LOPPUTILITYS Kotkan Seudun Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus 18-20 Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase 21-22 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 23-24 n rahoituslaskelma 25-26 Osuuspankin rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 27-36 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 37-70 Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys 71-79 niiden säilytystavoista 80 Hallituksen allekirjoitus 80 Hallintoneuvoston lausunto 80 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2012-31.5.2012 Avainlukuja Kotkan Seudun Osuuspankin varsinainen osuuskuntakokous 12.09.2011 on hyväksynyt yksimielisesti hallituksen esityksen Kotkan Seudun Osuuspankin, Kouvolan Seudun Osuuspankin, Haminan Osuuspankin, Kymijoen Osuuspankin ja Virolahden Osuuspankin sulautumisesta. Sulautumisen tarkoituksena on turvata nyt samalla talousalueella toimivien pankkien kilpailukyky, kasvu ja tehokkuus, vahvistaa ja varmistaa paikallisen pankkipalvelun monipuolisuus, joustavuus ja henkilökohtaisuus kustannustehokkaasti yhä vaativammaksi muuttuvassa kilpailu- ja markkinatilanteessa. Sulautuminen merkittiin kaupparekisteriin 31.5.2012, jolloin Kotkan Seudun Osuuspankin toiminta lakkasi itsenäisenä. Uusi Kymenlaakson Osuuspankki aloitti toimintansa 1.6.2012. Pankin pääkonttorina toimii entisen Kouvolan Seudun Osuuspankin pääkonttori. Pääkonttoritoiminnot hajautetaan. Kymenlaakson Osuuspankin kotipaikka on Kotka. Kotkan Seudun Osuuspankin pääkonttorista tulee Kotkan Kirkkokadun konttori, joka on yhtyneen pankin täyden palvelun sivukonttorina. Kotkan Seudun Osuuspankin muut konttorit jatkavat Karhulan ja Siltakylän konttoreina. Kotkan Seudun Osuuspankin jäsenet ovat ilman eri hakemusta Kymenlaakson Osuuspankin jäseniä ja säilyttävät heille kuuluvat oikeutensa. Fuusiotilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu 1.1.2012-31.5.2012 väliseltä ajanjaksolta. Kotkan Seudun Osuuspankin liikevoitto kasvoi edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Talletuskanta kasvoi maltillisesti ja erityisesti määräaikaisten talletusten suosio kasvoi. Vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. OP-Pohjola-ryhmä Avainlukuja 1.1. 31.5.2012 1.1. 31.12.2011 Liikevoitto, 1000 euroa 1 159 1 782 Kulujen suhde tuottoihin, % 71,4 77,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,1 3,8 Vakavaraisuussuhde, % * 24,4 24,5 Henkilöstö keskimäärin 66 61 Jäsenet 12 733 12 593 * Vakavaraisuussuhde kaudelta 2012 esitetään tilanteesta 31.3.2012 johtuen kvartaaliraportoinnista Kotkan Seudun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.
