Erikoispsykologikoulutuksen toimintakertomus 2015 Erikoispsykologikoulutus lyhyesti Psykologian lisensiaatin tutkintona suoritettava erikoispsykologikoulutus aloitettiin kokeiluna vuonna 1993 ja vakiinnutettiin psykologian tutkintoasetuksessa vuonna 1996. Erikoispsykologikoulutus on suoritettu lisensiaatin tutkintona, jonka laajuus on 120 op. Ammatillisten erikoistumisopintojen osuus tutkinnossa on ollut 65 op, lisensiaatintutkimuksen osuus 40 op ja opintoihin liittyvien ammatillisten ja tutkimusmenetelmäopintojen osuus 15 op. Koulutukseen pääsyn ehtona on ollut vähintään kahden vuoden mittainen työkokemus laillistettuna psykologina. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan erikoistumiskoulutusuudistus, joka vaikuttaa myös erikoispsykologikoulutukseen. Uusimuotoiset koulutukset ovat laajuudeltaan 70 opintopistettä ja ne voidaan suorittaa 3 vuodessa työn ohessa. Koulutukset ovat maksullisia. Koulutusten valmistelussa on tehty tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Tavoitteena on ollut ja on jatkossakin, että tutkinto suoritetaan oman työn ohessa ja kiinteästi siihen liittyen. Koulutuksen on voinut suorittaa jollakin viidestä erikoisalasta, joista kahden määrittely on tarkentunut. Erikoispsykologikoulutuksen yleistilanne vuonna 2015 Erikoispsykologikoulutus on käynyt läpi valtavan uudistusprosessin vuoden 2015 aikana samalla kun lisensiaattimuotoista koulutusta on jatkettu. Erikoisalojen määrittelyjä on uusien koulutusten valmistelun yhteydessä tarkennettu seuraavasti. Samassa näkyy myös osa-aikaisen opetushenkilökunnan jakautuminen. kehitys- ja kasvatuspsykologia, uusimuotoisena lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus: professori Turun yliopisto ja lehtori Åbo Akademi neuropsykologia: professori ja kaksi lehtoria, Helsingin yliopisto psykoterapia: professori ja lehtori, Jyväskylän yliopisto terveyspsykologia, uusimuotoisena kliininen terveyspsykologia: professori ja lehtori, Itä-Suomen yliopisto työ- ja organisaatiopsykologia: professori ja lehtori, Tampereen yliopisto Keväällä 2015 valittiin viimeiset lisensiaattiopiskelijat neuropsykologian erikoisalalle, ja 22 uutta opiskelijaa aloitti opintonsa elokuussa. Erikoispsykologikoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutusten uudistukset tulivat voimaan 1.1.2015. Psykonet kuitenkin aloitti uudistukseen valmistautumisen jo vuoden 2014 puolella niin, että asioita saatiin vuoden 2015 aikana edistettyä välillä hyvinkin tiiviillä aikataululla. OKM:n julki tuomana tavoitteena uudistuksessa on parantaa asiantuntijoiden osaamista korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille perustuvalla koulutuksella. Uudistuksessa on luotu uusi koulutusmuoto tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle. Kevään aikana puheenjohtaja, erikoispsykologikoulutuksen puheenjohtaja ja koordinaattori valmistelivat uudistusta konsultoiden pitkin matkaa koulutuksen johtoryhmää ja psykologian yksiköitä. Yhteistyötä tehtiin mm. Sosnetin, Unifin palkkaaman asiantuntijan ja Turun yliopiston opettajille suunniteltujen erikoistumiskoulutusten kanssa.
Vuosi aloitettiin useilla kyselyillä. Tammikuussa lähetettiin oppiaineiden, laitosten ja tiedekuntien johtajille ja vastuuhenkilöille erikoispsykologikoulutuksen tulevaisuuden näkymiä kartoittava kysely. Kyselyyn saatiin vastaukset kaikista kuudesta Psykonet-yliopistosta. Tämän lisäksi lähetettiin kysely erikoispsykologikoulutusta parhaillaan suorittaville sekä 2008 ja sen jälkeen valmistuneille. Vastauksia kerättiin helmikuun loppuun asti, ja vastauksia saatiin koulutuksessa sisällä olevilta 71 (kokonaismäärä 337) ja valmistuneilta 57 (kokonaismäärä 199). Puheenjohtaja, erikoispsykologikoulutuksen puheenjohtaja, koordinaattori ja Sosnetin edustajat pitivät 18.2. palaverin OKM:ssä asiaa valmistelleiden virkamiesten kanssa. Erikoistumiskoulutusten virallinen käynnistysseminaari pidettiin 27.2. Kansallismuseossa. 24. 25.3.2015 järjestettiin Helsingissä kaksipäiväiset erikoispsykologikoulutuksen maalispäivät. Tapaamisen aikana käytiin pitkiä keskusteluita erilaisista vaihtoehtoisista malleista sekä koulutusvalikoimaan että koulutusten toteuttamiseen liittyen. 25.3. oli vuorossa Erikoispsykologikoulutus ja työelämä -seminaari työelämän edustajien kanssa. Seminaarin aluksi Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sanna Hirsivaara esitteli erikoistumiskoulutusuudistusta. Tämän jälkeen kuultiin eri työnantajien edustajien näkemyksiä psykologien koulutuksesta. Päivä päättyi Laura Hokkasen vetämään työelämän edustajien paneelikeskusteluun. Huhtikuussa Psykonet valmisteli OKM:lle erityisavustushakemuksen erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen, ja se toimitettiin OKM:lle ennen hakuajan päättymistä 30.4. Hakemukseen suhtauduttiin suopeasti, ja Psykonetille myönnettiin koulutuksen kehittämiseen 64 000. Rahalla katetaan 2015-2017 henkilöstökustannuksia, mm. tutkimusavustajan palkkakustannuksia, ja seminaarien järjestelykustannuksia. Huhti-toukokuussa tehtiin lisää kyselyitä. Erikoisaloilta kerättiin vastauksia koulutuksen sisältöjä, muotoja ja järjestämistä koskeviin kysymyksiin. Työelämän edustajilta haettiin selvyyttä työelämän tarpeisiin erikoispsykologikoulutukseen liittyen. Kyselyn kautta saadun työelämäpalautteen kokonaismäärä oli melko vähäinen, mutta työelämän palautetta saatiin myös henkilökohtaisten kontaktien ja erikoisalaryhmien asiantuntijajäsenten kautta. Lisäksi kysyttiin tohtoriohjelmien suhtautumista kahteen erilaiseen koulutuksen toteuttamismalliin (erikoistumiskoulutusmalli ja tohtorikoulutettavamalli). Psykonetin yleiskokous järjestettiin 3.6. Helsingissä, ja sen ainoana aiheena oli erikoispsykologikoulutuksen uudistus. Kokouksessa esiteltiin ensin erikoispsykologikoulutuksen uudistuksen tilanne ja mahdolliset uudet mallit, OKM:n rahoituksen välineet sekä työelämän edustajilta saatu palaute. Myös tohtoriohjelmat (Dopsy, Helsingin yliopiston PSYCo ja Turun yliopiston Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma) esittivät näkemyksensä. Tämän jälkeen kuultiin erikoisalojen suunnitelmat, laitosten edustajien kommentit ja käytiin syvällinen kokonaiskeskustelu. Elokuussa aloitettiin erikoistumiskoulutusten edellyttämien sopimusten valmistelu. Erikoisalat valmistelivat esityksen sopimusten sisällöistä neuvotellen lähemmin oman alueensa työelämän kanssa. 25.8. järjestettiin Jyväskylässä Eloriihi, jossa sovittiin sopimusten sisällöistä pääpiirteittäin. Mukana oli myös Tiina Anttila Turun yliopiston Brahea-keskuksesta, joka esitteli keskuksen hanketta Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa. Hankkeen valmistelema erikoistumiskoulutusten suunnittelun tueksi tarkoitettu työkalu asiantuntijuuden osoittamisen järjestelmän kehittämiseen toimitettiin erikoisaloille lokakuun lopulla. Kaikki viisi erikoisalaa saivat lokakuun loppuun mennessä erikoistumiskoulutusta koskevan sopimuksen, joissa osapuolina ovat kaikki kuusi Psykonet-yliopistoa. Sopimuksiin saatiin yliopistojen rehtorien
allekirjoitukset juuri ajoissa OKM:n toteuttamisrahan hakua ajatellen. Kaikki viisi erikoisalaa hakivat oman yliopistonsa kautta rahoitusta koulutuksen toteuttamiseen 2016 alkaen siihen asti kun erikoistumiskoulutusten rahoitus on saatu osaksi yliopistojen rahoitusmallia (tätä kirjoitettaessa esitetty tulevan rahoitusmalliin 2018 alkaen). Toteuttamisrahaa saivat kaikki erikoistumiskoulutukset, joilla oli haettaessa allekirjoitettu sopimus. Saatu rahoitus ei kaikilla erikoisaloilla vastannut koko haettua summaa, mutta summa oli sama suhteessa opiskelijoiden määrään. Marras-joulukuussa valmistauduttiin alkuvuodesta järjestettäviin ensimmäisiin hakuihin ja valmisteltiin koulutusten toteuttamista tarkemmin sääteleviä, erko-sopimuksia täydentäviä toteuttamissopimuksia. Loppuvuonna myös vahvistettiin organisaatiomuutos, jossa päävastuu kunkin erikoispsykologikoulutuksen toteuttamisen koordinaatiosta on kyseisen erikoisalan ohjausryhmällä. Koulutusten kokonaisuutta ohjaa erikoispsykologikoulutuksen yhteistyöryhmä. Organisaatio ja yleishallinto Erikoispsykologikoulutuksen johtoryhmän puheenjohtajana toimi professori Laura Hokkanen Helsingin yliopistosta. Varapuheenjohtajana toimi Saija Mauno Tampereen yliopistosta. Erikoisalasihteereinä toimivat Anne Jaskio (tera, JY), Mauri Niiniaho (neuro, HY), Eeva Raunistola-Juutinen (terveys, ISY) ja Katri Tammelin (kehka, TY). Työ- ja organisaatiopsykologian erikoisalasihteerin tehtävät on jaettu Tampereen yliopistossa eri henkilöiden kesken. Verkoston opetusteknologiasuunnittelijana toimi Virva Vatjus (TaY). Psykonetin koordinaattorina toimi Kari Lehti. Hänen apunaan erikoispsykologikoulutuksen uudistuksessa toimi elokuusta joulukuuhun tutkimusavustaja Sonja Kumlander. Erikoispsykologikoulutuksen johtoryhmä kokoontui maalis- ja elopäivien sekä yleiskokouksen lisäksi vuoden aikana neljä kertaa, ja erikoisalat pitivät omia kokouksiaan tarpeen mukaan. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston Oppitupa tarjosi apua verkoston tietohallintoon liittyvissä kysymyksissä. Henkilövaihdokset Kehitys- ja kasvatuspsykologian professori Hannele Räihä jäi eläkkeelle kesän kynnyksellä. Hänen seuraajakseen valittiin Riikka Korja, joka jättäytyi miltei välittömästi tutkimusvapaalle, mutta antoi kuitenkin taustatukea uuden lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutuksen valmistelussa. Kehkan professorin tehtävää hoiti syksyn ajan erityisasiantuntijan nimikkeellä Annarilla Ahtola, joka puolestaan valittiin marraskuussa Tuomo Tikkasen seuraajana Psykologiliiton puheenjohtajaksi. Kehkan uuden lehtorin valinta venyi syksyyn, kunnes tehtävässä aloitti elokuussa Katarina Finnilä (ÅA). Lastenneuropsykologian lehtori Liisa Klenberg siirtyi muihin tehtäviin syyskuun alusta. Hänen tilallaan aloitti Marja Laasonen. Myös psykoterapian pitkäaikainen professori Jarl Wahlström jäi eläkkeelle kesän alussa. Hänen tilalleen valittiin Psykonetissä jo aiemmin toiminut Juha Holma. Eläkkeelle jäi niin ikään terveyspsykologian lehtori Tuula Hynninen. Hänen tilallaan aloitti elokuussa Sanna Sinikallio. Työ- ja organisaatiopsykologian lehtori Petri Raivolan työsuhde Tampereen yliopistolla päättyi marraskuun alussa. Lehtorin tehtävät hoidetaan syksyyn 2016 asti tuntiopetuksena ja muilla järjestelyillä.
Opiskelijat ja opiskelijavalinta Opiskelijoiden kokonaismäärä oli vuoden 2015 lopussa 339. Opiskelijat jakautuvat yliopistoittain ja erikoisaloittain seuraavasti: Erikoispsykologikoulutuksen opiskelijat erikoisaloittain ja yliopistoittain 31.12.2015 KEHKA NEURO TERA TERVEYS T & O Yhteensä HY 17 41 14 19 24 115 ISY 8 4 2 7 10 31 JY 14 20 23 4 21 82 TaY 16 18 4 6 11 55 TY 13 11 7 2 19 52 ÅA 1 1 0 0 2 4 Yhteensä 69 95 50 38 87 339 Suuntaus opiskelijamäärässä on aikaisemmin ollut koko ajan hieman kasvava, vaikka sisäänoton ja valmistujien määrien olisi hyvä olla tasapainossa. Tilanne on ollut tasapainoisin neuropsykologian alalla, jossa sisäänotto ja valmistujien määrä ovat olleet keskimäärin yhtä suuret viime vuosina. Opintojen suorittaminen neljässä vuodessa työn ohella on osoittautunut vaativaksi tehtäväksi. Vuonna 2015 erikoispsykologikoulutuksesta valmistui yhteensä 20 (kehka 1, neuro 10, tera 2, terv 5, työ 2) opiskelijaa, jotka kaikki suorittivat lisensiaatin tutkinnon. Vuosittainen tulos on ollut keskimäärin 25 tutkintoa. Keväällä valittiin viimeiset lisensiaattiopiskelijat neuropsykologian erikoisalalle. Heitä aloitti syksyllä 22. Kansainväliset yhteydet Erikoispsykologikoulutuksen opettajat osallistuivat lukuisiin kansainvälisiin kongresseihin sekä niiden valmisteluun kansainvälisten tieteellisten komiteoiden jäsenenä ja toimivat referee-tehtävissä. Lisäksi opettajia on jäsenenä useiden kansainvälisten julkaisujen tieteellisissä toimituskunnissa. Koulutusviennin käynnistäminen ei edennyt koko koulutuksen ollessa uudistuksen pyörteissä. Tieteellinen toiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Erikoispsykologikoulutuksen opettajat toimivat aktiivisesti myös tutkijoina ja julkaisivat vuoden 2015 aikana useita artikkeleita sekä kansainvälisillä foorumeilla että kotimaisissa referee-julkaisuissa ja kokoomateoksissa. Kaikki erikoispsykologikoulutuksen professorit ja ovat olleet mukana Suomen Psykologiliiton ja Suomen Psykologisen Seuran Tieteellisen neuvottelukunnan työskentelyssä. Opettajakunnan edustajia toimii asiantuntijajäseninä myös useissa muissa työryhmissä, yhdistyksissä ja asiantuntijaorganisaatioissa, mm. Valvirassa, valtioneuvoston asettamassa poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunnan psykososiaalisen tuen ja palveluiden työryhmässä, valtakunnallisessa yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortiossa sekä kliinisen psykologian koulutusohjelmassa. Taloustilanne Vuonna 2015 erikoispsykologikoulutuksen kustannuksista vastasi kukin verkoston yliopisto omalta osaltaan. Koulutusta järjestävälle henkilökunnalle osoitetun rahoituksen turvin koulutus pystyttiin toteuttamaan suunniteltuun tapaan. Erikoispsykologikoulutuksen jatkuvuus edellyttää, että rahoituspohja on pitkäjänteisesti turvattu. Tulevaisuudessa rahoitusta onkin pyrittävä vahvistamaan ja erityisesti turvaamaan toiminnan taloudellisen pohjan pysyvyys. Erityisesti seurataan erikoistumiskoulutusten uudistuksen vaikutuksia koulutuksen muuttuminen maksulliseksi ja erikoistumiskoulutusten rahoituksen siirtyminen yliopistojen rahoitusmalliin vaikuttaa merkittävästi koulutuksen rahoituspohjaan.
Äkillisten traumaattisten kriisien koulutusohjelma Äkillisten traumaattisten kriisien koulutusohjelman 2014-2015 (15 op) tavoitteena on ollut erityisvalmiuksien omaksuminen äkillisten traumaattisten kriisien psykologian alueella. Koulutuksen suorittanut kykenee suoriutumaan alaan liittyvien ennakkovalmiuksien ja suunnitelmien luomisesta, välittömistä interventioista tapahtuman jälkeen sekä traumaperäisten häiriöiden diagnosoinnista, fokusoidusta hoidosta ja seurannasta. Koulutuksen suorittanut on myös pätevä kouluttamaan kriisityöntekijöitä. Koulutusohjelman laajuus on ollut 15 op ja se on sisältänyt seuraavat opintokokonaisuudet: TRAU 101 Äkillisen traumaattisen kriisin psykologiset vaiheet ja niiden neuropsykologinen ja fysiologinen perusta (2 op) TRAU 102 Varhaiset interventiot (3 op) TRAU 103 Psykososiaalisen tuen organisointi suuronnettomuudessa ja yhteistyö median kanssa (2 op) TRAU 201 Pitkän aikavälin interventiot traumaattisten tapahtumien uhreille ja omaisille (1 op) TRAU 202 Lasten ja nuorten kriisireaktiot ja traumat (2 op) TRAU 203 Traumaperäisten psyykkisten häiriöiden diagnostiikka. Rauhoittamis- ja vakauttamismenetelmät. Traumaterapiamenetelmät (2 op) TRAU 204 Traumaterapiamenetelmät: Seitsemän vaiheen kognitiivis-behavioraalinen hoitomalli traumojen hoidossa; Perehtyminen traumateorian tarjoamiin työvälineisiin äkillisen kriisin hoidossa. (3 op) Lisäksi koulutusohjelma on sisältänyt yhteensä 24 tuntia ryhmätyönohjausta. Työnohjaajina ovat toimineet dosentti Salli Saari ja lehtori Tuula Hynninen. Koulutuksen sai valmiiksi vuoden 2015 lopussa yhteensä 15 erikoispsykologikoulutuksen opiskelijaa. Koulutuksen suoritti lisäksi 13 maksavaa opiskelijaa, jotka eivät olleet erikoispsykologikoulutuksessa.