B 17.2 TIIVISTELMÄ RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITTAMISEN VASTUSTAMISESTA YLEISTÄ Rahanpesun ilmoitusvelvollisuus koskee liike- tai ammattitoimintana oikeudellisissa asioissa avustavia. Asianajajilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa ja näiden liiketoiminta sekä ilmoittaa epäilyttävistä liiketoimista tai terrorismin rahoittamisen epäilystä Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle. Soveltamisalasta Toimeksiantojen luonteen osalta on syytä havaita, että ilmoitusvelvollisuus ja sitä kautta tunnistamisvelvollisuus on lain mukaan rajoitettu koskemaan osallistumista: Asiakkaan puolesta kiinteistöjen tai liiketoimintayksikköjen ostamisen ja myynnin, Asiakkaan rahavarojen, arvopapereiden tai muiden varojen hoitamisen, Pankki-, säästö- tai arvo-osuustilien avaamiseen tai hoitamisen, Yhtiöiden perustamiseen, johtamiseen tai yritysten hallinnoimiseksi tarvittavien varojen järjestelyn tai Säätiöiden, yhtiöiden tai vastaavien yhteisöjen perustamiseen, johtamiseen tai niiden toiminnasta vastaamisen suunnitteluun tai toteuttamiseen ja; toimimista asiakkaan puolesta ja lukuun liiketoimissa tai kiinteistön kaupassa. Ilmoitusvelvollisuus ei koske oikeudenkäyntiavustajaa tai oikeudenkäyntiasiamiestehtävien hoitamista. Asiakkaan tunteminen Rahanpesun vastustamisen lähtökohtana on asiakkaan tunteminen. Jos asianajajan hoitama toimeksianto on sellainen, että asianajaja sitä hoitaessaan on ilmoitusvelvollinen eli kyseessä on ilmoitusvelvollisuuden soveltamisalaan kuuluva toimeksianto, asiakas on tunnistettava ja asianajajan on tunnettava asiakkaansa ja asiakkaan liiketoiminta rahanpesulain 2 luvun mukaisesti. Asiakkaan tunteminen on seuraavista toimista koostuva kokonaisuus (a) Asiakkaan tunnistaminen ja tämän henkilöllisyyden todentaminen henkilöllisyyden selvittäminen asiakkaan toimittamien tietojen perusteella; ja SAL / Tammikuu 2013 B 17 / 17.2 1 (5)
(b) (c) (d) asiakkaan henkilöllisyyden varmistaminen luotettavasta ja riippumattomasta lähteestä peräisin olevien asiakirjojen tai tietojen perusteella, mikäli asiakkaaseen tai toimeksiantoon liittyy riskejä Tosiasiallisen edunsaajan tunnistaminen asiakkaana olevan oikeushenkilön konserni-, omistus- ja määräysrakenteiden selvittäminen o ei tarvitse tehdä, mikäli asiakas on yhtiö tai yhteisö, jonka arvopaperi on julkisen kaupankäynnin kohteena ja täyttää tietyt edellytykset Selonottovelvollisuus tietojen hankkiminen asiakkaan toiminnasta, liiketoiminnan laadusta ja laajuudesta sekä perusteiden selvittäminen asianajopalvelun käyttämiselle asianajajan tekemän riskiperusteisen arvioinnin perusteella määräytyvässä laajuudessa sekä Asiakassuhteen jatkuva seuranta. Tunnistamisen ja henkilöllisyyden todentamisen on tapahduttava ilmoitusvelvollisuuden soveltamisalaan kuuluvien toimeksiantojen osalta (e) (f) (g) (h) aina silloin, jos ilmoitusvelvollisen on syytä epäillä liiketoimeen sisältyvien varojen tai muun omaisuuden laillista alkuperää taikka niitä käytettävän terrorismin rahoittamiseen tai sen rangaistavan yrityksen tekemiseen, aina vakituista asiakassuhdetta perustettaessa, muiden kuin vakituisten asiakkaiden osalta silloin, kun suoritettava liiketoimen suuruus tai toisiinsa kytkeytyvien toimenpiteiden suuruus yhteensä on vähintään 15.000 euroa, sekä jos asianajaja epäilee aiemmin todennetun asiakkaan henkilöllisyyden todentamistietojen luotettavuutta tai riittävyyttä. Mikäli toimeksianto on sellainen, että se kuuluu ilmoitusvelvollisuuden soveltamisalaan, on tunnistamisvelvoite täytettävä siis silloinkin, kun ei ole mitään erityistä syytä epäillä rahanpesua. Asiakkaan tuntemiseen ja tunnistamiseen liittyvät velvollisuudet koskevat yksinomaan asianajajan asiakasta eivätkä miltään osin ulotu asiakkaan vastapuoleen, myötäpuoleen tai muihin toimeksiantoon liittyviin osapuoliin. Selonottovelvollisuuden laajuus määräytyy asianajajan tekemän riskiperusteisen arvion perusteella. Mikäli rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski on asianajajan arvion perusteella alhainen, on hankittavien tietojen määrä vähäinen, ja mikäli asianajaja arvioi riskin suureksi, on selvityksiä tehtävä laajemmin Selonottovelvollisuuden osalta huomiota on kiinnitettävä erityisesti liiketoimiin jotka rakenteeltaan tai suuruudeltaan tai asianajotoimiston koon tai toimipaikan osalta poikkeavat tavanomaisesta tai joilla ei ole ilmeistä taloudellista tarkoitusta tai SAL / Tammikuu 2013 B 17 / 17.2 2 (5)
jotka eivät sovi yhteen sen kokemuksen tai niiden tietojen kanssa, jotka asianajajalla on asiakkaasta. Asianajajan on selonottovelvollisuuden täytettyään viipymättä ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävästä liiketoimesta tai terrorismin rahoittamisen epäilystä (23 ). Yksinkertaistettu ja tehostettu tunteminen Asianajaja voi tiettyjen rahanpesulaissa (13-14 ) määriteltyjen asiakkaiden kohdalla toteuttaa asiakkaan tuntemista koskevat toimet yksinkertaistetusti. Tällöin asianajajan ei tarvitse toteuttaa asiakkaan tunnistamisesta ja henkilöllisyyden todentamisesta, tosiasiallisen edunsaajan tunnistamisesta, yleisestä velvollisuudesta tuntea asiakkaan liiketoimien luonne ja tarkoitus sekä asiakkaan tuntemistiedoista ja niiden säilyttämisestä säädettyjä toimia. Asiakassuhdetta on kuitenkin seurattava. Asianajaja voi noudattaa yksinkertaistettua asiakkaan tuntemismenettelyä, kun asiakkaana on Suomen viranomainen, luottolaitos, rahoituslaitos, sijoituspalveluyritys, rahastoyhtiö tai vakuutusyhtiö tai kun asiakkaana on yhtiö, jonka arvopaperi on julkisen kaupankäynnin kohteena. Jos asiakkaaseen, palveluun, tuotteeseen tai liiketoimeen liittyy tavanomaista suurempi rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski, asianajajan tulee noudattaa asiakkaan tuntemista koskevia toimia tehostetusti (17 ). Tehostettua asiakkaan tuntemisvelvollisuutta on noudatettava myös, jos asiakkaalla tai liiketoimella on liittymäkohta valtioon, jonka rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämis- ja selvittelyjärjestelmä ei täytä kansainvälisiä velvoitteita. Tehostettua asiakkaan tuntemista koskevat keinot voivat tarkoittaa muun muassa erityisen huomion kiinnittämistä asiakkaan henkilöllisyyden todentamiseen ja luotettavaan dokumentaatioon, liiketoimien taustan ja tarkoituksen laajempaa selvittämistä tai asiakassuhteen seuraamista tehostetusti. Tuntemistiedot ja niiden säilyttäminen Asiakkaan tuntemistiedot on säilytettävä luotettavalla tavalla viiden vuoden ajan vakituisen asiakassuhteen päättymisestä tai yli 15.000 euron arvoisen satunnaisen liiketoimen suorittamisesta. Säilytettäviin asiakkaan tuntemistietoihin kuuluvat (i) (j) (k) (l) nimi, syntymäaika ja henkilötunnus, edustajana toimivan nimi, syntymäaika ja henkilötunnus, oikeushenkilön täydellinen nimi, rekisterinumero, rekisteröimispäivä ja rekisteriviranomainen, oikeushenkilön hallituksen tai vastaavan päättävän elimen jäsenten täydelliset nimet, syntymäajat ja kansalaisuudet, SAL / Tammikuu 2013 B 17 / 17.2 3 (5)
(m) (n) (o) (p) (q) (r) oikeushenkilön toimiala, tosiasiallisen edunsaajan nimi, syntymäaika ja henkilötunnus, henkilöllisyyden todentamisessa käytetyn asiakirjan numero tai muu tunnistetieto ja myöntäjä tai kopio asiakirjasta, jos asiakas on etätunnistettu, tiedot todentamisessa käytetystä menettelystä tai lähteistä, asiakkaan tuntemiseksi hankitut tarpeelliset tiedot kuten tiedot asiakkaan toiminnasta, liiketoiminnan laadusta ja laajuudesta, taloudellisesta asemasta, perusteet liiketoimen, palvelun tai tuotteen käytölle ja tiedot varojen alkuperästä, ja selonottovelvollisuuden täyttämiseksi hankitut välttämättömät tiedot. Ulkomaalaisen asiakkaan, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta, osalta on lisäksi säilytettävä tieto tämän kansalaisuudesta ja matkustusasiakirjan tiedot. Liiketoimesta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen Jos liiketoimi on epäilyttävä tai asianajaja epäilee liiketoimeen sisältyviä varoja käytettävän terrorismin rahoittamiseen tai sen rangaistavaan yritykseen, asianajajan on keskeytettävä liiketoimi lisäselvityksiä varten tai kieltäydyttävä liiketoimesta (26.1 ). Liiketoimi voidaan kuitenkin suorittaa, jos sitä ei voida jättää toteuttamatta taikka jos liiketoimen keskeyttäminen tai siitä kieltäytyminen todennäköisesti vaikeuttaisi liiketoimen tosiasiallisen edunsaajan selvillesaamista. Liiketoimen suorittamisen jälkeen asiasta on välittömästi tehtävä rahanpesulaissa tarkoitettu ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle (26.2 ). Omat toimintaohjeet; koulutusvelvollisuus Rahanpesulaki edellyttää, että asianajajalla on omaan toimintaansa soveltuvat toimintaohjeet asiakkaiden tuntemista koskevista menettelyistä sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvästä selonteko- ja ilmoitusvelvollisuuden noudattamisesta (34.3 ). Asianajajan on myös huolehdittava, että asianajotoimiston työntekijät saavat asianmukaisen koulutuksen rahanpesulain noudattamisen varmistamiseksi. Huomautus: Tämä tiivistelmä ei ole kattava eikä korvaa, täydennä tai muuta miltään osin Asianajajaliiton antamaa opasta ( B 17.1 Opas rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä SAL/27.2.2009). SAL / Tammikuu 2013 B 17 / 17.2 4 (5)
JOS HAVAITSET TOIMEKSIANTOON LIITTYEN JOTAIN EPÄILYTTÄVÄÄ, JOHON TÄMÄ TIIVISTELMÄ EI MIELESTÄSI VASTAA, NIIN ON SUOSITELTAVAA ENSI TILASSA PEREHTYÄ HUOLELLISESTI EDELLÄ MAINITTUUN OPPAASEEN B17.1. Lähteet: B17.1 Opas rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (SAL/27.2.2009) www.asianajajaliitto.fi/saantely SAL / Tammikuu 2013 B 17 / 17.2 5 (5)