2 Toimintaympäristö Vuoden alussa luottamus maailmantalouteen koheni, mutta loppukevään aikana tunnelmat synkkenivät euroalueen velkakriisin kärjistymisen johdosta. Tämä on näkynyt osakekurssien laskuna ja epävarmuuden lisääntymisenä. Euroopan keskuspankin toimet paransivat vuoden alussa luottamusta euroalueen talouteen. EKP tarjosi pankeille pitkäaikaista rahoitusta lievittääkseen markkinajännitteitä ja helpottaakseen pankkien varainhankintaa. Runsaan likviditeetin johdosta markkinakorot laskivat. Keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan 1,00 prosentissa. Tyyneys jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, kun rahoitusmarkkinoiden huolet Espanjan pankkisektorista ja Kreikan poliittisesta tilanteesta voimistuivat uudelleen toukokuussa. Epävarmuus euroalueen talousnäkymien suhteen on siten lisääntynyt. Suomen talous kasvoi vuoden alussa lähes kahden prosentin vauhtia. Verrattain myönteinen kehitys oli pitkälti peräisin kotitalouksien kulutuksen lisääntymisestä. Vähittäis- ja autokauppa kasvoivat tuntuvasti, osin poikkeustekijöiden takia. Asuntoluottokannan kasvuvauhti on pysynyt velkakriisin aikana Suomessa vakaana. Vuosikasvu on ollut jo runsaat kaksi vuotta noin 6 prosentissa. Sen sijaan yritysluottokannan vuosikasvu kiihtyi viime vuoden loppupuolella ja huhtikuussa vuosikasvu oli 8 prosentissa. Suomen Pankin mukaan yritysluottokannan vuosikasvu on ollut vuoden 2012 aikana nopeampaa kuin missään muussa euroalueen maassa. Myös talletuskanta kasvoi vakaasti, huhtikuun lopussa vuotuinen kasvuvauhti oli vajaassa 5 prosentissa. Kotkan Seudun Osuuspankin talletuskanta vuotuinen kasvuvauhti oli 7,4 %. Sijoitusrahastojen pääomat kääntyivät jälleen kasvuun tammi-huhtikuussa. Vuoden vaihteesta kasvua kertyi 8 prosenttia, kuitenkin viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna rahastopääomat supistuivat. Kymenlaaksossa liikevaihdon kasvu hidastui kaikilla päätoimialoilla. Euroopan velkakriisi ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus näkyi täällä erityisesti viennin vähenemisenä. Positiivista alueella on se, että maakunnan yrityksistä vajaa kolmannes luokitellaan nopeasti kasvaviin yrityksiin. Nämä yritykset ovat tärkeitä talouden kasvun ja rakennemuutoksen moottoreita. Alueen teollisuusyrityksissä tuotannon kasvun esteenä on tällä hetkellä pääasiassa riittämätön kysyntä. Mm. paperi- ja metalliteollisuudessa uusien tilausten määrä laskee edelleen. Työttömien määrä on Kaakkois-Suomessa kasvanut vuoden takaisesta kolme prosenttia. Koko maan työttömien määrä on sekin noussut, mutta vähemmän kuin Kaakkois-Suomessa eli 1,2 %. Sekä nuoria että erityisesti pitkäaikaistyöttömiä on joukossa enemmän kuin vuosi sitten. Loppuvuodesta 2011 alkaneet E18-moottoritien rakentamistyöt etenevät vauhdilla. Moottoritiellä on merkittävä rooli liikenneväylänä ja elinkeinoelämän edistäjänä erityisesti Kymenlaaksossa, jonka satamia, teollisuutta ja elinkeinoelämää E18 palvelee alueella. Tällä hetkellä työmaa työllistää yli 300 työntekijää ja tämän vuoden lopussa henkilömäärä tulee olemaan noin 600. Kymenlaaksossa työttömien osuus työvoimasta oli 11,6 prosenttia (13,4 1 ). Vastaava luku koko maassa oli toukokuun lopussa 8,3 (9,7). Kotkassa työttömyysprosentti oli 15,0 (16,2) ja Pyhtäällä 9,0 (10,0). Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kaakkois-Suomen alueella enemmän kuin vuosi sitten. Kotkan väkiluku oli toukokuun 2012 lopussa 54 907 (54 835) henkilöä. Väestölisäystä vuodenvaihteen tilanteeseen verrattuna on 72 henkilöä. Pyhtään väkiluku väheni 20 henkilöllä ja oli vuoden lopussa 5 352 (5 372) henkilöä. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2011.
