1(24) ETELÄ-KARJALAN OSUUSPANKIN HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Etelä-Karjalan Osuuspankin korkokate laski hieman ja pankin liikevoitto laski selvästi viime vuodesta. Liikevoiton lasku johtui pääosin muiden tuottojen pienentymisestä edelliseen tilikauteen verrattuna. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta hieman enemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat viime vuoteen verrattuna. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta selvästi parempi. Pankillamme oli vuoden lopussa 80 820 asiakasta ja vuoden aikana saimme 1 478 uutta asiakasta. Pankin omistaja-asiakkaiden määrä kasvoi 1 547 asiakkaalla ja vuoden lopussa Etelä- Karjalan Osuuspankilla oli 43 506 omistaja-asiakasta. Myös keskittäjäasiakasmäärämme jatkoi kasvuaan vuonna 2015. Pankki- ja vakuutusasiansa keskitti osuuspankkiin 1 252 uutta asiakasta ja kokonaismäärä oli jo 21 470 keskittäjäasiakasta. Pankki jakoi omistaja-asiakkailleen OPbonuksia yhteensä 4,6 miljoonan euron arvosta. Avainlukuja OP Ryhmä Avainlukuja 2015 2014 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 24 111 29 666-18,7 % Kulujen suhde tuottoihin, % 40,9 % 36,4 % 4,4 pros.yks Oman pääoman tuotto (ROE), % 9,5 % 12,5 % -3 pros.yks. Ydinpääoman (CET1) 49,5 % 44,7 % + 4,8 pros.yks. vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 169 172-3 henkilöä Jäsenet 43 506 41 959 +1 547 jäsentä Etelä-Karjalan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä.
2 EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaation hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin. Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Etelä-Karjalan Osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 13,5 miljoonalla eurolla (32,2 M ). Tuotto-osuus on omistaja-asiakkaan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuotto-osuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Etelä-Karjalan Osuuspankki on sijoittanut osan Tuottoosuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 6,7 miljoonaa euroa lisäosinkoa. Kesäkuussa Etelä-Karjalan Osuuspankki myi osuutensa OP Ryhmään kuuluvista OP- Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeista OP Osuuskunnalle. Kauppahinnat perustuivat ulkopuolisen tekemiin arvioihin. Myynneistä pankki sai yhteensä 5,4 miljoonan euron suuruisen myyntivoiton. Marraskuussa pankki aloitti uuden toimintamallin OP Ryhmään kuuluvan OP-Asuntoluottopankki Oyj:n kanssa. Mallissa osuuspankki saa rahoitusvelkoihin merkittävän ns. väliluoton OP- Asuntoluottopankki Oyj:ltä kun osuuspankin taseessa olevia asuntovakuudellisia luottoja merkitään OP-Asuntoluottopankki Oyj:n joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi. Etelä-Karjalan Osuuspankki ei tilikauden aikana käyttänyt väliluottomallia Tilikauden aikana jatkettiin Lappeenrannan uuden toimitilan rakentamista ja tehtiin esisopimus Imatran konttorin uusien toimitilojen ostamisesta. Etelä-Karjalan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksenä Asunto Oy Lappeenrannan Kirkkokatu 9. Pankki on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiön tilinpäätös, Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus, edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Etelä-Karjalan Osuuspankin konserni.
