksen suorittavalle lääkärille tai laitokselle kirjepohjalla YHV01 ja pyydä tarvittavat tutkimustulokset. Lähetä kirjeen liitteenä lääkäriä varten lääkärinlausuntolomake B (SV 7 B 1) ja hakijaa koskevat aikaisemmat lääkärinlausunnot. Lähetä ruokavaliokorvauksen hakijalle kirje (YHI01), jossa selvität muun muassa perusteet, joiden mukaan hänelle korvataan tutkimuksesta aiheutuneet matkakustannukset. Lähetä kirjeen mukana myös matkalaskulomake (Y 221). Kustannusten korvaaminen Kun Kela määrää ruokavaliokorvauksen hakijan lisätutkimuksiin, se maksaa tutkimuksen suorittavalle lääkärille tai tutkimuslaitokselle korvauksen pyydetyistä tutkimuksista ruokavaliokorvauksen hakijalle korvausta tutkimuksissa käynnistä aiheutuneista kustannuksista saattajalle korvausta vastaavasti kuin tutkittavalle henkilölle, jos henkilö on tarvinnut saattajan Ruokavaliokorvauksen hakijalla on oikeus saada korvausta matkakustannuksista päivärahaa yömatkarahaa ja majoittumiskorvausta. Jos henkilö on tarvinnut saattajan, korvataan myös saattajan matkasta aiheutuneet kustannukset samojen periaatteiden mukaan kuin tuen hakijalle. Matkakustannukset korvataan hakijalle täysimääräisinä. Matka korvataan halvimman matkustustavan mukaan (SVL 1224/2004 4 luku 5 ). Päiväraha, yömatkaraha ja majoittumiskorvaus maksetaan sen mukaan kuin Verohallituksen päätöksellä verovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty. Lue lisää Ratkaisutyö > Matkakustannukset Verohallituksen päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista (www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Ennakkoperintä) Toimisto hyväksyy ja maksaa kustannukset silloin, kun se tai aluekeskus on määrännyt vakuutetun lisätutkimuksiin. Etuudensaaja ja saattaja hakevat korvausta matkalaskulomakkeella Y 221. Lääkärin tai tutkimuslaitoksen tulee lähettää suorittamistaan tutkimuksista lasku. Tarkista ennen kustannusten korvaamista, että lasku on annetun tutkimusmääräyksen tai lisäselvityspyynnön mukainen. Kustannusten korvaamista koskevaa asiaa ei rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään eikä asiakkaalle tai lääkärille yleensä anneta erillistä päätöstä lääkärinpalkkion tai matkakulujen korvaamisesta. Korvaus maksetaan toimintamenoista LM- systeemin eli toimistojen maksut -systeemin kautta asiakkaan tai lääkärin ilmoittamalle tilille. Maksettaessa korvausta lausuntopalkkiosta tai tutkimuksiin lähettämisestä aiheutuneista kustannuksista 18