Peluuri apua peliongelmaisille verkossa. Mari Pajula, kehittämispäällikkö, Peluuri Päivän päihdetilanne 2016 seminaari 25.4.

Samankaltaiset tiedostot
Puhelin- ja nettipalvelut rahapeliongelman hoidossa

Neuvonnan ja itseapuvälineiden kokonaisuus Monipuolista tarpeiden huomioimista pelihaittatyösä

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peli poikki hoito-ohjelman tulosten arviointia

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina?

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Pelihaittojen ehkäisy THL Rundi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia

Työikäisten pelaaminen

Tietosuojaseloste 1 (5)

Rahapelaajan velkakierre. Maria Heiskanen VTM, tutkija Peliklinikka (Socca / HUS)

Tapio Jaakkola. Peluuri Puolivuotisraportti 2008

Puhutaan rahapelaamisesta - Tietoisku. Mun talous- toiminnan Verkostopäivä Leena Taavila

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti

Peliongelman tunnistaminen

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen

TOIMINTAKATSAUS MARIA HEISKANEN, JENNI KÄMPPI JA MARI PAJULA

E S I M E R K K I H A L L I N N O N A L AT Y L I T T Ä V Ä S T Ä PA LV E L U N TA R P E E S TA

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma

Rahapelihaittojen ehkäisy Rundi, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Antti Murto, THL

PELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit

Rahapelaamisen riskit varhainen tunnistaminen ja puheeksiottaminen. Aluefoorumi Kajaani Tapio Jaakkola

Rahapelaamisen puheeksiotto ja tunnistaminen

Toimintakatsaus. Väliraportti 2011 Pelaaja asiakkaana Tapio Jaakkola Antti Murto

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola

TUKIAINEISTO. Pelihaitat. Pelin. merkit. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville

Rahapeliongelma epidemiologia ja hoitomuodot

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa

PELIONGELMIEN EHKÄISY ON PITKÄ JÄNTEISTÄ TYÖTÄ. Mediatilaisuus Olli Sarekoski, toimitusjohtaja Pekka Ilmivalta, vastuullisuusjohtaja

Tapio Jaakkola. Peluuri Puolivuotisraportti 2009

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Nuorisolautakunta Ntj/

Rahapelaajien monet. profiilit. Havaintoja Peliklinikan aineistoista, haasteita palvelujen kehittämiselle

2010 Toimintaraportti

Rahapeliriippuvuus. Taustaa, tunnistaminen ja hoito Rahapeliriippuvuus_Alkoholitutkimussäätiö_12_14_Sari Castrén 1

Koordinaattori Jenni Kämppi, matalan kynnyksen tieto- ja tukipiste Tiltti, Sininauhaliiton Pelihaitat työala

Pekka Lund Ikääntyneiden peliriippuvuus

Peliklinikka - Väliraportti

Peliklinikka - Väliraportti

Rahapeliongelmien kohtaaminen sosiaalityössä. VTT, tutkija Maria Heiskanen Peliklinikka Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus / HUS

TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla

Ajassa liikkuu. Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle. Saini Mustalampi

Ikäihmisten rahapelaaminen

Sosiaalityön keinot auttaa rahapeliongelmissa Pelit kotona - Koti pelissä Asumissosiaalisen työn teemapäivä / Minna Kesänen

P LIN MERKIT. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville PELIHAITAT TUKIAINEISTO

RAHAPELAAMINEN PUHEEKSI. Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta PELIHAITAT TUKIAINEISTO RAHAPELAAMINEN PUHEEKSI

Peluuri Puolivuosiraportti. Mari Pajula Annina Aaltonen

Peliklinikka Loppuraportti. Tapio Jaakkola (toim.)

2011 Toimintakertomus

Rahapelihaitat velkoja, masennusta ja häpeää

Peluuri Puolivuosiraportti Mari Pajula

PELUURI VUOTTA OHJAUSTA, NEUVONTAA JA TUKEA. Markus Sjöholm, Elisa Korsoff & Jenni Kämppi

VEIKKAUKSEN VÄESTÖTASON PELIONGELMATUTKIMUS, JOULUKUU 2017

P LIN MERKIT. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville PELIHAITAT TUKIAINEISTO

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Mitä teemme vuonna 2015?

