Päivitetty 8.3.2004 Copyright Tapiola
Riskienhallintapalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU... 3 1.1 Lähtötiedot... 3 1.2 Johdon sitoutuminen... 3 1.3 Arvioinnin kohteet... 4 1.4 Arviointiryhmä... 4 1.5 Koulutus... 5 1.6 Tiedottaminen ja raportointi... 5 1.7 Toimenpiteiden toteutus ja seuranta... 5 2. OHJEET VAARATEKIJÖIDEN TUNNISTAMISEEN... 6 2.1 Yleistä... 6 2.2 Vastausvaihtoehdot... 6 2.3 Riskin suuruuden määrittely... 7 2.3.1 Seurausten vakavuus, tapahtuman todennäköisyys ja riskin suuruus...7 2.3.2 Esimerkkejä riskin suuruuden määrittämisestä...9 2.4 Riskien arvioinnin yhteenveto ja riskienhallintatoimenpiteiden ryhmittely... 14 3. VAARATEKIJÖIDEN KUVAUKSET... 15 3.1 Fysikaaliset vaaratekijät... 15 3.1.1 Lämpöolot ja ilmanvaihto...15 3.1.2 Melu...15 3.1.3 Tärinä...16 3.1.4 Säteily...16 3.1.5 Valaistus...16 3.2 Ergonomiset vaaratekijät... 18 3.2.1 Työpiste...18 3.2.2 Työn fyysiset kuormitustekijät...18 3.2.3 Työmenetelmät ja -välineet...20 3.3 Tapaturman vaaratekijät... 21 3.3.1 Koneet ja laitteet...21 3.3.2 Sisäiset kuljetukset ja siirrot...22 3.3.3 Järjestys ja siisteys...23 3.3.4 Riskinotto...24 3.3.5 Muita tapaturman vaaratekijöitä...24 3.4 Kemialliset, biologiset, tulipalon ja räjähdyksen vaaratekijät... 25 3.4.1 Kemialliset ja biologiset tekijät...25 3.4.2 Kemikaalit...25 3.4.3 Tulipalot ja räjähdykset...26 3.5 Henkisen kuormittumisen vaaratekijät... 27 3.5.1 Työn sisältö ja järjestäminen...27 3.5.2 Työpaikan rakenne ja toimintatavat...28
Riskienhallintapalvelut 3 1. TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Työn riskien arvioinnin huolellinen suunnittelu luo hyvän perustan arviointiprosessin (Kuva 1.) onnistumiselle. Suunnittelussa on tärkeää läpikäydä ja kirjata ne asiat, jotka olennaisesti vaikuttavat työn riskien arvioinnin käytännön toteuttamiseen. Lähtötiedot Arvioinnin suunnittelu Vaarojen tunnistaminen Seuraukset Riskin suuruuden määrittäminen Esiintyminen Seuranta Palaute Riskien merkittävyyden arviointi Toimenpiteiden toteuttaminen Kuva 1. Työn riskien arviointi- prosessi. 1.1 Lähtötiedot Työn riskien arvioinnin suunnittelu on hyvä aloittaa lähtötietojen selvittämisellä. Käytännössä tämä tarkoittaa jo olemassa olevien selvitysten, mittausten, kartoitusten yms. tulosten hyödyntämistä työturvallisuuden lähtötason selvittämisessä. Tärkeää on myös selvittää jo tehtyjen toimenpiteiden vastuuhenkilöt ja siten varmistaa mahdollisesti aiheista tarvittavien syventävien tietojen saanti. 1.2 Johdon sitoutuminen Työn riskien arvioinnin käytännön toteuttamisen kannalta olennaisen tärkeää on, että yrityksen johto tekee päätöksen arvioinnin tekemisestä. Ilman johdon sitoutumista työn riskien arvioinnin onnistuminen on käytännössä mahdotonta. Johdon sitoutuminen tarkoittaa lupaa tehdä arviointi ja ennen kaikkea käytännön tekoja sekä resurssien varaamista arvioinnin tueksi. Työsuojelun järjestäminenhän on lakisääteisestikin työnantajan vastuulla.
Riskienhallintapalvelut 4 1.3 Arvioinnin kohteet Työn riskien arviointi tarkoituksenmukaista toteuttaa kohteisiin jaettuna, esim. yksiköittäin tai osastoittain (Kuva 2.). Arviointikohteiden rajaamiseen vaikuttavat, esim. yrityksen koko ja toiminnan luonne. YRITYS RA 7 TUOTANTO PAKKAAMO LÄHETTÄMÖ RA 1 RA 2 RA 3 RA 4 RA 5 RA 6 Hlö 1 Hlö 3 Hlö 4 Hlö 7 Hlö 9 Hlö 10 Hlö 2 Hlö 5 Hlö 8 Hlö 11 Hlö 6 Hlö 12 Kuva 2. Esimerkki työn riskien arvioinnin kohteiden jakamisesta. 1.4 Arviointiryhmä Työn riskien arvioinnilla pyritään yhteisten asioiden kehittämiseen. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että arviointi ryhmässä (ryhmissä) on eri henkilöstöryhmät kattavasti edustettuina. Arviointiryhmän osalta päteekin yleisten ryhmätöiden ns. PAT-periaate (Kuva 3.). Sen mukaan ryhmässä tulee olla edustajia päättäjistä (P) asiantuntijoista (A) ja työntekijöistä (T). Ryhmällä tulee olla koordinaattori, joka on yleensä johdon edustaja, esim. työsuojelupäällikkö. Ideaalikoko arviointiryhmälle on n. 3-5 henkilöä. Lisäksi on hyvä varmistaa muun henkilöstön osallistumismahdollisuus esim. osastoittain tehtävin haastatteluin ja keskusteluin. PAT -periaate Ryhmä 3-5 hlö Konsultit Viranomaiset Tutkimuslaitokset Ulkopuoliset asiantuntijat Päättäjät: ylin johto linjaesimiehet mistä on kysymys mitkä ovat tavoitteet miten toteutetaan mitä seuraa Työsuojeluorganisaatio Työterveyshuolto Omat Riskien arviointiryhmä asiantuntijat Työntekijät Kuva 3. PAT-periaate.
Riskienhallintapalvelut 5 1.5 Koulutus Työn riskien arviointiin osallistuvien henkilöiden on hyvä saada perustiedot arvioinnin yleisistä periaatteista ja käytännön toteuttamisesta. Käytännössä Tapiola-ryhmän asiantuntijat järjestävät päivän kestävän riskien arvioinnin koulutustilaisuuden, joka koostuu teoriaosuudesta ja Työn riskien arviointi- menetelmän esittelystä sekä käytännön harjoittelusta (Kuva 4.). Esittelykäynti RISKIEN ARVIOINTI Koulutustilaisuus Riskien tunnistaminen ja arviointi työryhmissä Riskien merkittävyyden arviointi Raportointi ja toimenpideehdotukset Kuva 4. Tapiola-ryhmän riskien arviointi- hankkeen eteneminen. 1.6 Tiedottaminen ja raportointi Työn riskien arviointiin liittyvän tiedottamisen tulisi olla totuudenmukaista ja avointa. Tärkeää olisi korostaa henkilöstölle arvioinnin tavoitteita ja merkitystä työturvallisuuden ja työviihtyvyyden parantamisessa. Tiedottamista tarvitaan arviointiprosessia aloitettaessa, arvioinnin aikana ja arvioinnin jälkeen. Raportoinnissa on tärkeää, että kaikki prosessin eri vaiheiden tapahtumat kirjataan. Tämä mahdollistaa mm. yksityiskohtaisen raportoinnin johdolle sekä helpottaa osaltaan prosessin seurantaa. 1.7 Toimenpiteiden toteutus ja seuranta Työn riskien arvioinnin tärkein tavoite on löytää tehokkaita toimenpiteitä työturvallisuuden parantamiseksi. Toimenpiteiden tärkeysjärjestykseen laittamisessa on hyvä käyttää apuna riskien esiintymistodennäköisyyden ja seurausten vakavuuden sekä merkittävyyden arviointia (ks. 2.3). Käytännön apuna riskien tärkeysjärjestykseen asettamisessa voidaan käyttää ns. toimenpidetaulukkoa (ks. 2.4). Seurannan tavoitteena on valvoa suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja arvioida tilanteen muuttumista sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarvetta. Seurannan onnistumisen kannalta merkittävää on, että kullekin suunnitellulle toimenpiteelle on nimetty vastuuhenkilö(t).
