Rovakaira Lapista - luonnollisesti

2008 VUOSIKERTOMUS

Rovakaira Lapista - luonnollisesti Rovakaira Oy Y-tunnus: 1637865-7 Kotipaikka: Rovaniemi Suunnittelu: Sirpa Ojala Kuvat: Sirpa Ojala Rovakaira s. 8,16 Rainer Hiuspää s. 3, 16 alh.vas, 20 Painatus: Pohjolan Painotuote Oy Paperi: kansi: Galerie Art Silk 250g sisus: Galerie Art Silk 130g Takakansi: Kauppakeskus Revontuli Kuvituksena Lapin taivasta Sivu 1 auringonpimennys 1.8.2008

Sisältö Jakelualue ja toimintavuosi lyhyesti... 2 Toimitusjohtajan katsaus... 3 Katsaus toimintoihin...4-6 Sähkönjakelutoiminta Asiakaspalvelu ja markkinointi Sähkön vuotuinen keskeytysaika Verkostoinvestoinnit ja toiminta eri kuntien alueilla Yrityshallinto...6-7 Omistussuhteet Yhtiökokous Tilintarkastus Jäsenyydet ja osakkuudet Toimitusjohtaja Prokuristit 1 Henkilöstöhallinto... 7 Henkilöstö Tulospalkkaus Henkilöstön kehittäminen Toimintakertomus ja tietoja tilinpäätöksestä...8-14 Hallituksen toimintakertomus...8-9 Tunnuslukuja... 9 Hallinto ja tilintarkastajat... 10 Tuloslaskelma... 11 Tase... 12 Rahoituslaskelma... 13 Tilinpäätöksen liitetietoja...13-14 Organisaatio 31.12.2008... 15 Kuvia vuoden varrelta... 16 Karttaliite... 17 (Suluissa vuoden 2007 luvut)

Jakelualue Toimintavuosi lyhyesti - Käyttöpaikkojen määrä lisääntyi 459:llä - Jakeluverkon siirto kasvoi 7 %, lämpötilakorjattu kasvu oli 3,1 % - Pääkonttori muutti Revontuleen yhdessä Rovaniemen Energia Oy:n ja Energiapolar Oy:n kanssa 2 2008 2007 Liikevaihto, milj. 11,9 10,9 Liikevoitto, milj. 1,2 0,5 Tilikauden voitto, milj. 0,8 0 Sähkön siirto asiakkaille, GWh 504 470 Henkilöstön määrä 31.12. 70 71 Käyttöpaikkoja 31.12. 27 628 27 108

