Päätös Nro 138/2013/1 Dnro ESAVI/73/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2013

Etelä-Suomi Päätös Nro 138/2013/1 Dnro ESAVI/73/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2013 ASIA YIT Rakennus Oy:n Aurinkokallion maa-ainesten käsittelyaluetta koskevassa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä Nro 11/0009/3, 14.1.2011 edellytetty meluntorjuntasuunnitelma, Vantaa. HAKIJA YIT Rakennus Oy PL 36 00621 Helsinki LAITOS JA SEN SIJAINTI Aurinkokallion maa-ainesten käsittelyalue Vantaan kaupunki, Riipilän kylä Kiinteistö: Aurinkokallio (kiinteistötunnus 092-416-3-97) Lamminsuontie, 01760 Vantaa Y-tunnus: 1565583-5 TOL: 38210 ASIAN VIREILLETULO Suunnitelma on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 28.2.2013. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6000 Hämeenlinnan päätoimipaikka fax 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, 13101 Hämeenlinna www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Uudenmaan ympäristökeskus on 12.10.2009 antamallaan päätöksellä No YS 1252 myöntänyt YIT Rakennus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen, toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan maa-ainesten käsittelyalueelle Vantaan kaupungin Riipilän kylän tilalla Aurinkokallio RN:o 3:97. Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti ja annetuin lupamääräyksin. Vaasan hallinto-oikeus on 14.1.2011 päätöksellään Nro 11/0009/3 Männikköläiset ry:n ja yhdistyksen asiankumppaneiden sekä Ritva Virran ja Markku Liimataisen valituksista kumonnut ympäristökeskuksen päätöksen siltä osalta kuin päätöksessä on sallittu suihkupaalutusmassan käyttö ja käsittely alueella ja poistanut suihkupaalutusmassaa koskevat määräykset lupamääräyksistä 2. ja 25. sekä muuttanut lupamääräyksiä 5., 7. ja 8. Muutoin hallinto-oikeus on hylännyt valitukset. Meluntorjuntasuunnitelmaa koskeva lupamääräys kuuluu hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna seuraavasti. 5. Luvanhakijan on ennen toiminnan aloittamista laadittava yksityiskohtainen meluntorjuntasuunnitelma josta ilmenee meluesteiden sijoittelu siten, että melun leviäminen asutuksen suuntaan estyy mahdollisimman tehokkaasti ja että melun raja-arvot alitetaan lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Suunnitelmassa on muun ohella otettava huomioon toimintaan liittyvä liikenne, alueella mahdollisesti suoritettava ylisuurten lohkareiden rikotus sekä muu impulssimaista tai kapeakaistaista melua aiheuttava toiminta. Suunnitelma on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston hyväksyttäväksi ja tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Aluehallintovirasto täsmentää tarvittaessa meluntorjuntaa koskevia lupamääräyksiä tai täydentää lupaa suunnitelman perusteella. Lupamääräyksen perustelut melun ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisen vaatimuksen osalta kuuluvat seuraavasti: Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä tehdyn melumallinnuksen mukaan melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on lähellä lupapäätöksessä määriteltyä 55 db:n raja-arvoa. Asiakirjoista ei ilmene, missä määrin mahdollinen impulssimainen tai kapeakaistainen melu on otettu mallinnuksessa huomioon. Hakemuksen mukaan meluesteet sijaitsevat vain osassa aluetta eikä melulähteiden sijoittamisesta suhteessa meluesteisiin ole riittävästi tietoa. Näissä olosuhteissa hallinto-oikeus katsoo, että esitetyn selvityksen perusteella ei voida riittävällä varmuudella arvioida, että melulle asetettu rajaarvo alitetaan lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ja että melun leviämisen estämiseksi annetut lupamääräykset ovat riittäviä. Tämän vuoksi luvan hakijan on ennen toiminnan aloittamista esitettävä aluehallintovirastolle yksityiskohtainen meluntorjuntasuunnitelma, josta ilmenee miten melun rajaarvojen ylittyminen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa saadaan estettyä ja

3 mitkä muut mahdolliset toimenpiteet ovat tarpeen melusta aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Suunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon, että tehokas meluntorjunta edellyttää meluesteiden sijoittamista mahdollisimman lähelle melulähteitä. Aluehallintoviraston on suunnitelman saatuaan harkittava, onko lupamääräyksiä täydennettävä melun leviämisen estämiseksi tai onko lupaa tarpeen muuttaa esimerkiksi toiminta-aikoja supistamalla. Hallinto-oikeus on tarkentanut lupamääräyksiä ja edellyttänyt meluntorjuntaa ja pintavesien käsittelyä ja johtamista koskevan selvityksen täydentämistä sen varmistamiseksi, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Muilta osin hakemuksessa tarkoitettua tekniikkaa on pidettävä parhaana käyttökelpoisena tekniikkana. Korkein hallinto-oikeus on 27.9.2012 päätöksellään taltionumero 2569 hylännyt Seutulan Kyläyhdistys ry:n ja asiainkumppaneiden valituksen. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. SELVITYKSEN SISÄLTÖ Ympäristöolosuhteet YIT Rakennus Oy omistaa Aurinkokallion 8,5 hehtaarin kivenottoalueen Vantaalla Riipilän kylässä. Alueelta louhittiin kiviainesta vuosina 1995 1999 yhteensä noin 620 000 m 3. Kivenotto alueella päättyi vuonna 1999. Tämän jälkeen aluetta on maisemoitu, minkä lisäksi alueella on ollut rakennustoiminnan ylijäämämassojen sekä kantojen käsittelyä ja kaluston varastointia, joille on olemassa erilliset luvat. Aurinkokallion alue on valtatien 3 55 db (A):n melualueella. Alueen maisemointi valtatien puolella toimii meluesteenä liikenteen melulle. Lisäksi nykyiseen toimintaan, maamassojen siirtelyyn ja käsittelyyn, käytettävät työkoneet ja kulkuneuvot aiheuttavat melua alueella. Aurinkokallio ei sijaitse lentomelualueella. Aurinkokallio sijaitsee valtatien 3 varrella ja kulku alueelle tapahtuu Lamminsuontie-nimistä yksityistietä pitkin, valtatien 3 rinnakkaistien maantien 130 kautta. Lamminsuontien varrella ei ole asutusta ja sen kautta hoidetaan myös liikenne rakenteilla olevalla, Luhta 1 -hankkeeseen kuuluvalle, S.E. Mäkinen Logistics Oy:n autojen maahantuontikeskukselle. Valtatien 3 koko liikennemäärä on Aurinkokallion kohdalla noin 32 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja maantien 130 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Luhta 1 -hankkeen liittymäjärjestelysuunnitelmassa on esitetty perjantain ja lauantain huipputuntien ajoneuvoarvioksi 400 910 ajoneuvoa tunnissa autojen vähittäismyyntihankkeen toteutuessa. Tämä liikenne suuntautuisi kiinteistölle pääasiassa suoraan maantieltä 130.

