Sisällys 1. Toimeenpanosuunnitelma 4 2. Pirkanmaan tarina 2040 5 3. Tätä teemme muutoksen ensiaskeleet vuosina 2015 ja 2016 6 3.1. Välkky Pirkanmaa: älykäs erikoistuminen ja elinkeinorakenteiden uudistuminen 6 3.2. Ehyt Pirkanmaa: Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla 8 3.3. Kestävä Pirkanmaa: Luonnonvarojen kestävä käyttö sekä hyvinvoivat luonnon- ja asuinympäristöt 10 3.4. Kehittämistyön mustat hevoset 11 4. Maakunnan kehittämisen instrumentit ja kannanotot vuosille 2015 ja 2016 12 4.1. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma 12 4.1.1. Ylimaakunnalliset hankkeet 12 4.1.2. Valtakunnalliset teemat 12 4.1.3. Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkiseuduilla 13 4.1.4. Kestävän kaupunkikehityksen strategia 6Aika 13 4.2. Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelma 2014-2020 13 4.3. Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 14 4.4. Maakunnan kehittämisraha 14 4.5. Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmat (Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) 14 5. Rahoitussuunnitelma vuosille 2015 ja 2016 15 3
1. Toimeenpanosuunnitelma Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma (TOPSU) on lyhyen aikavälin (2015-2016) kehittämisasiakirja, joka esittelee maakunnan kehittämisen painopisteet sekä maakuntastrategiaa toteuttavia hankkeita tai toimenpiteitä. Suunnitelmassa kuvataan myös, miten EU-rahoitusta kohdennetaan Pirkanmaan alueella ja miten muu hankerahoitus suhteutuu maakuntastrategian painotuksiin. Toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu tänä vuonna kevyellä menettelyllä ilman laajaa sidosryhmäkyselyä, koska takana on juuri päättynyt laaja maakuntastrategian kommentointikierros työpajoineen. Maakuntastrategiassa esiin nostetut perusmuutokset ja kehittämiskokonaisuudet muodostavat viitekehyksen, jota konkretisoidaan toimeenpanosuunnitelmalla. Pirkanmaan maakuntastrategiaan 2040 voi tutustua tarkemmin osoitteessa: http://www.pirkanmaa.fi/files/files/hallinto/julkaisut/pdf/maakuntastrategia_netti.pdf Teemme muutosta yhdessä! 4
2. Pirkanmaan tarina 2040 Pirkanmaan uudessa maakuntastrategiassa Rohkee, mutta sopii sulle! maakunnan pitkän aikavälin kehittämisen painopisteet on kirjoitettu tulevaisuusmuistelun muotoon. Pirkanmaan tarina 2040 kertoo, miten maakunta erikoistui älykkäästi. Muistelu toimii myös lyhyen aikavälin kehittämistoimintaa ohjaavana kehyksenä. Sen varaan rakennetaan käsillä olevan toimeenpanosuunnitelman keskeiset hanke- ja toimenpide-esitykset. Ne toimivat kehittämistoiminnan ensimmäisinä askeleina tiellämme kohti vahvojen valintojen Pirkanmaata. Ote Pirkanmaan tarinasta 2040: Asetimme tavoitteeksemme älykkäästi erikoistuvan ja vahvojen valintojen Pirkanmaan. Tämän saavuttaminen edellytti toimintakulttuurista muutosta, jotta maakunnan ja sen toimijoiden suhteellinen asema ja houkuttelevuus voisivat kasvaa merkittävästi. Tätä edistettiin keskittymällä kolmeen perusmuutokseen. Halusimme lisätä maakunnan iskukykyä, etenkin sen teollisen perusrakenteen ja koulutuksen vahvemman keskinäisen tekemisen osalta. Mietimme, miten parhaiten voimme varmistaa vientikelpoisen lisäarvon syntymisen Pirkanmaalla. Se tarkoitti panostamista valmistavan teollisuuden uudistamiseen ja sen toimintaedellytysten kehittämiseen, ja erityisesti osaamisen tason ja osaamisen rakenteiden uudistamiseen sekä uusimman tiedon hyödyntämiseen kokonaisuutena. Meidän oli välttämätöntä avautua myös yhteistyölle ja uusille rakenneratkaisuille. Pyrimme edistämään eri organisaatioiden, tieteenalojen, ihmisryhmien, ammattien, tietojen ja taitojen uudenlaista avointa yhteistä käyttöä. Kansainvälistyminen nähtiin menestyksemme avaintekijänä. Aloimme tavoitella myös radikaaleja palveluinnovaatioita, etenkin julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajapinnassa. Halusimme digitalisoida hallintoa ja rakentaa älykkäämmän elinympäristön asukkaillemme. Tavoitteena oli tuottavuusloikka palvelutuotannossa. Näiden lisäksi tunnistimme yhdessä ne keskeiset maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet, joihin kohdistaisimme huomiomme ja valintamme. Ensinnäkin halusimme valjastaa maakunnan laajan osaamispohjan toiminta- ja tuotantotapojemme uudistamiseen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien aktiiviseen etsimiseen. Koimme, että kokonaisvaltainen uudistuminen olisi välttämätöntä keskellä suuria taloudellisia ja maailmanlaajuisia muutoksia. Nimesimme tämän ensimmäisen tavoitekuvan Välkyksi Pirkanmaaksi. Toiseksi ymmärsimme, että hyvinvoivat ja onnelliset asukkaat, hyvä työllisyystaso sekä ihmisten erilaiset vaikuttamisen mahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta luovat sosiaalisesti yhtenäistä maakuntaa, mutta myös taloudellista hyvinvointia. Emme uskalla sanoa, että maakunnasta puuttui onnellisuus, mutta syrjäytyneitä ja syrjäytymisen kynnyksellä olevia ihmisiä, niin nuoria kuin vanhojakin, oli liian runsaasti. Tiedostimme myös, että kuntalaisten osaamista ja uudistamistahtoa ei juurikaan osattu käyttää hyväksi. Heidän osallisuus päätösvalmistelussa ja päätösten toteuttamisessa oli varsin vähäistä. Toinen huomiomme kohde sai nimekseen Ehyt Pirkanmaa. Kolmanneksi halusimme säästää uusiutumattomia luonnonvaroja tulevaisuutta varten, varautua ilmastonmuutokseen ja jättää jälkeläisillemme entistäkin puhtaamman ja monipuolisemman elinympäristön. Tässä piili myös useita liiketoimintamahdollisuuksia, joita tehokkaasti hyödynnettiinkin. Nimesimme tämä tavoitteen Kestäväksi Pirkanmaaksi. Kaiken toiminnan kivijalaksi asetettiin kokonaisvaltainen ja erilaisten toimijoiden tarpeita palveleva maankäyttö sekä sujuvan liikkumisen mahdollistaminen. Kutsuimme tätä pyrkimystä Saavutettavaksi Pirkanmaaksi. Nyt vuonna 2040 Pirkanmaa on fiksu, sosiaalisesti eheä sekä rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan kestävä. Saavutettavuutensa vuoksi tänne helppo tulla ja miksei myös asettua pitemmäksikin aikaa olit sitten yrittäjä, seniori, opiskelija tai perheellinen. Pirkanmaa on rohkee, mutta sopii sulle! Pirkanmaan iskukykyä, avointa toimintakulttuuria sekä tuottavuusloikkaa tavoitellaan Välkyn, Ehyen ja Kestävän Pirkanmaan kehittämiskokonaisuuksien kautta. Kaikkea toimintaa läpileikkaa Saavutettavan Pirkanmaan liikenteelliset ja maankäytölliset tavoitteet. 5