3 Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Etelä-Karjalan Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Etelä-Karjalan Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 15 106 16 362-7,7 % 14 180 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 11 607 3 613 +221,3 % 2 830 Palkkiotuotot, netto 10 506 9 913 +6 % 9 253 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 143 165-13,4 % 38 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 5 405 18 359-70,6 % 59 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -110-311 +64,7 % -224 Liiketoiminnan muut tuotot 392 393 0 % 483 Yhteensä 27 944 32 131-13 % 12 439 Tuotot yhteensä 43 050 48 493-11,2 % 26 619 Kulut Henkilöstökulut 8 591 8 345 +2,9 % 9 003 Muut hallintokulut 6 559 5 644 +16,2 % 5 806 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 260 563-53,9 % 367 Liiketoiminnan muut kulut 2 182 3 118-30 % 3 052 Kulut yhteensä 17 592 17 671-0,4 % 18 227 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 1 347 1 156 +16,5 % 307 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 24 111 29 666-18,7 % 8 085 Liikevoitto laski vertailukaudesta, koska vertailukaudella kirjattiin suuri yksittäinen myyntivoitto Pohjola Pankin osakkeiden myynnistä. Korkokate laski hieman tärkeimpien viitekorkojen laskun jatkuttua vuoden aikana. Kasvanut luottokanta ja talletusvarainhankinnan kustannusten lasku lievensivät korkokatteen laskua. Henkilöstökulut kasvoivat hieman. Arvonalentumiset saamisista kasvoivat vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan, mutta pysyivät matalalla tasolla. Sijoituskiinteistöjen nettotuottoja rasittivat toteutuneet myyntitappiot. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat lähinnä viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Etelä-Karjalan Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, arvopapereiden välityksestä, omaisuudenhoidosta ja vakuutusten välityksestä kasvoivat. Sen sijaan palkkiota maksuliikkeestä kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistaja-asiakkaille myönnetyt OP-bonukset.
4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 113 123-8,5 % Luotonannosta 3 496 3 177 +10 % Maksuliikkeestä 4 160 4 218-1,4 % Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 879 803 +9,5 % Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 1 793 1 701 +5,4 % Takauksista 185 151 +22,5 % Vakuutusten välityksestä 3 657 3 614 +1,2 % Muut 1 305 1 240 +5,2 % Yhteensä 15 587 15 028 +3,7 % OP-bonukset -3 630-3 698-1,8 % Palkkiotuotot yhteensä 11 957 11 330 +5,5 % Palkkiokulut 1 451 1 416 +2,5 % Palkkiotuotot, netto 10 506 9 913 +6 % Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 2 021 1 496 35,1 % Vähennykset -674-340 98,2 % Arvonalentumisten nettomäärä 1 347 1 156 16,5 % Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 % 0,1 % 0 pros.yks. Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 1 271 300 1 269 920 +0,1 % 1 229 350 Luotot 1 051 747 1 019 882 +3,1 % 1 061 535 Saamistodistukset 237 13 232-98,2 % 2 198 Osakkeet ja osuudet 132 546 109 593 +20,9 % 65 974 Talletukset 912 224 898 307 +1,5 % 936 162 Oma pääoma 212 597 180 965 +17,5 % 152 456 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 67 509 67 324 +0,3 % 107 287 Luotto- ja talletuskanta kasvoivat hieman vuoden aikana. Sen sijaan saamistodistusten määrä laski huomattavasti OP Osuuskunnan yritystodistuksen erääntyessä tilikauden alussa. Osakkeet ja osuudet nousivat voimakkaasti pankin hankkiessa lisää OP Osuuskunnan lisäosuuksia. Oma pääoma kasvoi hyvän tuloksen ja tuotto-osuusmerkintöjen ansiosta. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 264,5 miljoonaa euroa eli 36,6 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 1 051,4 miljoonaa
5 euroa (1 019,9 M 1 ). Luottokanta kasvoi jälleen ja asuntoluottojen kasvuvauhti pysyi viime vuoden tasolla. Etelä-Karjalan Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP Ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 60 miljoonaa euroa. Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 3 888 2 958 +31,4 % 92 32 190,1 4 142 2 990 38,5 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,32 0,23 +0,09 pros.yks. Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 24 012 10 840 Prosenttia taseesta 1,9 % 0,9 % Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 004 1 980 Prosenttia taseesta 0,2 % 0,2 % Käypä arvo 2712 2950 Nettotuotto, % -4,8 % +0,3 % Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 26 016 12 820 Prosenttia taseesta 2,0 % 1,0 % Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen merkittävä kasvu johtuu rakenteilla olevasta Lappeenrannan konttorirakennuksesta, jonka on määrä valmistua vuonna 2017. Etelä-Karjalan Osuuspankilla ei ole sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöissä. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalentumisia tilikauden aikana. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 3,5 miljoonaa euroa. Niitä peruutettiin tilikauden aikana 0,6 miljoonaa euroa. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.