Toimitusjohtajan katsaus Rovakaira Oy jatkaa vuonna 1947 perustetun yhtiön perinteitä. Vanha Rovakaira jakaantui vuonna 2001 kolmeksi uudeksi yhtiöksi, joista Rovakairan Tuotanto Oy on merkittävä sähköntuotannon omistaja ja Kittilän Alueverkko Oy on yhteisomistuksessa eräiden naapuriyhtiöidemme kanssa keskeinen alueverkon haltija Länsi-Lapin sähköhuollon takaajana. Rovakairan liikevaihto vuonna 2008 kasvoi yli 9 % ja oli 11,9 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui 0,8 miljoonaa euroa. Tulos mahdollistaa omistajatavoitteiden mukaisen osingonjaon. Yhtiön investoinnit olivat 5,5, miljoonaa euroa, josta suurin osa oli verkostoinvestointeja. Investoinnit ovat tulevina vuosina kasvussa uudissähköistyksen aikana rakennetun verkoston ikääntyessä. Lisäksi asiakkaiden kulutusta rekisteröivä mittarointi joudutaan uusimaan nopeassa tahdissa seuraavien vuosien aikana, koska pitkään valmistelussa ollut asetus sähkömittarien kaukoluvusta ja tuntitietojen tallennuksesta astuu voimaan maaliskuussa 2009. Sähkön siirto asiakkaille ylitti ensimmäisen kerran yhtiön historiassa 500 miljoonaa kilowattituntia. Kaksikymmentä vuotta sitten vuonna 1988 ylitettiin ensimmäisen kerran 250 miljoonaa kilowattituntia. Kasvu toimialueellamme on jatkunut voimakkaana pitkään. Tähän on ollut syynä matkailun muuttuminen yhdeksi maakuntamme elinvoiman ja kasvun veturiksi. Ilahduttavaa on ollut myös perinteisen kaivosalan uudelleen elpyminen. Sähkön kulutuksen kasvu toimialueellamme ei ole johtunut tuhlailusta vaan sähköä on käytetty yhtenä tuotannontekijänä elinkeinorakenteen monipuolistuessa ja luodessa hyvinvointia jakelualueellemme. Vuoden aikana yhtiössä pyrittiin ja osin päästiin merkittäviin toiminnallisiin muutoksiin. Huhtikuussa muutimme kauppakeskus Revontuleen yhteisiin tiloihin Rovaniemen Energian ja Energiapolarin kanssa. Muutto on ensivaiheen totuttelun jälkeen tuonut konkretiaa moniin yhteistyökaavailuihin. Asiakaspalvelun, kirjanpidon, palkkahallinnon ja laskutuksen osalta yhteistyö ja tehokkuuden sekä kustannussäästöjen hakeminen on lähtenyt hyvin liikkeelle. Verkonrakennuksen ja urakoinnin suunniteltu yhteistyö ei edennyt valmistellulla tavalla vaan Rovaniemen Verkko vetäytyi hankkeesta joulukuussa 2008. Omistajakuntamme Rovaniemi, Kittilä ja Sodankylä valmistelivat vuoden aikana energiapoliittisen omistajastrategiansa tulevien vuosien ohjenuoraksi omistuspiiriinsä kuuluville yhtiöille. Strategia siirtyy valmistelusta kuntien käsittelyyn ja myöhemmin tietenkin yhtiöiden tulevan toiminnan keskeiseksi ohjaajaksi. Rovakaira-yhtiöiden osalta strategiatyö osoitti aikanaan tehtyjen liiketoimintajärjestelyjen ja yhtiöitysten olleen hyvin harkittuja ja luoneen perustaa tämän hetkenkin sähkömarkkinoilla menestymiseen. Maailmantalouden finanssikriisistä alkaneet ongelmat alkoivat syksyllä näkyä nopeasti reaalitalouden puolella. Tulevaisuus on aina erilaisten epävarmuustekijöiden takia jonkin verran sumea, mutta tätä kirjoitettaessa ollaan vielä umpisumussa. Jakelualueellamme työttömyyden pitkään jatkunut lasku pysähtyi ja ensimmäiset lomautukset ja irtisanomiset uutisoitiin. Merkit maksuvaikeuksien kasvusta ja uusien liittymien määrän pienenemisestä olivat loppuvuodesta selkeitä. Henkilöstön rekrytoiminen ja organisaation kehittäminen sekä tulevien toimintamallien valmistelu jäivät viime vuonna keskeneräisiksi. Pitkäjänteinen panostaminen näihin tekijöihin on ensisijaisen tärkeää varmistaaksemme toimintamme laadun ja tehokkuuden säilymisen tulevaisuudessakin. Siirtohintamme ovat edelleen eräät valtakunnan edullisimmista, sähkölämmittäjälle jopa edullisimmat koko maassa. Sähkölämmityksen reilu ja tasapuolinen kohtelu suhteessa muihin lämmitysmuotoihin on haja-asutusalueella asuvien kannalta välttämätöntä. Vaihtoehtoiset lämmitystavat ovat vähissä. Pohjoinen ilmasto on opettanut automaattisesti 3 olemaan säästäväinen ja rakentamaan siten, että eristyskerroksia taloissa on usein minimivaatimuksia enemmän. Lisärasitusta hintoihin tuntuu tulevan lainsäädännön kautta jonkinlaisena automaattina. Uusiutuvan energian markkinoille pääsyn tukemiseksi tarvittavat ns. syöttötariffit ovat seuraava pakollinen rasitus siirtohinnassa. Siirtohintaan lisättävän veronluonteisen maksun kohdistamisessa toivoisi lainsäätäjän osoittavan kerrankin alueellista ja sosiaalista tasapuolisuutta jakamalla maksurasitus erityisesti kuluttajaasiakkaille tasasuuruisena kaikille sähkönkäyttäjille eikä kulutukseen sidottuna. Tosiasiahan on, että kylmä ilmasto ja talouden asukasmäärä vaikuttavat olennaisesti energiankäyttöön. Teollisuuden ja liike-elämän osallistuminen maksuun on sitten toinen problematiikka. Yhtiön toimitusjohtaja Hannu Haase jäi syksyllä eläkkeelle kahdenkymmenenyhdeksän vuoden työrupeaman jälkeen. Tuona aikana sähköala muuttui perusteellisesti sähköhuollosta sähkömarkkinoiksi. Hannu Haasen johdolla Rovakaira Oy:tä on kehitetty siten, että se voi olennaisilta resursseiltaan vahvana yhtiönä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Lausun tästä lämpimät kiitokseni edeltäjälleni. Samoin kiitän yhtiön hallintoa, henkilöstöä ja muita sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä. Tapio Jalonen Toimitusjohtaja