3. Tätä teemme muutoksen ensiaskeleet vuosina 2015 ja 2016 Pirkanmaan tarinassa esiin nostetut tavoittelemamme perusmuutokset ja kehittämiskokonaisuudet muodostavat myös toimeenpanosuunnitelman punaisen langan. Maakuntastrategiassa kokonaisuuksien alle on kirjattu maakunnalliset lyhyemmän aikavälin (2014-2017) ohjelmalliset muutostavoitteet, joita toimeenpanosuunnitelmalla pyritään nyt konkretisoimaan. Hankeen näkyminen toimeenpanosuunnitelmassa ei tarkoita automaattista rahoituspäätöstä. Suunnitelman tarkoituksena on esittää maakuntastrategian toteuttamisen näkökulmasta mielenkiintoisia hankeaihioita niiltä osin, kun hankkeita on tiedossa. Esityksissä mainitaan ensin rahoittava viranomainen (lihavoitu), hanke/toimenpide, päätoteuttaja (sulkeissa), hankekuvaus, rahoitusinstrumentti sekä haetun tuen määrä (EU+valtio tai valtio). 3.1. Välkky Pirkanmaa: älykäs erikoistuminen ja elinkeinorakenteiden uudistuminen Kärkitutkimusalat: Älykkäät koneet, terveyden tutkimus sekä terveys- ja bioteknologiat (ihmisen varaosat ja keinoaistit), optiikka ja fotoniikka, signaalinkäsittely. Kehittämislinjaukset: 1. Korkeakouluhankkeista rahoitamme pääsääntöisesti vain korkeakoulujen yhteishankkeita. Kasvua ja uudistumista tehostetaan osaamisen kehittämisellä. 2. Kysyntälähtöisellä yritystuki- ja kehittämisrahoituksella tuetaan pääosin tuotekehitykseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä hankkeita. EAKRrahoituksen painopiste on Tampereen alueen yritystoiminnassa, maaseutuohjelmarahoituksella tuetaan keskusseutua ympäröivää Pirkanmaata. 3. Pääosa maakunnan t&k&i-resursseista kohdennetaan valituille kärkitutkimusaloille. Vähähiilisyyttä tukevat innovaatiot ovat etusijalla rahoitettavina toimenpiteinä. 4. Klusteritoiminnassa korostetaan temaattisuutta sekä toimiala- ja teknologiarajojen ylittämistä. 5. Liikenneverkon kehittämisresursoinnin painopiste on päätieverkon ja pääradan kehittämisessä. Pirkanmaan tarinassa 2040 esiin nostetut perusmuutokset ja kehittämiskokonaisuudet muodostavat toimeenpanosuunnitelman viitekehyksen. Välkyn Pirkanmaan muutostavoitteet vuosille 2014-2017: Korkea osaaminen ja sen yhdistely menestyksen perustekijänä Maakuntaan on syntynyt uusia kansainvälisessä vertailussa erottuvia monialaisen tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymiä. Pirkanmaalla on useita profiloituneita osaamiskärkiä, joiden yhdistämisellä sekä yritysten ja huippututkimuksen yhteistyöllä on luotu uutta liiketoimintaa, vientiä ja työpaikkoja. Pirkanmaan liitto. Murroksesta näkyvää menestystä ja liiketoimintaa (Tampereen yliopisto). Hankkeessa perustetaan silmä- ja näkötutkimukseen keskittyvä uusi toimintamalli, joka yhdistää alan yksityiset ja julkiset toimijat. Toimintamallin perusideana on toteuttaa silmä- ja näköalalla työskenteleville yrityksille, yhteisöille, viranomaisille ja tutkimuslaitoksille uusien innovaatioiden testaamiseen ja tuotteistamiseen soveltuva asiantuntija-, testaus- ja tuotekehitysympäristö. EAKR tl 2, 0,750 M. Pirkanmaan liitto. Pirkanmaan materiaalia lisäävän valmistuksen keskittymä, 3D-BOOST (TTY-säätiö). Projektissa rakennetaan eri oppilaitoksiin uusia materiaalia lisäävän valmistuksen infrastruktuureja siten, että lähes kaikkia siihen liittyviä teknologioita voidaan pilotoida, kokeilla ja demonstroida. EAKR tl 2, 0,638 M. Pirkanmaan liitto. Älys - älykästä hyvinvointiteknologiaa (Sastamalan koulutuskuntayhtymä). Hankkeella laajennetaan KOTI hankkeessa rakennetun oppimisympäristön hyödyntämistä, jolloin SASKY:n toiminta-alueen kuntien sosiaali- ja terveyspuolen ammattilaiset pystyvät kehittämään osaamistaan uuden teknologian parissa. EAKR tl 2, 1,412 M. Koulutuksen työelämävastaavuus Koulutusrakenteet ja -mallit vastaavat tehokkaasti tulevaisuuden osaamishaasteisiin ja työelämän tarpeisiin. Pirkanmaan liitto. Lasialan oppimisympäristön kehittäminen (Koulutuskuntayhtymä Tavastia). Tavoitteena on luoda laadukas ja toimiva oppimisympäristö lasialan koulutukseen. EAKR tl 2(2007-2013), 0,025 M. 6
Pirkanmaan liitto. Pilotti Innovatiivinen arvonluontioprosessi luottamukseen perustuvassa verkostossa (Tampere Business Campus ry). Hanke edistää pk-yritysten verkostoitumista isojen yritysten kanssa sekä luottamuksellisten yhteistyökumppanuuksien rakentumista yritysten kesken. Hankkeessa luodaan innovaatiohautomoita yritysten välille. EAKR tl 2 (2007-2013), 0,035 M. Pirkanmaan liitto. Pirkanmaan osaamistarveselvitys (Tampereen kauppakamari ry). Selvityshankkeessa Tampereen kauppakamari tekee jäsenistölleen sekä alueen kunnille verkko-kyselyn, jossa selvitetään nykyisiä osaamistarpeita, niiden muuttumista sekä työelämä- ja oppilaitosyhteyksien nykytilaa. Maakunnan kehittämisraha, 0,025 M. Globaalit kilpailuedut ja maakunnan kansainvälinen vetovoima Pirkanmaalaisten osaamisen taso on kansallista kärkeä sekä koulutus kansainvälisesti haluttua ja vetovoimaista. Korkean osaamisen työpaikat ovat lisääntyneet ja maakunta vetää puoleensa myös kansainvälisiä osaajia. Kansainvälisten investointien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden lukumäärä maakunnassa on kasvanut. Maakunnan