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA!

Riskipelaaminen Pelitukifoorumi Tapio Jaakkola EHYT ry

U S KO, E L Ä M Ä N M E R K I T Y K S E L L I S Y YS JA P E L I R I I P P U V U U D E S TA TO I P U M I N E N T I LT I N Y H T E I S Ö S S Ä

LIIKAA P LISSÄ. Tietoa rahapeleistä ja peliongelmasta PELIHAITAT TUKIAINEISTO

Lataa Liikaa pelissä? (20 kpl) - Mari Pajula. Lataa

Vuosiraportti Mari Pajula

Aineistot ja tutkimus Peliklinikalla

Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3.

Nuorten tukeminen netissä

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

RAHAPELAAMINEN JA PELIYHTIÖIDEN VASTUULLISUUS. Pelitukifoorumi Pieksämäki Hannu Rinkinen Päällikkö, vastuullinen rahapelaaminen

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville

Rahapelihaittojen ehkäisy osana ehkäisevää päihdetyötä Asumissosiaalisen työn teemapäivä / Minna Kesänen

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

PELIKLINIKAN Toimintakatsaus 2012

2012 Toimintakertomus

Tavoitteena pelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittäminen Keski- ja Itä- Suomessa

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut

TOIMINTAKATSAUS CORINNE BJÖRKENHEIM, MARIA HEISKANEN, JENNI KÄMPPI, RIIKKA RÄNNINRANTA, OTSO SAARILUOMA, JANNE TYPPI JA INKA SILVENNOINEN

kriisikeskus netissä

Naisnäkökulma sijoittamiseen Vesa Puttonen

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö

2010 Toimintaraportti

Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut

Perhevapaiden palkkavaikutukset

2013 Toimintakertomus

Visioverkko ENSIKODIN ODOTUSAJAN TYÖSKENTELY ETÄYHTEYDESSÄ

PELUURI. VUOSIRAPORTTI 2018 Inka Silvennoinen, Riikka Ränninranta, Henna Vuorento

Toimintakatsaus. Väliraportti 2011 Pelaaja asiakkaana Tapio Jaakkola Antti Murto

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

2013 Toimintakertomus

Ikäeettinen työ pelaavien ikäihmisten parissa. Jenni Kämppi VTM (sosiaalityö), TM (sosiaalietiikka) Projektipäällikkö, Sininauhaliitto

Transkriptio:

Peluuri apua peliongelmaisille verkossa Mari Pajula, kehittämispäällikkö, Peluuri Päivän päihdetilanne 2016 seminaari 25.4.2016, Turku

Peluuri auttaa kun pelaaminen haittaa Peluuri ehkäisee ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia sekä terveydellisiä haittoja. Perustehtävää toteutetaan tuottamalla tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä välittämällä tietoa peliongelmasta, sen ehkäisystä ja hoidosta. Ammatillisen avun ohella Peluuri tarjoaa omahoitoon ja vertaisuuteen perustuvaa tukea. Sähköiset ja valtakunnalliset ensikäden palvelut puhelimitse ja netissä Maksutta ja nimettömänä kaikkien käytössä Ensisijaisesti toiminta kohdentuu rahapelaamisen haittoihin Palvelun tuottavat A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto Rahoitus peliyhteisöt (Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus Oy), THL (Peli Poikki ohjelma)

Peliklinikka - peliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus Peliklinikka tuottaa ja kehittää monitoimijaperiaatteella matalan kynnyksen palveluja pelaajille, heidän läheisilleen ja peliongelmaa työssään kohtaaville. Hankekokonaisuuden tavoitteena on perusasiakastyön lisäksi yhteistoiminnallinen, monitoimijamalliin perustuvan palvelurakenteen toimivuuden kokeilu sekä kunnallisen hoidon ja järjestötoimijoiden yhteistyö ja toimintojen yhteensovittaminen. Kokeiluhanke 2010-2014, jatkokausi 2015-2016 Helsinki, Vantaa, Sininauhaliitto, A-klinikkasäätiö, Sosiaalipedagogiikan säätiö, Socca - pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toiminnan rahoittavat Helsingin ja Vantaan kaupungit, THL/STM sekä suomalaiset rahapeliyhtiöt laaja palveluvalikko palvelut maksuttomia 17 työntekijää