Katsaus toimintoihin Sähkönjakelutoiminta Sähköä siirrettiin jakelualueemme asiakkaille 504 miljoonaa kilowattituntia. Kulutus kasvoi edellisvuodesta yli 7 prosenttia. Kuukausien keskilämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeita varsinkin talvikuukausina. Koko vuoden keskilämpötila oli pari astetta keskimääräistä lämpimämpi. Kasvu tuli lähinnä uusista asiakkaista ja erityisesti kaivostoiminnan kasvaneesta kulutuksesta. Jos vuoden keskilämpötila olisi ollut pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen, sähköä olisi siirretty noin 32 miljoonaa kilowattituntia enemmän. Vuoden lopussa asiakkaita oli 27 628, määrä kasvoi 520:lla (1,9 %). Käyttöpaikkojen määrän muutos vuoden aikana: Käyttöpaikat vuoden alussa 27 108 Uudet käyttöpaikat 553 (joista tilapäisiä, esim. työmaasähkö tms.61) Puretut käyttöpaikat -33 Käyttöpaikkoja vuoden lopussa 27 628 Siirtohintoja nostettiin 1.1.2008 alkaen 10 prosenttia. Sähköveron korotuksen vaikutus oli yli puolet kokonaiskorotuksesta; veronmuutos vietiin suoraan energiamaksuihin. Lisäksi korotettiin jonkin verran Kuukauden keskilämpötilat 2008 kiinteitä maksuja vuosituloksen lämpötilariippuvuuden pienentämiseksi. Rovakairan siirtohinta on sähkölämmittäjille edelleen Suomen edullisin ja muissakin käyttäjäryhmissä hintataso on muutaman edullisimman joukossa. Energiamarkkinaviraston (EMV) mukaisessa uuden valvontajakson tehokkuuslaskennoissa saavutimme hyvän tehokkuuden. Hämmennystä herättivät yleisestikin alalla tehokkuuden laskentamenetelmät ja niihin liittyvät kategoriset kustannusten leikkaustavoitteet. Asiakaspalvelu ja markkinointi Olimme mukana monissa toimialueen tapahtumissa. Rakentajamessuilla osastollamme oli kävijöitä noin 1 500 ja joulukodalla kävi lähes 1 500 asiakasta. Järjestelyt tehtiin yhteistyönä Energiapolarin ja Rovaniemen Energian kanssa. Yläasteiden yhdeksäsluokkalaisille suunnattua energia-alan tietoutta kerroimme 500 koululaiselle. Asiakaspalvelun osalta vuoden aikana kehitettiin määrätietoisesti yhteistyötä Rovaniemen Energian kanssa. Yhteinen palvelupiste uusissa tiloissa Revontuli kauppakeskuksessa aloitti huhtikuussa. Avoimien ovien päivänä avajaisten yhteydessä 4 kävi 1 000 asiakasta. Tulevassa toimintamallissa yhtiörajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan parantaa palveluja kustannustehokkaasti. Asiakkaamme saavat kaikkia sähkön jakeluun ja myyntiin liittyviä neuvonta-, laskutus- ja myyntipalveluja kaikissa toimialueemme kunnissa paikallisessa toimipisteessämme. Osittain omistamamme myyntiyhtiö Energiapolar Oy käyttää samaa palveluverkostoa, jolloin asiakas saa kustannustehokkaasti kaiken tarvitsemansa palvelun yhdestä paikasta. Useiden energiayhtiöiden yhteinen asiakastietojärjestelmä on vielä toteutusvaiheessa. Valmistuessaan järjestelmä tuo lisää tehokkuutta ja parantaa palvelun laatua vajaalle 150 000 asiakkaalle. Lisäksi yhtiöiden välinen laajempi yhteistyö asiakkaiden kattavan palvelun hyväksi tulee mahdolliseksi. Tasauslaskun yhteydessä olemme lähettäneet asiakkaille entiseen tapaan raportin asiakkaan sähkön kulutuksen kehityksestä. Lämmitystarveluku oli vain noin 90 % keskimääräisen vuoden lukemasta. Sähkön vuotuinen keskeytysaika Asiakkaamme joutuivat verkostovikojen vuoksi olemaan keskimäärin 1,5 (1,2) tunnin ajan ilman sähköä. Tämä keskeytysaika aiheutui 99-prosenttisesti suurjännitevioista. Huolto-, korjaus- ja kytkentätöiden vuoksi keskeytyi sähkönjakelu asiakkailta yhteensä noin 0,9 tunnin ajaksi. Kokonaiskeskeytysajaksi tuli näin 2 tuntia 24 minuuttia. Suurjänniteverkossa oli vikoja vähemmän kuin edeltävällä kymmenvuotiskaudella keskimäärin. Suurjännite- ja pienjänniteverkoston huolto-, korjaus- ja kytkentätöiden keskeytyksistä asiakkaille aiheutuvaa haittaa on pyritty vähentämään ennakkoon postitetuilla asiakaskohtaisilla tiedotekorteilla. Keskeytyskortteja lähetettiin 9 273. Suurjänniteverkon sähkönjakelu keskeytettiin rakennus- ja kunnossapitotöiden vuoksi 199 (256) kertaa. S u u r j ä n n i t e verkostossa oli kaikkiaan 765 (809) vikaa. Sähkö-