4 Toiminta-alue rajoittuu ympäröiviin metsäalueisiin ja muihin tiloihin. Länsipuolella sijaitsee Hämeenlinnan väylä noin 50 m:n etäisyydellä suunnittelualueesta ja lähiympäristö on haja-asutusaluetta. Alue on Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi (M) alueeksi. Harjoitetun toiminnan ja maisemoinnin seurauksena maanpinnan taso on hyvin vaihteleva. Kumpareiden laki on ylimmillään tasolla +67 m ja alimmillaan tasolla +45 m. Alueen itäsivulle on rakennettu noin 350 m pitkä ja 10 m leveä meluvalli, jonka laki on tasolla +47 m +50 m. Maapinta meluvallin sisäpuolella on likimäärin tasolla +44 m +46 m. Lähin kiinteistö (Rosbacka, Kalmarintie 12) sijaitsee Aurinkokallion itärajalta koilliseen noin 250 m:n etäisyydessä tasolla +48 m. Toiseksi lähin kiinteistö (Peltola, Lehtimäentie 13) sijaitsee Aurinkokallion itärajalta kaakkoon noin 350 m:n etäisyydessä tasolla +40 m. Toiminta-alueen ja em. kiinteistöjen välissä on metsävyöhyke. Tällä hetkellä meluvallin viereinen alue toimii lähinnä käytettyjen teräsponttien varastointi- ja käsittelyalueena. Teräspontteja siirretään pyöräkoneella työtasolle, jossa käytetystä teräspontista polttoleikataan vääntynyt osa pois. Suurin melua aiheuttava toimenpide on teräsponttien käsittely. Ponttinippu nostetaan ylös ja pudotetaan maahan, jotta pontin uraan kiinnittynyt maaaines tai lumi irtoaa sen pinnasta ennen katkaisua. Teräsponttien käsittelyn lisäksi toiminnanharjoittaja suorittaa YIT:n rakennuskohteista tuotavan louheen murskausta. Prosessit Kiviaineksen murskaus ja varastointi: Rakennuskohteista tuotava louhe murskataan alueella ja murskaustuote varastoidaan. Murskausta suoritetaan 2 3 kertaa vuodessa siten, että työ kestää kerrallaan 3 5 viikkoa. Murskausta ei suoriteta kesä- eikä heinäkuussa. Murskattava aines siirretään pyöräkuormaajalla murskaimelle ja syötetään kaivinkoneella 1 3-vaiheiseen murskaamoon. Murskattavan louheen määräksi on lupahakemuksessa esitetty 150 000 t/a. Maa-ainesten seulonta ja varastointi: Aurinkokallion alueella varastoidaan ja seulotaan YlT Rakennus Oy:n rakennuskohteista tuotavaa puhdasta maa-ainesta. Seulottava maamassamäärä on noin 100 000 tonnia vuodessa. Seulontaa suoritetaan 2 3 kertaa vuodessa kerrallaan noin 2 3 viikon ajan. Tuotava maa-aines mitataan autokuormittain ja se varastoidaan pyöräkuormaajalla kasoihin seulontapaikan läheisyyteen. Seulonta tapahtuu 2 3-tasoseulalla, johon maa-aines syötetään kaivinkoneella. Valmiit tuotteet siirretään varastoalueelle pyöräkuormaajalla. Seulontajätteenä mahdollisesti tulevat kivet viedään louhekasaan ja puujäte kantovarastoon.

5 Toiminta-aika Liikenne Mullan valmistus ja varastointi: Multaa valmistetaan toiminta-alueella seulotusta moreenista ja turpeesta. Turve ostetaan pääsääntöisesti kuivattuna tuotteen valmistajalta. Mullassa turpeen osuus on noin 20 % ja moreenin noin 80 %. Multaa valmistetaan noin 20 000 tonnia vuodessa. Multaa valmistetaan 2 3 kertaa vuodessa kerrallaan noin 2 3 viikon ajan. Valmistus tapahtuu sekoittamalla edellä mainittuja raaka-aineita rumpuseulalla tai kaivinkoneella toimintaan varatulla alueella. Valmis tuote siirretään varastoalueelle pyöräkuormaajalla ja toimitetaan edelleen viherrakentamiseen. Kantojen murskaus ja varastointi: Alueella varastoidaan ja murskataan YIT Rakennus Oy:n rakennuskohteista tuotavia kantoja. Vuosittainen murskausmäärä on noin 15 000 tonnia. Työ tehdään yhdellä kertaa ja sen kestoaika on noin 2 3 viikkoa. Kantojen murskausta ei suoriteta kesä- ja heinäkuussa. Alueelle tuotavat kannot varastoidaan varastokentälle, josta pyöräkuormaaja siirtää ne varastokasaan. Kantoihin jääneen maaaineksen irrottamiseksi niitä ravistellaan pyöräkuormaajan kauhalla. Isot kannot halkaistaan pienemmiksi kaivinkoneeseen kiinnitetyn hydraulisen leikkurin avulla. Murskaus tapahtuu hakemurskaimella, johon kannot syötetään kaivinkoneella. Valmis hake siirretään varastokasaan pyöräkuormaajalla. Kantomurske toimitetaan edelleen polttoaineeksi energian valmistukseen. Rakennustarvikkeiden varastointi: Alueella varastoidaan tukikalustoa (teräspontteja jne.) ja rakennustarvikkeita (rakennuskiviä, betoni- ja kivituotteita, porapaaluja jne.). Louheen murskausta, seulontaa, kantojen murskausta ja mullan valmistusta on tarkoitus suorittaa, syyskuusta toukokuuhun, arkisin (maanantaista perjantaihin) klo 8.00 18.00. Alueelle tuotavan materiaalien sekä valmiiden tuotteiden kuljetukset suoritetaan arkisin (maanantaista perjantaihin) klo 7.00 20.00. Rakennustarvikkeiden ja valmistettavien tuotteiden varastointiin liittyvää toimintaa harjoitetaan arkisin (maanantaista perjantaihin) klo 8.00 18.00. Toimintaa ei kuitenkaan harjoiteta arkipyhinä. Alueelle suunnitelluista toiminnoista aiheutuu päivittäin enintään seuraavat raskaiden ajoneuvojen käyntikerrat: Maamassojen tuonti: Louhetta tuodaan alueelle noin 30 kuormaa vuorokaudessa, maa-aineksia noin 20 kuormaa vuorokaudessa ja kantoja noin 10 kuormaa. Massojen vienti: Valmista sepeliä kuljetetaan alueelta pois noin 30 kuormaa vuorokaudessa. Maamassoja (sis. multa) kuljetetaan alueelta pois noin 20 kuormaa vuorokaudessa ja haketta noin neljä kuormaa.

