Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta (www.historianet.fi). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus
KEKSINNÖT Islamilainen tieteen kulta-aika Euroopassa aiemmin kukoistanut tieteellinen elämä joutui keskiajalla ahtaalle. Henkireikä löytyi kuitenkin muslimien maailmasta Bagdadista, missä avarakatseiset oppineet tulivat keskustelemaan Viisauden taloon. MALENE FICH WEISCHER Silmälasit, tuulimyllyt ja kahvi ovat kaikki asioita, joita nykyisin pidetään itsestäänselvyyksinä. Joku on silti aikanaan nekin keksinyt, ja mm. näiden keksintöjen juuret juontavat muslimien keskuuteen. Arabimuslimien 600-luvulla jaa. alkaneiden ja 800 vuotta jatkuneiden valloitusretkien vanavedessä musli- mien hallitsemassa maailmassa kukoisti ainutlaatuinen tieteellinen ilmapiiri. Suuri osa valloitetuista alueista, jotka ulottuivat eteläisestä Espanjasta Pohjois-Afrikan yli Intiaan ja Indonesiaan asti, oli aiemmin kuulunut Rooman valtakuntaan ja sassanidien persialaisen dynastian alaisuuteen. Muslimien uusissa suurvalloissa oli siten hyödynnettävissä vuosisataiset perinteet ja tieteelliset valmiudet muinaisesta Lähi-idästä, Kreikasta, Persiasta ja Intiasta. Varsinkin antiikin Kreikan ajattelijoiden teoksilla oli merkittävä vaikutus. 700-luvun lopulla Bagdadin kalifi al-mamun lähetti muun muassa Bysantin keisarin luvalla lähettiläitään tutustumaan kaukaisiinkin kirjastoihin ja tuomaan kreikkalaisia tieteellisiä teoksia Bagdadiin. Sieltä ainutlaatuiset käsikirjoitukset löysivät uuden kodin niin kutsutusta Viisuden talosta, Bayt al-hikmah, jossa ne käännettiin arabiaksi. Paperi korvasi papyruksen Muslimit olivat oppineet kiinalaisilta paperintekemisen taidon, ja paperi syrjäytti pergamentin ja papyruksen nopeasti. Silloin tavalliset ihmisetkin saattoivat hankkia kopioita tieteellisistä teoksista. Lähi-idän ja Espanjan suurkaupungeista tuli tieteen ja taiteen globaaleja keskuksia. Niissä vallitsi poikkeuksellisen suvaitsevainen ilmapiiri, joka innosti oppineita muslimeja huimiin keksintöihin muun muassa lääketieteen, matematiikan, astronomian ja insinööritieteiden alalla. Vuonna 1258 mongolit valloittivat ja tuhosivat Bagdadin. Se merkitsi islamin kulta-ajan loppua. Kun kristityt valloittivat Espanjan muslimialueet vuonna 1492, tieteen viestikapula siirtyi Euroopan kristityille. Muslimit ottivat suuria edistysaskelia erityisesti astronomian alalla, ja kalifit tukivat avokätisesti hienojen observatorioiden rakentamista. Esimerkiksi Istanbulissa on valtava observatorio 1500-luvulta. LUE LISÄÄ: Salim Al-Hassani: 1001 Inventions Muslim Heritage in Our World, FSCT 2007 Michael Hamilton Morgan: Lost History: The Enduring Legacy of Muslim Scientists, Thinkers and Artists, National Geographic Society 2007 www.muslimheritage.com 22 Historia 2 2007
Cordoba Granada MUSLIMIEN ALUEET Noin vuonna 1492 Istanbul KAIRO Diyarbakir Aleppo BAGDAD Kufa Bukhara Ray TEHERAN KABUL Khwarizm Arabit olivat kosmopoliitteja Arabimuslimien suurvalta laajeni vähitellen vuosisatojen kuluessa ja ulottui laajimmillaan kolmen maanosan alueelle. Näin islam yhdisti lukuisia kansoja ja niiden tieteellistä perintöä. Lääketiede Muslimeille on aina ollut kunnia-asia huolehtia sairaista, ja Kairoon perustettiinkin jo 800-luvulla ensimmäisiä sairaaloita. Ne antoivat mahdollisuuden kerätä valtavasti tietoa ihmiskehosta, mikä ajan myötä johti merkittäviin