asemien pika- ja aikajälleenkytkennän automatiikka selvitti näistä 90 %. Korjaustoimenpiteitä vaati 80 (92) vikaa. Pisin suurjännitevika oli 13 tuntia 13 min. Sen aiheutti 20 kv:n pylvään haruksen katkeaminen, jonka seurauksena myös pylväs katkesi. Toiseksi pisin suurjännitevika oli 9 tuntia 55 minuuttia. Sen aiheutti pylväsmuuntamon tukieristimen katkeaminen. Lyhyitä, ohimeneviä vikoja, räpsyjä (kesto alle yksi sekunti), oli vähemmän kuin edellisvuonna. Heinä- ja elokuulle niistä ajoittui vain 31 %, mikä on selkeästi vähemmän kuin pahoina ukkosvuosina. Vuoden aikana tuhoutui seitsemän jakelumuuntajaa. P i e n j ä n n i t e verkoston vikamäärä oli 124 (130). Ulkopuoliset aiheuttivat 27 % verkon vioista ja rakenne- ja hoitoviat aiheuttivat 28 %. Verkon vioista 30 % oli ohimeneviä (korjaantuivat sulakkeenvaihdolla). 15 % pienjännitevioista aiheutui muista, kuin edellä mainituista syistä. Pienjänniteverkon vikoja on ollut viime vuosina keskimäärin 120. Olemme valtakunnallisen suosituksen mukaisesti sitoutuneet maksamaan ns. räpsyhyvityksiä niille asiakkaille, joilla lyhytaikaisia keskeytyksiä on suositusrajoja enemmän. Muut yhtiöt eivät ole näihin korvauksiin sitoutuneet, vaan ovat käyttäneet korvauksia ainoastaan satunnaisesti asiakasreklamaatioiden yhteydessä. Rovakaira Oy:n alueella lyhytaikaisten keskeytysten suositusraja ylittyi 508 asiakkaalla vuonna 2008. Lain mukaan asiakas saa korvausta yli 12 tunnin keskeytyksistä. Rovakaira Oy on laajentanut vapaaehtoisesti korvausvastuutaan valtakunnallisen suosituksen mukaisesti kaikkiin normaaliolosuhteiden yli 8 tunnin jakeluverkkovikoihin. Korvaukset maksetaan automaattisesti ilman asiakasreklamaatiota. Vuonna 2008 korvauksia maksettiin 78 asiakkaalle. Kaikessa toiminnassaan Rovakaira pyrkii hyvään latuun ja tavoite on, että toiminnan kehittämisen ansiosta korvauksia jouduttaisiin maksamaan mahdollisimman vähän. Siirtohinnat 20 000 kwh/a 1.1.2009 Uudet sähkönkäyttöpaikat alueittain 2008 Asiakkaan vuotuinen sähkötön aika tuntia/vuosi - osittain varaava sähkölämmitys L2 (verkkoyhtiöt: kaikki Lapin sekä Suomen suurimmat) Rovakaira Oy 2,69 snt/kwh Rovaniemen Verkko Oy Haukiputaan Sähköosuuskunta Muonion Sähköosuuskunta Tornionlaakson Sähkö Oy KENET Oy Kuopion Energia Oulun Energia Siirto ja Jakelu Tampereen Sähköverkko Oy Turku Energia Sähköverkot Oy Koillis-Lapin Sähkö Oy Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelu Rantakairan Sähkö Oy Fortum Espoo Oyj Tenergia Oy Pori Energia Sähköverkot Oy Rauman Energia Oy Vaasan Sähköverkko Oy Inergia Oy Seiverkot Oy Porvoon Sähköverkko Oy LE-Sähköverkko Tornion Energia Oy KSS Verkko Oy JE-Siirto Oy Kymenlaakson Sähköverkko Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Vantaan Energia Oy Utsjoen Sähköosuuskunta Kemin Energia Oy Vattenfall Verkko Oy Keminmaan Energia Oy Helen Sähköverkko PKS-sähkönsiirto Savon Voima Verkko Oy Järvi-Suomen Energia Oy Enontekiön Sähkö Oy Kainuun Sähköverkko Kantaverkon häiriöt ei mukana (yleensä niiden merkitys on vähäinen) 1999 tammikuun ennätyspakkaset 2003 myrsky, lumi- ja jääkuorma 2005 lumi- ja jääkuorma 2006 tammikuun tykkylumi 5 Sj-viat, poikkeukselliset (kuvatekstissä selvitys) Pj-viat ja keskeytykset Sj-työkeskeytykset Sj-vikojen aiheuttamat

Verkostoinvestoinnit ja toiminta eri kuntien alueilla Verkostoon investoitiin lähes 4 miljoonaa euroa. Luoston 110 kv johto ja sähköasema oli vuoden suurin investointi. Sähkön laatu ja kokemukset puupylväiden käyttöiästä osoittavat verkoston todellisen eliniän olevan aiemmin arvioitua pidemmän. Verkoston elinikä on selvitystemme ja kokemuksemme mukaan haja-asutusalueella ja pohjoisen kylmissä olosuhteissa pidempi kuin maan keskimääräisissä olosuhteissa. Tämä johtuu mm. lämpötilan vaikutuksesta lahon etenemiseen sekä pohjoisen puun tiukkasyisestä rakenteesta. Lisäksi haja-asutusalueella uusintainvestoinnit eivät yleensä ole kannattavia kesken verkoston mekaanisen elinkaaren. Rakentaminen oli vilkasta Kittilässä ja entisen Rovaniemen maalaiskunnan alueella. Kaikkiaan uusia sähkönkäyttöpaikkoja liitettiin viime vuonna 459, joista Kittilässä 266 ja Rovaniemellä 133 käyttöpaikkaa. Levin kaava-alueilla rakennettiin sähköverkkoa muun muassa golfkentän, Atrin ja Taalon alueilla. Suuria rakennustöitä olivat myös Levin hissien lumetusjärjestelmien laajennukseen liittyvät työt sekä Koutalaen hotellin liittäminen. Yhteistyö Suurikuusikon kaivoksen kanssa jatkui tiiviinä. Rakensimme kaivoksen sisäistä sähköverkkoa ja kasvatimme näin määrätietoisesti osaamistamme kaivosprojektien sähkönjakeluverkkojen toimittajaksi. Rovaniemellä verkostotöitä tehtiin kaikkialla kunnan alueella. Liittymiä tuli eniten Saarenkylän alueelle, mutta ympäri kuntaa sähköverkkoon liitettiin erityisesti vapaa-ajan asuntoja. Haja-asutusalueiden sähkönjakelua varmistettiin uusimalla 20 kv yhteyksiä. Merkittävimmät uusinnat olivat Ounasjokivarressa sekä Jaatilassa. Sodankylän alueella Luostolle valmistui uusi 110/20 kv sähköasema, joka parantaa matkailukeskuksen sähkönjakelun varmuutta merkittävästi. Jakeluhäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi jatkettiin verkoston määräaikaistarkastuksia ja koko 20 kv jakeluverkko tarkastettiin perinteisellä kevättalven kelkkapartioinnilla. Partiointitarkastuksissa havaittiin 750 verkostorakenteisiin kohdistuvaa huomautusta ja 630 johtoalueen puuston raivauskohdetta. Ne kirjattiin kunnossapitotyöohjelmaan ja aikataulutettiin kiireellisyystarpeen mukaan. Raivaustyökohteet sisälsivät johtoalueiden alustaraivauksia, levityksiä ja oksintaa sekä reunapuiden poistoa. Määräaikaisissa muuntopiiritarkastuksissa tehtiin maadoitusmittaukset ja noin 100 km vuosittaisia pienjänniteverkon tarkastuksia johtoalueraivauksineen. Yrityshallinto % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 39,9 Rovaniemen kaupunki Omistussuhteet 28,6 Kittilän kunta 25,7 Sodankylän kunta 5,1 Noin 1700 yksityistä osakkeenomistajaa Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin Arktikumissa Rovaniemellä 13.3.2008. Kokouksessa oli edustettuna yhteensä 1 016 489 osaketta. Puheenjohtajana toimi Seppo Maula Kittilästä. Kokouksessa muutettiin yhtiöjärjestystä, mm. lakkautettiin hallintoneuvosto. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 12 pykälässä mainitut asiat sekä päätettiin hankkia omia osakkeita. Tilintarkastus Varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young, vastuullisena tilintarkastajana Anne Räisänen, KHT. 6