3 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kotkan Seudun Osuuspankilla ei ollut olennaisia tapahtumia tilikaudella. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Kotkan Seudun Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksinä Kiinteistö Oy Kotkan Kirkkokatu 14, Kiinteistö Oy karjalantie 10-12 ja Kotkan ja Haminan Seudun OP- Kiinteistökeskus Oy. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä tilikaudelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 1.1. 31.5.2012 1.1. - 31.12.2011 1.1-31.12.2010 Tuotot Korkokate 2 385 5 725 4 465 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 540 639 940 Palkkiotuotot, netto 1 030 2 307 2 251 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 105 26 12 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 6 29 7 Suojauslaskennan nettotulos 0 0 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -33-11 727 Liiketoiminnan muut tuotot 58 140 397 Yhteensä 1 705 3 130 4 334 Tuotot yhteensä 4 090 8 856 8 799 Kulut Henkilöstökulut 1 288 2 961 2 825 Muut hallintokulut 908 2 291 2 269 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja 202 474 357 aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut 524 1 158 1 194 Kulut yhteensä 2 921 6 884 6 645 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 10 190 63 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0 0 Liikevoitto (-tappio) 1 159 1 782 2 091 Korkokate kasvoi 13,7% edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista säilyivät samalla tasolla. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot vähenivät. Hallintokulut pysyivät samalla tasolla. Palkkiot luotonannosta kasvoivat hieman. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankki-
4 ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 1.1. 31.5.2012 1.1. - 31.12.2011 Talletuksista 15 37 Luotonannosta 484 845 Maksuliikkeestä 482 1 181 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 83 253 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 20 109 Takauksista 30 74 Vakuutusten välityksestä 438 1 067 Muut 216 517 Yhteensä 1 767 4 082 OP-bonukset -592-1 377 Palkkiotuotot yhteensä 1 175 2 705 Palkkiokulut 145 398 Palkkiotuotot, netto 1 030 2 307 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot vähenivät edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 1.1. 31.5.2012 1.1. - 31.12.2011 Arvonalentumisten bruttomäärä 48 455 Vähennykset -38-266 Arvonalentumisten nettomäärä 10 190 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimmät tase- ja sitoumuserät kolmelta tilikaudelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.5.2012 31.12.2011 31.12.2010 Tase 380 846 374 650 362 123 Luotot 292 224 294 177 322 623 Saamistodistukset 590 590 24 Osakkeet ja osuudet 11 982 11 918 9 964 Talletukset 327 320 321 114 303 598 Oma pääoma 30 860 29 807 27 322 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 25 706 25 108 31 645 Alkuvuoden aikana siirrettiin luottoja OP-Asuntoluottopankki Oyj:lle 8.100 tuhatta. euroa, minkä johdosta pankin taseessa olevien luottojen määrä väheni.
5 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset kehittyivät tilikauden aikana seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.5.2012 31.12.2011 Järjestämättömät saamiset 3 720 3 390 Nollakorkoiset saamiset 58 66 Yhteensä 3 777 3 456 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 1,3 1,2 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.5.2012 31.12.2011 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 7 567 7 850 Prosenttia taseesta 2,0 % 2,2% Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 677 3 461 Prosenttia taseesta 0,7 % 1,0% Käypä arvo 2 645 3 484 Nettotuotto, % 3,4 % 2,4% Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 10335 11 311 Prosenttia taseesta 2,7 % 3,1 % Osakehuoneistojen sitoutunut pääoma muodostuu huoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvo on hankintahinta lisättynä perusparannusten kustannuksilla. Asunto Oy Kotkan Palskinpuiston osakkeet n:o 78458-78476 hankittiin pankin lisäliiketiloiksi. Muita oman käytön kiinteistöhankintoja eikä kiinteistömyyntejä tehty. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeita omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hanllomiseksi. on sijoittanut kiinteistöihin ja kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 1 693 tuhatta euroa. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 984 tuhatta euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 110 tuhatta euroa.