Peliklinikka kohtaa valtaosan maan rahapeliasiakkaista Lähde: Peliklinikan loppuraportti Peliklinikan asiakastyötä kuvaavia tunnuslukuja: Avohoitoon hakeutuu vuosittain Helsingistä ja Vantaalta noin 170 asiakasta Peli poikki ohjelmaan hakeutuu noin 400 henkilöä vuodessa Info- ja tukipiste Tilttiin tulee noin 180 ensikävijää vuodessa Pelivoimapiirissä on jäsenenä noin 400 palvelun käyttäjää Peluuri vastaa 1 200 peliongelmaa koskevaan puheluun vuodessa

Käsitteitä Käsitteiden käyttö kirjavaa ja ongelmalliseen pelaamiseen viitataan laajalla joukolla termejä (Raha)peliriippuvuus: - Tautiluokituksista (ICD ja DSM) löytyvä lääketieteellinen diagnoosi -> viitataan vakaviin ongelmiin Ongelmapelaaminen: - Ongelmapelaaminen on rahan- ja/ tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Nämä kielteiset vaikutuksen liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Riskipelaaminen: - Pelaamista ongelmallisen ja ongelmattoman pelaamisen välimaastossa, jossa pelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään runsasta tai sisältää riskitekijöitä. Riskipelaajan todennäköisyys myöhempään ongelmien kehittymiseen on keskimääräistä suurempi.

Mari Pajula, Peluuri

Peluurin ja peliklinikan palvelut osana pelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kokonaisuutta Vuoden 2015 tutkimuksen mukaan 15 74-vuotiaista suomalaisista 80 prosenttia oli pelannut rahapelejä 12 viime kuukauden aikana. Ei pelaa lainkaan Ei pelaamiseen liittyviä haittoja Pelaa huvin vuoksi Peliongelmia vähäisiä lyhyet keskitaso Ei pelaa Pelaa liikaa lainkaan vakavia intensiiviset 2015 3,3% (124 000) on rahapeliongelmaisia 1,3 % (49 000) on mahdollisia patologisia pelaajia Hoitointerventiot, - palvelut Tuki-, ohjaus- ja neuvontapalvelut Kuva: muokattu Antti Murron kuvasta

Peluurin kohderyhmät ja muut toiminnot PELAAJAT LÄHEISET AMMATTILAISET VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN

Oma-apua ja tietopankki: www.peluuri.fi www.peluuri.fi (2004, uusittu 2014) -sivustolla on laajalti ajankohtaista tietoa rahapeliongelmasta, ohjeita ja vinkkejä apukeinoista, apu- ja tukipaikoista sekä muista rahapelikentän ajankohtaisista asioista. Lisäksi sivustolla on erilaisia itsearviointiin ja itseopiskeluun tarkoitettuja välineitä, kuten pelitestejä. Tietopankki tarjoaa tietoa rahapelaamisesta ja peliongelmasta kaikille kiinnostuneille. Sivuston ensisijainen kohderyhmä ovat pelaamisestaan huolestuneet ja sen ongelmaksi kokevat kansalaiset sekä heidän läheisensä. Työntekijät ohjataan lisätiedot äärelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Pelihaitat verkkosivustolle, joka on ensisijaisesti työssään pelihaittoja kohtaaville. Matkalla muutokseen työkalu (+BBGS-mittari) Harvardin yliopiston alun perin kehittämä työkalu, otetiin käyttöön yhteisen tutkimusprojektin myötä (THL, Peluuri, Harvardin yliopisto) 2012. Työkalu sisältää peliongelman ja muutosmotivaation mittarit (yht. 4 kysymystä). Muutoshalukkuutta osoittavat työkalu ohjaa Matkalla muutokseen omahoitotyökaluun.