Jäsenyydet ja osakkuudet Rovakaira Oy on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Energiateollisuus ry, Sener, Pohjois-Suomen sähkölaitosten kehittämisyhdistys, Lapin Kauppakamari, Lapin läänin pelastusliitto ja Lapin Tutkimusseura. Yhtiö on Energiapolar Oy:n, Kymppivoima Oy:n, Lämpö Oy Juurakkotulen, Kittilän Aluelämpö Oy:n, Kittilän Alueverkko Oy:n, Rantakairan Sähkö Oy:n ja Asunto Oy Immelkotsan osakas. Prokuristit Yhtiön prokuristeina ovat olleet osastopäälliköt Raimo Jääskeläinen ja Arto Miettinen. He kirjoittavat toiminimen erikseen yhdessä toisen prokuristin kanssa. Henkilöstöhallinto Henkilöstö Yhtiön palveluksessa vakinaisessa työsuhteessa oli vuoden lopussa 70 (71) henkilöä, josta 69 (69) oli kokopäivätoimista ja 1 (2) osa-aikaeläkkeellä olevaa henkilöä. Vuoden aikana solmittiin 34 määräaikaista työsopimusta. Kuuden henkilön työpanos valvomossa on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella Energiapolar Oy:lle. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneita poissaoloja oli 5,3 (4,0) % säännöllisestä työajasta. Tapaturmia sattui 7 kpl (8), tapaturmaindeksi oli 59,2. Tulospalkkaus Yhtiöllä on ollut käytössä tulospalkkaus vuodesta 1992 lähtien. Yhteisenä tavoitteena on ollut yhtiön tuloksen parantaminen budjetoidusta kustannuksia karsimalla ja ulkopuolisia urakoita hakemalla. Henkilökunnalla oli yhteisiä toiminnallisia tavoitteita, joilla kannustettiin hakemaan yhteistyöhyötyjä naapureiden kanssa sekä kehittämään mm. tilaajatoteuttajaorganisaation toimintaa. Tulospalkkioita maksettiin myös yksikkö- ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. 7 Henkilöstön kehittäminen Toimintavuoden aikana järjestettiin kaikkiaan 70 (60) kehittämistilaisuutta, joista koulutuspäiviä kertyi 235 (294). Varsinaiseen henkilökuntaan kuuluvaa kohti käytettiin vuoden aikana 3,4 (4,3) koulutuspäivää. Atk-järjestelmien käyttöä koulutettiin 14 päivää, tuotannon ja suunnittelun kehittämistä 62 päivää ja liikkeenjohdon, hallinnon ja talouden alaa 34 päivää. Markkinointia ja tiedotusta koulutettiin 5 päivää, yhteistoimintaa ja työsuojelua 120 päivää. Lisätietoja henkilöstöstä on toimintakertomuksessa.

Toimintakertomus ja tietoja tilinpäätöksestä vuodelta 2008 Yhtiön rakenne Yhtiö harjoittaa verkkoliiketoimintaa Rovaniemen kaupungin (entinen Rovaniemen mlk alue) ja Kittilän sekä Sodankylän kuntien alueella. Yhtiössä on ollut käytössä tilaaja-tuottajaorganisaatio 1.1.2003 lähtien. Toimitusvelvollisena sähkönmyyjänä jakelualueella toimii Energiapolar Oy, jonka osakkeista Rovakaira Oy omistaa 19,25 %. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kulunut vuosi oli yhtiölle kahdeksas jakautumisen jälkeinen vuosi. Sähkönkäyttö alueella kasvoi 7 % edellisvuodesta. Käynnistyvällä kaivostoiminnalla oli huomattava merkitys sähkönsiirtomäärän kasvuun. Lämpötilakorjattuna kasvu oli 3,1 %. Vuoden 2008 keskilämpötila oli 1,9 ºC lämpimämpi jakelualueen keskimääräistä painotettua keskilämpötilaa, mikä arviolta pienensi yhtiön liikevoittoa noin 200 000. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy entisen pääkonttorin osakkeiden myyntivoitto 740 000. Sähkön siirtohintaa korotettiin 0,32 senttiä/kwh 1.1.2008. Siirtohinta oli sähkölämmitystyyppikuluttajalle Energiamarkkinaviraston tilaston mukaan maan edullisin. Myyjän vaihtoja tapahtui vuoden 2008 aikana 1 607 (1742). Yhtiön pääkonttori muutti yhteisiin tiloihin Rovaniemen Energia Oy:n kanssa kauppakeskus Revontuleen. Yhteistyötä on aloitettu asiakaspalvelun ja taloushallinnon osalta, Rovaniemen Verkko Oy:n kanssa yhteisen verkonrakennusyhtiön perustamishanke kariutui Rovaniemen Verkko Oy:n vetäytyessä hankkeesta. Yleinen tilanne sijoitusmarkkinoilla on alentanut yhtiön sijoitusten markkina-arvoa tilinpäätöshetkellä. Investoinnit ja rahoitusvälineet Vuoden 2008 investoinnit olivat kaikkiaan 5,5 milj. (3,1). Merkittävimmät investointikohteet olivat Luoston 110 kv johdon ja sähköaseman rakentaminen, yhteensä 1,4 milj., sekä valmistuvan ydinvoiman lisäosuuksien hankinta 0,5 milj. eurolla. Investoinnit katettiin kokonaan 8 omarahoituksella. Yhtiön maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Yhtiöllä ei ole korollisia velkoja. Yhtiön rahoitusvälineet on kirjattu hankinta-arvoonsa tai sitä alempaan tilinpäätöshetken markkina-arvoon. Asiakkaat Sähkönkäyttöpaikkojen nettolisäys oli 459 (539). Loma-asuntojen osuus uusista käyttöpaikoista oli 51 % (37). Loma-asuntoja rakennettiin pääosin Kittilän Levin alueelle. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 455 (426) ja taseeseen kirjattavia liittymismaksuja kertyi 1,5 milj. (1,0). Liittymishintoja korotettiin 1.1.2008 5,5 %. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Yhtiö valmistelee vuoden 2009 aikana uuteen asiakaspalvelujärjestelmään siirtymistä siten, että järjestelmä saadaan käyttöön vuonna 2010. Yhtiö on mukana määrittelemässä naapuriyhtiöiden kanssa uudelle taloushallintojärjestelmälle asetettavia vaatimuksia. Yhtiö menetti Nordean lakkauttamassa korkorahastossa lähes 0,6 milj.. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2009 arvioidaan yhtiön asiakasmäärän kasvavan 2 % ja sähkön siirtomäärän 28 %, mikäli vuosi on lämpötiloiltaan keskiarvoinen. Rovakaira Oy:n liikevaihdoksi vuonna 2009 arvioidaan 12,6 milj.. Jakelualueellamme nyt tiedossa olevat hankkeet nostavat merkittävästi sähkön siirtomäärää vuonna 2009. Rovaniemen Energian kanssa jatketaan kustannussäästömahdollisuuksien selvitystyötä.