6 Tukikaluston yms. tuonti ja nouto: Keskimäärin kaksi kuormaa viikossa ja noin 100 kuormaa vuodessa eli alle yksi kuorma vuorokaudessa. Todellisuudessa liikenteen määrä tulee olemaan pienempi, sillä kuljetuksia työkohteista ja työkohteisiin pyritään hoitamaan meno-paluu kuljetuksina. Alueen liikenne tulee olemaan vain murto-osa Luhta I -hankkeesta Lamminsuontielle aiheutuvasta liikenteestä. Liikennöintiajat: Raskasta liikennettä alueelle ja sieltä pois tapahtuu arkipäivisin klo 7.00 20.00, ei kuitenkaan arkipyhinä. Alueelle muualta tuotavien kiviainesten ja kantojen kuljetusreitit Melulähdemittaukset Kaikki alueelle tuotava kiviaines ja kannot tuodaan maantieltä 130 lähtevää Lamminsuon yksityistietä pitkin, joka on ainoa alueelle johtava tie. Tien varrella ei ole asutusta ja sen kautta ohjautuu myös autojen maahantuontikeskuksen liikenne. Aikana, jolloin alueella ei ole toimintaa, tie on suljettu lukittavalla puomilla YIT Rakennus Oy:n alueen rajalla. Melumittauksia tehtiin useassa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa (22.01.2013) mitattiin tasainen taustamelu. Mittauspisteiksi valittiin 4 pistettä, joista pisteet 1 3 sijaitsivat toiminta-alueella ja piste 4 Rosbackan kiinteistön piha-alueella. Toisessa vaiheessa (30.01.2013) mitattiin ponttinipun pudottamisesta maahan syntyvä melu. Mittauspisteiksi valittiin 2 pistettä, joista piste 5 on 10 metrin etäisyydellä pudotuspisteestä ja piste 4 Rosbackan kiinteistön piha-alueella. Kolmannessa vaiheessa tehtiin melumittaus (14.2.2013) Peltolan kiinteistön piha-alueella. Myös taustamelu mitattiin. Kaikki mittaukset tehtiin avoimella paikalla, jossa etäisyys lähimmän rakennuksen julkisivusta oli vähintään 2 m ja mittauspisteen korkeus oli 1,5 m maanpinnasta. Laitteen mikrofoni suunnattiin kohti ponttien käsittelyaluetta. Mittaukset tehtiin Ympäristömelun mittaaminen 1995 ja Nordtest method (NT ACOU 080) ohjeiden mukaan. Ympäristömelun mittaaminen 1995 kappaleen 4.4.3 mukaan melua tulisi mitata vähintään kymmenen minuutin jaksoissa, mutta samassa kappaleessa mainitaan, että jos melu pysyy samanlaisena kokoajan, voidaan mittausaikaa pienentää. Nordtest method (NT AVOU 080) ohjeessa suositellaan vakaan melun mittaamista minuutin ajan. Tästä syystä tämä mittausaika valittiin taustamelun ja liikennemelun mittaukseen. Ponttien pudottamisen kohdalla melua mitattiin niin kauan kuin työvaihe kesti.

7 Seuraavassa on esitetty mittaustuloksia lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Nro Päivä kello 4 22.01.2013 12:11 11 30.01.2013 11:29 12 30.01.2013 11:30 13 30.01.2013 11:30 18 14.02.2013 13:17 19 14.02.2013 13:20 20 14.02.2013 13:20 21 14.02.2013 13:21 22 14.02.2013 13:21 23 14.02.2013 13:22 Mittausaika Nimi L Aeq (db) 00d Piste 4, Kalmarintie 12, 00:01:01.8 tasainen melu 00d Piste 4, Kalmarintie 12, 00:00:24.1 teräsponttien 00d 00:00:09.6 00d 00:00:13.0 00d 00:01:00.6 00d 00:00:09.7 00d 00:00:04.3 00d 00:00:03.9 00d 00:00:05.5 00d 00:00:03.2 Piste 4, Kalmarintie 12, teräsponttien nostaminen ja Piste 4, Kalmarintie 12, teräsponttien Piste 8, Peltola, tasainen melu Piste 8, Peltola, teräsponttien Piste 8, Peltola, teräsponttien Piste 8, Peltola, teräsponttien Piste 8, Peltola, teräsponttien Piste 8, Peltola, teräsponttien L Amax (db) 45,2 49,1 54,4 75,4 66,8 79,2 61,1 72,4 35,8 49,9 33,4 44,4 42,4 49,9 34,1 38,1 36,6 45,5 44,5 52,2 Pisteen 4 korkeustaso on +49,0 m ja pisteen 8 korkeustaso +38,0 m. Mittaustulosten perusteella taustamelu, joka mitattiin 22.01.2013, on normaalitasoista eikä ylitä ohjearvotasoa 55 db (A). Käsittelyalueella melutaso L Aeq kohosi tästä 6 12 db (A). Tämän perusteella melusuojausta tulee parantaa. Melutaso Peltolan tilalla ei näiden tulosten perusteella ylitä ohjearvotasoa, vaan se jää tasolle 52,2 db (A). Käsittelyalueella ei ollut mahdollisuutta mitata teräsponttien purku- tai lastausvaiheesta kuljetusautoon syntyvää melua, vaan on esitetty vastaavia olosuhteita kuvaava melumittaustilanne, jossa pontteja purettiin kuljetusauton noin 2 metrin korkeudessa sijaitsevalta lavalta maahan. Lehtimäentiellä suoritettiin mittauksia 27.5.2013 useassa pisteessä. Jokaisessa pisteessä tehtiin useita mittauksia työvaiheiden kanssa (teräsponttien ) ja myös taustamelun mittauksia. Taustamelun mittausaika oli 1min NT AVOU 080:n mukaan. Myös impulssimainen melu tarkastettiin.