Ammattilaisapua ja vertaistukea: sähköiset keskustelufoorumit, vertaispuhelin ja pienryhmät Pelivoimapiiri (2009) on asiakkaan valinnan mukaan joko tekstiviestien ja/tai internetin välityksellä toimiva nimetön palvelu. Pelivoimapiirissä on erilaisia vertaistukiryhmiä (4 pelaajien ja 1 läheisten ryhmä), itse tehtyjä muistutusviestejä, valmiita viestisarjoja eri teemoista sekä neuvontaa. Käyttäjät voivat lähettää toisilleen myös yksityisviestejä. Viestittämisessä muille käyttäjille eivät näy puhelinnumerot tai muut tunnistetiedot, ainoastaan nimimerkki ja viestin sisältö -> Nykymuodossaan lakkautetaan 2016, tilalle kehitetään uusien sähköisiä toiminnan muotoja Valtti-keskustelupalsta pelaajille (2006) ja Hertta läheisille (2016) tarjoaa paikan pelaajien ja läheisten vertaistuelle ja keskustelulle. Ei vaadi rekisteröitymistä. Palstat toteutetaan osana A-klinikkasäätiön ylläpitämää Päihdelinkkiä. Tuuletin-ryhmät (2006) ovat Valtin sisällä olevia suljettuja pienryhmiä, jonka viestejä ulkopuoliset eivät näe. Palvelussa on kaksi ryhmää, pelaajien ja läheisten ryhmät. Uutena 2016 ruotsinkielinen ryhmä. Peluurin työntekijä toimii keskustelun ohjaajana. Keskusteluihin tukeaan, näkökulmiaan ja oman kokemuksensa kautta syntynyttä ymmärrystä tarjoaa lisäksi vertaisohjaaja (tällä hetkellä puhtaasti ammattilaisen ohjauksessa). Vertaispuhelin (2015) tarjoaa vertaistukea pelaajille ja läheisille. Vertaistukea antavat koulutetut vapaaehtoiset (rahaja digipelaajat, läheiset). Palvelu toteutetaan yhteistyössä Sosiaalipedagogiikan säätiön ja Tiltin kanssa osana Peliklinikka yhteistyötä. Palvelu pilotoitiin 2015, vakiintuneemmin käyttöön 2016. Toimii ajanvarauksella.

Ammatillinen tuki: Auttava puhelin, chat, eneuvonta ja Peli poikki - ohjelma Auttava puhelin (perustettu 2004) tarjoaa keskustelutukea, ohjausta ja neuvontaa peliongelmaan. Auttava puhelin päivystää joka arkipäivä klo 12 18, aina maanantaisin myös ruotsiksi, tarvittaessa myös englanniksi. Chat (2014) on syyskuun 2014 alussa kokeiluluonteisena aloitettu uusi palvelu, jossa asiakas voi keskustella mistä tahansa pelaamisen hallintaan liittyvästä tekstimuodossa ja reaaliaikaisesti. Keskustelu tapahtuu verkkosivuston kautta Peluurin päivystäjän kanssa. keväällä 2016 auki ma & ke klo 12-15 eneuvonnan (2005) kautta voi esittää nimettömänä mitä tahansa pelaamiseen liittyviä kysymyksiä. eneuvonta on osa Peluurin Päihdelinkissä toteutettavia palveluita. Peli poikki ohjelma (2007) internetpohjainen palvelu (ammatillinen tuki, oma-apua, vertaistuki, rahoitus THL 2016 loppuun

Hoito-ohjelman rakenteesta ja sisällöstä Peli poikki on kahdeksan viikon pituinen verkon ja puhelimen välityksellä toimiva hoito-ohjelma, joka koostuu viikoittaisista itsetyöskentelyosiosta sekä puhelinkeskustelusta terapeutin kanssa. Yhteensä puhelimitse käytetään hoitoprosessissa kunkin asiakkaan kanssa 5 tuntia (2 x 1 tuntia ja 6 x 30 minuuttia). Olennainen osa hoitoa on nettifoorumi, joka tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden muiden ohjelmaan osallistuvien vertaistukeen. Hoito-ohjelman perustana on kognitiivinen käyttäytymisterapia ja motivoiva haastattelu.