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtiön siirtämän sähkön määrä on voimakkaasti riippuvainen lämpötiloista. Viime vuodet ovat olleet keskimääräistä lämpimämpiä, jolloin vuotuinen sähkön siirtomäärä ei ole toteutunut oletusten mukaisena. Tammikuu 2009 oli 2,7 C (5,3) keskimääräistä lämpimämpi. Mahdolliset sähköntoimituksen vikakeskeytykset pyritään minimoimaan varallaolojärjestelmällä ja ennakoimalla huoltotyöt vika-alttiisiin kohteisiin. Suurempia sähköntoimitushäiriöitä varten yhtiössä on laadittu suurhäiriövalmiussuunnitelma. Ympäristötekijät Arvio ja tunnusluvut taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut 2006 2007 2008 Liikevaihto, 1 000 11860 10 937 11 934 Liikevoitto / -tappio, 1 000 1 622 530 1 205 Liikevoitto / -tappio, % liikevaihdosta 13,7 4,8 10,1 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, 1 000 2 911 811 459 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, % liikevaihdosta 24,5 7,4 3,8 Oman pääoman tuotto, % 25,1 7,0-5,1 Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,1 2,7 5,4 Omavaraisuusaste, % 89,9 89,6 88,0 Vuoden 2006 liikevaihtoa ja voittoa kasvatti poikkeuksellinen liittymismaksu. Henkilöstö Vakinainen kokopäivätoiminen 2006 2007 2008 henkilökunta 31.12. 70 69 69 - Toimihenkilöt 30 30 28 - Asentajat 40 39 41 Lisäksi osa-aikaeläkkeellä 6 2 1 Miehet 62 58 58 Naiset 13 14 12 Maksetut palkat ja palkkiot, 1000 2 907 2 857 3 131 Koulutuspäivää/henkilö 4,4 4,3 3,4 Henkilöstön keski-ikä 47 47 46 Sairaudesta ja tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä 957 598 785 Tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä 16 14 44 Tapaturmia 7 8 7 Tapaturmataajuus 55,5 67,6 59,12 Yhtiön henkilökunta hoiti myös jakautumisessa syntyneen Rovakairan Tuotanto Oy:n toiminnot tilaustyönä. Yhtiöllä on käytössä tulospalkkaus, jolla pyritään kannustamaan henkilökuntaa avainasioiden hoitoon sekä lisäämään taloudellisuuden mukaanottoa toimintaan. Henkilökunnalla on pitämättömiä muita lomia kuin vuosilomia 15,6 (14,7) henkilötyövuoden edestä. Henkilöstöllä on edustus yhtiön johtoryhmissä. 9 Yhtiön ympäristötoiminnan lähtökohtana on liiketoiminnan ympäristövaikutusten tunteminen ja ennakoiminen. Ympäristöasioita seurataan ja saadun tiedon perusteella toimintaa kehitetään ympäristöä vähemmän kuluttavaksi. Yhtiön toiminnoista sähköverkon suunnittelu ja rakentaminen sekä jätehuolto ovat ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiä. Toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovat mm. materiaalien kuljetuksista syntyvät päästöt ja koko toiminnan käyttämän energian tuotannon vaikutukset. Käytöstä poistettu materiaali kierrätetään mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttöön ja jätteiden lajittelu ja keräys, mm. kyllästetyt pylväät, on järjestetty asetusten mukaisesti. Vuonna 2008 ajettiin yhtiön autoilla 273 163 km ja henkilökunnan autoilla yhtiön ajoja 389 354 km. Polttoainetta yhtiön autoissa kului 53 300 l, josta suurin osa oli diesel-öljyä. Hallituksen ehdotus yhtiön tulosta koskeviksi toimenpiteiksi Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 674 031, josta tilikauden voitto on 841 045. Hallitus esittää jaettavaksi osinkoina 1 072 948 eli 1 /osake. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä eh-dotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakepääoma jakautuu osakelajeittain kpl A-osakkeet 7 285 1 103 B-osakkeet 65 565 9 925 K-osakkeet 1 007 150 152 451 Yhteensä 1 080 000 163 479 B- ja K-osakkeiden omistajanvaihtoon vaaditaan hallituksen suostumus. K-osakkeenomistajalla on lunastusoikeus K-osakkeisiin K- osakkeiden omistajanvaihdossa. Omat osakkeet Yhtiö on ostanut tilikauden aikana 2 382 omaa osaketta yhtiökokousten 15.3.2007 ja 13.3.2008 valtuutuksen nojalla 30 kappalehintaan, ostetuista osakkeista 233 on A-osakkeita ja 2 149 B-osakkeita. Kaikkiaan yhtiöllä oli 31.12.2008 hallussaan omia osakkeita 7 052 kpl, 687 A- ja 6 365 B-osaketta. Osakkeet ovat 0,66 % yhtiön koko osakemäärästä ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Omien osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo on 1 067,46.