edistysaskeliin lääketieteen alalla. Rokotukset Yleensä kunnia isorokkorokotuksen keksimisestä ja rokotusten kehittämisestä annetaan Edward Jennerille (1749 1823) ja Louis Pasteurille (1822 1895). Kuitenkin jo vuonna 1718 eräs englantilaisen suurlähettilään vaimo kertoi kotimaassaan, miten Turkissa oli tavallista tartuttaa lapsiin isorokon heikko muoto, jotta voitiin ehkäistä taudin vakavat ja laajamittaiset puhkeamiset. Muslimitutkija al-razi kuvasi isorokon yksityiskohtaisesti jo 900-luvulla. Al-Razi, joka oli kotoisin persialaisesta Rayn kaupungista Teheranin läheltä, aavisteli jo tuolloin sairauden tarttuvan ilmateitse. Kirurgiset välineet Kuuluisa muslimikirurgi nimeltä al-zahrawi eli Granadassa Espanjassa 900-luvulla ja suunnitteli lääkärin välineitä: hän kehitti yli 200 kirurgista instrumenttia, jotka nykypäivän kirurgikin tunnistaisi, kuten leikkausveitsen ja luusahan. Myös injektioruisku on erään muslimilääkärin kehittämä. Puudutus ja nukutus Ensimmäisen nukutuksessa tehdyn leikkauksen suoritti yhdysvaltalainen lääkäri C.W. Long vuonna 1845, mutta ajatus puudutuksesta ja nukutuksesta on paljon vanhempi. Muslimilääkäri Ibn Sina (Avicenna), joka eli persialaisessa Bukharan kaupungissa nykyisen Uzbekistanin alueella 980 1037, kirjoitti sekä oopiumin että jäähdytyksen käytöstä lääketieteessä. Ibn Sinan 14-osainen suurteos Canon medicinae oli oppikirjana Euroopan yliopistoissa viisi vuosisataa. Historia 2 2007 23
KEKSINNÖT Ruoka ja juoma Islamilainen yläluokka kilvoitteli usein siinä, kuka voisi tarjota vierailleen parasta ruokaa ja parhaita tuoksuja. Monet nykyajan luksustuotteet ovatkin heidän perujaan. Kolmen ruokalajin ateria Ajatus siitä, että täydelliseen ateriaan kuuluu kolme ruokalajia, on alunperin peräisin aikansa trendisetteriltä Ali ibn Nafilta. Hän toi idean Irakista islamilaiseen Cordoban kaupunkiin Espanjaan 900-luvulla. Sieltä kolmen ruokalajin ateriat levisivät myöhemmin muualle Eurooppaan. Ali ibn Nafi sai myös Cordoban hovin vakuuttuneeksi siitä, että oli paljon hienostuneempaa juoda kristallilasista kuin raskaasta kultaisesta pikarista. Kahvi Kun 700-luvulla elänyt vuohipaimen Khalid oli eräänä päivänä kaitsemassa laumaansa Kaffan seudulla Etiopiassa, hän huomasi, että vuohet piristyivät selvästi syötyään erään pensaan marjoja. Sen seurauksena syntyi lopulta arabien suosima juoma al-qahwa kahvi. Astronomia ja matematiikka Monet historian suurimmista matemaatikoista ovat olleet muslimeja. Heidän ainutlaatuinen työnsä on pohjustanut monia ajatusmalleja ja teknis-tieteellisiä teorioita, jotka nykyäänkin ovat maailmankuvamme kantavia peruskiviä. Kulma Algebra Meidän nykyisin käyttämämme numerot ovat islamilaista alkuperää. Ne esiintyivät ensimmäistä kertaa matemaatikko al-khwarizmin teksteissä noin vuonna 825. Numeroiden muoto perustuu siihen, että kussakin on yhtä monta kulmaa kuin mitä lukua se esittää. Sana 'algebra' on muotoutunut Al- Khwarizmin kirjan Al-Jabr Wa-Al-Muqabilah nimestä. Astrolabi Sekstantti keksittiin vasta 1700-luvulla, ja siihen asti niin kutsutut astrolabit olivat elintärkeitä navigoitaessa maailman merillä. Astrolabin, samoin kuin myöhemmin sekstantin, avulla voitiin määrittää Auringon ja tähtien korkeus horisontista. Astrolabin keksivät alunperin antiikin kreikkalaiset, mutta muslimit parantelivat sitä 800-luvulla niin, että he saattoivat tarkalleen tietää rukousajat