Liikuntajärjestöt 6.9.2012 257/625/2012 Viite: Liikuntalaki (1054/1998), muut. (662/2002) Liikunta-asetus (1055/1998), muut. (728/2002) Valtionavustuslaki (688/2001) Voimassa toistaiseksi Kumoaa: 11.7.2011; 12/625/2011 Ohjeet valtionapukelpoisuushakemuksesta sekä valtionavustuksen hakemisesta vuonna 2013 VALTIONAVUSTUSTEN HAKEMINEN VUODELLE 2013 - yleisavustus haetaan viimeistään marraskuun 2 päivänä 2012 1. VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN Valtionavustuslaki (688/2001) 9 "Valtionavustusta haetaan kirjallisesti. Valtionapuviranomaisen tulee tiedottaa sopivalla tavalla mahdollisuudesta hakea valtionavustusta ja hakemismenettelystä sekä antaa tietoja valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä ja valtionavustuksen ehdoista, jollei tämä ole ilmeisen tarpeetonta." Liikuntalaki (1054/1998) 7, muut. (662/2002) " Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen toiminnan avustamiseen. Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon se, miten järjestö toimii tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Hakijoiden keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu ja laajuus. Lisäksi otetaan huomioon toiminnan yhteiskunnallinen merkitys. Tulosperusteista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella." " Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy tämän lain nojalla avustettavat järjestöt. Harkitessaan järjestön hyväksymistä ministeriön tulee ottaa huomioon järjestön toiminta liikunnan järjestämiseksi ja muu liikuntaa edistävä toiminta sekä se, miten
järjestö ottaa toiminnassaan huomioon urheilun eettiset periaatteet. Erityisestä syystä myös muu liikunnan alalla toimiva valtakunnallinen järjestö voidaan hyväksyä avustuksen piiriin. Tarkempia säännöksiä hyväksymismenettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella." Liikuntajärjestöjen valtionavustusta on haettava opetus- ja kulttuuriministeriön lomaketta 1 ja liitelomaketta käyttäen viimeistään marraskuun 2 päivänä 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitetut hakemukset lähetetään opetus- ja kulttuuriministeriöön, osoite PL 29, 00023 Valtioneuvosto. Hakemusasiakirjat Järjestöjen tulee hakiessaan valtionavustusta vuodelle 2013 toimittaa opetusja kulttuuriministeriölle seuraavat asiakirjat: Kaikki järjestöt 1. Hakemus valtionavustuksen saamiseksi liikuntalain 7 :n nojalla opetus- ja kulttuuriministeriön lomakkeelle nro 1. Lomake löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivuilta osoitteesta: http://www.minedu.fi/ --> Avustukset --> Liikunta Hakijajärjestön yhdistysrekisteriin ilmoitettujen virallisten nimenkirjoittajien tulee allekirjoittaa hakemus. Mikäli hakemusta joudutaan täydentämään jälkikäteen, tulee sen tapahtua kirjallisesti. 2. Selvitys järjestön toiminnan tuloksista Liikuntajärjestöjen tulee esittää suunnitelma toiminnasta vuonna 2013. 3. Erittely vuoden 2013 talousarvion mukaisista menoista ja tuloista Liitelomakkeella 1 esitetään hakijajärjestön menojen ja tulojen erittely vuoden 2013 talousarvion mukaan. Erittelyyn sisällytetään toiminnanaloittain kaikki oman varsinaisen toiminnan menot ja tulot sekä muun toiminnan tulot ja menot investointimenoja lukuun ottamatta. Hyväksyttäviä menoja ovat varsinaisen toiminnan välittömät menot bruttomääräisinä lukuun ottamatta kilpailu- ja julkaisutoiminnan menoja, joiden osalta otetaan huomioon vain mahdollinen hyväksytty tappio. Tulonhankinnasta ja liiketoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole valtionapuun oikeuttavia hyväksyttäviä menoja. Valtionapuun oikeuttavia menoja ei myöskään ole työsuhdeautoista tai ravintoedusta järjestölle aiheutuvat kustannukset. 