matkailumarkkinointia on kehitetty yhtenäisellä ja kokoavalla otteella. Pirkanmaan liitto. Kaupin Kampuksesta Tulevaisuuden Terveyskylä (Finn-Medi Tutkimus Oy). Hankkeen tavoitteena on rakentaa Kaupin kampukselle Tulevaisuuden Terveyskylä, jossa terveysalan yritykset, sairaalat ja tutkimuslaitokset syventävät ja laajentavat menestyvää yhteistoimintaansa. Kaupin kampukselle muodostuu modernin innovaatiomallin mukainen kansainvälisesti kilpailukykyinen terveys- ja hyvinvointialan toimintaympäristö. EAKR tl2, 1,199 M. Valmistavan teollisuuden rakennemuutos kasvuksi Pirkanmaan valmistavan teollisuuden rakennemuutos on käännetty kasvuksi ja uusiksi liiketoimintamalleiksi. Maakunnan pk-yrityskenttä on monipuolistunut ja kasvuyritykset ovat lisääntyneet. Pirkanmaan liitto. EIYT4.0-RM (Innovaatio Oy Uusi Tehdas). Tavoitteena on Euroopan uuden innovaatioalustan Yhteiskunta ja Teollisuus 4.0 kehitykseen integroituvan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymän, sen tiekartan ja osaamisten, tietämyksen, kyvykkyyksien ja yhteistyön rakentaminen alueelle. EAKR tl 2, 0,115 M. Pirkanmaan liitto. DesignSchool (TTY-säätiö). Pirkanmaalle rakennetaan integroidun tuote-, tuotannon- ja teollisen muotoilun osaamisen arvontuottoklusteri. EAKR tl 2, 1,208 M. Pirkanmaan liitto. 3D Boosti Sasky (SASKY). Projektin keskeinen tavoite on rakentaa 3D-tulostukseen liittyvää osaamista palvelevat oppimisympäristöt ammatillisen koulutuksen eri ammattialojen käyttöön. EAKR tl 2, 0,355 M. Innovatiiviset julkiset hankinnat Innovatiiviset julkiset hankinnat ovat yleistyneet jokaisella päätöksentekotasolla. Paikallista yrittäjyyttä tukevat markkinat ovat vahvistuneet maakunnassa. Välkky ja Saavutettava Pirkanmaa 2014-2017: Pirkanmaan saavutettavuus ja kuljetusten sujuvuus Maakuntakaavoituksella vastataan elinkeinoelämän pitkän aikavälin maankäytön tarpeisiin sekä maakunnallisesti merkittävien liikenne- ja logistiikkahankkeiden läpivientiin. Pirkanmaan liitto. Maakuntakaavaluonnoksen ja ehdotuksen valmistelu laajassa sidosryhmäyhteistyössä vuosina 2015 ja 2016. Maakunnan kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus sekä elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuus ovat parantuneet. Tampereen asema valtakunnallisena liikenteen ja tavarakuljetusten kohtaamispaikkana on vahvistunut. Lentokentän alueen, Tampereen seudun kehä- ja sisääntuloteiden, pääradan ja Tampere- Helsinki -moottoritien väliselle alueelle on muodostumassa sisämaan houkuttelevin logistinen maankäyttökokonaisuus ja vetovoimainen yritysvyöhyke. Tehdyt liikenneratkaisut tukevat myös kasvaneen tavaraliikenteen vaatimuksia. Pirkanmaan liito, ELY-keskus, Liikennevirasto, kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan poliisilaitos. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen 2012-2016 (LJS) mukaisten kehittämistoimenpiteiden toteutus (I vaiheen hankkeet). (http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus /Liikennejarjestelmatyo/Aiesopimus/Pdf/aiesopimus_a llekirjoitettu.pdf). 7
Liikennevirasto. Pääradan lisäraiteet ja välityskyvyn lisääminen Tampere-Toijala-(Hämeenlinna), Toijalan kolmioraide. Liikennevirasto. Jämsä-Tampere-Rauma- ja Tampere-Seinäjoki rataosuuksien akselipainojen korotus. Liikennevirasto. Valtatien 3 Tampere-Vaasa - yhteysvälin parantaminen, Hämeenkyrön ohitustien investoinnin aloittaminen osana HHT-kasvukäytävän jatkokehittämistä. Liikennevirasto. Valtatie 9 Tampere-Orivesi (Alasjärvi- Ruutanan mooottoritie, nelikaistatie välille Ruutana- Orivesi). Liikennevirasto. Valtatie 12 Tampere-Kangasala yhteysvälin parantaminen. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen Sisä- Suomen solmuasemana ja maakunnan kansainvälistymisen moottorina. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere vyöhykkeen kehittämispilotit ja älyliikennekokeilut (pendelöinti, liikenteen sujuvuus, monitorointi, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, kehittäminen päästövähennysvyöhykkeenä). Koko maakunnan kattavan tietoliikenneinfrastruktuurin kehittäminen sekä valokuitu- ja laajakaistahankkeiden edistäminen. 3.2. Ehyt Pirkanmaa: Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla Kärkitutkimusalat: Terveyden, hyvinvoinnin ja yhteiskunnan tutkimus sekä turvallisuus ja toimintavarmuus. Kehittämislinjaukset: 1. Tuettavilla toimenpiteillä on oltava ensisijaisesti pirkanmaalaisten hyvinvointia, työllisyyttä, yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai turvallisuutta parantavia vaikutuksia. 2. Viidennes ESR-rahoituksesta ohjataan ennaltaehkäiseviin, osallisuutta lisääviin ja työllisyyttä turvaaviin kehittämistoimenpiteisiin mm. ITI-ohjelman kautta. 3. Mobiilien innovaatioiden kehittämisessä rahoittajien huomio on erityisesti pirkanmaalaisten arkea sujuvoittavissa käyttäjälähtöisissä älypalvelu ja liikennetoimenpiteissä. 4. Keskustoja kehitetään ensisijaisesti saavutettavina palvelukeskustoina. Päivittäis- ja erikoistavarakauppaa ohjataan keskustoihin. Ehyen Pirkanmaan muutostavoitteet vuosille 2014-2017: Parempi työllisyystilanne ja työelämä Maakunnan työllisyystilanne on parantunut ja yrittäjien lukumäärä on lisääntynyt. Ihmiset voivat paremmin työelämässä ja työn tuottavuus Pirkanmaalla on kasvussa. Kaupin kampukselle tavoitellaan kansainvälisesti kilpailukykyistä terveys- ja hyvinvointialan toimintaympäristöä. Kansalaisyhteiskunnan hyödyntäminen ja vapaaehtoisuuden voima Maakuntaan on syntynyt kansalaisyhteiskuntalähtöisesti joustavia ja itseohjautuvia toimintamuotoja ja palveluratkaisuja, joihin hallinnon rakenteet ja käytännöt ovat mukautuneet. Vapaaehtoistyö on lisääntynyt ja asukkaat voivat vaikuttaa paremmin omaan asuin- ja elinympäristöönsä. Kuntahallinto on avoimempaa ja osallistavaa. Pirkanmaan ELY-keskus. Leader-ryhmien hankkeet ja paikallistoimijalähtöisen kehittämisen tukeminen. Lähivuosien painopisteenä muun muassa maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen. Maaseuturahasto. 8