8 Nro Päivä kello Mittausaika Nimi L Aeq (db) L Amax db) 24 27.05.2013 00d Lehtimäentie 9, tasainen 45,4 53,8 9:33 00:01:01.1 melu 25 27.05.2013 00d Lehtimäentie 12/14, tasainen 45,4 51,8 9:35 00:01:05.0 melu 26 27.05.2013 00d Lehtimäentie 12/14, teräsponttien 44,2 46,6 9:39 00:00:06.0 27 27.05.2013 00d Lehtimäentie 12/14, teräsponttien 44,1 50,7 9:39 00:00:28.4 28 27.05.2013 00d Lehtimäentie 9, teräsponttien 42,1 48,2 9:42 00:01:29.3 29 27.05.2013 00d Lehtimäentie 9, teräsponttien 40,8 47,9 9:43 00:00:32.0 30 27.05.2013 00d Lehtimäentie 9, teräsponttien 40,4 54,7 9:44 00:00:23.4 31 27.05.2013 00d Lehtimäentie 9, teräsponttien 43,6 48,3 9:45 00:00:05.7 32 27.05.2013 00d Piste 8, Peltola, teräsponttien 41,2 49,1 9:48 00:00:08.8 33 27.05.2013 00d Piste 8, Peltola, teräsponttien 41,5 44,6 9:49 00:00:13.6 34 27.05.2013 00d Piste 8, Peltola, teräsponttien 41,4 46,6 9:49 00:00:31.4 35 27.05.2013 00d Piste 4, Kalmarintie 12, 38,3 75,7 9:59 00:01:01.1 tasainen melu 36 27.05.2013 00d Piste 4, Kalmarintie 12, 50,9 56,4 10:00 00:00:06.8 teräsponttien nostaminen ja 37 27.05.2013 10:01 38 27.05.2013 10:02 00d 00:00:33.4 00d 00:01:04.7 Piste 4, Kalmarintie 12, teräsponttien nostaminen ja Piste 4, Kalmarintie 12, teräsponttien nostaminen ja 47,3 58,8 57,3 61,9 Melun laskenta Laskennallisissa tarkasteluissa käytettiin ARM Acoustics -melumallinnusohjelmaa ja käytettyjen melulähteiden äänitehotasot perustuvat Nordteststandardissa NT ACOU 080 ja julkaisun Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa, Suomen ympäristö 25/2010 esitettyihin arvoihin. Mallinnusohjelmaan syötettiin maamittauslaitoksen toimittamaa korkeusaineistoa, jonka perusteella ohjelma muodostaa kolmiulotteisen maastomallin. Päävaihe melun vaikutuksen arvioinnissa on laskea melun leviäminen melulähteen ja kontrollipisteen välillä. Raportissa käytettiin pistelähde -laskentatapaa melun laskennassa. Laskennassa otettiin huomioon seuraavat seikat: melutason asteet välimatkan kanssa, pinnan tyyppi ja melulta suojautuminen. Näillä etäisyyksillä melu ei ole impulssimaista tai kapeakaistaista. Ajallisesti impulssimainen (iskumainen) melu on ajan tai taajuuden suhteen tasaista melua häiritsevämpää. Jos arvioitava melu on kohde- eli kuulijapisteissä impulssimaista tai kapeakaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään +5 db:n korjaus ennen sen vertaamista ohjearvoon.

9 Laskenta tehtiin 2 metriä maanpinnan tasosta. Melulaskenta on tehty useilla eri otto- ja täyttöalueella, jotka kuvaavat kunkin vaiheen pahinta mahdollista tilannetta. Vaihe 1, jossa teräsponttien pudotus tapahtuu käsittelyalueen tasolla +44 m +46 m. a. Melusuojaus meluvallin +korkeuden nostaminen. Vaihe 2, jossa useita toimenpiteitä: teräsponttien pudottamista tasolla +44 m +46 m ja lohkareiden murskausta tasolla +46 m +47 m ja rumpuseula tasolla +46 m +47 m. a. Melusuojaus meluvallin +korkeuden nostaminen b. Melusuojaus käsittelyalueen +tason laskeminen c. Tehdään toimenpiteet a ja b. Kontrollipisteet sijaitsevat asuinalueilla. Kontrollipiste 1 on Kalmarintie 12, 250 metriä pohjoispäädyn ottoalueen rajasta ja kontrollipiste 2 on 350 metriä itään ottoalueen rajasta. Louheen murskauksesta syntyvä melu on voimakkaampi kuin kantojen murskauksesta syntyvä melu, joten se kuvaa pahinta mahdollista tilannetta. Seuraavassa taulukossa on esitetty laskennoissa käytettyjen melulähteiden äänitehotasot. Äänilähteen numero Äänilähde Äänitehotaso L WA 1 murskausasema 123 db 2 rikotus 115 db 3 työkoneet 115 db 4 tuleva ja lähtevä kuorma-autoliikenne 110 db 5 teräsponttien 105,4 db 6 rumpuseula 112 db 7 teräsponttien lastaus 105,1 db Laskennoissa on louheen murskausaseman äänilähteen lisäksi huomioitu kuorma-autoliikenteestä, rikotuksesta ja työkoneista syntyvä melu. Laskennat on tehty niin laajalle alueelle, että melualueiden laajuudet on saatu selville. Meluvyöhykkeet on laskettu 2 metrin korkeudelle maanpinnasta. Laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti päiväajalle klo 7 21. Koska käytännössä kallion murskausta ja rikotusta ei tehdä yhtäaikaisesti, on laskennassa käytetty korkeampaa melulähdettä, joka on rikotus. Hämeenlinnan väylän ja Vanhan Hämeenlinnantien melumittaukset tehtiin 30.1.2012 ja niiden tulokset ovat mukana laskennoissa.