sekä sen, missä suunnassa Mekka kulloinkin oli. Maa kiertää Aurinkoa Noin vuonna 1610 italialainen astronomi Galileo Galilei esitti, että kaikki taivaankappaleet eivät kierräkään Maata vaan että Maa päinvastoin kiertää Aurinkoa. Galilein ajatus ei ollut niin uusi kuin on usein annettu ymmärtää. Jo noin 500 vuotta aiemmin muslimimaailmassa oli yleisesti hyväksytty tosiasia, että Maa on Auringon kiertolainen. Lisäksi persialainen al-biruni oli havainnut 900-luvun lopulla, että Maa pyörii myös oman akselinsa ympäri. 24 Historia 2 2007
Alkoholi ja parfyymit Tislausprosessi, jonka avulla voidaan valmistaa alkoholia, on myös keksitty muslimimaailmassa. Sen keksi vuonna 800 Jabir ibn Hayyan, joka eli suurimman osan elämästään Kufan kaupungissa nykyisen Irakin alueella. Monia hänen kehittämistään prosesseista ja välineistä käytetään vielä tänäkin päivänä. Hayyan hyödynsi keksintöään myös kehittäessään maailman ensimmäisiä uutettuja parfyymeja. Monipuolinen tieteilijä kirjoitti useita kemian alan merkittäviä teoksia, ja hänet tunnetaan yhä kemian isänä. Optiikka Muslimitieteilijät havaitsivat ensimmäisinä, että vanha käsitys ihmissilmän toiminnasta oli täysin virheellinen. Sitä myötä he loivat perustan nykyiselle optiikalle. Silmän toiminta Antiikin Kreikassa näkökyvyn uskottiin perustuvan siihen, että silmä lähettää ympäristöönsä säteitä, samaan tapaan kuin nykyinen laser. 900-luvulla muslimifyysikko Ibn al-haitham totesi, että silmä päinvastoin vastaanottaa valonsäteitä. Tämän havainnon myötä al-haitham onkin ansainnut lisänimen optiikan isä. Insinööritieteet Leonardo da Vinci oli aikaansa edellä kehitellessään lentäviä koneita ja muita keksintöjään. Hän ei kuitenkaan suinkaan ollut ensimmäinen, joka pyöritteli moisia mullistavia ajatuksia. Laskuvarjo Tuhat vuotta ennen Wrightin veljeksiä muslimi Abbas ibn Firnas oli jo tehnyt kokeiluja pyrkiessään kehittämään lentävää konetta. Vuonna 852 hän heittäytyi alas Cordoban suuresta moskeijasta yllään viitta, jossa oli puiset jäykisteet. Se ei lentänyt, mutta vaimensi pudotusta, joten hän selvisi hengissä. Laskuvarjo oli syntynyt. Tuulimylly Vuonna 634 tuntemattomaksi jäänyt muslimikeksijä rakensi ensimmäisen tuulimyllyn lahjaksi persialaiselle kalifille. Myllyssä oli 6 tai 12 kankaista siipeä. Ohjelmoitava robotti Vuonna 1206 Diyarbakirista Turkista kotoisin oleva al-jazari rakensi historian ensimmäisen robotin. Pienen veneen kyydissä oli neljä automaattista muusikkoa, jotka voitiin saada soittamaan erilaisia rytmejä. Samainen al-jazari keksi myös kampiakselin. Silmälasit Cordobassa Espanjassa elänyt tieteen ja tutkimuksen monitaituri, muslimi-insinööri Abbas ibn Firnas keksi ensimmäiset silmälasien edeltäjät. 800-luvulla hän kehitti menetelmän, jolla hän pystyi hiomaan lasin palasia niin, että niitä voitiin käyttää lukukivinä, kuten niitä kutsuttiin. Myös optiikan isä Ibn al-haitham, joka oli Abbas ibn Firnasin aikalainen, kirjoitti lasin suurentavasta vaikutuksesta. Kamera Tarkkailtuaan, miten valo tunkeutui ikkunaluukuissa olevan reiän lävitse, Ibn al-haitham päätti 900- luvulla ryhtyä kehittämän kojetta, josta myöhemmin kehitettiin kamera. Ibn al-haythamin keksintö oli niin kutsuttu camera obscura, joka toimi periaatteessa kuin piirtoheitin. Ympäri maailman levinnyt sana 'kamera' on perua arabian sanasta 'qamara', joka tarkoittaa pimeää huonetta. Historia 2 2007 25