6 Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöosakeyhtiöiden osakkeita kirjanpitoarvoltaan 121 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöosakeyhtiöiden osakkeita hankittiin kirjanpitoarvoltaan 173 tuhannella eurolla. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä olivat 63 081 tuhatta euroa (55 607). Osakkeiden ja osuuksien määrää säilyi ennallaan ollen 11 982 tuhatta euroa. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 864 tuhatta euroa oli 92 tuhatta euroa pienempi kuin vuoden vaihteessa. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.5.2012 31.12.2011 Talletukset Maksuliiketilit 132 224 130 007 Säästämistilit 65 762 64 277 Sijoittamistilit 128 996 126 343 Valuuttatalletukset 341 489 Yhteensä 327 320 321 114 Muut velat 355 386 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 327 675 321 499 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Oyj:lle, vähenivät 5 200 tuhanteen euroon (5 896). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja, eikä velkoja, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma pysyi ennallaan 4 345 eurossa (4 344). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 1 306 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 3 039 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2011 yhteensä 54 504 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 3,5 prosenttia 30 860 tuhanteen euroon (27 941). Luottotappiovarausta purettiin 92 tuhatta euroa. Poistoeroa kasvatettiin 9 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa siirryttiin käyttämään luottoriskin sisäisten luokitusten
7 menetelmää vuoden 2011 lopun vakavaraisuuslaskennasta alkaen. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Alustavan tiedon mukaan uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2013 alkaen. Basel III säännöstön lopullista sisältöä sekä voimaantulo- ja siirtymäaikatauluja ei ole vielä vahvistettu. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet kauden aikana seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.3.2012* 31.12.2011 Ensisijaiset omat varat Osuus- ja lisäosuuspääoma 3 783 3 815 Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 553 505 Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat 34 742 34 742 - Aineettomat hyödykkeet 0 0 - Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista -3 256-3 573 Ensisijaiset omat varat yhteensä 35 823 35 490 Toissijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 330 247 Muut toissijaiset omat varat 0 0 - Muut vähennykset toissijaisista omista varoista -330-247 Toissijaiset omat varat yhteensä 0 0 Omat varat yhteensä 35 823 35 490 * Omat varat kaudelta 2012 esitetään tilanteesta 31.3.2012 johtuen kvartaaliraportoinnista Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 35 823 tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma 30 785 tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 5 038 tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Tällaiset erä on omiin varoihin luetut vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (9.581). Ensisijaisista omista varoista vähennetyt erät ovat vuoden 2011 voitonjako (55) ja tammi-maaliskuun 2012 tilintarkastamaton tulos (903). Ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävä erä on arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden alijäämä (3 820) Jos toissijaiset omat varat eivät riitä kattamaan vähennyseriä, vähennetään ylijäävä osuus ensisijaisista omista varoista. Finanssivalvonnan 19.2.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa 31.12.2012 asti. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.3.2012* 31.12.2011 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 2 2 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 2 2 Yritysvastuut 114 99 Vähittäisvastuut 0 0 Muut erät 0 0
8 IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 0 Yritysvastuut 1) 4 716 4 806 Vähittäisvastuut 2) 3 886 3 537 Kiinteistövakuudelliset 3 205 2 870 Muut 681 668 Oman pääoman eht. sijoitukset 1 068 1 052 PD/LGD-menetelmä 838 833 Yksinkertainen menetelmä 229 218 Pääomasijoitukset 103 103 Pörssilistatut sijoitukset 111 100 Muut 16 16 Muut erät 818 827 Luottoriski yhteensä 10 605 10 324 Selvitysriski 0 0 Markkinariski 3) 0 0 Operatiivinen riski 1 165 1 246 Muut omien varojen vaatimukset 4) 0 0 Yhteensä 11 770 11 570 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk. Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.3.2012* 31.12.2011 Omat varat yhteensä 35 823 35 490 Ensisijaiset omat varat 35 823 35 490 Omien varojen vaatimus 11 770 11 570 Vakavaraisuussuhde, % 24,4 24,5 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 24,4 24,5 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % 15,6 14,0 * Omien varojen vaatimus ja vakavaraisuuden luvut kaudelta 2012 esitetään tilanteesta 31.3.2012 johtuen kvartaaliraportoinnista. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä
9 Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto oli 1 084 tuhatta euroa (1 637). n tase oli toukokuun lopussa 380 814 tuhatta euroa (374 691). n vakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 24,4 prosenttia (24,6). Omat varat olivat 35 897 tuhatta euroa (35 564), josta ensisijaiset omat varat 35 897 tuhatta euroa (35 564). n omien varojen vaatimus oli yhteensä 11 768 tuhatta euroa (11 572) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 10 605 tuhatta euroa (10 327), selvitysriski 0 tuhatta euroa (0), markkinariski 0 tuhatta euroa (0) ja operatiivinen riski 1 463 tuhatta euroa (1 244). n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 5,6 prosenttia (3,8 ja 10,6), koko pääoman tuotto (ROA) 0,6 prosenttia (0,4 ja 1,1), omavaraisuusaste 10,6 prosenttia (10,5 ja 10,6) ja kulujen suhde tuottoihin 73,3 prosenttia (79,4 ja 74,1). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat toukokuun lopussa 198 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä tulee maksamaan vuonna 2012 rahastolle kannatusmaksuja 28 568 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia
10 sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 31.5.2012 31.12.2011 31.12.2010 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,1 3,8 4,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,6 0,4 0,5 Omavaraisuusaste, % 10,6 10,5 10,5 Kulujen suhde tuottoihin, % 71,4 77,7 75,5 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden.
11 Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. liiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 31,8 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, ei ollut. Vuonna 2012 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,0 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 1,15 prosenttia luotto- ja takauskannasta. toiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta,
12 Markkinariskit joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, tiedossa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. toiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. liiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola in, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Toukokuun 2012 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 0 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 0,0 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi.
13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2012 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Toukokuun lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi kaksi sivukonttoria Karhulassa ja Siltakylässä sekä itsepalvelupiste Sutelan Prismassa. Kaikissa konttoreissa ja palvelupisteessä on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Pankin jäsenmäärä kasvoi tilikauden aikana 140 jäsenellä ja oli toukokuun lopussa 12 733. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän uusi ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä, sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Kotkan Seudun Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Kotkan Seudun Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP- Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Kotkan Seudun Osuuspankissa on käytössä myös lyhyen ajanjakson palkitsemisjärjestelmä. Palkkion suuruus määräytyy puolivuosittain asetettujen pankkitason ja henkilökohtaisten tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansaintakauden päättymisen jälkeen puolivuosittain.
14 Henkilöstö Kotkan Seudun Osuuspankin palveluksessa oli 31.5.2012 65 henkilöä. keskimäärin tilikauden aikana oli 58 henkilöä, eli 3 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2011. Koko konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana 74. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Kotkan Seudun Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen sekä tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Varsinainen osuuskunnan kokous pidettiin 27.3.2012. Kokoukseen osallistui 13 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 21 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa vuosittain osuuskunnan kokous. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2012 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti.
15 Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 4 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 7 Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Aila Eerola*, laboratorionhoitaja. Kotka Varapuheenjohtaja Tuomo Heino, taksiautoilija, Kotka Muut jäsenet
16 Heimo Einola, maanviljelijä, yrittäjä, Kotka Pirjo Heikkilä, liikkeenharjoittaja, Kotka Tuomo Kaski, liikkeenharjoittaja, Kotka Satu Koskinen*, talousjohtaja, Kotka Jaana Kuuva, talousjohtaja, Kotka Harri Liikanen, rehtori, Kotka Markku Merovuo*, yrityspalvelujohtaja, Kotka Jari Nylund*, diplomi-insinööri, Kotka Leena Rahunen, liikkeenharjoittaja, Kotka Jukka Ruuskanen, palopäällikkö, Kotka Jarkko Skoas, asiakasvastuupäällikkö, Pyhtää Risto Vanhala, maanviljelijä, Kotka Esa Vikman, liikkeenharjoittaja, Kotka *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Toimitusjohtaja Puheenjohtaja Tapani Eskola, s. 1953, DI, toimitusjohtaja, Kotka Kotkan Seudun Osuuspankin hallitus 2001- Keskeinen työkokemus: Kotkan Vesi ja sen seuraaja Kymen Vesi Oy, toimitusjohtaja, 3/2000-, oman toimen ohella Kymenlaakson Vesi Oy, toimitusjohtaja Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: KCL Kymen Laboratorio Oy, hallituksen jäsen Varapuheenjohtaja Pekka Parikka, s. 1951, maatalousalan ammatillinen koulutus, maanviljelijä, Kotka Kotkan Seudun Osuuspankin hallitus 1993- Keskeinen työkokemus: Vuosikymmenet maatilan pitoa Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Osuuskunta Lihakunta, hallituksen jäsen Atria Oyj, hallintoneuvoston jäsen Muut jäsenet Samppa Ahtiainen, s. 1949, DI, Kotka Kotkan Seudun Osuuspankin hallitus 2002- Keskeinen työkokemus: Ahlström Pumput Oy, Sulzer Pumps Finland Oy, tuotanto-, R&D- ja materiaalihallintojohtaja AKP Karhula Oy, toimitusjohtaja Coor Service Management Karhula Oy, toimitusjohtaja Anne Suhonen, s. 1967, yo-merkonomi, diplomi-kauppias, Kotka Kotkan Seudun Osuuspankin hallitus 2007- Keskeinen työkokemus: kaupan alalla yli 20 vuotta, josta kauppiaana noin 10 vuotta Mervi Tuomala, s. 1960, tradenomi, pääkirjanpitäjä KYMP-konserni, Kotka Kotkan Seudun Osuuspankin hallitus 2004 - Keskeinen työkokemus: Suomen Rehu Oy, palkanlaskija, kirjanpitäjä Pentti Leisti, s. 1953, yo-merkonomi, MBA, Kotka Toimitusjohtajaksi vuonna 1998, pankin palvelukseen vuonna 1981 Keskeinen työkokemus: pankkiala 30 vuotta
17 Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Cursor Oy, hallituksen puheenjohtaja Kymen Puhelin Oy, hallintoneuvoston jäsen OP-Rahastoyhtiö Oy, hallituksen varajäsen Kotkan ja Haminan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy, hallituksen puheenjohtaja Johtoryhmän kokoonpano Janne Heiliö, s. 1962, OTK, VT, LKV, liiketoimintajohtaja, toimitusjohtajan sijainen, Kotka Johtoryhmän jäsen vuodesta 1998, pankin palvelukseen vuonna 1988 Keskeinen työkokemus: pankkilakimies 1988-1997 Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Suomen Kiinteistöliitto ry, liittohallituksen jäsen Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja Kotkan Seudun Talokeskus Oy, hallituksen puheenjohtaja Irka Oy, hallituksen puheenjohtaja Kymenlaakson kauppakamari, hallituksen jäsen Kymenlaakson kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta, puheenjohtaja Kotkan ja Haminan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy, hallituksen jäsen Matti Porkka, s. 1951, merkonomi, maanviljelysteknikko, asiakkuusjohtaja, Kotka Johtoryhmän jäsen vuodesta 2006, pankin palvelukseen vuonna 1981 Keskeinen työkokemus: Työsuhde OP-ryhmässä 1.5.1981 ja esimiestehtävissä 1.5.1982 alkaen Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemana vuoden 2012 tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kaija Pakkanen. Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Anssi Lehto ja Sari Syrjä suorittivat osuuspankin tarkastuksen 7. - 9.2.2012. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut Erja Junna Kouvolan Seudun Osuuspankista. Pankin compliance-toiminnasta vastasi Marjatta Långvik.
18 Kotkan S Op 05/2012 12/2011 KONSERNITILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA KORKOTUOTOT 3 810 523,91 8 694 161,15 KORKOKULUT -1 430 186,49-2 983 611,43 KORKOKATE 2 380 337,42 5 710 549,72 TUOTOT OMAN PÄÄOMAN EHTOISISTA SIJOITUKSISTA 539 793,39 638 690,19 PALKKIOTUOTOT 1 174 911,25 2 705 264,34 PALKKIOKULUT -145 052,74-398 473,49 ARVOPAPERIKAUPAN JA VALUUTTATOIMINNAN NETTOTUOTOT 104 535,10 26 413,91 Arvopaperikaupan nettotuotot 100 618,23 22 427,50 Valuuttatoiminnan nettotuotot 3 916,87 3 986,41 MYYTÄVISSÄ OLEVIEN RAHOITUSVAROJEN NETTOTUOTOT 6 477,59 28 943,23 SUOJAUSLASKENNAN NETTOTULOS 0,00 0,00 SIJOITUSKIINTEISTÖJEN NETTOTUOTOT -17 037,80 