Hallintoneuvosto Hallinto ja tilintarkastajat Vuonna 2008 muutetussa yhtiöjärjestyksessä on hallintoneuvostoa koskevat määräykset poistettu. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Kustula Tuomo, Sodankylä, Riipi Kurula Lauri, Kittilä Aikio Marja Sodankylä, Sattanen Jatkola Timo, Kittilä, Kaukonen Kreivi Sirkka, Sodankylä Linnala Maija-Leena, Kittilä Maijala Mikko, Sodankylä, Orakylä Nevalainen Aki, Kittilä, Kelontekemä Palola Inkeri, Kittilä, Köngäs Rytisalo Pentti, Sodankylä Seitaniemi Leea, Sodankylä Siitonen Lauri, Kittilä, Hormakumpu Hallintoneuvoston sihteerinä on toiminut hallintopäällikkö Raimo Jääskeläinen. Hallintoneuvosto piti kertomusvuonna yhden kokouksen. Hallitus Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus valitaan vuosittain. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varsinaiset jäsenet Mäkinen Esa, Kittilä Mäkitalo Arja, Sodankylä Juuruspolvi Juhani, Rovaniemi Mäkitalo Markku, Kittilä Nevalainen Paula, Kittilä Paananen Antti, Rovaniemi Paksuniemi Sulo, Rovaniemi Virtanen Veikko, Sodankylä Välitalo Sauli, Sodankylä Varajäsenet Kotimäki Jari, Rovaniemi, eronnut 30.9.2008 Kustula Tuomo, Sodankylä Maunula Aki, Kittilä Kuvassa vasemmalta lukien Veikko Virtanen, Markku Mäkitalo, Paula Nevalainen, Arja Mäkitalo, Tapio Jalonen (toim.joht.), Esa Mäkinen, Juhani Juuruspolvi, Sulo Paksuniemi, Raimo Jääskeläinen (siht.) ja Antti Paananen Kuvasta puuttuvat Sauli Välitalo sekä varajäsenet Tuomo Kustula ja Aki Maunula Hallituksen sihteerinä on toiminut hallintopäällikkö Raimo Jääskeläinen. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 8 kertaa. Toimitusjohtaja diplomi-insinööri Tapio Jalonen 15.9.2008 lähtien Tilintarkastaja Ernst & Young Oy, vastuullisena tilintarkastajana Anne Räisänen, KHT 10

Tuloslaskelma, 1.1.-31.12.2008 1.1.-31.12.2007 Liikevaihto 11 933 941,69 10 936 882,67 Liiketoiminnan muut tuotot 857 035,59 45 452,61 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1 650 613,56-1 656 706,50 Ulkopuoliset palvelut -2 694 037,16-4 344 650,72-2 257 825,28-3 914 531,78 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 670 693,99-2 546 693,16 Henkilösivukulut Eläkekulut -449 098,34-413 546,37 Muut henkilösivukulut -214 194,16-3 333 986,49-212 277,86-3 172 517,39 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 520 965,07-2 411 198,43 Liiketoiminnan muut kulut -1 385 932,54-954 532,97 Liikevoitto 1 205 442,46 529 554,71 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 54 194,60 44 550,00 Muut korko- ja rahoitustuotot 1 401 706,20 783 919,79 Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista -2 175 779,08-544 542,24 Korkokulut ja muut rahoituskulut -26 693,65-746 571,93-2 596,16 281 331,39 Voitto (tappio) ennen 458 870,53 810 886,10 tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 1 350 000,00-710 500,00 Tuloverot -967 825,70-13 478,72 Tilikauden voitto (tappio) 841 044,83 86 907,38 11