10 Tulokset Mittaustuloksiin lisättiin 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Vaihe 1 a. Vaihe 1 a:n tulokset ovat seuraavassa taulukossa. Laskennasta saatu tulos vastaa käsittelyalueen tilannetta, jossa meluvallia korotetaan vähintään 4 metriä tasolle +54 m +51 m. Kontrollipisteen (KP) nro Melulähteiden melutaso, db 1 40,8 2 21,1 Vaihe 2 a. Laskentatuloksissa on huomioitu seuraavat äänilähteet: teräsponttien, murskausasema ja kuorma-autoliikenne. Meluvallin korotustarve on 0,5 metriä korkeampi kuin vaiheessa 1 a. eli korotus tasolle +54.5 m +51.5 m. Murskausasema on tasolla +46.0 m. Kontrollipisteen (KP) nro Melulähteiden melutaso, db 1 60,7 2 29,4 Vaihe 2 b. Laskentatuloksissa on huomioitu seuraavat äänilähteet ja tasot: teräsponttien tasolla +45 m, murskausasema, rikotus, työkoneet ja rumpuseula tasolla +44 m ja kuorma-autoliikenne. Meluvalli on nykyisellä tasolla +50 m +47 m. Kontrollipisteen (KP) nro Melulähteiden melutaso, db 1 57,4 2 45,3 Vaihe 2 c. Laskentatuloksissa on huomioitu seuraavat äänilähteet ja tasot: teräsponttien tasolla +45 m, murskausasema tasolla +44 m ja kuorma-autoliikenne. Meluvalli on nykyistä tasoa 4,5 metriä korkeampi eli +54,5 m +51,5 m. Kontrollipisteen (KP) nro Melulähteiden melutaso, db 1 53,6 2 45,3 Yhteenveto ja johtopäätökset Meluntorjuntaraportin tarkoituksena oli mitata todelliset melutasot Aurinkokallion tilalla ja tutkia eri vaihtoehdot lähialueen meluntorjuntaan. Korkein kokonaismelutaso on kontrollipisteessä KP1 (Rosbacka/Kalmarintie 12), joka edellyttää meluntorjuntatoimenpiteitä. Kontrollipiste KP 2:n (Peltola/Lehtimäentie 13) kokonaismelutaso on alhaisempi eikä ylitä ohjearvotasoa.

11 Melunmittaus- ja laskentatulosten perusteella eri toiminnoista syntyvää melua voidaan torjua seuraavilla toimenpiteillä: meluvallin korotus noin 4,5 metriä tasolle +54.5 m +51.5 m louheen murskaus- ja rikotusasemien tasojen 2 metriä nykyistä tasosta eli pudotus tasolle +44.0 m. Näiden meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeen käsittelytoiminnasta aiheutuva melutaso on lähimmillä häiriintyneillä kiinteistöillä alle ohjearvotason 55 db. ASIAN KÄSITTELY Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellään Nro 11/0009/3, 14.1.2011 edellyttämästä (lupamääräys 5.) meluntorjuntasuunnitelmasta lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Vantaan kaupungin ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää 6.5.2013 päivätyssä lausunnossaan seuraavan: Aurinkokallion meluntorjuntasuunnitelman perusteena on käytetty alueella tehtyjä melumittausten ja melulaskentamallin tuloksia. Meluselvityksistä tehty raportti ja siinä esitetyt tulokset eivät vastaa laadultaan niiltä vaadittavaa tasoa. Esimerkiksi melumittauksista jäi epäselväksi, miksi mittaukset on tehty muutaman sekunnin tai enimmillään reilun minuutin jaksoina ja miten yksittäisen pisteen tulokseksi on saatu 21,1 db tai 29,4 db, vaikka piste on selvästi korkeamman meluvyöhykkeen alueella. Laskentojen osalta lähtötiedot ja niiden lähde tai mittausmenetelmä tulee esittää raportissa selkeästi, samoin kuin laskennoissa käytetyt laitteiden toiminta-ajat. Melukartoissa pitäisi olla esillä myös eri värien selitykset. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Aurinkokallion alueen melumittaukset on tehtävä ja raportoitava uudelleen ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittauksissa käytettävän laitteiston ja sen kalibroinnin on täytettävä melumittausstandardien vaatimukset, mieluiten tarkkuusluokalle 1, mutta vähintään luokalle 2. Mittauksissa on selvitettävä myös melun mahdollinen iskumaisuus ja kapeakaistaisuus. Uuden meluselvityksen perusteella on laadittava uusi meluntorjuntasuunnitelma. Uudenmaan ELY-keskus pitää meluntorjunnassa Aurinkokallion alueella tärkeänä sijoittaa melua aiheuttavat toiminnat, kuten teräsponttien pudotus, mahdollisimman alhaiselle korkeustasolle sekä riittävän pitkän ja korkean meluvallin rakentamista melulle altistuvien asuntojen suuntiin.