Riskienhallintapalvelut 6 2. OHJEET VAARATEKIJÖIDEN TUNNISTAMISEEN 2.1 Yleistä Tämä ohje on tarkoitettu apuvälineeksi Työn riskien arviointi - tarkistuskorttien avulla tapahtuvaan vaaratekijöiden tunnistamiseen sekä niiden aiheuttamien riskien suuruuden arviointiin. Tarkistuskortit ja nämä ohjeet perustuvat Mervi Murtosen (os. Ala-Riskun) 1997 kirjoittamaan ja STM:n Työsuojeluosaston Tampereella 10.3.2000 päivittämään Riskien arviointi työpaikalla - työkirjaan. Riskien suuruuden määrittelyn ohjeita, ergonomisia, tapaturman ja muita, listaamattomia tai määrittelemättömiä vaaratekijöitä sekä yhteenvetolomaketta lukuun ottamatta muutokset korttien sisällössä ovat satunnaisia ja stilistisiä. Ergonomia- sekä tapaturmaosuuden muutoksilla ja yksittäisten kohtien lisäämisellä / poistamisella ja kohtien pukemisella kysymysten muotoon on pyritty helpottamaan korttien käyttöä. Yksilöidyt vaaratekijät on esitetty viidessä eri kortissa: Fysikaaliset vaaratekijät Ergonomiset vaaratekijät Tapaturman vaaratekijät Kemialliset, biologiset, tulipalon ja räjähdyksen vaaratekijät Henkisen kuormittumisen vaaratekijät. Yllä olevissa korteissa on yhteensä 115 vaaratekijää. Jokaisen kortin vaaratekijät ovat kyseisen aihealueen yleisimpiä vaaraa tai kuormittumista aiheuttavia tekijöitä. Luettelot eivät ole tyhjentäviä ja useimmissa tapauksissa yrityskohtaiset täydennykset ovat tarpeen. Ne voidaan kirjata joko kunkin kortin muita vaaratekijöitä otsakkeen alle tai kuudenteen Muut, listaamattomat tai määrittelemättömät vaaratekijät korttiin. Kortit ovat kaksipuolisia. Ensimmäinen puoli sisältää vaaratekijöiden tunnistamisen ja tarkentamisen sekä mahdolliset lisätiedot. Toisella puolella ovat vaaratilanteiden kuvaus ja arvioidut riskitasot. Lisäksi lomakkeessa on tilaa alustavien toimenpiteiden kirjaamiselle, vastuuttamiselle ja aikatauluttamiselle sekä todettujen vaaratekijöiden poistamisen todentamiselle. 2.2 Vastausvaihtoehdot Jokaiselle vaaratekijälle on annettu kolme eri vaihtoehtoa: 1. Vaara esiintyy. Arvioi riski. 2. Ei vaaraa. Seuraa tilannetta. 3. Ei tietoa. Tee lisäselvityksiä. Vaara esiintyy tarkoittaa, että vaaratekijä esiintyy työpaikalla ja se aiheuttaa vaaraa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Näiden tekijöiden merkitys on selvitettävä riskien arvioinnilla.
Riskienhallintapalvelut 7 Ei vaaraa tarkoittaa, että kyseinen vaaratekijä ei esiinny työpaikalla tai se on hallinnassa. Tästä huolimatta työpaikalla on toteutettava olosuhteiden seurantaa, niin että uusista tuotantomenetelmistä, raaka-aineista, henkilöstöjärjestelyistä yms. muutoksista mahdollisesti syntyvät uudet tai vanhat, hallitsemattomiksi muuntuvat riskit havaitaan ajoissa. Ei tietoa tarkoittaa, että vaaratekijästä tai sen vaikutuksista ei ole tietoa. Tarvitaan lisäselvityksiä, mittauksia tai asiantuntija-apua. On nimettävä asian selvittämiseksi vastuuhenkilö. Asia käsitellään uudelleen lisätietojen avulla. Vaaratekijöiden tunnistaminen tehdään rastittamalla jokaisen tekijän kohdalle jokin em. kohdista. Rasti on merkittävä jokaisen tekijän kohdalle. 2.3 Riskin suuruuden määrittely Riskin suuruus muodostuu haitallisen tapahtuman esiintymistodennäköisyydestä ja aiheutuvien seurausten vakavuudesta. Molempia tekijöitä arvioidaan samanaikaisesti. Arviointi kannattaa aloittaa miettimällä ensin vaaratekijästä mahdollisia aiheutuvia seurauksia. Todennäköisyydet arvioidaan sitten näiden vaihtoehtoisten seurausten perusteella esim. aikaisempia kokemuksia, "läheltä piti" -tilanteita ja tapaturmatietoja hyödyntäen. Absoluuttinen tarkkuus ei ole olennaisinta seurausten ja tapahtumien todennäköisyyksien määrittämisessä. Tärkeämpää on etsiä asioille eroja kolmen eri tasoisten seurausten ja todennäköisyyksien avulla. 2.3.1 Seurausten vakavuus, tapahtuman todennäköisyys ja riskin suuruus Seurausten vakavuus tarkoittaa haitallisen tapahtuman ihmisille aiheuttamien terveys- tai turvallisuushaittojen vakavuutta. Seuraukset jaotellaan vaara- tai kuormitustekijän aiheuttaman haitan ja sairauspoissaolon perusteella alla olevan taulukon (Taulukko 1.) tapaan. Taulukko 1. Seurausten vakavuuden määrittäminen. Ohjeellisia seurausten vakavuuden tunnusmerkkejä 1. Vähäiset Tapahtuma aiheuttaa ohimenevän sairauden tai haitan, joka ei edellytä ensiapuasemalla käyntiä. Aiheuttaa korkeintaan 3 päivän poissaolon. Esimerkiksi päänsärky tai mustelma. 2. Haitalliset Tapahtuma aiheuttaa suurempia tai pitkäkestoisempia seurauksia tai pitkäkestoisia vaikutukseltaan lieviä haittoja. Edellyttää käyntiä ensiapuasemalla. Aiheuttaa 3-30 päivän poissaolon. Esimerkiksi viiltohaavat tai lievät palovammat. 3. Vakavat Tapahtuma aiheuttaa pysyviä ja palautumattomia vahinkoja. Edellyttää sairaalahoitoa ja aiheuttaa yli 30 päivän poissaolon. Esimerkiksi aistin tai raajan menetys, vakavat työperäiset sairaudet, pysyvä työkyvyttömyys tai kuolema. Tapahtuman todennäköisyyden osalta ei voida antaa yksiselitteisiä ohjeita siitä, miten todennäköisiä eri tapahtumat ovat. Tapahtuman esiintymistiheyden ja luonteen (Taulukko 2.) lisäksi todennäköisyys riippuu vahvasti seurauksesta. Esimerkiksi liukastumisesta voi seurata kaikkea harmittoman "läheltä piti" -tapauksen ja kuoleman väliltä. Yleisenä lähtökohtana voi kuitenkin pitää arvioitavassa tai arvioitavan kaltaisessa tapahtumassa sattuneita tapaturmia, "läheltä piti" -tilanteita ja yleisiä ohjearvoja (esim. sallittuja melutasoja).
Riskienhallintapalvelut 8 Taulukko 2. Tapahtuman todennäköisyyden määrittäminen esiintymistiheyden ja luonteen pohjalta. Ohjeellisia tapahtuman todennäköisyyden tunnusmerkkejä 1. Epätodennäköinen Tapahtuma, joka esiintyy harvoin ja epäsäännöllisesti. Esimerkiksi kulkuteiden lattia jäätyy talvisaikaan vaarallisen liukkaaksi. 2. Mahdollinen Tapahtuma, joka esiintyy toistuvasti, mutta ei kuitenkaan säännöllisesti. Esimerkiksi tuotteet joudutaan nostelemaan käsin aika-ajoin puhdistettavalta koneelta. 3. Todennäköinen Tapahtuma, joka esiintyy usein ja säännöllisesti. Lähettämön säännöllinen trukkiliikenne aiheuttaa tapaturman vaaran. Riskin suuruus saadaan, kun ensin on arvioitu vaaratilanteen seuraus (vähäinen, haitallinen tai vakava) ja siihen liittyvä todennäköisyys (epätodennäköinen, mahdollinen tai todennäköinen). Tällöin tapahtuman riskitaso (I-V) saadaan suoraan riskitaulukossa (Taulukko 3.). Seuraukset valitaan taulukon ylimmältä riviltä ja tapahtuman esiintymistodennäköisyys ensimmäisestä sarakkeesta. Riski on valittujen kohtien leikkauspisteessä olevan arvon suuruinen. Riskin suuruus saa pienimmillään arvon I (merkityksetön riski) ja suurimmillaan arvon V (sietämätön riski). Taulukko 3. Riskitaulukko. Seuraukset Esiintyminen 1. Vähäiset 2. Haitalliset 3. Vakavat 1. Epätodennäköinen I Merkityksetön II Vähäinen 2. Mahdollinen II Vähäinen IV Merkittävä 3. Todennäköinen IV Merkittävä V Sietämätön Vaikka riskin suuruus määräytyy suoraviivaisesti riskitaulukon perusteella, niin lopputulosta on syytä arvioida mahdollisimman objektiivisesti ja puolueettomasti. Arviointituloksia kannattaa tarkastella myös kriittisesti pitäen mielessä toisaalta menetelmän erottelevuus, toisaalta käytännön työ, tekemisen edellytykset ja olosuhteet. Jos lopputuloksena on pelkästään merkityksettömiä (tai merkittäviä ja sietämättömiä) riskejä, niin riskien suuruuden määrittelyn oikeellisuus pitää useimmissa tapauksissa tarkastaa miettien samalla onko riskit todella näin pienet (tai suuret).
Riskienhallintapalvelut 9 2.3.2 Esimerkkejä riskin suuruuden määrittämisestä Seuraavassa on esimerkkejä riskien suuruuden määrittämisestä käytännön arviointityön helpottamiseksi. Fysikaalisten vaarojen aiheuttamien riskien suuruutta voidaan määrittää yleisesti vaaratilanteiden esiintymistiheyksien ja seurausten luonteen mukaan (Taulukko 4.). Yksityiskohtaisempia soveltamisohjeita on mahdollista laatia myös yksittäisten vaaratekijöiden, kuten esim. melun arviointiin (Taulukko 5.). Taulukko 4. Fysikaalisten vaarojen riskitaulukko. 1. Vähäiset Seuraukset 2. Haitalliset 3. Vakavat Esiintyminen 1. Epätodennäköinen Altistuminen yli ohjearvojen satunnaista 2. Mahdollinen Altistuminen yli ohjearvojen päivittäistä 3. Todennäköinen Altistuminen yli ohjearvojen jatkuvaa Epämukavuutta, ärsytystä, ohimeneviä lieviä haittoja I Merkityksetön II Vähäinen Pitkäkestoisia vakavia vaikutuksia, pysyviä lieviä haittoja II Vähäinen IV Merkittävä Pysyviä vakavia vaikutuksia IV Merkittävä V Sietämätön Taulukko 5. Esimerkki melualtistuksen riskitaulukosta. 1. Vähäiset Seuraukset 2. Haitalliset 3. Vakavat Esiintyminen 1. Epätodennäköinen Epämukavuutta, ärsytystä, ohimeneviä lieviä haittoja: korvien ohimenevä soiminen Pitkäkestoisia vakavia vaikutuksia, pysyviä lieviä haittoja: lievä kuulovaurio Pysyviä vakavia vaikutuksia: vakava kuulovaurio Altistuminen yli ohjearvojen satunnaista: melu harvoin ja satunnaisesti yli 85 db(a) 2. Mahdollinen I Merkityksetön II Vähäinen Altistuminen yli ohjearvojen päivittäistä: melu joka päivä hetkittäin yli 85 db(a) 3. Todennäköinen II Vähäinen IV Merkittävä Altistuminen yli ohjearvojen jatkuvaa: melu koko ajan yli 85 db(a) tai iskumelu yli 140 db IV Merkittävä V Sietämätön
Riskienhallintapalvelut 10 Esimerkki: Työpaikan melutaso ylittää hetkittäin kahdeksan tunnin aikana 85 db(a). Iskumelua ei esiinny. Mikä on melun aiheuttaman riskin suuruus työtiloissa kokopäiväisesti työskentelevälle henkilölle? Esimerkin vastaus: Vaaratekijä: Vaaratilanteen kuvaus: Seuraukset: Esiintyminen: Riskitaso: Taustamelu Melutaso hetkittäin yli 85 db(a) 1. Vähäiset (epämukavuutta, ärsytystä) 2. Mahdollinen {melu joka päivä hetkittäin yli 85 db(a)} II Vähäinen Puutteellisen ergonomian aiheuttamien riskien suuruutta voidaan määrittää yleisesti kuormitustilanteiden esiintymistiheyksien ja seurausten luonteen mukaan (Taulukko 6.) Taulukko 6. Ergonomisten vaarojen riskitaulukko. 1. Vähäiset Seuraukset 2. Haitalliset 3. Vakavat Esiintyminen 1. Epätoden näköinen Kuormittuminen on satunnaista, esiintyy harvoin 2. Mahdollinen Vaara- tai kuormitustilanteet päivittäisiä 3. Todennäköinen Vaara- tai kuormitustilanteita jatkuvasti Epämukavuutta, ärsytystä, ohimenevää kuormitusta: kivut, säryt yms. I Merkityksetön II Vähäinen Pitkäkestoisia vakavia vaikutuksia: ohimenevät rasitusvammat; pysyviä lieviä haittoja: lievä selkäkipu; satunnaisia poissaoloja II Vähäinen IV Merkittävä Pysyviä vakavia vaikutuksia: pysyvät yläraajojen rasitusvammat; pitkiä tai toistuvia poissaoloja tai eläketapauksia IV Merkittävä V Sietämätön Esimerkki: Tuotteen lopputarkastus ja lajittelu tapahtuu liukuhihnatyönä. Linjan äärellä työskennellään 45 minuutin jaksoissa 8 tunnin ajan. Mikä on toistuvien työliikkeiden aiheuttaman riskin suuruus? Esimerkin vastaus: Vaaratekijä: Vaaratilanteen kuvaus: Seuraukset: Esiintyminen: Riskitaso: Jatkuvasti samana toistuvat työliikkeet Samana toistuvia käsien ja ranteen liikkeitä, rasitusvammoja ja väsymistä 2. Haitalliset (kipuja, poissaoloja, työtahdin hidastumista) 3. Todennäköinen (olennainen osa työtä, vaikuttaa koko ajan) IV Merkittävä
Riskienhallintapalvelut 11 Tapaturman vaarojen aiheuttamien riskien suuruutta voidaan määrittää yleisesti vaaratilanteiden esiintymistiheyksien ja seurausten luonteen mukaan (Taulukko 7.) Taulukko 7. Tapaturman vaarojen riskitaulukko. 1. Vähäiset Seuraukset 2. Haitalliset 3. Vakavat Esiintyminen 1. Epätodennäköinen Satunnainen vaaratilanne, esiintyy harvoin. "Läheltä piti" -tilanteita ei ole esiintynyt. 2. Mahdollinen Vaaratilanteet päivittäisiä. "Läheltä piti" -tilanteita on sattunut. 3. Todennäköinen Vaaratilanteita esiintyy usein ja säännöllisesti. Tapaturmia on sattunut. Poissaolo< 3 pv. Ohimeneviä lieviä vaikutuksia: nyrjähdykset mustelmat I Merkityksetön II Vähäinen Poissaolo 3-30 pv. Pitkäkestoisia vakavia vaikutuksia, pysyviä lieviä haittoja: murtumat, palovammat II Vähäinen IV Merkittävä Poissaolo > 30 pv. Pitkiä poissaoloja, pysyviä vakavia vaikutuksia: työkyvyttömyys, kuolema IV Merkittävä V Sietämätön Esimerkki: Varastossa on useita korkeita varastohyllyjä, joilla säilytetään raskaita metalliesineitä kuormalavoilla. Nostot tapahtuvat monta kertaa päivässä trukilla. Mikä on esineiden putoamisen aiheuttama riski a) varastossa työskentelevien ja b) siellä käyvien henkilöiden kannalta? Esimerkin vastaus: Vaaratekijä Vaaratilanteen kuvaus Seuraukset Esiintyminen Riskitaso Esineiden putoaminen Tavarat putoavat hyllyltä a, b) 2. Haitalliset (pahimmassa tapauksessa kuolemanvaara, mutta yleisin seuraus isommat ruhjeet tai murtuma) a) 2. Mahdollinen b) 1. Epätodennäköinen a) b) II Vähäinen
Riskienhallintapalvelut 12 Kemiallisten, biologisten, tulipalon tai räjähdyksen vaarojen aiheuttamien riskien suuruutta voidaan määrittää yleisesti vaaratilanteiden esiintymistiheyksien ja seurausten luonteen mukaan (Taulukko 8.) Taulukko 8. Kemiallisten, biologisten, tulipalon tai räjähdyksen vaarojen riskitaulukko. 1. Vähäiset Seuraukset 2. Haitalliset 3. Vakavat Esiintyminen 1. Epätodennäköinen Epämukavuutta, ärsytystä, ohimeneviä lieviä sairauksia: päänsärky, huimaus, hengenahdistus Pitkäkestoisia vakavia vaikutuksia, pysyviä lieviä haittoja: allergiaoireet Pysyviä vakavia vaikutuksia: astma; elämää lyhentäviä sairauksia: syöpä Kemikaaleja käsitellään harvoin. Pitoisuudet ovat pieniä. 2. Mahdollinen I Merkityksetön II Vähäinen Kemikaaleja käsitellään usein. Pitoisuudet ovat kohtalaisia. Lieviä oireita on esiintynyt. 3. Todennäköinen II Vähäinen IV Merkittävä Kemikaaleja käsitellään paljon. Pitoisuudet ovat suuria. Vakavia oireita ja sairastumisia on esiintynyt. IV Merkittävä V Sietämätön Esimerkki: Silkkipainaja altistuu työssään jatkuvasti liuotinaineille. Liuotinaineiden pitoisuuden on arvioitu vaihtelevan 100-150 % HTP (haitalliseksi tunnettu pitoisuus) arvosta. Mikä on liuotinaineiden aiheuttama riski? (Huom. Seurauksia mietittäessä on hyvä ottaa huomioon kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet, vaaraa osoittavat R-lausekkeet sekä turvallisuustoimenpiteitä osoittavat S-lausekkeet.) Esimerkin vastaus: Vaaratekijä: Vaaratilanteen kuvaus: Seuraukset: Todennäköisyys: Riskitaso: Painoväri ja liuotinainehöyryt, palo- ja räjähdysvaaralliset aineet a) Painoväristä haihtuu liuotinaineita, jotka ovat terveydelle haitallisia hengitettyinä. b) Painovärin joutuminen iholle aiheuttaa ihohaittoja. c) Liuotinainehöyryt voivat syttyä ja aiheuttaa tulipalon. a) 2. Haitalliset (pitkäkestoisia vakavia vaikutuksia, pysyviä lieviä haittoja) b) 1. Vähäiset c) 3. Vakavat a, b) 2. Mahdollinen (kemikaaleja käsitellään usein, pitoisuudet ovat kohtalaisia) c) 1. Epätodennäköinen b) II Vähäinen a, c)
Riskienhallintapalvelut 13 Henkisen kuormittumisen vaarojen aiheuttamien riskien suuruutta voidaan määrittää yleisesti kuormitustilanteiden esiintymistiheyksien ja seurausten luonteen mukaan (Taulukko 9). Taulukko 9. Henkisen kuormittumisen vaarojen riskitaulukko. 1. Vähäiset Seuraukset 2. Haitalliset 3. Vakavat Esiintyminen 1. Epätodennäköinen Satunnaisia poissaoloja, väsymistä ja turhautumista Toistuvia poissaoloja, alentunutta keskittymisja toimintakykyä, avuttomuutta ja levottomuutta Jatkuvia poissaoloja, toivottomuutta, voimakasta masennusta Satunnaisia kuormitustilanteita, esiintyy harvoin tai lyhytaikaisesti I Merkityksetön II Vähäinen 2. Mahdollinen Kuormitustilanteita esiintyy toistuvasti tai pidempiä ajanjaksoja kerrallaan, haitallisia vaikutuksia epäillään 3. Todennäköinen II Vähäinen IV Merkittävä Kuormitustilanteita jatkuvasti tai ylikuormitustilanne pysyvä, haitallisia vaikutuksia todettu IV Merkittävä V Sietämätön Esimerkki: Tiimin työmäärä on puolen vuoden aikana lisääntynyt merkittävästi ja tilanteen helpottumista ei ole näköpiirissä. Tiimi tekee jatkuvasti ylitöitä ja töitä joudutaan hoitamaan usein myös muilla poikkeusjärjestelyillä. Työilmapiiri ja yhteishenki koetaan aikaisempaa selvästi huonommaksi ja satunnaisia poissaoloja on ilmennyt. Mikä on ongelman aiheuttaman riskin suuruus a) tällä hetkellä ja b) puolen vuoden kuluttua? Esimerkin vastaus: Vaaratekijä: Vaaratilanteen kuvaus: Seuraukset: Esiintyminen: Riskitaso: Liian kovat vaatimukset ja tavoitteet (tai tilanteesta riippuen jatkuva kiire ja toistuvat kuormitushuiput) Työmäärää ei kyetä hoitamaan normaalin työajan puitteissa, jatkuvasti ylitöitä ja poikkeusjärjestelyjä. a) 1. Vähäiset (työmotivaation laskua, ilmapiiri selvästi heikentynyt, satunnaisia poissaoloja) ja puolen vuoden kuluttua b) 2. Haitalliset (työmotivaatio ja ilmapiiri huono, jatkuvia poissaoloja) a, b) 3. Todennäköinen (tilanne jatkunut vähintään puolen vuoden ajan) a) b) IV Merkittävä.
Riskienhallintapalvelut 14 2.4 Riskien arvioinnin yhteenveto ja riskienhallintatoimenpiteiden ryhmittely Riskien arvioinnin tulosten yhteen vetämiseksi on oma lomakkeensa. Normaalien tunnistetietojen lisäksi siihen kootaan kymmenen merkittävintä riskiä suuruusjärjestyksessä. Listauksen tarkoituksena on tunnistaa kiireellisimpiä toimia vaativat riskit aihealueesta riippumatta. Sovittujen toimenpiteiden lisäksi kirjataan riskitaso, aihealue sekä vaaratekijän numero. Riskienhallintatoimenpiteiden tarpeellisuutta mietittäessä on hyvä pitää muistisääntönä mielessä toimenpiderajana -tason (kohtalainen) riskejä (ks. Taulukko 3.). Toimenpiteet tulisi siis kohdistaa tärkeysjärjestyksessä -V -tason riskeihin. Tärkeysjärjestykseen asetettuja riskejä ryhmiteltäessä, apuna voidaan käyttää toimenpidetaulukkoa (Taulukko 10.), jonka eri soluihin (A-D) kirjataan toimenpiteet, niiden tärkeyden ja toteuttamisen vaikeuden suhteen. Taulukko 10. Toimenpidetaulukko riskienhallintatoimenpiteiden ryhmittelyn avuksi. Soluihin (A-D) kirjataan toimenpiteet, niiden tärkeyden ja toteuttamisen vaikeuden suhteen. Helposti paljon hyötyä. Heti kuntoon! Hankalaa, mutta paljon hyötyä. Selvitetään paras tapa toimia! Tärkeys A C B D Yhdessä pienistä asioista on hyötyä. Kannattaa laittaa kuntoon! Ei edellytä toimenpiteitä. Seurataan tilannetta! Vaikeus
Riskienhallintapalvelut 15 3. VAARATEKIJÖIDEN KUVAUKSET 3.1 Fysikaaliset vaaratekijät 3.1.1 Lämpöolot ja ilmanvaihto Kuumia tai kylmiä lämpötiloja: Erilaisille töille on annettu seuraavia lämpötilasuosituksia: kevyt istumatyö 21-25 C muu kevyt työ 19-23 C keskiraskas työ 17-21 C raskas työ 12-17 C Kuumia tai kylmiä lämpötiloja pinnoilla, esineillä yms.: Työntekijöillä tulee olla välineet ja suojavarusteet (esim. suojavaatetus, käsineet) kuumien ja kylmien kappaleiden käsittelyyn. Kuumia pintoja ja esineitä esiintyy esimerkiksi valimoissa, elintarvike- ja prosessiteollisuudessa. Kylmiä pintoja ja esineitä esiintyy esimerkiksi ulkotöissä, ulkona varastoitavissa esineissä ja elintarviketeollisuudessa. Kylmyyden aiheuttamia haittoja voidaan ehkäistä lämmittimien, lämmittelytilojen tai työn tauotuksen avulla. Riittämätöntä ilmanvaihtoa: Työtilan ilmanvaihdon tulee olla riittävä ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 on tarkempia ohjeita. Vetoisuutta: Työstä ja ilman lämpötilasta riippuen vetoisuus voidaan kokea haitallisena, kun ilman virtausnopeus on yli 0,15-0,5 m/s. Suosituksista poikkeavia kosteusolosuhteita: Miellyttävänä ilmankosteutena pidetään 30-70%. Ulkona työskentelyä: Kylmissä ulkotöissä työskenteleville on tarvittaessa järjestettävä suojavaatetus ja huolehdittava tarvittavista suojatoimenpiteistä. Ulkotöissä on huomioitava myös liukastumisvaara. 3.1.2 Melu Jatkuvaa, liian kovaa taustamelua: Jatkuva taustamelu tarkoittaa työpaikalla esiintyvää pysyvää äänitasoa. Yleinen raja-arvo työpaikan taustamelulle on 85 db, kun työntekijä altistuu melulle 8 tuntia päivässä. Kun melutaso nousee, melussaoloajan tulisi vastaavasti pienentyä. Jo 50 db:n melu voidaan kokea häiritsevänä työssä, jossa vaaditaan keskittymistä tai häiriötöntä suullista viestintää. Paras tapa melun aiheuttaman riskin arviointiin on melumittaus.
Riskienhallintapalvelut 16 Äkillisiä kovia melupiikkejä: Kovilla melupiikeillä eli iskumelulla tarkoitetaan äkillistä kovaa ääntä. Iskumelulle ei ole suomalaisessa lainsäädännössä annettu raja-arvoja, mutta ohjearvona voidaan pitää noin 130 db:n melua, jota suurempaa iskumelua ei työpaikalla saisi esiintyä ollenkaan. 3.1.3 Tärinä Käsiin kohdistuvaa tärinää: Käsiin kohdistuvaa tärinää aiheuttavat esimerkiksi paineilma- ja sähkökäyttöiset käsityökoneet ja ulkotöissä polttomoottorikäyttöiset käsityökoneet. Koneiden aiheuttaman tärinän osalta käsiin kohdistuvan kiihtyvyyden raja-arvona on 2,5 m/s 2. Konedirektiivin mukaan tätä suurempi tärinäarvo on ilmoitettava käyttöohjeessa. Koko kehoon kohdistuvaa tärinää: Haittaavaa koko kehoon kohdistuvaa tärinää esiintyy esimerkiksi liikkuvissa työkoneissa. Koneiden aiheuttaman tärinän osalta kehoon kohdistuvan kiihtyvyyden raja-arvo on 0,5 m/s 2. Jos tärinäarvo on suurempi, siitä on ilmoitettava käyttöohjeessa. 3.1.4 Säteily Haitallisia hitsausvalokaaria tms. ultraviolettisäteilyä (UV): UV-säteilyä esiintyy hitsauksessa, eräissä lampuissa ja auringon valossa. UV-säteilylle altistuminen voi aiheuttaa esimerkiksi ihon punotusta tai silmän sidekalvon tulehduksen. Haitallista näkyvää valoa tai lasersäteilyä: Liialliselle näkyvälle valolle altistutaan esimerkiksi valonheittimen läheisyydessä. Lasereita käytetään moniin sovellutuksiin teollisuudessa. Sekä voimakas näkyvä valo, että lasersäde voivat vahingoittaa silmän verkkokalvoa. Haitallista infrapunasäteilyä: Infrapunasäteilyä on teollisuudessa esimerkiksi kuumennus- ja sulatusuunien läheisyydessä ja infrapunakuivaimissa. Infrapunasäteily voi silmään osuessaan vaurioittaa silmää. Haitallista radiotaajuista säteilyä: Radiotaajuista säteilyä synnyttävät esimerkiksi radiotaajuuskuumentimet ja lääketieteelliset hoitolaitteet. Radiotaajuinen säteily aiheuttaa kehoon lämpövaikutuksia, kuten palovammoja. Haitallisia sähkö- ja magneettikenttiä: Sähkö- ja magneettikenttiä esiintyy induktiokuumentimien ja uunien läheisyydessä. Kiistattomia kenttien terveysvaikutuksia ei ole voitu osoittaa. Haitallista ionisoivaa säteilyä: Esimerkiksi ydinvoimaloissa esiintyvä ionisoiva säteily on haitallista perimälle. 3.1.5 Valaistus Liian kirkasta tai hämärää yleisvalaistusta: Valaistusvoimakkuudesta on annettu seuraavia ohjearvoja erilaisille töille: 500 lx näyttöpäätetyössä, 1000 lx karkeassa kokoonpanotyössä ja 2000 lx tarkkuuskokoonpanossa.
Riskienhallintapalvelut 17 Puutteellisia kohdevalaistuksia työpisteissä: Tarvittaessa yleisvalaistusta tulee täydentää työpisteja konekohtaisilla valaisimilla. Erityisen hyvä valaistus on järjestettävä suurta tarkkuutta vaativiin töihin ja kohtiin, joissa esiintyy tapaturman vaaroja, esimerkiksi kulkuteille. Riittämätöntä turva- tai merkkivalaistusta: Turvavalaistus valaisee esimerkiksi poistumisteitä kun tavallinen valaistus on joutunut epäkuntoon. Merkkivalaistuksella tarkoitetaan rakennuksesta ulos johtavien reittien varrella olevaa vihreää opastusvaloa. Häikäisyä: Tasainen valaistus ei aiheuta suoraa tai heijastunutta häikäisyä eikä häiritseviä varjoja. Voimakas valaistusolosuhteiden muuttuminen (esim. ulko-ovilla) voi aiheuttaa häikäisyä. Voimakas häikäisy lisää tapaturman vaaraa. Riittämätöntä ulkovalaistusta: Työpaikkaan liittyvillä aluilla tulee olla riittävä ulkovalaistus.
Riskienhallintapalvelut 18 3.2 Ergonomiset vaaratekijät 3.2.1 Työpiste Epätarkoituksenmukaisesti järjestettyjä työpisteitä: Työn kohde pitäisi sijoittaan suoraan työntekijän eteen noin 20-30 cm päähän. Lyhytaikaisemmat tai harvinaisemmat toiminnot voidaan sijoittaa kauemmas työntekijästä noin 40-60 cm päähän (esim. hylly, josta otetaan tarvikkeita). Noutovarastojen tulisi sijaita mahdollisimman lähellä työntekijää. Ei mahdollisuutta työpisteen muuttamiseen: Työpisteen tulisi olla helposti muunnettavissa siinä tehtävien töiden muuttuessa. Työpisteen laitteiden ja kalusteiden tulisi olla säädettävissä työntekijän mittojen mukaan. Erityisesti työpisteissä, joissa työskentelee useita työntekijöitä, työpisteen säädettävyys olisi tärkeää. Ahtaita työtiloja: Työtila voi olla ahdas rakenteiden, koneiden käsiteltävien kappaleiden tai ihmisten määrän vuoksi. Ahtaus lisää tapaturmariskiä ja henkistä kuormitusta. Väärään korkeuteen asetettuja työtasoja: Työtasojen korkeus riippuu työlle luonteenomaisesta työskentelykorkeudesta: käden tarkkoja liikkeitä sisältävässä työssä työskentelykorkeus tulisi olla kyynärpään korkeutta ylempänä (kyynärpää tuettava) voimaa vaativia vaakasuuntaisia veto- ja työntöliikkeitä sisältävässä työssä edullisin työskentelytaso olisi kyynärpään korkeus jos työ edellyttää käsiltä liikkuvuutta, oikea työskentelykorkeus olisi kyynärkorkeutta alempana Epäselviä tai väärin sijoitettuja näyttöjä: Erilaisten näyttöjen ja mittarien tulisi olla selkeitä ja yksikäsitteisiä ja niiden tarkoitus voidaan tarvittaessa merkitä. Näyttöpäätteen tulisi sijaita työpöydällä silmien tasoa alempana. Väärin sijoitettuja katselukohteita: Katseltavan tai käsiteltävän kohteen tulisi sijaita sellaisessa paikassa, jossa näkeminen on helppoa, eikä työasento vaikeudu katselukohteen vuoksi. Yleissääntö on, että katselukohteen tulisi sijaita silmien tason alapuolella, suoraan työntekijän edessä. Jatkuvasti vertailtavien kohteiden tulisi olla samalla etäisyydellä työntekijästä. Riittämättömiä jalkatiloja: Jalkatilan tulisi olla riittävä siten, että jalkojen liikuttelu ja asennon vaihtaminen on mahdollista. Seisottaessa molempien jalkojen tulisi voida olla maassa. Jalkojen alustan olisi oltava joustava, esimerkiksi puuta tai kumia. Puuttuvia tai puutteellisia istuimia: Mikäli työn aikana on mahdollisuus istua, olisi työntekijöille järjestettävä istuimia. Istuimien tulisi olla tukevia ja tarvittaessa säädettäviä. Puutteita ranne-, kyynär-, jalkatuissa yms.: Erityisesti istumatyöpiste olisi varustettava tarvittavilla ranne-, kyynär- ja jalkatuilla staattisen kuormituksen pienentämiseksi. 3.2.2 Työn fyysiset kuormitustekijät
Riskienhallintapalvelut 19 Kumaria, kiertyneitä tai sivulle taipuneita niskan asentoja: Pään tulisi olla hieman etukumarassa, katse suoraan eteen. Kumaria, kiertyneitä tai sivulle taipuneita selän asentoja: Selkää kuormittavat asennot ovat kumaria, kiertyneitä tai sivulle taipuneita tai näiden yhdistelmiä. Myös jatkuva seisominen tai istuminen rasittaa selkää. Hartioiden jännitystä tai käsien ylhäällä pitämistä: Käsien tulisi olla jatkuvasti hartiatasoa alempana ja hartioiden tulisi pysyä työn tekemisen ajan rentona. Ranteiden tai sormien taivuttamista tai koukistamista: Ranteen tulisi pysyä suorana, käsivarren suuntaisena ja sormien turhaa koukistelua tulisi välttää. Käsien tai sormien voimankäyttöä: Jatkuvaa tai usein toistuvaa käsien tai sormien voimankäyttöä tulisi välttää, koska liiallinen voimankäyttö voi aiheuttaa mm. rannekanavaoireyhtymän. Jatkuvaa istumista: Pitkäaikainen yhtämittainen istuminen voi aiheuttaa selän väsymistä ja altistaa selän vaurioitumiselle. Olisi tärkeää vaihdella istuma-asentoa riittävän usein ja nousta ylös vähintään pari kertaa tunnissa. Jatkuvaa seisomista: Seisomatyö aiheuttaa jalkojen ja selän kuormittumista, jota voidaan vähentää seisomatukien, oikean työskentelykorkeuden ja joustavan seisoma-alustan avulla. Jatkuvaa kävelyä: Käveleminen on sopivaa taukoliikuntaa paikallaan työskenteleville työntekijöille, mutta liiallinen ja jatkuva kävely (esim. tavaroiden hakua kaukana olevasta varastosta) voi kuormittaa sekä hankaloittaa työntekoa. Kyykyssä tai polvillaan työskentelyä: Pitkäaikainen kyykyssä tai polvillaan työskentely voi aiheuttaa alaraajojen oireita tai polvinivelen kulumista tai nivelrikkoa. Usein toistuvia, samanlaisia työliikkeitä: Työliikkeiden tulisi olla monipuolisia ja itse säädeltävissä. Toistuvat työliikkeet voivat aiheuttaa lihasjännitystä ja rasitusvammoja. Paikallaan pysyviä, pitkäaikaisia työasentoja: Staattinen eli paikallaan pysyvä työasento (esim. istuma-asento) voi aiheuttaa väsymistä ja lihasjännitystä. Kuormittumista voidaan vähentää työn monipuolistamisella, tauottamisella tai taukoliikunnalla. Nostamista, kantamista, työntämistä tai vetämistä: Nostoille tai muulle taakankäsittelylle ei ole asetettu suomalaisessa lainsäädännössä ehdottomia enimmäisrajoja. Raskaat, erityisesti työntekijän selän vahingoittumisen vaaraa aiheuttavat nostot tulisi pyrkiä siirtämään mekaanisilla apuvälineillä tehtäviksi tai niiden riskien vähentämiseksi olisi ryhdyttävä muihin asianmukaisiin toimenpiteisiin. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) suositukset nostettavien taakkojen enimmäispainoksi ovat: miehillä jatkuvissa nostoissa 35 kg ja tilapäisissä nostoissa 55 kg naisilla jatkuvissa nostoissa 20 kg ja tilapäisissä nostoissa 30 kg Lisäksi nostamisen aiheuttamaan kuormittumiseen vaikuttavat taakan muoto, koko ja vakavuus, nostotiheys, noston kesto, nostoetäisyys ja taakasta saatava ote.
Riskienhallintapalvelut 20 3.2.3 Työmenetelmät ja -välineet Erityisen vaarallisia työvälineitä tai työkaluja: Käytettävät työkalut voivat itsessään olla vaarallisia, esimerkiksi pyöriväteräiset (moottorisaha, pyörösaha, katkaisulaikka jne.) tai terävät käsityökalut (erilaiset veitset, koukut, talikot jne.). Epäergonomisia työ- tai apuvälineitä tai työkaluja: Ergonomisesti hyvä työkalu soveltuu hyvin työhön, on muodoltaan käteensopiva, riittävän tukeva ja painoltaan sopiva. Hankalasti käsiteltäviä kappaleita: Käsiteltävät kappaleet voivat aiheuttaa työn vaikeutumista tai kuormittavuutta muodon (esim. terävät reunat tai piikit, otteen saaminen vaikeaa turvallisesti), koon (esim. suuria, pieniä) painon tai pinnan laadun (esim. liukas, karhea) vuoksi. Ongelmia tauotuksen määrässä ja ajoituksessa: Työntekijällä tulisi olla mahdollisuus itse säädellä työnsä kuormittavuutta taukojen avulla. Mitä tarkempi ja kuormittavampi työ on sitä suurempi olisi taukojen tarve. Ei mahdollisuuksia työasentojen muuttamiseen: Työntekijällä tulisi olla mahdollisuuksia muuttaa työasentojaan, välttääkseen yksipuolista ja staattista kuormitusta.
Riskienhallintapalvelut 21 3.3 Tapaturman vaaratekijät 3.3.1 Koneet ja laitteet Suojaamattomia puristava, leikkaavia yms. koneenosia: Koneissa tai laitteissa ei saisi olla työntekijän ulottuvilla tai saavutettavissa kiinteillä suojilla, turvalaitteilla tms. suojaamattomia liikkuvia, puristavia, leikkaavia tai pistäviä osia. Suojaamattomia nieluja: Suojaamattomilla nieluilla tarkoitetaan kahden pyörivän koneen osan tai yhden pyörivän koneen osan ja tasopinnan välialueita, joita esiintyy tyypillisesti esimerkiksi pyörivissä valsseissa sekä kuljettimien kuljetinhihnan ja vetorullien välissä. Nieluihin liittyy väliinjäämis-, imeytymis-, takertumis- ja puristumisvaarat. Epäkuntoisia tai toimimattomia turva- tai suojalaitteita: Turvalaitteiden tulisi olla siten kytketyt, että ne pysäyttävät koneen vaarallisen toiminnon ennen kuin työntekijä ehtii vaarakohtaan tai varmistettava, että vaarallinen toiminto ei ole mahdollinen ihmisen ollessa vaara-alueella. Turvalaitteen vikaantumisen tulisi pysäyttää koneen vaaralliset toiminnot tai saattaa ja pitää kone turvallisessa tilassa. Turva- tai suojalaiteen ohittaminen tahattomasti (esim. ilman työkalua) ei saisi olla mahdollista. Puutteita hätäpysäyttimissä: Koneessa tai laitteessa olisi oltava vähintään yksi hätäpysäytin, joka pysäyttää sen nopeasti ja luotettavasti hätätilanteessa. Hätäpysäyttimen vapauttaminen ei saisi käynnistää konetta. Se tulisi sijoittaa kohtaan, johon on helppo ulottua käyttöpaikalta. Hihnakuljettimien tms. laajempien konejärjestelmien kohdalla hätäpysäyttimiä olisi oltava tarvittaessa useampia (esim. useita painikkeita tai pidempiä vaijereita) ja niiden olisi pysäytettävä kaikki koneet tai laitteet, joiden toiminnan jatkuminen voi aiheuttaa vaaraa. Vaarallisia häiriöitä tai vahinkokäynnistyksiä: Häiriöiden poistamisen ja muutoin tavallisuudesta poikkeavien tilanteiden (esim. puhdistus) yhteydessä esiintyy tavallista enemmän vaaroja. Näissä tilanteissa tulisi noudattaa erityistä varovaisuutta ja turvallisia työtapoja. Vahinkokäynnistyminen on varteenotettava riski paitsi häiriötilanteissa, niin esimerkiksi huolto-, kunnossapito ja puhdistustilanteissa. Koneen käynnistyslaitteiden tulisikin olla sellaiset, että vältetään vaara koneen joutumisesta epähuomiossa käyntiin (esim. käynnistyspainiketta tönäistäessä). Lisäksi kone tai laite olisi voitava erottaa ja pitää erotettuna energiansyötöstä luotettavasti ja helposti tunnistettavalla tavalla. Epäloogisia tai vaikeakäyttöisiä ohjaus- tai hallintalaitteita: Ohjaus- ja hallintalaitteiden tulisi toimia odotetulla tavalla ja olla helppokäyttöisiä. Ohjaimien ja säätimet pitäisi olla sijoitettu ja ryhmitelty loogisesti (esim. käyttötiheyden tai toiminnallisen tarpeen mukaisesti). Niiden tulisi olla helposti tunnistettavia, sopivan kokoisia (esim. mahtuu käyttämään hyvin) ja voimankäyttötarpeeltaan oikein mitoitettuja.