Asukkaiden positiivinen turvallisuuskokemus ja eriytymiskehityksen pysäyttäminen Pirkanmaa on Suomen turvallisin maakunta asua ja yrittää. Pirkanmaalaisten turvallisuuskokemus on positiivinen. Maakunnan alueellinen, taloudellinen ja sosiaalinen eriytymiskehitys on käännetty laskuun. Pirkanmaan liitto, Pohjanmaan liitto. SeniorLab - teknologiaa ja palveluita ikääntyneiden arkeen ylimaakunnallisesti (Pirkanmaan ammattikorkeakoulu). Kehitetään senioriteknologian testaamiselle, kehittämiselle ja käytölle käytännön- ja markkinaläheinen toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja kehittäminen ja työelämä kohtaavat arjen tasolla, Living Labeissa. Ylimaakunnallinen hanke. EAKR tl 2, 0,254 M. Kulttuuri- ja luova talous maakunnan elin- ja vetovoimatekijöinä Panostamalla monimuotoisuuteen, kohtaamiseen ja osallisuuteen on kulttuurin rooli Pirkanmaan elin-, veto- ja hyvinvointitekijänä kasvanut. Pirkanmaalainen kulttuuriosaaminen läpäisee sektori- ja toimialarajat tuottaen uudenlaisia taitoja ja tapoja toimia. Taide on kasvattanut edelläkävijyyttä, sivistys ja kulttuuriperintö ovat tuottaneet maakuntaan yhteisöllisyyttä sekä lisääntynyt kulttuuriosaaminen on edistänyt taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Luovan talouden kehittämisalustat ovat synnyttäneet uutta alan kasvuyritystoimintaa ja palvelutarjontaa maakuntaan. Pirkanmaan liitto. Pirkanmaan kulttuurikierros pilottihanke (Tampere Guitar Festivalin kannatusyhdistys ry). Hankkeessa kokeillaan aluerajoja ylittävien kulttuuripalveluiden sisältövetoista järjestämistä. Tarkoituksena on synnyttää eri tahojen yhteistyölle perustuvia kulttuuritapahtumia Pirkanmaalle. Maakunnan kehittämisraha, 0,025 M. Arjen älyliikenne- ja älypalvelukokeilut Pirkanmaalaisten ja maakunnassa vierailevien/työskentelevien arkea on helpotettu uusilla älyliikenne- ja älypalvelukokeiluilla. Tämä on synnyttänyt myös uutta liiketoiminnallista pohjaa ja vahvistanut alan osaamista maakunnassa. Pirkanmaan ELY-keskus. Käyttäjäkokemuslähtöiset palvelut älykkääseen kaupunkiin, KÄPALÄ (TTY-säätiö, Tampereen yliopisto). TaY:n ja TTY:n yhteisenä hankkeena kehitetään käyttäjäkokemuslähtöistä palvelusuunnittelua ja tätä kautta pirkanmaalaisten pk-yritysten käyttäjäkokemusosaamista. Hankkeen fokuksena ovat älykkään kaupungin palvelut, erityisesti matkailijoiden tueksi. EAKR tl 2 (2007-2013), 0,126 M. Pirkanmaan liitto. Selvitys Pirkanmaan kuntien sosiaalihuollon asiakas- ja palvelutiedon hallinnasta (Pikassos Oy). Tavoitteena on saada kokonaiskuva Pirkanmaan kuntien sosiaalihuollon tietohallinnon nykytilasta ja kehittämistarpeista. EAKR tl 3 (2007-2003), 0,021 M. Ehyt ja Saavutettava Pirkanmaa 2014-2017: Ihmisten sujuva arki ja palveluiden saavutettavuus Maakuntakaavoituksella ja kuntien maankäytön suunnittelulla on turvattu edellytykset sosiaalisesti kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle sekä kattavalle palvelukeskusverkolle. Pirkanmaan liitto. Maakuntakaavaluonnoksen ja ehdotuksen valmistelu laajassa sidosryhmäyhteistyössä vuosina 2015 ja 2016. Palvelukeskuksia on kehitetty helposti saavutettavina joukkoliikenteen solmukohtina sekä toimivien kevyenliikenteen ympäristöinä. Päivittäis- ja erikoistavarakauppa on ohjattu keskustoihin. Maaseutu tarjoaa ja mahdollistaa monipuolisia vaihtoehtoja urbaanille asumiselle ja työnteolle. VM, LVM, YM, Tampereen kaupunkiseudun kunnat. MAL-aiesopimuksen mukaiset hankkeet vuonna 2015 ja aiesopimuksen uusiminen. Hankkeet liittyvät joukkoliikenteen edistämiseen sekä kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen seudulla. Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeisiin kohdistetaan vuosina 2014-2015 yhteensä 10 M (valtion rahoituksen tarve 5 M, kunnat 5 M ). Pirkanmaalaisten päivittäinen liikkuminen on nykyistä sujuvampaa ja turvallisempaa. Pirkanmaan liitto. Yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten tehostamisselvitys (TTY-säätiö). Hankkeessa tarkastellaan henkilökuljetusten nykyistä yhtenäisemmän suunnittelun ja toteutuksen kustannusja palvelutasovaikutuksia. Maakunnan kehittämisraha, 0,036 M. 9
Maakunnan Leader-ryhmät toteuttavat paikallislähtöisen kehittämisen ja Ehyen Pirkanmaan toimintamallien mukaista kehittämisajatusta. 3.3. Kestävä Pirkanmaa: Luonnonvarojen kestävä käyttö sekä hyvinvoivat luonnon- ja asuinympäristöt Pirkanmaan liitto. 3kulma - Eco Industrial Park (Tredea Oy). Kolmenkulman yritysalue on Tampereen, Nokian ja Ylöjärven yhteishanke. Cleantech -elinkeinovyökykkeen tavoitteena on olla kansallinen Cleantech Demonstraatiopilottiympäristö parin vuoden sisällä. Hankkeessa rakennetaan toimintamalli, jossa yritysalueiden ja niiden kehittämisen kokonaiskonseptin yhteispeli toteutuu. EAKR tl 2, 0,275 M. Pirkanmaan liitto. Tampereen seudun asuinalueet plussalle korjaus- ja täydennysrakentamisen avulla, TARMO+ (Ekokumppanit Oy). Korjaus- ja täydennysrakentamisen hanke, jonka tavoitteena on Tampereen kaupunkiseudun asuinalueiden vähähiilisyyden parantaminen energiatehokkaiden korjaus- ja täydennysrakentamishankkeiden avulla. EAKR tl 2, 0,480 M. Kärkitutkimusalat: Rakennettu ympäristö, ekotehokas rakentaminen, energia-ala. Kehittämislinjaukset: 1. Maakunnan rakennerahastojen ja maaseuturahaston resursseja ohjataan biotalouden toimenpideohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. 2. Energiantuotantohankkeista tuetaan ainoastaan uusiutuvaan energiaan sekä uusiin tuotantotapoihin ja teknologioihin perustuvia toimenpiteitä. 