12 Vantaan kaupungin ympäristölautakunta antoi 24.4.2013 päivätyn seuraava lausunnon: Meluntorjuntasuunnitelman lähtökohtana olisi tullut olla vuonna 2008 valmistuneen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset. Arviointiselostuksessa on esitetty, että haitallisia meluvaikutuksia vähennettäisiin toiminnan ajoittamisella ja suojarakenteilla. Alueella olisi käynnissä vain yksi melua aiheuttava toiminta kerrallaan, toiminta rajoitettaisiin arkipäiväaikaan eikä kesäja heinäkuussa murskattaisi alueella. Melun ja pölyn leviämistä voidaan vähentää sijoittamalla murskauslaitteisto syvennykseen sekä suojatelttaan. Lisäksi tontin koillis- ja lounaisreunalle voidaan rakentaa meluvallit, joiden korkeus on noin 6 metriä. Myös massojen varastointikasat sijoitetaan niin, että ne toimivat samalla suojavalleina. Nyt esitetyn meluntorjuntasuunnitelman lukuisat puutteet heikentävät sen luotettavuutta ja vaikeuttavat arviointia tarvittavien toimenpiteiden riittävyydestä. Tausta- ja kontrollipisteiden mittauksia ei oletettavasti ole tehty ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti, sillä esimerkiksi tiedot tuulen suunnasta ja nopeudesta puuttuvat. Mallinnuksen lähtötietoina ei ole ilmoitettu toiminnan tai laitteiden käyntiaikoja eikä tietoa työkoneiden ja autojen liikennöintimääristä alueella. Raportissa on sen sijaan lähtöolettamuksissa mainittu, että laskennassa on käytetty korkeampaa melulähdettä porausta, koska kallion porausta ja räjäytystä ei tehdä yhtäaikaisesti. Toimintaan ei kuitenkaan kuulu poraus eivätkä räjäytykset. Melukartoissa ei ole selkeää mitta-asteikkoa meluvyöhykkeille eikä melun laatua ole ilmoitettu. Mittaustulosten epävarmuudesta ja tilastollisesta luotettavuudesta ei ole mainintaa. Alueella suoritetaan myös teräsponttien käsittelyä. Teräsponttien uraan kiinnittyneen maa-aineksen tai lumen irrottamiseksi pontit nostetaan nippuna ylös ja tiputetaan maahan. Tämä melu on luonteeltaan iskumaista samoin kuin suurten lohkareiden rikotuksesta aiheutuva melu. Suunnitelmassa väitetään, että näillä etäisyyksillä melu ei ole iskumaista väitettä sen enempää perustelematta. Vantaan ympäristölautakunta edellyttää YIT Rakennus Oy:n laativan uuden suunnitelman lausunnon ja päätöksenteon pohjaksi. Melumittauksia ei ole tehty ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti eikä suunnitelma täytä meluntorjuntaa koskevan lupamääräyksen vaatimuksia. Kirjelmä AA, BB ja CC ovat toimittaneet 19.5.2013 päivätyn kirjelmän. Siinä todetaan, että YIT on toimittanut melunmittauksia Riipilässä, Kalmarintien ja Lehtimäentien päässä. Lehtimäentie, Peltola on väärä paikka melunmittaukselle, koska melu menee siinä kohtaa yli. Melu on huomattavasti suurempi Lehtimäentie 10, 12, 14 ja 9:ssä, koska niistä on suora näköyhteys YIT:n Aurinkokalliolle. He toivovat, että asiaan saadaan oikaisu.

13 Vastine Luvan hakija on toimittanut 4.6.2013 päivätyn vastineen, jossa todetaan, että YIT Rakennus Oy on tehnyt tarkennuksia lausuntojen mukaisesti meluntorjuntasuunnitelmaan. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon esitetään vastineena seuraava: Meluntorjuntasuunnitelmaan on liitetty leikkauskuvat (vaihe 1 a. ja vaihe 2 a.) melulaskennasta. Kuvat osoittavat melun leviämistä kontrollipisteen esimerkeissä 1 a. ja 2 a. Kuvista on nähtävissä, korkeusasema +0 m vastaa melutasoa 21 db A (esim. 1 a.) tai 29 db A (esim. 2 a.). Laskelmiin on valittu korkeustasoksi 0 m = noin 40 m. Jotta voidaan määrittää kontrollipisteen 2 melutaso, tulee kuvassa katsoa kohta +0 m. Melun lähde on tasolla +45 m, joten melu leviää mittauspisteessä 2 ylempänä kuin asuinalue sijaitsee. Myös olemassa oleva maisemointi ja meluvalli suojelevat asuintaloja melusaasteelta. Mittaukset tehtiin Ympäristömelun mittaaminen 1995 ja Nordtest method (NT ACOU 080) ohjeiden mukaisesti. Ympäristömelun mittaaminen 1995 kappaleen 4.4.3 mukaan melua tulisi mitata vähintään 10 minuutin jaksoissa, mutta samassa kappaleessa mainitaan, että jos melu pysyy samanlaisena koko ajan, voidaan mittausaikaa pienentää. Nordtest method (NT ACOU 080) ohjeessa suositellaan vakaan melun mittaamista minuutin ajan. Tästä syystä mittausaika valittiin taustamelun ja liikennemelun mittaamiseen. Ponttien pudotuksen aikana melua mitattiin koko prosessin ajan. Laitteisto on esitettynä meluntorjuntasuunnitelmassa. Lisäksi suunnitelmaan on liitetty laitteiston tiedot. Suunnitelmassa esitettyyn melumallinuksen laskentaparametriin on mainittu mittauslaite (Sound level meter Class 1 Rion NL-52), tarkkuusluokka (luokka 1). Iskumaisuus ja kapeakaistaisuus on otettu huomioon melun laskentaosiossa. Jos arvioitava melu on kohde- ja kuulijapisteessä impulssimaista tai kapeakaistaista, mittaus- ja laskentatulokseen lisätään +5 db korjaus ennen sen vertaamista ohjearvoon. Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon esitetään vastineena seuraava: Meluntorjuntasuunnitelmaan on lisätty: Melulaskennassa ei ole huomioitu puuston melua vaimentavaa vaikutusta eikä kiviaineksen varastokasojen melun leviämistä estävää vaikutusta. Lisäksi laskelmissa on oletettu lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Melumallinnuksen laskentaparametri taulukossa on lisättynä tuulen nopeus ja sääolosuhteet. Lähtötietoihin on lisätty toiminnan ja laitteiden käyntiajat sekä liikennöintimäärät.