Peli poikki -verkkoterapiaohjelma Kehitetty Ruotsissa (Spelinstitutet (nyk. Silabs)/FHI), jatkokehittäminen suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä 2011 THL/ Peluuri/ Peliklinikka Käyttöoikeus THL, Peluuri toimii palvelun järjestäjänä Resurssit 2 verkkoterapeuttia Peluurissa 2 terapeuttia Kuopion Kriisikeskuksessa Valtakunnallinen, anonyymi palvelu Tavoitteena tuottaa palveluja myös sinne, missä niistä ei muuten ole saatavilla Korkea käyttöaste lähes ilman markkinointia Täydentävä palvelu Nimetön, maksuton, joustava

Käyttöehdot Seulontakyselyn täyttäminen, peliongelma, min. 18 v. Nettiyhteys ja kännykkä Ei sovi kaikille Netti ja puhelin, kyky ilmaista itseään kirjoittamalla, kieli Strukturoitu kahdeksan moduulia Moduulit 1 3; o Perustietoa tärkeän päätöksen tueksi; lopettaa vai vain vähentää? Moduulit 4 8; o Tehdään sopimus/sitoumus ja saadaan strategioita sen pitämiseen Yksi moduuli viikossa (kesto yhteensä 8 10 viikkoa) Asiakkaalla kolme prosessia: Puhelu terapeutin kanssa/moduuli Omaehtoista opiskelua, tehtäviä Foorumi vertaistuki 1-3 seurantapuhelua

Hoito-ohjelman rakenteesta ja sisällöstä Lähde: Castren et al. 2013 The treatment consisted the following eight modules: 1) Psycho education and enhancement of motivation by Miller (1983): This reading material promoted participants' awareness about the ambivalence concerning their gambling behavior and enhanced their motivation for both change and setting goals for the treatment. 2) Recognition of high-risk situations and triggers that might provoke gambling: Reading material offered information about automatic thoughts, especially negative automatic thoughts that may be provoked by stressful situations in life. Through homework the participants were asked to identify gambling related situations, thoughts, feelings, behaviors and consequences of their gambling related behaviors. Additionally, participants practiced alternative ways to manage their economy.

Hoito-ohjelman rakenteesta ja sisällöstä Lähde: Castren et al. 2013 3) Identification of social consequences of gambling: Significant others were interviewed about the participants' gambling. The participants also set the goals for change. 4-5) Recognition of gambling related erroneous thoughts and their role in gambling situations: The participants learned to recognize gambling related thoughts that lead to excessive gambling. The participants also practiced acceptance of the present situation intending to help them to focus on setting goals for the future. 6-7) Participants identified the high-risk situations triggering gambling behavior and practiced safer ways to respond to and behave in these high-risk situations. The participants also continued practicing weekly how to better manage their economy. 8) Relapse prevention: the participants made a clear prevention plan in case a relapse occurs after the treatment.

Yhteenvetoa pelaajaprofiilista Peli Poikki ohjelmassa Lähde: Castren et al. 2012 471 ohjelmaan 9/2007-05/2011 välillä kirjautunutta asiakasta 325 miestä, 146 naista Naiset vanhempia (ka n. 40v.) kuin miehet (n.32v.) Miehet pelanneet keskimäärin 12 v. ja naiset 9 v. NODS-pisteet miehet ka 5.53 ja naiset 5.93 -(0=no problem gambling; 1-2=risky gambling habits; 3-4 problem gambling; 5-10 pathological gambling) -64% of the participants were pathological gamblers (PGs) (NODS 5> points), 14% were problem gamblers (NODS 3 4 points) and 10% were at risk of gambling problems (NODS 1 2 points) Miehet käyttivät enemmän alkoholia kuin naiset (Audit-C ka m 8.92 ja n 7.39), naisilla enemmän depressiota (MADRS m ka 14.70 ja n 16.66) Suosituimmat pelatut pelit 1) peliautomaatit, 2) veikkaus ja lotto ja 3) määrittelemätön internetpelaaminen

Yhteenvetoa tuloksista Peli Poikki ohjelmassa Lähde: Castren et al. 2013 224 (N=471) participants completed the treatment. After the treatment period significant changes were found in the following variables: gambling related problems (NODS), gambling urge, impaired control of gambling, alcohol consumption (AUDIT-C), social consequences, gambling-related cognitive erroneous thoughts and depression (MARD-S). The main finding of this study was that the onset age of gambling was associated with a greater amount of gambling-related cognitive erroneous thoughts.