3. Neljännes kaikesta EAKR-rahoituksesta ohjataan vähähiilisen talouden edistämiseen. 4. Erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla uusi asuntotuotanto sijoitetaan ensisijaisesti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen täydentämisrakentamisella. Asumisen ympäristöt edistävät asukkaiden terveyttä sekä ne ovat turvallisia ja viihtyisiä. 5. Uusia merkittäviä asunto- ja työpaikka-alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta rakenteesta. Kaikki merkittävät uudet alueet on liitettävä joukkoliikennejärjestelmään ennen niiden käyttöönottoa. Kestävän Pirkanmaan muutostavoitteet vuosille 2014-2017: Älykäs ja vihreä kasvu Pirkanmaan vahvuudeksi Pirkanmaa kuuluu johtavien kestävän kasvun alueiden joukkoon Euroopassa. Maakunnassa ympäristöosaamisesta ja -teknologioista on tehty erottuva kilpailuetu. Maakunta tarjoaa monipuolisia nollaenergia- ja puurakentamista pilotoivia asuinkohteita. Yritystukirahoituksesta huomattava osa on käytetty yritysten resurssitehokkuuden parantamiseen ja vähähiilisyystavoitteiden mukaiseen kehittämiseen. Biotalous harvaanasuttujen alueiden kasvualaksi Erityisesti harvaanasuttujen ja maaseutumaisten alueiden merkittävimmäksi kasvualaksi on noussut biotalous. Biotalouden mahdollisuudet on hyödynnetty myös kaupungeissa ja taajamissa. Pirkanmaan liitto. Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa KIVIREKI (Pirkanmaan ammattikorkeakoulu). Tavoitteena on testata ja kehittää liiketoimintamahdollisuuksia, uusia innovaatioita ja osaamista, jotka liittyvät suljetun ravinnekierron periaatetta toteuttavaan kaupunkiviljelyyn. Ylimaakunnallinen hanke (Tampere, Helsinki). EAKR tl 2, 0,174 M. Uusiutuva energia ja hajautetut energiantuotantoyksiköt Strategiakaudella maakunnan energian loppukulutuksesta vähintään 50 prosenttia on uusiutuvaa energiaa. Ohjelmakaudella hajautetut energiantuotantoyksiköt ovat yleistyneet haja-asutusalueilla ja Pirkanmaalla on toteutettu useita tuulivoimapuistoja. Vuonna 2040 maakunnan omalla tuulivoimalla tuotetaan energiaa 500 GWh (3% maakunnan energiankulutuksesta). Pirkanmaan liitto. Maakuntakaavaluonnoksessa ja ehdotuksessa osoitetaan seudullisesti merkittävät tuulivoimatuotannolle sopivat alueet. Maakunnan luonto ja vesistöt voivat paremmin Maakunnan monipuolisten luonnonsuojelualueiden, kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden vaaliminen on lisännyt paitsi pirkanmaalaisten virkistysmahdollisuuksia, 10
mutta myös niiden liiketoiminnallisen hyödyntämisen mahdollisuuksia. Pirkanmaan liitto. Vene vie projekti (Tampereen kaupunki). Hankkeessa kartoitetaan Pirkanmaan suurimpien vesistöjen osalta vesistömatkailuun ja satamapaikkoihin liittyvät kehittämiskohteet. Maakunnan kehittämisraha, 0,024 M. Pirkanmaan liitto. Pirkanmaan LUMO-ohjelma (Pirkanmaan luonnosuojelupiiri ry). Luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ei ole pystytty hidastamaan saati pysäyttämään. Hallinnon resurssit luonnonsuojeluun ovat riittämättömät. Hanke vastaa näihin haasteisiin laajentamalla näkemystä luonnonsuojelun mahdollisuuksista ja edellytyksistä Pirkanmaalla. EAKR tl 2 (2007-2013), 0,031 M. Kestävä ja Saavutettava Pirkanmaa 2014-2017: Eheytyvän ja kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen Maankäytön suunnittelun painopiste on erityisesti keskusseudulla olemassa olevassa tiivistyvässä rakenteessa ja vahvojen joukkoliikennevyöhykkeiden kehittämisessä. Yksityisen autoilun osuus liikkumisesta on vähentynyt. Pirkanmaan liitto. Maakuntakaavaluonnoksen ja ehdotuksen valmistelu laajassa sidosryhmäyhteistyössä vuosina 2015 ja 2016. Asuin- ja elinympäristöt ovat monipuolisia ja ne tukevat ihmisten terveyttä sekä toimintakykyä. Maakuntakaava huomioi kattavasti luonnon ekologiset yhteydet, arvokkaat kulttuuri- ja rakennetut ympäristöt, maisema-alueet sekä virkistys- ja suojelualueet. POSKI-hanke (Pirkanmaan liitto). EAKR tl 3 (2007-2013), 0,300 M. Pirkanmaan liitto. Maakuntakaavaluonnoksessa ja ehdotuksessa osoitetaan potentiaaliset paljon tilaa vaativien puuterminaalien sijoituspaikat. 3.4. Kehittämistyön mustat hevoset Maailma muuttuu ympärillämme kiihtyvää vauhtia eikä hirttäytyminen ennalta määriteltyihin kärkiin ole tarkoituksenmukaista tilanteissa, joissa ennakoimamme kehittämispohja murenee alta, Tämän vuoksi maakuntastrategialla halutaan mahdollistaa myös uusien avauksien tukeminen. Avauksien on oltava kuitenkin älykkään erikoistumisen ja toimintamallien uudistamisen mukaisia. Toimintatapa on muutosta ostava, mikä tarkoittaa yksittäisen hankesuoritteen sijaan laajempaa toiminnallista uudistamista. Strategian linjauksen mukaan, maakunnan kehittämisresursseista noin viidesosa voidaan varata näiden ennalta arvaamattomien uusien avauksien ja järjestelmätasoisten muutosten ostamiselle. Pirkanmaan liitto. Uutta luovat maakunnat (Pirkanmaan liitto). Hankkeen tavoitteet liittyvät kolmeen toisiaan tukevaan kokonaisuuteen: alueellisen ja ylimaakunnallisen innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen tukemiseen, rakennerahastotoiminnan vaikuttavuuden ja sen tunnettuuden lisäämiseen sekä EAKR-hanketoiminnan tavoitteellisuuden ja laadukkuuden varmistamiseen. Ylimaakunnallinen hanke. EAKR tl 2, 0,277 M. VM, LVM, YM, Tampereen kaupunkiseudun kunnat. MAL-aiesopimuksen mukaiset hankkeet vuonna 2015 ja aiesopimuksen uusiminen. Hankkeet liittyvät joukkoliikenteen edistämiseen sekä kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen seudulla. Maankäytön ja liikenteen suunnittelussa on varauduttu riittävällä tasolla uusiutuvan energian ja biotalouden hyödyntämiseen maakunnassa. Luonnon- ja maa-ainesvarojen hyödyntäminen ei vaaranna maakunnan arvokkaiden luonto- ja virkistyskokonaisuuksien säilymistä. Kehittämisrahoitusta ohjataan resurssitehokkaan ja vähähiilisen talouden kehittämiseen. Pirkanmaan ELY-keskus. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pirkanmaalla, 11