6 Tilikauden aikana myytiin omassa käytössä olevia kiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 177 000 euroa. Tilikauden aikana ei tehty kiinteistöostoja. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Etelä-Karjalan Osuuspankilla ei ole omistuksia kiinteistösijoitusyhtiöissä. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä kirjattiin arvonalennuksien peruutuksia tilikauden aikana 135 000 euroa. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 444 000 euroa. Arvonkorotuksia ei peruutettu tilikauden aikana. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 212 000 euroa. Etelä-Karjalan Osuuspankki ei tehnyt vuoden aikana sijoituskiinteistöhankintoja. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 69,4 miljoonaa euroa (108,4 M ). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 20 miljoonaa euroa (20 M ). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 131,4 miljoonaa euroa (104,4 M ). Etelä-Karjalan Osuuspankilla ei ole sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemiin yritystodistuksiin. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 368 000 euroa oli 47 000 euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa vähennyksestä johtui suunnitelman mukaisista poistoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 495 071 479 840 +3,2 % Säästämistilit 92 054 90 859 +1,3 % Sijoittamistilit 321 628 320 013 +0,5 % Valuuttatalletukset 3 469 7 594-54,3 % Yhteensä 912 224 898 307 +1,5 % Muut velat 419 658-36,4 % Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 912 643 898 966 +1,5 % Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, vähenivät 95,6 miljoonaan euroon (140 M ).
7 Etelä-Karjalan Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä debentuurilainoja. Pankilla ei ole myöskään pääomalainoja (0 ). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Etelä-Karjalan Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 17,5 prosenttia 212,6 miljoonaan euroon (181,0 M ). Osuuspääoma kasvoi 28,3 prosenttia 51,9 miljoonaan euroon (40,4 M ). Omistaja-asiakkailla oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 4,5 miljoonaa euroa (4,3 M ), lisäosuuksiin 1,5 miljoonaa euroa (2,8 M ) ja Tuotto-osuuksiin 45,3 miljoonaa euroa (32,2 M ). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 13,1 miljoonaa euroa ja irtisanottujen osuus 7,7 miljoonaa euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 0,7 miljoonaa euroa. Irtisanotut lisäosuudet 0,5 miljoonaa euroa (1,0 M ) esitetään taseessa velkana. Etelä-Karjalan Osuuspankki maksoi korkoja jäsen- ja lisäosuuspääomalle vuodelta 2014 yhteensä 582 508,22 euroa. Etelä-Karjalan Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 44 990 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 452 832 kpl. Tuottoosuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuottoosuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 20 702 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Etelä-Karjalan Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuotto-osuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Etelä-Karjalan Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuottoosuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Etelä-Karjalan Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa.
8 Muut oman pääoman erät Vapaaehtoiset varaukset Etelä-Karjalan Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia peruutettiin edellisten tilikausien voittovaroista 559 000 euroa. Tilikaudelta ei kertynyt poistoeroa. Luottotappiovarausta kasvatettiin 0,9 miljoonaa euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Etelä-Karjalan Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Etelä-Karjalan Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Etelä-Karjalan Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 211 048 178 171 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 2 070 3 862 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 31 550 30 830 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -20 881 - Suunniteltu voitonjako - -582 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta 64 - Aineettomat hyödykkeet -3-6 Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - -27 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -8 072-7 496 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 215 777 204 751 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 215 777 204 751 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - 27 Omat varat yhteensä 215 777 204 778 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka
9 Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1). Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 6 372 1 258 Vähittäisvastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut -1 375 1 327 Sisäisten luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 186 594 230 504 Yritysvastuut pk-yritykset 109 849 126 291 Yritysvastuut - Muut 76 744 104 213 Vähittäisvastuut 2) 54 799 57 406 Kiinteistövakuudelliset 42 048 45 420 Muut vähittäisvastuut 12 751 11 986 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - 4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 128 884 109 778 Muut erät 12 176 13 937 Luottoriski yhteensä 390 199 414 214 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 45 633 43 496 Yhteensä 435 832 457 711 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 49,5 44,7 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 49,5 44,7 Vakavaraisuussuhde 49,5 44,7 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman *18,6 15,1 vakavaraisuussuhde (CET1) *syyskuussa 2015 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 34,9 miljoonaa euroa (36,6). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 45,8 miljoonaa euroa. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, %
10 Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Etelä-Karjalan Osuuspankin konserni Etelä-Karjalan Osuuspankin konsernin liikevoitto oli 24,0 miljoonaa euroa. Konsernin tase oli vuoden lopussa 1 279 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalan Osuuspankin konsernitilinpäätös tehtiin ensimmäistä kertaa vuodelta 2015. Konsernin ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET 1) oli 48,7 prosenttia. Konsernin ensisijaisen pääoman vakavaraisuussuhde oli 48,7 prosenttia ja vakavaraisuussuhde 48,7 prosenttia. Ydinpääoma (CET 1) oli yhteensä 215 miljoonaa euroa, ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 215 miljoonaa euroa ja omat varat yhteensä 215 miljoonaa euroa. Konsernin riskipainotetut erät olivat yhteensä 441,5 miljoonaa euroa ja omien varojen vähimmäismäärä 35,3 miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta oli 17,7 prosenttia, koko pääoman tuotto (ROA) 3,4 prosenttia, omavaraisuusaste 19,1 prosenttia ja kulujen suhde tuottoihin 40,9 prosenttia. Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut - kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin.
11 Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 9,5 % 12,5 % 3,8 % Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,7 % 2 % 0,6 % Omavaraisuusaste, % 19,2 % 16,7 % 14,6 % Kulu-tuotto-suhde, % 40,9 % 36,4 % 68,5 % Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot +
12 Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Etelä-Karjalan Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Etelä-Karjalan Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Etelä-Karjalan Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Etelä-Karjalan Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa
13 koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 215,8 miljoonaa euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 23 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista, oli yhteensä 0 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Etelä-Karjalan Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Etelä-Karjalan Osuuspankki on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta tai pitkään jatkuvalta matalalta korkotasolta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euriborsidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä.
14 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Etelä-Karjalan Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 2 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 65 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli -4,8 prosenttia eli selvästi edellisvuotista matalampi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance-riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Etelä-Karjalan Osuuspankilla oli neljä konttoria, Lappeenrannassa, Joutsenossa, Imatralla ja Ruokolahdella. Kaikissa konttoreissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. käteisautomaatti. Lappeenrannan konttorissa on rahan tallettamiseen ja nostamiseen tarkoitettu TalletusOtto-automaatti. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa.
15 Omistaja-asiakkaat Pankin omistaja-asiakasmäärä kasvoi vuoden aikana 1 547 omistaja-asiakkaalla ja oli vuoden lopussa 43 506. Omistaja-asiakasmäärän lisäys johtui aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Etelä-Karjalan Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42. Henkilöstö Vuoden 2015 lopussa henkilöstömäärä oli yhteensä 167. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 7 henkeä. Määräaikaiset työsuhteet perustuivat valtaosin erilaisiin perhevapaisiin, joilla oli vuoden lopussa 14 henkeä. Vuoden aikana päättyi 12 vakinaista työsuhdetta, joista 5 oli eläkkeelle siirtymisiä. Henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden lopussa 5 henkilöä pienempi kuin 31.12.2014. Keskimäärin vuoden aikana työssä oli 148 henkilöä, kun edellisenä vuonna keskimäärin työssä oli 151 henkilöä. Etelä-Karjalan Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Etelä-Karjalan Osuuspankin omistaja-asiakkaiden päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 50 ja enintään 70 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 70. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään neljä kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin tai sen konserniin kuuluvan yhteisön palveluksessa oleva, eikä osuuspankin tai sen konserniin kuuluvan yhteisön toimitusjohtaja, tai niiden hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen tehtävässä oloaikanaan ja tehtävän päättymisestä lukien seuraavan viiden vuoden aikana. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ylijäämän käytöstä päättäminen hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen.
16 Hallintoneuvosto Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin 9.2.2015. Etelä-Karjalan Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 21 ja enintään 30 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 28. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä kolme kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema nelijäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Etelä-Karjalan Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan
17 Toimitusjohtaja eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat viisi muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallitukseen voidaan lisäksi valita osuuspankin jäsenistä enintään 5 varajäsentä. Tällä hetkellä hallituksella on 3 varajäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2011 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 26,9 %. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan.
18 Edustajiston jäsenet Imatran vaalipiiri Eteläpää Seppo Honkasalo Onni Ikävalko Heikki Jaatinen Lea Jäntti Seppo Kaplas Esa Keltanen Raija Laihia Juhani Lamberg Ville Miettinen Tarja Nikko Minna Paldanius Kari Perälä Kari Riihinen Leila Skyttä Seppo Suojapelto Teemu Tikka Arto Wilén-Jäppinen Tiina rikosylikonstaapeli, eläkeläinen erikoislääkäri yrittäjä kehityspäällikkö työsuojeluvaltuutettu virastomestari, eläkeläinen kirjanpitäjä agrologi, maatalousyrittäjä metallimies kiinteistösihteeri maanviljelijä työsuojeluvaltuutettu controller, kauppatieteiden tohtori erityisluokan opettaja insinööri, eläkeläinen maanviljelijä järjestelymestari mittausesimies Joutsenon vaalipiiri Ahtiainen Marja-Terttu Arminen Lauri Huotarinen Markku Parvinen Pasi Paunonen Jyri Ravattinen Raimo Suonsivu Pekka Virkki Tapio maanviljelijä toimitusjohtaja, DI prosessipäivämies maanviljelijä yrittäjä kelloseppä, yrittäjä tietojärjestelmäasiantuntija kirvesmies Lappeenrannan vaalipiiri Haikala Toni Hirvi-Kokko Tuula Hokkanen Erkki Hostikka Eila Huoso Juha Häkämies Risto Immonen Pia Junttila Virpi Kaarna Kari Karjalainen Kari Korhonen Jirka Kuuluvainen Pirjo hallintopäällikkö eläkeläinen pelastusjohtaja, insinööri (ylempi AMK) isännöitsijä päivämestari konemyyjä verovalmistelija TKT, tutkija lehtori metsäkonekuljettaja luokanopettaja, apulaisrehtori, pääluottamusmies yritysneuvoja
19 Kääpä Jari Laapio Ville Laine Keijo Lamminpää Kirsti Lattu Pekka Liukkonen Juha Lyytikäinen Jorma Lähde Marjatta Meuronen Erkki Miettinen Leena Myyryläinen Timo Nurkka Niina Penttilä Tommi Rossi-Gonzaléz López Lea Räsänen Erkki Sinkko Ville Söderholm Seppo Tikka Merja Varala Risto Vilkko Antti Viskari Pentti Väliketo Arto yrittäjä yrittäjä paloesimies toimistosihteeri insinööri rikosylikonstaapeli maanviljelijä eläkeläinen, sosiaalityöntekijä maanviljelijä raittiustoimenjohtaja, sosiaalineuvos ylietsivä, evp yliopettaja sairaanhoitaja lehtori lehtori autonkuljettaja psykologi asiakasneuvoja tekn.lis. rikoskomisario majuri evp apulaisrehtori Rautjärven vaalipiiri Näränen Timo yrittäjä Ruokolahden vaalipiiri Pohjalainen Pauli Venäläinen Kaisu Väisänen Raimo Väänänen Maija maanviljelijä fysioterapeutti ylikonstaapeli eläkeläinen Taipalsaaren vaalipiiri Laihanen Anna-Leena Liimatainen Anja Wallén Pekka KTT, maakuntasuunnittelija lehtori, TtL projektityöntekijä Ylämaan vaalipiiri Hiiri Pekka Metso Suvi maanviljelijä emäntä Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi
20 Puheenjohtaja Kärnä Jukka SAK Imatra (2007-2016) elinkeinopoliittinen asiantuntija Varapuheenjohtaja Talka Anu maakuntasuunnittelija Lappeenranta (2010-2017) Muut jäsenet Aineslahti Rauni myyntipäällikkö Imatra (2013-2016) *Anttila Paula proviisori Ruokolahti (2006-2018) Arponen Pekka yrittäjä Ruokolahti (2008-2016) Evälahti Jukka hallituksen puheenjohtaja Imatra (1993-2017) Hakulinen Asko sähköasentaja (2015-2016) Iitiä Markus liikunnan lehtori Lappeenranta (2011-2017) *Kaarna Antti maanviljelijä Lappeenranta (1996-2017) *Kekki Anni luomuviljelijä Joutseno (2013-2016) Kälviäinen Raine maaseutuyrittäjä Lappeenranta (2009-2018) Kärri Jukka puuteollisuusinsinööri, eläkeläinen Lappeenranta (2003-2018) Lankinen Veikko maanviljelijä, eläkeläinen Imatra (1993-2018) Luumi Riitta sairaanhoitaja Rautjärvi (2010-2016) Melto Timo yrittäjä Joutseno (2014-2017) Munnukka Riitta farmaseutti, eläkeläinen Joutseno (2006-2018) Pakarinen Veli-Pekka paperityöläinen, eläkeläinen Lappeenranta (2009-2016) Peuhkuri Anssi toimitusjohtaja Lappeenranta (2013-2016) Saikko Juha maanviljelijä Lappeenranta (2012-2016) *Sinkko Kari liikkeenharjoittaja Lappeenranta (1999-2016) Stubbe Pirjo yrittäjä Imatra (2011-2017) Tella Riku maanviljelijä Ruokolahti (2014-2018) Urpalainen Emilio yrittäjä Imatra (2013-2017) Vesterinen Marja-Liisa fil. tohtori, tutkimusjohtaja Lappeenranta (2007-2016) Westinen Arja-Liisa hammaslääkäri Taipalsaari (2004-2018) Viskari-Lippojoki Ulla ammatinopettaja Joutseno (2013-2017) Väisänen Sauli kunnossapitoasentaja Imatra (2008-2017) Ylä-Outinen Päivi maanviljelijä Ylämaa (2009-2018) *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Timo Alho s. 1964 toiminnanjohtaja, ekonomi Etelä-Karjalan Osuuspankin edustajiston jäsen 2003-2010, hallituksen jäsen 9.12.2010- Keskeinen työkokemus: yliopiston opetustehtävät laskentatoimen ja rahoituksen parissa Muut keskeiset luottamustehtävät: Lappeenrannan Tieto-Sähkötalo Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja, Lappeenrannan Ylioppilastalo Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja, Kultaraati Oy:n hallituksen jäsen Varapuheenjohtaja Sari Tukiainen s. 1961 Yrittäjä Etelä-Karjalan Osuuspankin edustajiston jäsen 2003-2008, Etelä-Karjalan Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen 2009-2012, Etelä-Karjalan Osuuspankin hallituksen jäsen 2013- Muut keskeiset luottamustehtävät: Texmoda Fashion Group osk:n hallituksen jäsen Päättyneet keskeiset luottamustoimet: Imatran yrittäjien hallituksen jäsen, Imatran kaupunkikeskustat ry:n hallituksen jäsen Matti Ahvonen s. 1958 Maa- ja metsätalousyrittäjä