Kuvat 1. ja 2. Asiakkaiden NODS-pisteet (%) Peli poikki-ohjelman seulontavaiheessa (jonoon ilmoittautuessa) sekä välittömästi ohjelman läpikäytyä 2007-2014. (Lähde: tutkija Petteri Paasio, Peliklinikka) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 NODS-pisteet (viimeinen 12 kk) ryhmiteltynä seulontavaiheessa Peli poikki -ohjelmaan

Peli poikki 2015 (alustavat tilastot)

Auttava puhelin ja chat 2015 Peluurin avainluvut (taulukko) Lähde: Mari Pajula, Peluuri 2015 2014 2013 2012 2011 Vastatut puhelut (kpl) 2 297 2 333 2 566 2 975 2 824 Peliongelmaa koskevat puhelut (kpl) 1 263 1 187 1 301 1 374 1 189 2015 käytiin lisäksi 133 chat keskustelua Chatit ja puhelut yhteenä 1 396

Asiakasjakauma (puhelut ja chatit) 1.1.- 31.10.2015 Ensisijainen pelaamisen kanava 1.1. 31.10.2015 281 169 646 33 25 8 116 343 Pelaajat Läheiset Välillinen Muut 67 % pelaajat 29 % läheiset 4 % välillinen asiakas (ammattilaiset) & muut Livenä Netissä (RAY, Veikkaus, Fintoto) Netissä Ei tietoa operaattorista tai ulkom. 55 % kivijalka/pelipistepelaaminen 45 % netti

PELAAJAT Pelaajat

Pelaajille suunnatut palvelut ja toiminnot *Vakiinnutettavat toiminnot Auttava puhelin (ma-pe 12-18) Peli poikki -työkalut* Chat* (ma-pe 12-18) PELAAJAT Sähköiset vertaisryhmät Vertaispuhelin (ma-pe 12-18) eneuvonta Omahoito (peluuri.fi) VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN

Läheiset LÄHEISET

Läheisille suunnatut palvelut ja toiminnot Auttava puhelin (ma-pe 12-18) Sähköiset vertaisryhmät Chat (ma-pe 12-18) LÄHEISET Omahoito (peluuri.fi) Vertaispuhelin (ma-pe 12-18) eneuvonta VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN

Ammattilaiset AMMATTILAISET

Ammattilaisille suunnatut palvelut ja toiminnot Auttava puhelin ja chat (ma-pe 12-18) Kun työntekijä haluaa keskustella asiakkaan peliongelmasta haluaa syventää tietojaan rahapeliongelmasta tarvitsee materiaaleja tai tietoa hoitopaikoista Ammattilaiset Omahoito ja tietopankki (tietoa ja työkaluja avuksi pelaajien ja läheisten kanssa työskentelyyn) peluuri.fi VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN

Viestintä ja vaikuttaminen VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN

Viestintä ja vaikuttaminen Peluuri toimii näköalapaikalla Peluuri toteuttaa perustehtäväänsä palveluiden ohella tuottamalla ja välittämällä ensikäden tietoa pelihaitoista -Pelihaittakentän muutoksista ei ole ajantasaista tietoa, esim. väestökysely ainoastaan joka 4. vuosi -Kenttä muuttuu kiihtyvää tahtia ja ajantasaisen informaation tarve kasvaa Peluuri välittää näköalapaikan tietoa eteenpäin vastuullisen pelitoiminnan toteuttamisen, päätöksenteon, tutkimuksen, haittojen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen hyödynnettäväksi. Peluurin aineistot ovat tutkimuksen hyödynnettävissä.

Peluurin toimintojen ja palveluiden taustalla olevat periaatteet Peluurin palvelut ovat luonteeltaan tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita, eivät kuntien / julkisen vallan vastuulle kuuluvaa hoitoa. Peluurin kokonaisuus ja Peli poikki osana sitä ovat olennainen osa Peliklinikan palvelukokonaisuutta ja koko valtakunnallista järjestelmää. Palvelut perustuvat arvioitavissa olevaan, systemaattiseen ja tutkittuun tietoon. Peluurin arvoja ovat asiakaslähtöisyys, luotettavuus, tuomitsemattomuus ja tasavertaisuus. Toiminnan ja palvelujen vaikuttavuutta arvioidaan. Peluuri toimii ja kehittää toimintaansa osana Peliklinikan monitoimijakokonaisuutta ja tekee myös laajemmin yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa. Peluuri osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun