Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina, ja siihen on koottu olennaisia seikkoja asutustoiminnasta, tyyppitaloista, Mureen perheestä ja Asutusmuseosta. Sen lisäksi tietoa Asutusmuseosta löytyy Internetistä ja Asutusmuseon esitteestä. http://www.lapinlahti.fi/asutusmuseo/asutusmuseo http://www.pohjois-savonmuisti.fi/lapinlahti1 https://www.facebook.com/pages/suomen-asutusmuseo/135006836526298 Asuttamisen historiaa - Toisen maailmansodan jälkeen Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Karjalan ja Petsamon alueet sekä vuokraamaan Porkkalan. Luovutettu alue oli 12 % maan pinta-alasta. Alueelta evakuoitavaa väestöä oli yli 420 000 henkeä, joista suurin osa oli karjalaisia. - Asutustilannetta helpottamaan säädettiin vuonna 1945 maahankintalaki. Maan saantiin oikeutettiin maataloussiirtoväki, perheelliset rintamamiehet, sotainvalidit, sotalesket ja sotaorvot. - Suomeen muodostettiin 45 000 uutta maatilaa ja 56 000 asuintilaa. Urakka saatiin loppuun vuoteen 1959 mennessä, ja sen vaikutukset olivat merkittävät; elintarviketuotannossa saavutettiin omavaraisuus, vaikea asuntopula helpottui ja asumisen taso nousi. - Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaisia ja suistamolaisia siirtolaisia Karjalasta. Asutukseen otettiin lähes 10 500 hehtaaria maata ja asutustiloja muodostettiin 160. Lapinlahden asukasluku kasvoi 10 000:sta asukkaasta 12 000:een. - Asutustoiminta vietiin Suomessa läpi laajempana ja perusteellisempana operaationa kuin missään muussa sotaa käyneessä maassa. Ilmiönä se on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Mureen talo ja navetta 1950-luvun puolivälissä ennen navettarakennuksen laajennusta ja remonttia.
Tyyppitalo - Materiaalipula ja säännöstely olivat sodan jälkeisen rakentamisen arkipäivää. Tyyppipiirustukset loivat standardit tärkeimmille tarvikkeille, kuten ikkunoille ja oville, joita tuotettiin edullisena sarjatuotantona. Yksilöllinen rakentaminen ei ollut mahdollista. - Tyyppitalot olivat nopeita rakentaa ja ne sopivat sekä kaupunki- että maaseutuympäristöön. Ne myös yhdenmukaistivat asumista erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Tavallisesti sotien jälkeen rakennettu tyyppitalo oli puolitoistakerroksinen, ulkokuistilla varustettu talo, jonka pohjakerroksessa oli keittiö ja kaksi huonetta sekä ullakolla kaksi huonetta. Näitä taloja kutsutaan myös rintamamiestaloiksi. Tyypillinen navettarakennus oli rakennus, jossa navetta karjakeittiö, maitohuone, hevostalli, rehuvarasto ja kalustosuoja olivat sijoitettu saman katon alle. - Puolitoistakerroksisesta tyyppi- eli rintamamiestalosta kehittyi nopeasti vallitseva omakotityyppi. Tyyppitalot merkitsivät ratkaisevaa muutosta suomalaisessa maisemassa ja erityisesti maaseudun rakentamisessa, sillä se vakiinnutti myös maaseudulle yhtenäisen, modernin perhe- ja asumismallin. Vastavalmistunut Mureen tyyppitalo eli rintamamiestalo.
Muren perhe - Anni ja Yrjö Mure olivat kotoisin Karjalasta, Salmista. Annin ja Yrjön lisäksi Muren perheeseen kuuluivat isä Andrei, äiti Tatjana sekä sisarukset Klaudia, Nasti ja Johannes. Andrei Mure oli maanviljelijä. Hän kuoli vuonna 1938, jolloin testamenttasi tilan pojalleen Yrjölle. Klaudia ja Nasti toimivat kätilöinä Salmissa, ja Johannes oli kanttorina Viipurissa. Muret olivat uskonnoltaan kreikkalaiskatolisia eli ortodokseja. - Muret lähtivät evakkoon Salmista kahdesti. Toisen ja lopullisen evakuoinnin määränpää oli kesällä 1944 Lapinlahden Alapitkä, joka myös jäi Annin ja Yrjön lopulliseksi asuinpaikaksi. Vain 15 20% karjalaisten väliaikaisista sijoituspaikoista tuli lopullisia asuinpaikkoja. - Sijoittuminen uuteen asuinpaikkaan oli evakoille usein hankalaa, niin myös Mureille. Anni, Yrjö ja Tatjana-mamma asuivat aluksi väliaikaisissa asunnoissa ja paikallisten asukkaiden kanssa oli hankaluuksia. Tatjana-mamma kuoli vuonna 1947. - Yrjö kirjoitti hallintasopimuksen Alapitkällä sijaitsevasta tilasta vuonna 1947. Hän oli oikeutettu asutustilan saantiin, koska oli maataloussiirtoväkeä ja osittain sotainvalidi. Vuoden kuluttua alkoi rakentaminen. Ensin valmistuivat sauna sekä navetta ja vasta neljän vuoden kuluttua asuinrakennus. Anni ja Yrjö asuivat navetan pienessä asuinhuoneessa neljä vuotta. - Mureen perhe Salmissa. Istumassa Andrei ja Tatjana. Taustalla Klaudia, Anni, Nasti, Johannes ja Yrjö
Asutustilasta Asutusmuseoksi - Kaikkien Muren sisarusten kuoltua naimattomina ja lapsettomina Muren tila jäi ilman perillisiä. Erilaisten vaiheiden jälkeen Lapinlahden kunta sai tilan haltuunsa Asutusmuseon perustamista varten. Siinä vaiheessa Annin ja Yrjön kuolemasta oli kulunut jo liki kaksikymmentä vuotta, sillä molemmat kuolivat vuonna 1982. - Asutusmuseosäätiön perustava kokous pidettiin 6.5.1999. Suomen Asutusmuseo avattiin 11.6.2000. - Asutusmuseo on muisto asutustoiminnasta, kansallisesta suurponnistuksestamme. Asutusmuseossa vierailijat voivat kokea, millaista elämä oli sotien jälkeen perustetuilla asutustiloilla. Lisäksi museo kuvaa havainnollisesti maaseudun asumisen ja viljelyn lähihistoriaa. - Suomen Asutusmuseo on paikallisesti toimiva ja aiheeltaan valtakunnallinen erikoismuseo. - Asutusmuseo kesällä 2013
Kysymykset 1 yläkoulu ja lukio 1. Miksi asutustiloja perustettiin? Kuvaile Suomen yhteiskunnallista tilannetta ja asutustilojen vaikutusta elintasoon. 2. Mikä on tyyppitalo? 3. Kerro Asutusmuseon vaiheista. Mitä Asutusmuseo opettaa 2000-luvun koululaisille? Kysymykset 2 yläkoulu ja lukio 1. Yrjö Mure kirjoitti hallintasopimuksen Alapitkällä sijaitsevasta asuntoviljelytilasta vuonna 1947. Miksi Yrjöllä oli oikeus asutustilaan? Kenelle ja millä perustein asutustiloja myönnettiin? 2. Miten sota-ajan jäljet ja pula-aika näkyivät Annin ja Yrjön elämässä Alapitkällä? 3. Millaista Anni ja Yrjö Muren oli elää karjalaisina savolaisten keskuudessa? 4. Mikä oli Anni ja Yrjö Muren uskonto? Miten se näkyi heidän elämässään? Kysymykset 3 alakoulu 1. Mistä Muren sisarukset olivat kotoisin? Miksi he muuttivat Alapitkälle? 2. Missä Anni ja Yrjö asuivat ennen kuin uusi oma koti valmistui? 3. Millä tavoin maanviljelys oli erilaista Annin ja Yrjön aikana kuin nyt? Mitä työkoneita Yrjöllä oli? Kysymykset 4 alakoulu 1. Mikä oli Anni Mureen ammatti? Mitä eläimiä Annilla oli? 2. Oliko Yrjöllä autoa? Mitä kulkuvälineitä Yrjö käytti? 3. Onko museossa mitään samanlaisia esineitä, kuin kotonasi tai mummolassasi on?