14 Raportissa mainittu poraus ja räjäytys olivat jääneet tekstiin virheellisesti. Tarkoituksena on ollut esittää porauksen ja räjäytyksen sijasta äänilähteenä rikotus. Suunnitelmaan on lisätty tietoja mittauslaitteistosta. Kaikissa pisteissä on tehty useita mittauksia. Tulokset eivät eroa toisistaan yli 20 %. Tämä fakta on todiste siitä, että mittaustuloksia voidaan pitää luotettavina ja uskottavina. Melukarttoihin on lisätty mitta-asteikot ja melun laadut meluvyöhykkeille. Mittaukset on tehty Ympäristömelun mittaaminen 1995 ja Nordtest method (NT ACOU 080) ohjeiden mukaisesti. Laitteiston tiedot on lihavoitu suunnitelmaan Melumallinnuksen laskentaparametrit -taulukkoon. Myös kalibrointitodistukset on liitetty suunnitelmaan. Melulla on impulssimaisia ominaisuuksia. Mittaustaulukossa on informaatiota L Aeq -tasojen mittauksesta mittauslaitteen ollessa SLOW-asetuksella. Tämä data on pakollista, jotta voidaan suorittaa vertailua normitasoihin. Laskuissa 5 db korjaus tehtiin, jotta impulssimaisuus otettiin huomioon. Tätä korjausta ei näytetty mittaustuloksessa, jotta vältyttiin sen datan lisäyksen tuomilta ongelmilta. AA:n, BB:n ja CC:n kirjelmään esitetään vastineena seuraava: Meluntorjuntasuunnitelmaan on lisätty melumittaustulokset myös Lehtimäentie 9, 12 ja 14:n osalta. Mittaus käytiin suorittamassa useassa pisteessä Lehtimäentiellä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut YIT Rakennus Oy:n Vantaan kaupungin Riipilän kylässä sijaitsevan Aurinkokallion maa-ainesten käsittelyaluetta koskevassa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä Nro 11/0009/3, 14.1.2011 edellytetyn meluntorjuntasuunnitelman. Aluehallintovirasto hyväksyy esitetyn suunnitelman Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen Nro 11/0009/3, 14.1.2011 lupamääräyksessä 5. tarkoitetuksi meluntorjuntasuunnitelmaksi. Aluehallintovirasto täydentää YIT Rakennus Oy:n toimintaa koskevaa ympäristölupaa No YS 1252, 12.10.2009 muuttamalla lupamääräykset 4., 5., 19. ja 25. kuulumaan seuraavasti (muutokset alleviivattu). 4. Murskauksesta, seulonnasta, teräsponttien ja tukikaluston liikuttelusta, maiden vastaanotosta, sekä valmiiden tuotteiden lastauksesta Iiikenne mukaan lukien, aiheutuva melutaso L Aeq ei saa ylittää päivällä klo 7.00 20.00 lähimmissä melulle alttiissa kohteissa melutasoa 55 db.

15 Murskauslaitos ja rikotusasema on sijoitettava ympäröivään maastoon nähden mahdollisimman matalalle tasolle ja lähelle alueella olevia maaaineskasoja siten, että voimakkain ääni ei lähde lähimpien asuinkiinteistöjen suuntaan. Louheen murskauslaitoksen ja rikotusaseman korkeusasema on laskettava vähintään 2 metriä nykyisestä tasosta tasolle +44 m. Korkeusasema on laskettava 31.10.2013 mennessä. Murskaimen alle on sijoitettava kumimatto, joka vähentää koneen aiheuttamaa tärinää ja melun kantautumista ympäristöön. Lisäksi murskattavien ainesten pudotuskorkeus on säädettävä siten, että kiviaineksen tai kantojen syötöstä aiheutuva melu on mahdollisimman pieni. Murskattavat kiviainekset, kannot ja valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. Teräsponttien käsittely on suoritettava mahdollisimman lähellä meluvallia. 5. Meluesteenä toimivaa meluvallia on korotettava meluntorjuntasuunnitelman mukaisesti nykyisestä vähintään 4,5 metrillä tasolle +54,5 m +51.5 m. Meluvalli on korotettava 31.10.2013 mennessä. 19. Toiminnasta aiheutuva melutaso on mittava 6 kuukauden kuluessa meluvallin korottamisesta ja korkeusaseman laskemisesta louheen murskauksen ja maa-ainesten seulonnan ollessa käynnissä. Lisäksi on mitattava teräsponttien käsittelystä aiheutuvat melutasot. Mittaus on suoritettava vähintään tilojen Rosbacka (092-416-4-6) sekä Peltola (092-416-4-497) asuin- ja oleskelualueilla. Mittaukset on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Mittausten yhteydessä on arvioitava, onko melu impulssimaista lähimmässä melulle alttiissa kohteessa. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaustuloksiin on merkittävä mahdollisuuksien mukaan laitoksen toiminnasta riippumattomista melulähteistä aiheutuvat melupiikit. Mittaussuunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen viimeistään yhtä kuukautta ennen mittausten aloittamista. Mittaustilanteen on vastattava normaalia murskaus- ja seulontatoimintaa ja teräsponttien käsittelyä. Mittausraporttiin on merkittävä, mitkä työvaiheet olivat käynnissä mittausajanjaksolla ja missä kohdassa toiminta-aluetta. Mittaustulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti sekä mittaustulosten perusteella laadittu meluntarkkailuohjelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Melumittaus on uusittava, jos louheen murskaus- tai maa-ainesten seulontapaikkaa merkittävästi muutetaan alueella.

16 25. YIT Rakennus Oy:n on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat murskauslaitosta, teräsponttien käsittelyä sekä maa-ainesten vastaanottoa ja käsittelyä koskevat tiedot: alueelle tuotavan kiviaineksen ja kantojen määrä (t/a) murskatun kiviaineksen määrä (t/a) murskattujen kantojen määrä (t/a) vastaanotetun maa-aineksen määrä (t/a) ja alkuperä [ poisto] kalenterivuoden lopussa alueella varastoitavana olevat ainekset, laatu ja määrä (t/a) murskauslaitoksen käyntiajat ja ajankohdat seulontapäivien määrä teräsponttien käsittelypäivien määrä käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a) laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt ilmaan (t/a), enimmäispäästö (mg/mj), päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät päästö (mg/mj), päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten edustavuodesta mahdolliset häiriö- ja poikkeustilanteet. Raporttiin on liitettävä pinta- ja pohjaveden tarkkailutulokset, tiedot murskauslaitoksella muodostuneista, varastoiduista sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetutuista jätteistä ja tiedot vaarallisista jätteistä, niiden laadusta, määrästä ja varastoinnista sekä edelleen toimittamisesta. lisäksi raporttiin on liitettävä mahdollisesti valvontaviranomaisen edellyttämät pölyn tai melun lisätarkkailutulokset. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää ympäristölupaa luvassa velvoitettujen lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisten selvitysten perusteella. Selvitysten käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin lupamenettelyä koskevia säännöksiä. Kyseessä on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen Nro 11/0009/3, 14.1.2011 lupamääräyksessä 5. edellytetyn meluntorjuntasuunnitelman hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Tässä päätöksessä on muutettu lupamääräyksiä 4. ja 5. siten, että toiminnasta aiheutuva melu alittaa määräyksessä 4. asetetun raja-arvon. Luvan saaja on velvoitettu mittaamaan suunnitelman mukaisesti tehtyjen melunrajoittamistoimenpiteiden jälkeen toiminnasta aiheutuvat melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa sekä raportoimaan mittaustulokset ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle.