Riskienhallintapalvelut 22 Puutteita nosto-, siirto- tai kuljetuslaitteissa: Nostureille, joiden suurin sallittu kuorma on yli 500 kg, tulisi tehdä käyttöönottotarkastus ja määräaikaistarkastukset vähintään kerran vuodessa. Nostoapuvälineet (esim. raksit) pitäisi myös tarkastaa kerran vuodessa. Nosturi, muu nostolaite tai nostoapuväline on tarkastettava useammin, jos käyttö on erityisen rasittavaa tai on tapahtunut jokin poikkeava, turvallisuutta mahdollisesti heikentävä tapahtuma (esim. onnettomuus tai pitkäaikainen käyttämättömyys). Henkilönostojen tekeminen on sallittua vain tähän tarkoitukseen valmistetulla nostolaitteetta. Tavaroiden nostamiseen suunniteltua ja valmistettua nostolaitetta voidaan käyttää, jos henkilönostolaitteen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista tai turvallista. Turvallisuus on tällöin erityisesti varmistettava, käyttämällä henkilönostoon suunniteltua henkilönostokoria sekä ottamalla huomioon nostolaitteen vakavuus ja nostokyky. Puuttuvia tai puutteellisia varoitusmerkintöjä tai turvakilpiä: 1.1.1995 jälkeen hankitussa koneessa tulisi olla ainakin valmistajan nimi, osoite CE -merkintä, sarja- ja / tai tyyppimerkintä ja mahdollinen sarjanumero. Koneessa tai laitteessa pitäisi olla myös turvallisen käytön edellyttämät varoitusmerkinnät ja turvakilvet, esimerkiksi suurin sallittu kuormitus, pyörimisnopeus ja varoitus vaara-alueesta. Puutteellisia käyttö-, huolto- tai kunnossapito-ohjeita: Suomessa käyttöön otettavassa koneessa tai laitteessa tulisi olla suomen- ja ruotsinkieliset asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Niissä tulisi olla tarvittaessa ohjeet myös puhdistuksesta, tavanomaisista korjauksista ja säädöistä sekä toiminnasta tavanomaisissa häiriötilanteissa. 3.3.2 Sisäiset kuljetukset ja siirrot Erottelematonta henkilö-, trukki- ja tavaraliikennettä: Liikennelajien erottelu (esim. jalankulkijoille ja tavaraliikenteelle järjestetään erilliset ovet) ja yhdensuuntainen liikenne parantaa turvallisuutta. Jalankulkutiet olisi erotettava käytävämaalauksilla tai kaiteilla, kulkutien vähimmäiskorkeuden ollessa 2,1 m (jos yläpuolella vaarakohtia, 2,5 m). Ajoväylän vähimmäisleveys on 2,4 m hitaalle yhdensuuntaiselle liikenteelle. Trukkitien vierellä kävelytien leveydeksi suositellaan 1,2 m (vähintään 0,8 m). Sisätiloissa trukin tarvitsema ohjailuvara on trukin ja käytävän välissä 0,60 m ja kohtaavien trukkien välissä 0,6 m. Ovien aukeamista ajoväylille tulisi välttää (esim. käytetään liuku- tai kelautuvia ovia) tai järjestää esimerkiksi heilurioviin yhdensuuntainen liikenne tai esteetön näkyvyys ovien läpi. Ahtaita tai vaarallisesti risteäviä käytäviä: Risteyksissä tulisi olla riittävästi tilaa ja näkyvyys (esim. hitaassa trukkiliikenteessä noin 5 metrin ja nopeassa jopa 20 metrin näkösektori). Risteyskulman optimiarvo on 90, kuitenkin vähintään 60. Tarvittaessa risteykset tulisi varustaa peileillä tai jopa liikennevaloilla. Ongelmia lastaus- ja purkaus- tai varastopaikoissa: Tavaran vastaanotto ja lähettämö tulisi sijoittaa erilleen ja järjestää yksisuuntainen vastapäivään kiertävä liikenne. Työpisteiden sijoittamista lastaus- ja purkauspaikkojen sekaan tulisi välttää. Kuormauslaiturilla tulisi olla ainakin yksi turvallinen poistumistie sekä tarpeellinen määrä kulkuteitä. Kuormauslaiturien edustan tulisi olla kantava ja tasainen. Varastoinnissa olisi otettava huomioon varastoitavat materiaalit ja tuotteet sekä pakkaus- ja hylkymateriaalien sijoittelu. Layoutin sekä kulkuväylien sijoituksen tulisi olla selkeää ja materiaalien kulku järjestetty läpivirtausperiaatteella. Hyllyjen ja varastointilaitteiden tulisi olla riittävän tukevia ja
Riskienhallintapalvelut 23 niiden kunto olisi tarkastettava säännöllisesti. Olisi käytettävä kunnossa olevia kuormalavoja ja niiden säilytykseen sekä käsittelyyn olisi varattava tarpeelliset tilat. Puutteita nostojen suunnittelussa tai järjestämisessä: Nostot tulisi suunnitella huolellisesti. Niitä olisi valvottava asianmukaisesti ja ne tulisi toteuttaa työntekijän turvallisuutta vaarantamatta. Erityisnostot ja siirrot (mm. raskaat nostot ja suurten kappaleiden käännöt) on suunniteltava etukäteen. Käytettäessä nostoissa kahta tai useampaa nosturia, tulisi laatia nostotyösuunnitelma, jolla varmistetaan toimintojen yhteensovittaminen (VNp 856/1998). Henkilönostotyö tulisi suunnitella siten, ettei siitä aiheudu vaaraa henkilönostokorissa työskenteleville eikä muille työpaikalla oleville henkilöille (VNp 793/1999). Käyttötarkoitukseensa soveltumattomia lattiapintoja: Lattiamateriaalin tulisi olla kuormituksenja kulutuksenkestävää. Sen olisi oltava myös helposti hoidettavaa ja eri käyttöolosuhteissa pitävää. Lattiamateriaalin vaihtuminen ja korkeuserot tulisi merkitä ja valaista sopivasti. Puutteita kulkuteissä tai -tasoissa: Kaikkiin huolto-, korjaus- ja käyttökohteisiin olisi oltava pääsy kiinteää kulkutietä pitkin. Työskentelytasojen vapaan leveyden tulisi olla vähintään 0,6 metriä, kuitenkin niin, että pääkulkutie on 1,2 m ja sivukulkutie vähintään 0,9 m. Hätäpoistumis- ja sammutusteiden leveyden tulisi olla vähintään 0,9 m. Mikäli kulkutasojen ja -teiden alapuolella on työpiste niin lattiassa ei saisi olla aukkoja. Muutoin maksimi aukot ovat ritilöissä 35 mm ja työtasoissa 30 mm. Työskentelytasot ja kulkutiet olisi varustettava suojakaiteilla (korkeus vähintään 1 m ja aukot pystysuunnassa enintään 0,5 m) sekä jalkalistalla. Jo 0,5 m korkeudella olevalle työtasolle olisi rakennettava nousutie. Portaat on suositeltavin nousutie (optimi 30-35 ), kun tikkaat on tarkoitettu vain tilapäiskäyttöön. Portaiden askelmien minimileveys on 0,6 m ja lepotasoja pitäisi olla 15-18 askelman välein. Askelmien ja luiskien materiaalien tulisi olla pitäviä. Luiskien suurimmat kaltevuudet ovat: 10 kävelyluiskalle, 7 ajoneuvoluiskalle ja 3 kävelyluiskalle tavaraa kantaen tai vaunuja työntäen. Puutteita ulkoalueiden liikennejärjestelyissä: Henkilöliikenne ja ajoneuvoliikenne vaativat erilliset kunnossa olevat väylät. Sisäisen henkilöliikenteen väylien joustava liittyminen yleiseen tieverkkoon tulisi varmistaa. Kevyen liikenteen väylät palvelevat sekä jalankulkijoita että pyöräilijöitä. Ajoneuvoliikenteen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon esimerkiksi liittymät yleiseen tieverkkoon, liikennemäärät, ajoneuvotyypit, ajoväylien vähimmäisleveydet, risteysjärjestelyt, paikoitustilat sekä ajoneuvojen odotus- ja käsittelytarpeet lastaus- ja purkutilanteissa. 3.3.3 Järjestys ja siisteys Tarpeetonta tavaraa tai työkaluja työpöydillä tai tasoilla: Työpisteessä käytettävillä työvälineiden ja -kalujen tulisi olla niille varatuilla paikoillaan. Tarpeettomat materiaalit ja esineet aiheuttavat epäjärjestystä, tavaroiden turhaa etsimistä ja laatuvirheitä. Likaa, nesteitä, tuotteita tai tavaroita lattioilla: Työpisteen ympäristöön kertyneet turhat välivarastot, tuotteet, pakkausjätteet yms. hankaloittavat työskentelyä ja aiheuttavat kompastumisen ja itsensä kolhimisen vaaran. Ylimääräinen lika, nesteet tms. saattavat heikentää lattian pitoa ja lisätä liukastumisen riskiä.
Riskienhallintapalvelut 24 Kaapeleita, johtoja, letkuja yms. kulkuteillä: Kulkuteiden tulisi olla vapaat kaikesta ylimääräisestä. Kaapelit, johdot, letkut yms. voivat aiheuttaa esimerkiksi kompastumisen, putoamisen, trukin taakan putoamisen tai sähköiskun vaaran. Pääsy hankalaa alkusammutusvälineille tai poistumisteille: Pääsyn tulisi olla esteetöntä alkusammutusvälineille (esim. käsisammuttimille ja sammutuspeitteille) ja poistumisteille. Kulkuväylien tulisi olla riittävän väljiä (min. leveys 0,9 m) ja niillä ei saisi olla tavaroita, tuotteita tai muita esineitä. Puutteita jätteiden käsittelyssä tai varastoinnissa: Työpisteessä ja tarvittaessa muissakin tiloissa pitäisi olla riittävästi sopivia jäteastioita tai muita säilytysastioita, joihin myös sopii lisää jätteitä ja roskia. 3.3.4 Riskinotto Määräysten ja ohjeiden vastaista toimintaa: Työntekijöiden tulisi noudattaa paitsi työturvallisuuslakia niin myös työnantajan antamia työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Henkilökohtaisten suojamien käyttämättä jättämistä: Työntekijöiden pitäisi käyttää heidän käyttöönsä varattuja henkilökohtaisia suojaimia (esim. suojakypäriä, -laseja, -käsineitä, -vaatteita ja -jalkineita sekä hengityksen suojaimia). Turvalaitteiden tai varoitusten poistamista tai turmelemista: Luvaton tai ilman pätevää syytä tahallisuudesta tai huolimattomuudesta johtuva tapaturman tai sairauden välttämiseksi tarkoitetun laitteen taikka ohje- tai varoitusmerkinnän poistaminen tai turmeleminen on työturvallisuuslain mukaan rangaistavaa. Tarpeetonta tai luvatonta liikkumista vaara-alueilla: Työntekijöiden tulisi käyttää sisäiselle liikenteelle eroteltuja väyliä ja välttää turhaa vaara-alueille menoa, esimerkiksi kuljettimien tai kuljetinlinjojen ylittämiseen pitäisi käyttää erikseen rakennettua kulkutietä tai robotin vaara-alueelle ei pitäisi mennä sen käydessä. Vaarallisia työtapoja tai varomatonta käyttäytymistä: Työtä tulisi tehdä työnantajan antaman opastuksen ja perehdyttämisen mukaisesti ja välttää kiireestä tms. syystä johtuvia vaarallisia työtapoja sekä turhaa riskinottoa. 3.3.5 Muita tapaturman vaaratekijöitä Sähköiskun vaaraa: Sähkölaitteiden ja johtojen pitäisi olla hyväkuntoisia sekä riittävän puhtaita ja pölyttömiä. Erityistä huomioita tulisi kiinnittää tilapäisasennuksien määrään ja laatuun. Välittömien sähkötapaturmien lisäksi yleisimmät vaaratilanteet liittyvät sähköpaloihin ja valokaarioikosulkuun. Hukkumis- tai tukehtumisvaaraa: Riittävästä ohjeistuksesta ja opastuksesta sekä tarvittavien suojaimien käytöstä yms. tulisi huolehtia tehtäessä töitä, joissa on hukkumis- tai tukehtumisvaaraa.
Riskienhallintapalvelut 25 3.4 Kemialliset, biologiset, tulipalon ja räjähdyksen vaaratekijät 3.4.1 Kemialliset ja biologiset tekijät Terveydelle haitallisia kemikaaleja: Kemikaalilla tarkoitetaan alkuaineita ja niiden kemiallisia yhdisteitä sellaisena, kuin ne esiintyvät luonnossa tai teollisesti tuotettuina (aineet) sekä kahden tai useamman aineen seoksina (valmisteet). Kemikaali voi olla kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä muodossa. Kemikaalien aiheuttaman terveysriskin arviointi perustuu kemikaalille altistumisen selvittämiseen, pitoisuusmittausten, terveystarkastusten sekä raja-arvojen ja HTParvojen (haitalliseksi todettu pitoisuus) avulla. Ärsyttäviä pölyjä tai kuituja: Pöly on ilmassa leijuvaa kiinteää ainetta, joka syntyy useimmiten mekaanisesti prosesseissa tai sekoituksessa. Kuiduilla tarkoitetaan teollisuudessa käytettäviä kuitumateriaaleja (esim. talkki) tai synteettisiä epäorgaanisia kuituja (esim. lasi- ja vuorivilla). Pölyt ja kuidut ärsyttävät ihoa, silmiä ja hengitystie-elimiä. Terveydelle tai turvallisuudelle haitallisia kaasuja: Kaasuilla tarkoitetaan tässä kaikkia terveydelle tai turvallisuudelle haitallisia kaasumaisia kemikaaleja (esim. aerosolit, suihkeet, nestekaasut tai hitsauskaasut). Polttavia höyryjä tai terveydelle haitallisia savuja: Nestemäisen aineen haihtuessa ilmaan syntyy höyryä (esim. vesihöyry). Savu on palamisen seurauksena ilmassa leijailevia kiinteitä hiukkasia (esim. öljysavu). Terveydelle tai turvallisuudelle haitallisia sumuja: Kun höyrystynyt neste alkaa tiivistyä ilmassa jälleen, syntyy sumua. Sumu voi syntyä myös mekaanisesti sumuttamalla (esim. öljy- tai leikkuusumu). Terveydelle tai turvallisuudelle haitallisia huuruja: Huuruja syntyy työstettäessä alun perin kiinteää ainetta kuumissa prosesseissa (esim. hitsaus- tai metallihuurut). Terveydelle haitallisia bakteereja tai viruksia: Bakteereja esiintyy esimerkiksi hoitotyössä ja metallien leikkuunesteissä. Viruksia esiintyy etupäässä hoitotyössä. Bakteerit ja virukset saattavat aiheuttaa tartuntariskin myös asiakas- ja potilastyössä. Terveydelle haitallisia homesienien itiöitä: Homesienten itiöitä leviää ilmaan homeisista esineistä tai pinnoista ja homeisten aineiden käsittelystä. Altistus on mahdollista esimerkiksi maataloudessa, puutavarateollisuudessa ja tiloissa, joissa on kosteusvaurioita tai puutteellinen ilmanvaihto. 3.4.2 Kemikaalit Puutteita käytettyjen kemiakaalien pakkausmerkinnöissä tai luetteloinnissa: Työnantajan olisi varmistettava, että kemikaaleissa on riittävät pakkausmerkinnät. Lisäksi olisi laadittava luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista. Puuttuvia käyttöturvallisuustiedotteita: Työnantaja ei saisi käyttää sellaisia kemikaaleja, joista ei ole käytettävissä määräysten mukaisia varoitusmerkintöjä ja käyttöturvallisuustiedotteita. Puutteita kemikaalivaarojen arvioinnissa: Työntekijöiden altistuminen kemikaaleille olisi