17 055,40 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 57 724,33 140 029,86 HALLINTOKULUT -2 195 460,42-5 252 068,74 Henkilöstökulut -1 287 749,14-2 960 903,46 Palkat ja palkkiot -1 084 341,82-2 502 430,72 Henkilösivukulut -203 407,32-458 472,74 Eläkekulut -152 570,27-362 872,18 Muut henkilösivukulut -50 837,05-95 600,56 Muut hallintokulut -907 711,28-2 291 165,28 POISTOT JA ARVONALENTUMISET KONSERNILIIKEARVOSTA 0,00 0,00 POISTOT JA ARVONALENTUMISET AINEELLISISTA JA AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ -281 676,95-636 929,45 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -530 184,94-1 152 698,67 ARVONALENTUMISTAPPIOT LUOTOISTA JA MUISTA SITOUMUKSISTA -9 950,13-189 656,08 MUIDEN RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISTAPPIOT 0,00 0,00 OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN TULOKSESTA 0,00 0,00 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 1 084 416,10 1 637 120,22 TULOVEROT -155 031,70-143 749,51 Tilikauden verot -235 864,29-747 332,02 Aikaisempien tilikausien verot -11 324,22 100,78 Laskennallinen vero 92 156,81 603 481,73 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 929 384,40 1 493 370,71 VÄHEMMISTÖN OSUUS TILIKAUDEN VOITOSTA TAI TAPPIOSTA 0,00 0,00 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VÄHEMMISTÖN OSUUDEN JÄLKEEN 929 384,40 1 493 370,71 MUUN KUIN VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 929 384,40 1 493 370,71
19 Kotkan S Op TASE VASTAAVAA 05/2012 12/2011 KÄTEISET VARAT 701 940,83 967 773,95 KESKUSPANKKIRAHOITUKSEEN OIKEUTTAVAT SAAMISTODISTUKSET 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA 63 081 268,95 54 606 534,70 Vaadittaessa maksettavat 12 010 610,53 488 060,42 Muut 51 070 658,42 54 118 474,28 SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ 291 599 596,98 293 538 880,78 Vaadittaessa maksettavat 0,00 0,00 Muut 291 599 596,98 293 538 880,78 SAAMISTODISTUKSET 590 000,00 590 000,00 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Muilta 590 000,00 590 000,00 OSAKKEET JA OSUUDET 11 912 791,74 11 848 800,44 OSAKKEET JA OSUUDET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ 0,00 0,00 OSAKKEET JA OSUUDET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVISSA YRITYKSISSÄ 68 980,77 68 980,77 JOHDANNAISSOPIMUKSET 267 124,40 209 742,75 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 0,00 96,00 liikearvo 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 96,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET 10 722 094,01 10 734 580,81 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 2 378 027,51 2 330 654,78 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 7 323 692,36 7 305 493,62 Muut aineelliset hyödykkeet 1 020 374,14 1 098 432,41 OSAKE-, SIJOITUSOSUUSANTI- JA KANTARAHASTOANTISAAMISET 0,00 0,00 MUUT VARAT 384 499,97 550 796,68 SIIRTOSAAMISET JA MAKSETUT ENNAKOT 1 382 374,83 1 528 093,30 LASKENNALLISET VEROSAAMISET 103 745,97 46 344,38 VASTAAVAA YHTEENSÄ 380 814 418,45 374 690 624,56 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA 340 435 237,86 335 228 729,29 VELAT LUOTTOLAITOKSILLE 5 200 413,35 5 896 402,45 Keskuspankeille 0,00 0,00 Luottolaitoksille 5 200 413,35 5 896 402,45 Vaadittaessa maksettavat 200 413,35 896 402,45 Muut 5 000 000,00 5 000 000,00 VELAT YLEISÖLLE JA JULKISYHTEISÖILLE 327 630 830,10 321 460 808,44 Talletukset 327 275 702,31 321 075 283,25 Vaadittaessa maksettavat 246 855 378,40 242 810 418,38 Muut 80 420 323,91 78 264 864,87 Muut velat 355 127,79 385 525,19 Vaadittaessa maksettavat 33,70 33,70 Muut 355 094,09 385 491,49 YLEISEEN LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT 0,00 0,00 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00