17 Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti niihin tehtyine muutoksineen YIT Rakennus Oy:n toiminnan alueella voidaan katsoa täyttävän edelleen luvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten perustelut Määräykset 4. ja 5. Määräykset on annettu lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman meluhaitan ehkäisemiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Melutasoa koskeva määräys on annettu ottamalla huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7.00 22.00) 55 db. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista mainittuun ohjearvoon. Aikoinaan 31.3.2009 vireille tulleessa ja myöhemmin täydennetyssä ympäristölupahakemuksessa esitettiin, että alueelle suunnitelluista toiminnoista melua aiheuttavat eniten louheen ja kantojen murskaus. Lisäksi teräsponttien ja tukimateriaalien käsittelystä todettiin, että se suoritetaan huolellisesti pyöräkuormaajalla tai kurottajalla, jotta arvokkaat materiaalit, reunojen liitosurat, eivät vahingoitu. Pontit ja palkit varastoidaan erillisten varastointitelineiden päälle, joten niitä ei pudoteta toistensa päälle. Näin ollen tällaisesta syntyvien iskuäänien esiintyminen on erittäin harvinaista. Meluntorjuntasuunnitelman mukaan suurin melua aiheuttava toimenpide on teräsponttien käsittely. Ponttinippu nostetaan ylös ja pudotetaan maahan, jotta pontin uraan kiinnittynyt maa-aines tai lumi irtoaa sen pinnasta ennen katkaisua. Teräsponttien käsittelyn lisäksi toiminnanharjoittaja suorittaa YIT Rakennus Oy:n rakennuskohteista tuotavan louheen murskausta. Meluntorjuntasuunnitelman mukaan korkein kokonaismelutaso on Kalmarintie 12:ssa. Lehtimäentie 13:ssa kokonaismelutaso on alhaisempi eikä ylitä määräyksen 4. mukaista raja-arvoa. Melunmittaus- ja laskentatulosten perusteella eri toiminnoista syntyvää melua voidaan torjua korottamalla olemassa olevaa meluvallia noin 4,5 metriä sekä laskemalla louheen murskaus- ja rikotusasemien korkeusasemaa 2 metrillä nykyisestä tasosta. Näiden meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeen käsittelytoiminnasta aiheutuva melutaso on lähimmillä häiriintyneillä kiinteistöillä alle raja-arvon 55 db. Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi. Edelleen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimusten täyttymiseksi on välttämätöntä, että toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen rajoitetaan

18 mahdollisimman vähäiseksi kohtuullisuusnäkökohdat kuitenkin huomioon ottaen. Muutetuilla määräyksillä varmistetaan, että määräyksen 4. melutason (L Aeq ) raja-arvo alittuu. Toiminnasta aiheutuvan melutason seuraamisesta ja määräyksen 4. raja-arvon valvonnasta on annettu lisäksi määräys 19. Murskauslaitoksen ja rikotusaseman korkeusaseman laskeminen ja meluvallin korottaminen ovat ympäristönsuojelulain 4 :ssä tarkoitetun ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaista. Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvan melun leviämisen ehkäisemiseksi ja laitoksen toiminnasta aiheutuvan häiritsevän melun vähentämiseksi lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä. Laitoksella toteutettavat meluntorjuntatoimenpiteet täyttävät luvan myöntämisen edellytykset. (YSL 4, 43, NaapL 17, YSA 37, VNp 993/1992) Määräys 19. Melun uusintamittaukset ovat tarpeen tämän päätöksen perusteiden oikeellisuuden varmistamiseksi ja lupamääräyksen 5. riittävän valvonnan järjestämiseksi sekä laitoksen huolellisen käytön varmistamiseksi. Melumittaus ja meluntarkkailuohjelma ovat tarpeen myös viimeistään 31.12.2015 mennessä jätettävän lupamääräysten tarkistamishakemuksen ajantasaisten melutietojen varmistamiseksi. (YSL 5, 43, 46 ) Määräys 25. Teräsponttien käsittelypäivien määrä on lisätty raportoitaviin tietoihin valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 46 ) VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA KIRJELMÄÄN YIT Rakennus Oy on omalta osaltaan vastannut lausuntoihin ja kirjelmään. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut huomioon lausunnoissa ja kirjelmässä esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 28, 31, 41, 42, 43, 46, 52, 53, 54, 55, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä ei peritä maksua.

19 Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan luvan, ilmoituksen tai muun lupaasian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen kohdan 2.1 maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 25 tuntia. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 4 :n 3 momentin mukaan tuomioistuimen muutoksenhaun johdosta uudelleen käsiteltäväksi palauttaman asian käsittelymaksusta vähennetään, mitä samassa asiassa aikaisemmin annetusta alueellisen ympäristökeskuksen päätöksestä on peritty. Uudenmaan ympäristökeskuksen 12.10.2009 YIT Rakennus Oy:n Aurinkokallion maaainesten käsittelyalueen toiminnalle myönnetystä ympäristölupapäätöksestä No YS 1252 on peritty lupamaksua 4 380 euroa. Näin ollen tämän lupaasian käsittelystä ei lupamaksua enää peritä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös YIT Rakennus Oy PL 36 00621 Helsinki Jäljennös päätöksestä Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Vantaan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) AA Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Vantaan kaupungin ja Nurmijärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla.

20 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITE Valitusosoitus Pekka Häkkinen Arja Johansson Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Arja Johansson.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 1.8.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.