4. Maakunnan kehittämisen instrumentit ja kannanotot vuosille 2015 ja 2016 4.1. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma Pirkanmaalla uutta rakennerahasto-ohjelmaa rahoittavat Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Vuosina 2015 ja 2016 EAKR-rahoituksesta noin 53 % kulkee liiton kautta ja 47 % ELY-keskuksen kautta. ESR-rahoituksesta vastaa kokonaan Pirkanmaan ELY-keskus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelma keskittyy viiteen toimintalinjaan. Toimintalinjat ovat: 1. PK-yritysten kilpailukyky (EAKR) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Syksyn 2014 ESR-hakuteemat olivat Pirkanmaalla: Toimintalinja 3. 1) Lisätään yritysyhteistyötä ja toteutetaan tuloksellista työhönvalmennusta yhteisvoimin. 2) Tuetaan ja aktivoidaan mikro- ja pk-yrityksiä uudistumaan ja vastaamaan globaaliin kilpailuun verkostoitumalla. Uudistumista tuetaan henkilöstön osaamista kehittämällä ja vastaamalla toimintatapojen muutoksista aiheutuviin uusiin osaamisvaatimuksiin. Toimintalinja 4. 3) Lisätään aikuisten kouluttautumista kehittämällä joustavia ja työelämälähtöisiä koulutusväyliä ja hyödyntämällä monimuotoisia oppimisympäristöjä sekä aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista. 4) Tuetaan uusia avauksia nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. 5) Tehostetaan opintojen läpäisyä ja lyhennetään opiskeluaikoja sekä vähennetään negatiivista keskeyttämistä erityisesti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Tähän liittyen haettiin myös uudenlaista joustavuutta koulutuksen toteuttamiseen ja kehitetään nivelvaihetoimintaa. Toimintalinja 5. 6) Tuetaan uusia avauksia nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Edellä mainittuihin teemoihin saapuneet hakemukset (24 kpl) käyttänevät vuosien 2015 ja 2016 ESRvaltuuskehyksen. Vähähiilisen talouden kehittämiseen kohdistetaan EAKRvaroista 25 % (läpileikkaava teema). Pirkanmaan rahoitustasot vuonna 2015 ovat EAKR:n osalta on noin 3,8 miljoonaa euroa ja ESR:n osalta 4,6 miljoonaa euroa (EU+valtio). EAKR-toimintalinjat toteuttavat maakuntastrategian Välkyn ja Kestävän Pirkanmaan tavoitteita, kun puolestaan ESR:n toimet painottuvat Ehyen Pirkanmaan kehittämisaihioihin. 4.1.1. Ylimaakunnalliset hankkeet Ylimaakunnallisiin hankkeisiin ei varata erillistä rahoitusta kohdentamattomaan kehykseen vaan näitä hankkeita rahoitetaan normaalista kehyksestä. Maakunnallisia osuuksia voidaan siirtää jälkikäteen hankkeita hallinnoivan maakunnan rahoituskehykseen. Pirkanmaa suhtautuu myönteisesti ylimaakunnallisiin hankekokonaisuuksiin ja niihin osallistutaan, mikäli yhteisistä rajapinnoista on löydettävissä aitoa lisäarvoa ja ne ovat maakuntastrategian painotusten mukaisia. Laajemmat hankekokonaisuudet nähdään myös keinoina toiminnan vaikuttavuuden lisäämiselle niukentuneiden kehittämisresurssien toimintaympäristössä. 4.1.2. Valtakunnalliset teemat Osa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman rahoituksesta käytetään valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnallinen osuus EAKR-rahoituksesta on 10 % ja ESR-rahoituksesta 25 %. Valtakunnallinen EAKR-toimenpidekokonaisuus, Osaamis- ja innovaatioverkostot, kytkeytyy ohjelman toimintalinjaan 2. Valtakunnallisella teemalla tuetaan erityisesti INKA-keskittymien ja muiden osaamiskeskittymien välisiä yhteishankkeita. Teemassa tavoitellaan osaamis- ja innovaatioperusteista liiketoiminnan kasvua luomalla alueiden välisiä laajempia ja kansainvälisesti kilpailukykyisempiä hankekokonaisuuksia. Valtakunnallinen EAKR-teema on mitä suuremmassa määrin Pirkanmaan maakuntastrategian painotusten mukainen. Erityisesti se toteuttaa Välkyn Pirkanmaan kehittämiskokonaisuutta, mutta myös resurssitehokkuustavoitteiden kautta Kestävän Pirkanmaan tavoitteita. Lienee syytä kiinnittää huomiota siihen, miten INKAohjelman ja valtakunnallisen EAKR-teeman välittävän viranomaisen, TEKES:n, toimintamallit sopivat perinteisiin aluekehittämisen toimintamalleihin. 12
ESR:n valtakunnallisia teemoja on kolme: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. Työllisyys-teemaan sisältyy nuorten työllistymistä edistäviä palveluita, maahanmuuttajien kotouttamista sekä työelämän laadun kehittämisen toimenpiteitä. Osaamisen teema sisältää muun muassa korkeakoulutuksen työelämävastaavuuden kehittämistä, koulutukseen ja työhön siirtymisen edistämistä sekä osaamistason nostamista. Osallisuuden teema keskittyy puolestaan mm. nuorisotakuuseen ja syrjinnän torjuntaan. Maakuntastrategia nostaa esiin useita yhteisiä painopisteitä valtakunnallisten ESR-teemojen kanssa. Teemat toteuttavat erityisesti Ehyen Pirkanmaan tavoitteita. Pirkanmaa voi olla mukana toteuttamassa kaikkia valtakunnallisia teemoja. 4.1.3. Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkiseuduilla Pirkanmaalla ei varata erillistä rakennerahasto-ohjelman rahoitusta kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkiseuduilla. Maakunnan yhteistyöryhmä otti kantaa asiaan jo kokouksessaan 15.4.2013. Sen mukaan kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen on arvokasta kehittämistyötä, mutta se ei sellaisenaan sovi suuriin kaupunkeihin. Yksin Tampereella on satoja toimijoita ja kolmannen sektorin yhdistyksiä, joiden välillä kehittämismandaatin jakaminen voi osoittautua haasteelliseksi. Vaarana on myös monitasoisen hallinnoinnin lisääntyminen. Uusi ohjelma sisältää jo valmiiksi useita eri hallinnoijia ja kehittämisosioita. Mikäli ohjelmakehyksestä rahoitetaan vielä paikallista kehittämistoimintaa kaupungeissa, voidaan kriittisesti suhtautua ohjelmaan kykyyn vastata sen investointiprioriteetteihin. EAKR-rahoituksen osalta 6Aika-toiminnalle on korvamerkitty viiden prosentin osuus kansallisesta EAKRrahoituskehyksestä. EAKR-rahoitusta ohjataan pääosin strategian avoimet innovaatioalustat sekä avoin ata ja rajapinnat -painopisteisiin. 6Aika-johtoryhmä priorisoi toteutettavat EAKR-hankkeet avoimella ja läpinäkyvällä prosessilla (tarkoituksenmukaisuusharkinta) ja tekee valintaesityksen toimivaltaiselle maakunnan liitolle (Uudenmaan liitto). Uudenmaan liitto tekee hankkeelle juridisen rahoituspäätöksen (laillisuus- ja ohjelman mukaisuusharkinta). Maakunnat päättävät itsenäisesti strategian toteuttamiseen varattavasta E R-rahoituksesta, eikä sille ole rakennerahasto-ohjelmassa asetettu erikseen korvamerkittyä osuutta. E R-osuutta koordinoi Hämeen ELY-keskus. Strategian painopisteen Avoin osallisuus tavoitteita toteutetaan pääosin ESR-hankkeina. Painopisteen toiminta kohdistuu toimintalinjan 3 (työllisyys ja työvoiman liikkuvuus) sekä toimintalinjan 4 (koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen) kohderyhmiin. Keskeistä on monikanavaisen asiakaspalveluprosessin kehittäminen käyttäjälähtöisesti. Tavoitteena on palvelujen parempi saavutettavuus. Toimenpiteiden kohteena voivat olla kohderyhmien osallistuminen omien palveluidensa suunnitteluun ja omien työmarkkinavalmiuksiensa parantamiseen. Näkökulmana voi olla myös tietyn kaupunginosan näkökulmasta kohderyhmien osallisuuden parantaminen ja palvelujen monimuotoinen kehittäminen. Pirkanmaalla varataan vuoden 2015 ESR-varoista 10 % 6Aika strategian toimenpiteisiin. Rahoitus kohdennetaan toimintalinjaan 3. Vuonna 2016 rahoitusosuuden suuruus on myös kymmenys maakunnan ESR-valtuuksista, mutta sitä ei vielä kohdenneta toimintalinjoihin. 6Aika-strategia toteuttaa erityisesti Välkyn ja Ehyen Pirkanmaan tavoitteita. 4.1.4. Kestävän kaupunkikehityksen strategia 6Aika 6Aika Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Suurimpien kaupunkiseutujen käyttö uusien innovaatioiden kehitysympäristönä vahvistaa Suomen kilpailukykyä, koska kokonaisuus on riittävän suuri maailmanluokan referenssikohteeksi. Strategiassa myös parannetaan kaupunkien palveluprosesseja ja niiden toimivuutta yhteen yli kuntarajojen. 6Aika strategiassa kehitetyt uudet toimintamallit ja ratkaisut ovat kaikkien kaupunkien ja kuntien käytettävissä. Strategiassa on kolme painopistettä: avoimet innovaatioalustat, avoin data ja rajapinnat sekä avoin osallisuus. Strategian toteuttamisessa hyödynnetään sekä EAKRettä ESR-rahoitusta. 4.2. Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelma 2014-2020 INKA-ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelma haastaa kaupunkiseutuja luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Ohjelmaan on nimetty kansallisesti viisi temaattista painopistealuetta, joista Tampere on vetovastuussa Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus -teemassa. Muita teemoja ovat Tulevaisuuden terveys (Oulu), Biotalous (Joensuu), Kestävät energiaratkaisut (Vaasa) ja Kyberturvallisuus (Jyväskylä). INKA-ohjelman hallinnoinnista vastaa TEKES. Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teeman toiminnan painopisteitä ovat älykäs rakentaminen (puurakentaminen, nollaenergiarakentaminen, energiatehokkuus), liikkuminen, infrastruktuuri, turvallinen kaupunkielämä ja innovaatiomaailma, älykäs teollisuus uusiutuvat energialähteet. 13
Valtio rahoittaa ohjelmaa vuosittain noin 10 miljoonalla eurolla ja kaupunkiseudut saman suuruisella summalla. Ohjelma toteuttamiseen varataan myös EU:n rakennerahasto-ohjelmien varoja. Valtakunnallisesta EAKR+valtio - rahoituksesta käytetään noin 11,6 miljoonaa euroa INKAohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkkojen rakentamiseen. INKA-ohjelma toteuttaa erityisesti Välkyn ja Kestävän Pirkanmaan tavoitteita. 4.3. Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 alueellista toimeenpanoa. Toimenpiteiden rahoitusinstrumentti on maaseuturahasto. Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 kehittämisen painopisteet ovat: 1. Maaseudun palvelut ja niiden saavutettavuus 2. Yritys- ja elinkeinotoiminnan kehittämistoimet 3. Asuminen ja yhteisöllisyys 4. Biotalous- ja uusiutuva energia 5. Osaaminen ja vuorovaikutus Pirkanmaalle kohdistuu ohjelman rahoitusta yhteensä noin 44 miljoonaa euroa (EU+valtio). Tästä noin 1,1 miljoonaa kohdennetaan erikseen valtakunnalliseen hanketoimintaan. Pirkanmaan maaseudun suoriin kehittämishankkeisiin ja yritystukiin on ohjelmakaudella käytettävissä siis noin 43 miljoonaa euroa. Edellä mainitun kehyksen lisäksi Pirkanmaalle kohdistuu Leader-ryhmien rahoitusosuutta. Rahoituksen taso tullee ohjelmakaudella olemaan ryhmien paikallisissa strategioissaan esittämällä tasolla, joka on yhteensä noin 17 miljoonaa euroa. Kantri ry (5,4 M ) Joutsenten reitti ry (5,5 M ) Poko ry (3,1 M ) Pirkan Helmi ry (2,8 M ) Maaseuturahaston toimeenpanoa koskeva valmistelu on vielä käynnissä. Komissio ei ole hyväksynyt Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa, mikä on edellytys toimien aloittamiselle. Ohjelmakaudella rahoitusta kohdennetaan erityisesti maaseudun tila- ja yritystoiminnan sekä palvelujen ja kylien kehittämiseen. Kun haut ohjelmassa voidaan aloittaa on Pirkanmaalla tarkoitus valmistella teemahaku kyläverkkohankkeisiin. luonnonvaratalouden sekä uusiutuvien energialähteiden kehittämisen kautta. 4.4. Maakunnan kehittämisraha Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on Pirkanmaalla erityisen tärkeä resurssi, koska se on ainoa vapaasti maakuntastrategian toteutukseen käytettävissä oleva määräraha. Vuonna 2014 maakunnan kehittämisrahaa jaettiin Pirkanmaalle 345 000 euroa, kun se vielä vuonna 2011 oli 1,166 miljoonaa euroa. Uhkana on, että vuonna 2015 maakuntien kehittämisrahoitusta ei enää jaeta. Alueiden omista lähtökohdista lähtevän kehittämisen kannalta on tarpeen antaa riittävästi toimivaltaa tehtävien ja resurssien siirrolla maakuntien liittojen omalle päätöksenteolle. Maakunnan kehittämisrahoitus tulee säilyttää osana maakunnan liittojen kehittämistoimintaa ja sen tasoa tulee korottaa. Tarve rahoituksen säilyttämiselle korostuu Pirkanmaalla, jossa rakennerahastoresurssit pienenivät radikaalista suhteessa vanhaan ohjelmaan. Myös maakuntien päätösvallan turvaaminen rakennerahastovarojen suuntaamisessa tulee turvata keskittävän aluekehityspolitiikan paineessa. 4.5. Länsi-Suomen EAKR- ja ESRtoimenpideohjelmat (Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Vanhan ohjelmakauden hankkeita voi olla käynnissä vielä vuoden 2015 aikana. Pirkanmaalla kummankin ohjelman rahoituskehys on kuitenkin pitkälti käytetty ja ohjelmat toteutunevat pääosin täysimääräisinä. Viimeisiä hankkeita on käynnistetty kuluvana vuonna muun muassa vanhoista hankkeista säästyneillä rahoilla. Ohjelmat suljetaan vuoden 2015 aikana. Maakunnan kehittämisrahan merkitys korostuu Pirkanmaalla, jossa rakennerahastoresurssit supistuivat radikaalisti suhteessa vanhaan ohjelmaan. Maaseudun kehittämissuunnitelman toimenpiteet ja erityisesti Leader-kehittämistoiminta toteuttaa Ehyen Pirkanmaan tavoitteita ja kehittämisajatusta. Painotus on myös Kestävän Pirkanmaan teemoissa erityisesti bio- ja 14
5. Rahoitussuunnitelma vuosille 2015 ja 2016 Taulukko 1. Rahoitussuunnitelma vuodelle 2015 (Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020) Vuosi: 2015 Maakunta: Pirkanmaa Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet ELY-keskus RR-ELY Maakunnan liitto Maakunnan liitto YHTEENSÄ Kestävä kaup. Kansalaistoim. Yritystuet Tuki 2 EURA 2014 kehitäminen yhteensä kehittäminen yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 1,326 0 1,326 0,272 0 0,272 1,598 EAKR 0,663 0 0,663 0,136 0 0,136 0,799 Valtio 0,663 0 0,663 0,069 0 0,069 0,732 Kunta + muu julkinen 0 0 0 0,067 0 0,067 0,067 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen 0 0,758 1,952 0 1,952 2,710 tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 0,758 EAKR 0,379 0 0,379 0,976 0 0,976 1,355 Valtio 0,379 0 0,379 0,505 0 0,505 0,884 Kunta + muu julkinen 0 0 0 0,471 0 0,471 0,471 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 1,913 0,532 1,913 1,913 ESR 0,957 0,265 0,957 0,957 Valtio 0,717 0,200 0,717 0,717 Kunta + muu julkinen 0,239 0,067 0,239 0,239 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen 1,913 0 1,913 1,913 oppiminen (ESR) ESR 0,957 0 0,957 0,957 Valtio 0,717 0 0,717 0,717 Kunta + muu julkinen 0,239 0 0,239 0,239 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden 0,958 0 0,958 0,958 torjunta (ESR) ESR 0,479 0 0,479 0,479 Valtio 0,359 0 0,359 0,359 Kunta + muu julkinen 0,120 0 0,120 0,120 Kohdentamattomat EAKR 0 EAKR 0 Valtio 0 Kunta + muu julkinen 0 Kohdentamattomat ESR 0 ESR 0 Valtio 0 Kunta + muu julkinen 0 KAIKKI YHTEENSÄ 2,084 4,784 0,532 7,400 2,224 0,000 2,224 9,624 EU 1,042 2,393 0,265 3,700 1,112 0,000 1,112 4,812 Valtio 1,042 1,793 0,200 3,035 0,574 0,000 0,574 3,609 Kunta + muu julkinen 0,000 0,598 0,067 0,665 0,538 0,000 0,538 1,203 EAKR YHTEENSÄ 2,084 0,000 2,084 2,224 0,000 2,224 4,308 EU 1,042 0,000 1,042 1,112 0,000 1,112 2,154 Valtio 1,042 0,000 1,042 0,574 0,000 0,574 1,616 Kunta + muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,538 0,000 0,538 0,538 ESR YHTEENSÄ 4,784 0,532 5,316 5,316 EU 2,393 0,265 2,658 2,658 Valtio 1,793 0,200 1,993 1,993 Kunta + muu julkinen 0,598 0,067 0,665 0,665 15
Taulukko 2. Rahoitussuunnitelma vuodelle 2016 (Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020). Vuosi: 2016 Maakunta: Pirkanmaa Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet ELY-keskus RR-ELY Maakunnan liitto Maakunnan liitto YHTEENSÄ Kestävä kaup. Kansalaistoim. Yritystuet Tuki 2 EURA 2014 kehitäminen yhteensä kehittäminen yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 1,282 0 1,282 0,248 0 0,248 1,530 EAKR 0,641 0 0,641 0,124 0 0,124 0,765 Valtio 0,641 0 0,641 0,064 0 0,064 0,705 Kunta + muu julkinen 0 0 0 0,060 0 0,06 0,06 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 0,734 0 0,734 1,904 0 1,904 2,638 EAKR 0,367 0 0,367 0,952 0 0,952 1,319 Valtio 0,367 0 0,367 0,493 0 0,493 0,86 Kunta + muu julkinen 0 0 0 0,459 0 0,459 0,459 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 1,844 0 1,844 1,844 ESR 0,922 0 0,922 0,922 Valtio 0,691 0 0,691 0,691 Kunta + muu julkinen 0,231 0 0,231 0,231 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 1,844 0 1,844 1,844 ESR 0,922 0 0,922 0,922 Valtio 0,691 0 0,691 0,691 Kunta + muu julkinen 0,231 0 0,231 0,231 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 0,923 0,923 0,923 ESR 0,461 0 0,461 0,461 Valtio 0,346 0 0,346 0,346 Kunta + muu julkinen 0,116 0 0,116 0,116 Kohdentamattomat EAKR 0 EAKR 0 Valtio 0 Kunta + muu julkinen 0 Kohdentamattomat ESR 0 ESR 0 Valtio 0 Kunta + muu julkinen 0 KAIKKI YHTEENSÄ 2,016 4,611 0,514 7,141 2,152 0,000 2,152 9,293 EU 1,008 2,305 0,257 3,570 1,076 0,000 1,076 4,646 Valtio 1,008 1,728 0,192 2,928 0,557 0,000 0,557 3,485 Kunta + muu julkinen 0,000 0,578 0,065 0,643 0,519 0,000 0,519 1,162 EAKR YHTEENSÄ 2,016 0,000 2,016 2,152 0,000 2,152 4,168 EU 1,008 0,000 1,008 1,076 0,000 1,076 2,084 Valtio 1,008 0,000 1,008 0,557 0,000 0,557 1,565 Kunta + muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,519 0,000 0,519 0,519 ESR YHTEENSÄ 4,611 0,514 5,125 5,125 EU 2,305 0,257 2,562 2,562 Valtio 1,728 0,192 1,920 1,920 Kunta + muu julkinen 0,578 0,065 0,643 0,643 16