4. Luettelo järjestön saamista/hakemista muista avustuksista Järjestön tulee ilmoittaa kaikki vuonna 2012 saamansa avustukset ja vuodeksi 2013 haettavat avustukset liitelomakkeella 1 myöntäjän ja käyttötarkoituksen mukaan eriteltyinä. Julkiset ja muut avustukset eritellään omaksi ryhmäkseen. Muiden avustusten aiheuttamat vähennykset hyväksyttäviin menoihin tehdään opetus- ja kulttuuriministeriössä järjestön täyttämän liitelomakkeen perusteella. 5. Luettelo järjestön palveluksessa olevasta henkilöstöstä ja palkkausperusteista Luettelo valtionavustuksella tuettavan toiminnan tehtävissä olevasta henkilöstöstä ja palkkausperusteista esitetään liitelomakkeella 1, jossa ilmoitetaan jatkuvassa työsuhteessa hakemisajankohtana olevat toimet ja niiden palkkaus lukuun ottamatta
tarvikevälityksen, varainhankinnan ja liiketoiminnan palveluksessa pääasiallisesti toimivia henkilöitä. Samassa liitteessä voidaan esittää suunnitelma järjestön palvelukseen otettavasta uudesta henkilöstöstä sekä esitetään yhteenveto työsuhdeeduista ja niiden kokonaiskustannuksista (ml. polttoaine-, vakuutus-, huolto- ym. kustannukset). Liikunta-asetus (1055/1998) 1, muut (728/2002) Valtionavustukseen oikeutetut liikuntajärjestöt. Liikuntalain (1054/1998) 7 :ssä tarkoitetun liikuntajärjestön, joka voi saada toimintaansa valtionavustusta, tulee olla valtakunnallinen tai alueellinen rekisteröity yhdistys, jonka sääntöjen mukaisena pääasiallisena tarkoituksena on liikunnan järjestäminen tai muu liikunnan edistäminen. Uusia valtionapuun oikeutettuja liikuntajärjestöjä hyväksyttäessä edellytyksenä on, että: 1. järjestön pääasiallisena toimialana on liikuntatoiminta 2. järjestön toiminta on valtakunnallista 3. kyseisellä liikuntalajilla on kansainvälinen organisaatio ja /tai kansainvälinen kilpailujärjestelmä, ja/tai laji on kansallisesti merkittävä Valtakunnallisuuden edellytyksenä on, että toiminnalla on maakunnallista kattavuutta ja että järjestöllä on kattavasti jäsenyhdistyksiä ja niissä jäseniä sekä harrastajia. Kustakin lajista valtionapukelpoiseksi hyväksytään vain yksi valtakunnallinen lajiliitto. Niiden järjestöjen, joita opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole hyväksynyt liikuntalain perusteella avustettaviksi liikuntajärjestöiksi, tulee edellä mainittujen asiakirjojen lisäksi toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle liikuntalain 7 :n mukainen valtionapukelpoisuushakemus voidakseen tulla hyväksytyksi valtionapuun oikeutetuksi liikuntajärjestöksi. Valtionapukelpoisuushakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat: - rekisteriviranomaisen hyväksymät järjestön säännöt, - hakijan yhdistysrekisteriote, - hakijajärjestön hyväksytty toimintakertomus ja tuloslaskelma vuodelta 2011 tilintarkastajien lausuntoineen sekä - kertomus kuluvan vuoden toiminnasta ja sen laajuudesta. Hakemukseen tulee lisäksi sisältyä selvitys järjestön organisaatiosta, toimintamuodosta/lajista, kansainvälisestä toiminnasta sekä toiminnan valtakunnallisuudesta. 2. LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Valtionavustuslaki 7 Liikuntajärjestöjen valtionavustusten myöntämisestä säädetään liikuntalain 7 :ssä. Muilta osin opetus- ja kulttuuriministeriö noudattaa soveltuvin osin sitä mitä valtionavustuslaissa säädetään. "Valtionavustusta voidaan myöntää valtion talousarvion tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston varojen puitteissa, jos:
1) tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä; 2) valtionavustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta; 3) valtionavustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena valtionavustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä valtionavustuksen kohteena olevan hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen; sekä 4) valtionavustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa." Liikuntalaki 7 " Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen toiminnan avustamiseen. Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon se, miten järjestö toimii tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Hakijoiden keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu ja laajuus. Lisäksi otetaan huomioon toiminnan yhteiskunnallinen merkitys. Tulosperusteista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Hyväksyttävinä toimintamenoina ei pidetä liiketoiminnasta aiheutuvia menoja. Uudelle järjestölle ei myönnetä valtionavustusta ilman erityistä syytä ennen kuin se on toiminut ainakin vuoden pituisen tilikauden. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy tämän lain nojalla avustettavat järjestöt. Harkitessaan järjestön hyväksymistä ministeriön tulee ottaa huomioon järjestön toiminta liikunnan järjestämiseksi ja muu liikuntaa edistävä toiminta sekä se, miten järjestö ottaa toiminnassaan huomioon urheilun eettiset periaatteet. Erityisestä syystä myös muu liikunnan alalla toimiva valtakunnallinen järjestö voidaan hyväksyä avustuksen piiriin. Tarkempia säännöksiä hyväksymismenettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Valtion liikuntaneuvosto tekee ministeriölle esityksen avustuksen myöntämisestä. " Valtionapupäätöksen valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää soveltaen apunaan liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmää kehittäneiden työryhmien esityksiä. Liikuntajärjestöjen valtionrahoituksen perustan muodostavat järjestön toiminnan tulokset liikuntakulttuurin keskeisillä tulosalueilla. Vuoden 2013 valtionavustuksia myönnettäessä otetaan huomioon järjestöjen määrälliset, laadulliset ja yhteiskunnalliset tulokset lapsi- ja
nuorisoliikunnan, aikuisten liikunnan ja huippu-urheilun tulosalueilla. Lisäksi arvioidaan järjestöjen antidopingtoiminta sekä toiminta tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden alueilla. Järjestöryhmät ja yksittäiset järjestöt voivat erota toisistaan toiminnan painottumisessa eri tulosalueille tai toiminnan yleisissä reunaehdoissa ja tämä otetaan tarvittaessa huomioon. Myös avustuksen tarve ja järjestöjen erilainen mahdollisuus hankkia omarahoitusta voidaan ottaa huomioon. Valtionavustuksen saajan on noudatettava opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksissä annettuja ohjeita sekä Suomen Antidoping-toimikunnan voimassa olevaa säännöstöä, jonka mukaan järjestön tulee sallia dopingtestaus sekä kilpailu- että harjoituskaudella. Valtionavustuslaki 6 Liitteessä esitetään keskeisten järjestöryhmien tulosten arviointiperusteet. 3. VALTIONAVUSTUKSEN MÄÄRÄ "Muu kuin 5 :n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettu valtion talousarviosta tai talousarvion ulkopuolella olevasta valtion rahastosta myönnettävä valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu." Valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää." Valtionavustuslaki 4 Julkisen tuen määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 2) julkisella tuella valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta. 4. HYVÄKSYTTÄVÄT TOIMINTAMENOT Valtionavustuslaki 13 "Valtionavustus saadaan käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa tai 8 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, valtionavustuksen saajan on noudatettava avustettavassa hankkeessa tai toiminnassa valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja ja rajoituksia." Liikuntalaki 7 "Hyväksyttävinä toimintamenoina ei pidetä liiketoiminnasta aiheutuvia menoja." Hyväksyttävinä toimintamenoina otetaan huomioon myös kohtuulliset toimintaa palvelevat irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat. Käytäntönä hyväksyttäviä toimintamenoja laskettaessa ovat olleet edellä mainitulla tavalla varsinaisesta toiminnasta aiheutuneet todelliset menot ja irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot. Seuraavassa on luettelo valtionavun ulkopuolelle jäävistä menoista: kilpailujen järjestämisestä ja julkaisutoiminnasta aiheutuvat menot mahdollista hyväksyttävää tappiota lukuun ottamatta (näihin lasketaan myös kuntoliikuntajärjestöjen järjestämät kilpailut ja kuntotapahtumat, joista peritään osanottomaksuja tai saadaan pääsylipputuloja) välitystoiminnasta aiheutuvat menot (esim. tarvike- ja palveluvälitys) varainhankinnasta yms. tulonhankinnasta aiheutuvat menot (esim. ilmoitushankintakulut) liike- ja sijoitustoiminnasta aiheutuvat menot, ei myöskään tarvikevälitystä, varainhankintaa tai liiketoimintaa pääasiallisesti hoitavien työntekijöiden palkkamenot järjestön työntekijälle rahapalkan lisäksi antamista työsuhde-eduista (auto-, ravinto-, asunto- ja polttoainekustannukset) aiheutuvat menot järjestön toiselle liikuntalain 7 :ssä tarkoitetulle järjestölle myymistä tavaroista tai hallinto- ja tietohallintopalveluista saaduilla tuloilla katetut menot lainojen lyhennykset ja korot palkkausmenot järjestön työnantajana saamia sairausvakuutus- ja tapaturmavakuutuskorvauksia vastaavalta osalta vuokratuloja vastaava osuus omien toimitilojen vuokramenoista poistot ja varaukset valtionapua saavan järjestön muille yhteisöille myöntämät keskinäiset avustukset tai vastaava tuki sellaiset irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot, jotka aiheutuvat laitoksen perustamisesta, laajentamisesta, uudelleenjärjestämisestä tai perusparantamisesta. 5. VALTIONAVUSTUKSEN EDELLEEN JAKAMINEN Valtionavustuslaki 7 "Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen,
valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa." Muilta osin niiden liikuntajärjestöjen, jotka aikovat jakaa valtionapua edelleen, on haettava siihen erityinen lupa opetus- ja kulttuuriministeriöltä, joka tekee asiasta päätöksen. 6. TOIMIHENKILÖIDEN MÄÄRÄ, NIMIKKEET JA PALKKAUKSET Järjestöt päättävät oman henkilöstönsä määrästä, toiminimikkeestä ja palkkauksesta talousarvionsa puitteissa. 7. MUUT AVUSTUKSEN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT EHDOT Yhdistyslaki 11 Kirjanpito Selvitys Avustettavan järjestön hallintoa on hoidettava yhdistyslain (503/1989) ja järjestön sääntöjen edellyttämällä tavalla. "Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka." Järjestöorganisaatiossa sen yksikön, jonka rakenne perustuu henkilöjäsenyyteen, on pidettävä luetteloa henkilöjäsenistä. Keskusjärjestön tai aluejärjestön, jolla on jäseninä piirijärjestöjä tai paikallisyhdistyksiä on vastaavasti pidettävä luetteloa perusjärjestöjäsenistään. Perusjärjestöluettelosta tulee ilmetä kunkin järjestön perusyhdistyksen henkilöjäsenmäärä. Avustettavan järjestön kirjanpidon ja taloudenhoidon on täytettävä kirjanpitolain (1336/1997) ja kirjanpitoasetuksen (1339/1997) vaatimukset. Avustuksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa hyvää kirjanpitotapaa noudattaen siten, että avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata. Myönnetyn avustuksen käytöstä on annettava selvitys opetus- ja kulttuuriministeriölle sen vahvistaman kaavan mukaista lomaketta käyttäen avustusvuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Valtionavustuksen maksaminen Valtionavustuslaki 12 "Valtionavustus maksetaan valtionavustuksen saajalle yhtenä tai useampana eränä kustannusten ajoittumisen perusteella. Valtionapuviranomainen voi päättää, että
valtionavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen, kun avustuksen käytöstä on esitetty valtionapuviranomaiselle hyväksyttävä selvitys. Valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkoa, jos se on valtionavustuksen käytön kannalta perusteltua sekä sen käytön valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista. Määrältään vähäinen ja 5 :n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettu valtionavustus voidaan 1 momentin estämättä maksaa myös kertasuorituksena, jos se on valtionavustuksen käytön kannalta perusteltua. Valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen maksamiseksi oikeat ja riittävät tiedot." Maksatuksen keskeytys Valtionavustuslaki 19 "Valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos: 1) on perusteltua aihetta epäillä, että valtionavustuksen saaja ei menettele 12 :n 4 momentissa taikka 13 tai 14 :ssä tarkoitetulla tavalla; 2) ne perusteet, joilla valtionavustus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet; taikka 3) Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä." Valtionavun palauttaminen ja takaisinperintä Valtionavustuslaki 20 "Valtionavustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. Valtionavustuksen saajan tulee palauttaa valtionavustus tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Jos palautettava määrä on enintään 10 euroa, se saadaan jättää palauttamatta. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske laskennallisen perusteen mukaan myönnetyn valtionavustuksen ja toteutuneiden kustannusten välistä erotusta." Valtionavustuslaki 21 "Valtionapuviranomaisen on päätöksellään määrättävä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu valtionavustus takaisin perittäväksi, jos valtionavustuksen saaja on: 1) jättänyt palauttamatta sellaisen valtionavustuksen tai sen osan, joka 20 :n mukaan on palautettava;
2) käyttänyt valtionavustuksen olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty; 3) antanut valtionapuviranomaiselle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan valtionavustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; taikka 4) muutoin 1 3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut valtionavustuksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja." Valtionavustuslaki 22 "Valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen tai sen osan takaisin perittäväksi, jos: 1) valtionavustuksen saaja on menetellyt 12 :n 4 momentin taikka 13 tai 14 :n vastaisesti; 2) valtionavustuksen saaja on kieltäytynyt antamasta 17 :n 1 momentissa tarkoitettua aineistoa tai avustamasta mainitussa momentissa tarkoitetulla tavalla tarkastuksessa; 3) valtionavustuksen saaja on lopettanut valtionavustuksen kohteena olleen toiminnan, supistanut sitä olennaisesti tai luovuttanut sen toiselle; 4) valtionavustuksen saaja on 13 :n vastaisesti luovuttanut toiselle omistus- tai hallintaoikeuden omaisuuteen, joka on hankittu valtionavustuksella; 5) valtionavustuksen saaja on 13 :n vastaisesti pysyvästi muuttanut valtionavustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitusta; 6) valtionavustuksen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn tai yksityishenkilön velkajärjestelyistä annetussa laissa (57/1993) tarkoitetun velkajärjestelyn kohteeksi, jollei valtionavustuksen käyttötarkoituksesta muuta johdu; taikka 7) valtionavustuksen saaja menettelee tosiasiallisesti tässä momentissa säädettyihin seikkoihin rinnastettavalla tavalla antamalla valtionavustuksen myöntämiseen, maksamiseen tai käyttämiseen liittyvälle seikalle muun kuin asian todellista luonnetta tai tarkoitusta vastaavan oikeudellisen muodon. Jos valtionavustuksen kohteena ollut omaisuus on tuhoutunut tai vahingoittunut 13 :ssä säädettynä käyttöaikana eikä tuhoutuneen tai vahingoittuneen omaisuuden tilalle hankita uutta vastaavaa omaisuutta, valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi ja määrätä mahdollisesta vakuutuskorvauksesta tai muusta korvauksesta takaisin perittäväksi määrän, joka vastaa valtionavustuksen osuutta omaisuuden alkuperäisestä hankintamenosta.
Valtionapuviranomainen voi päätöksellään myös määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen takaisin perittäväksi, jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä sitä edellytetään." Palautettava avustus suoritetaan jollekin seuraavista opetus- ja kulttuuriministeriön tileistä: Nordea Pankki Oyj IBAN FI0616603000101306 Pohjola Pankki Oyj IBAN FI8050000120377824 Sampo Pankki Oyj IBAN FI9180001700008031 8. MUUTA VALTIONAVUSTUKSIIN LIITTYVÄÄ Hakemuksia koskeviin kysymyksiin vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä ylitarkastaja Hannu Tolonen, puh.0295 330314 sekä osastosihteeri Päivi Wathén puh.0295 330341 Yksikön päällikkö, johtaja Harri Syväsalmi Ylitarkastaja Hannu Tolonen
LIITE 1. ARVIOINTIPERUSTEET/LAJILIITOT Valtakunnallisten lajiliittojen arviointi koostuu määrä- ja laatuarvioinnista. Lajiliittojen arviointiperusteiden painotukset vuonna 2013 edelleen ovat: - Lasten ja nuorten liikunta 50 %, - Harraste- ja terveysliikunta 25 % - Kilpa- ja huippu-urheilu 25% Vuoden 2013 avustusvalmistelun pohjana käytetään lajiliittojen osalta vuoden 2011 toimintakertomusta ja tilinpäätöstä sekä vuoden 2013 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Lajiliittojen tulee käydä ohjeen liiteaineisto lävitse ja toimittaa erillisellä hakemuksen liitteellä olevalla selvityksellä hakijan käsityksen mukaan kyseisenä aikavälillä eri tulosalueilla tapahtuneet merkittävimmät muutostiedot opetus- ja kulttuuriministeriölle. Valtionavustuksen maksamisen ehtona on se, että lajiliitto on 11.12.2012 mennessä toimittanut avustushakemuksen liitteeksi pyydetyt asiakirjat (toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013) opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon. Lajiliittojen tulosperusteinen arviointi on kokonaisarviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää valmisteluun liittyen lausunnon Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ltä. Liikuntalain mukaisen lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusesityksestä antaa valtion liikuntaneuvosto. Lajiliitot ryhmitellään kolmeen ryhmää valtionavustuksen sekä järjestön tilinpäätöksen suuruuden mukaan. Kokonaisarviointi pohjautuu kirjallisten dokumenttien pohjalta tehtävään pisteytykseen. Arvioinnissa on mukana myös Suomen Antidopingtoimikunnan, Suomen Paralympiakomitean ja SLU:n yhteiskuntavastuuasiantuntijoiden lausunnot tasa-arvon sekä suvaitsevaisuuden osalta. Arviointi painottuu laatuun (laatu 70 % - määrä 30 %). Arvioinnin osa-alueet ovat lapset ja nuoret (50 %), aikuiset (25 %) sekä kilpa- ja huippu-urheilu (25 %). Arvioinnin läpäiseviä periaatteita ovat kansalaisaktiivisuus ja eettisyys. Painotusten osalta käytetään erikseen mainittuja tarkempia kriteerejä lasten ja nuorten, aikuisliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun osalta. Arvioinnissa tarkastellaan järjestö-, koulutus-, harjoitus- ja kilpailutoimintaa kokonaisuutena, joka koostuu toimista kansalaisaktiivisuuden, lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun, aikuisten kunto-, harraste-, ja terveysliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun edistämiseksi eettisesti kestävällä tavalla. Vuoden 2013 valtionavustuksen tarpeen arviointipohjana käytetään tilinpäätöstietoja vuodelta 2011. Valtionavustuksen saajan on noudatettava opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksissä annettuja ohjeita sekä Suomen Antidopingtoimikunnan voimassa olevaa säännöstöä, jonka mukaan järjestön tulee sallia dopingtestaus sekä kilpailu- että harjoituskaudella. Eri lajeissa tapahtuvat mahdolliset dopingrikkeet sekä niiden vaikutukset lajiliittojen valtionavustuksen määrään arvioidaan tapauskohtaisesti.