Tase, VASTAAVAA 31.12.2008 31.12.2007 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 237 579,93 290 854,55 Muut pitkävaikutteiset menot 492 840,72 730 420,65 213 512,84 504 367,39 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 127 170,77 125 876,39 Rakennukset ja rakennelmat 284 467,21 236 655,21 Verkosto 20 670 920,97 18 654 389,16 Muut koneet ja kalusto 2 875 173,69 2 508 634,53 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 921 936,04 24 879 668,68 1 086 781,01 22 612 336,30 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä 3 099 656,52 3 197 054,15 Muut osakkeet ja osuudet 1 696 401,83 4 796 058,35 1 194 224,62 4 391 278,77 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 102 098,54 204 197,09 Lainasaamiset 4 925 970,38 5 028 068,92 6 146 266,48 6 350 463,57 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 3 154 232,00 2 831 404,89 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 1 091 775,68 575 686,43 Lainasaamiset 1 220 296,10 825 277,80 Siirtosaamiset 5 435,78 5 471 739,56 81 916,36 4 314 285,48 Rahoitusarvopaperit 9 902 925,98 13 370 664,31 Rahat ja pankkisaamiset 3 871 669,08 1 988 384,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 54 680 551,22 53 531 779,82 VASTATTAVAA 31.12.2008 31.12.2007 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 163 478,66 163 478,66 Muut rahastot Liittymismaksurahasto 575 233,99 575 233,99 Edell tilikausien voitto 257 752,45 1 318 499,23 Tilikauden voitto 841 044,83 86 907,38 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 10 079 633,82 11 429 633,82 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut 37 329 596,82 35 786 783,71 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 1 686 243,77 1 761 792,68 Ostovelat 554 464,93 500 180,41 Velat omistusyhteysyrityksille 320 601,12 223 393,73 Muut velat 871 040,54 603 525,93 Siirtovelat 2 001 460,29 5 433 810,65 1 082 350,28 4 171 243,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 54 680 551,22 53 531 779,82 12

Rahoituslaskelma, 1 000 2008 2007 Liiketoiminta Voitto ennen satunnaisia eriä 459 811 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 2 521 2 411 Rahoitustuotot ja -kulut 746-281 Muut oikaisut -744 0 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 2 982 2 941 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis. (-) / väh. (+) -762 3 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) / väh. (-) 1 263 205 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 3 483 3 149 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -2 204-547 Saadut korot liiketoiminnasta 1 402 784 Verot -968-13 Liiketoiminnan rahavirta 1 715 3 373 Investoinnit Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -5 018-3 139 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 7 13 Investoinnit muihin sijoituksiin -502 0 Luovutustulot muista sijoituksista 838 Lainasaamisten takaisinmaksut 927 700 Saadut osingot investoinneista 54 45 Investointien rahavirta -3 694-2 382 Rahoitus Omien osakkeiden hankkiminen -72-15 Maksetut osingot -1 075-2 151 Liittymismaksujen lisäys 1 543 868 Rahoituksen rahavirta 396-1 298 Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) -1 583-307 Rahavarat tilikauden alussa 15 359 15 666 Rahavarat tilikauden lopussa 13 776 15 359 Tilinpäätöksen liitetietoja Arvostusperiaatteet Pysyvien vastaavien arvostus Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aineellisten hyödykkeiden hankintameno kirjataan välittömien hankinta- ja valmistusmenojen suuruisena, vuodesta 2006 lähtien niihin sisältyy myös linjanrakennustarvikkeiden varastoinnin kustannuksia. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on sama kuin edellisenä vuonna. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Pitoaika vuosia Rakennukset ja rakennelmat 20-50 Verkosto 20 Koneet ja kalusto 5-20 Muut pitkävaikutteiset menot ja aineettomat oikeudet 5-20 Suunnitelmapoistot on laskettu hankintahetkestä alkaen. Myydystä tai romutetusta aineellisesta hyödykkeestä tehdään suunnitelman mukaiset poistot myynti- tai romutushetkeen asti. Rahoitusvälineiden arvostaminen Rahoitusvälineet on kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaansa. 13 Eläkkeet Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat ulkopuolisen eläkeyhtiön tekemiin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Yhtiöllä on ryhmäeläkevakuutus, jonka perusteella 63 64-vuotiaana eläkkeelle jäävälle korvataan eläkekertymän menetystä 2,5 %/vuosi, korvaus koskee ikäväliä 63 70 vuotta ja vakuutus tulee maksuun eläketapahtuman yhteydessä. Tällaisia eläketapahtumia on lähivuosina vuosittain 2 3.

Tuloslaskelman liitetiedot, 2008 2007 Liikevaihto toimialoittain Verkkoliiketoiminta 10 593 627 9 213 112 Työlaskutus-, tarvikemyynti- ja muut tulot 1 340 315 1 723 771 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 112 943 45 453 Pysyvien vastaavien luovutusvoitot 744 093 - Yhteensä 857 036 45 453 Henkilöstön määrä keskimäärin Toimihenkilöt 31 31 Työntekijät 41 41 Tilapäiset 4 4 Yhteensä 76 76 Henkilöstökulut Palkat 2 670 694 2 546 693 Eläkkeet 449 098 413 546 Muut henkilösivukulut 214 194 212 278 Yhteensä 3 333 986 3 172 517 Aktivoidut henkilöstömenot 679 852 564 060 Henkilöstömenot yhteensä 4 013 838 3 736 577 Tilikauden palkat ja palkkiot - hallitus, hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja 173 277 113 763 Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet 35 345 50 304 Rakennukset ja rakennelmat 27 494 26 309 Verkosto 1 856 437 1 812 575 Koneet ja kalusto 497 934 456 041 Muut pitkävaikutteiset menot 103 755 65 969 Yhteensä 2 520 965 2 411 198 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus 10 800 10 541 Muut palkkiot 300 11 100 10 541 Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot - Muilta 54 195 44 550 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista 1 278 723 714 700 Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yht. 1 332 918 759 250 Muut korko- ja rahoitustuotot 122 983 69 219 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yht. 1 455 901 828 469 Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista 2 175 779 544 542 Korko- ja muut rahoituskulut 26 694 2 596 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä -746 572 281 331 Poistoerojen muutokset Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot 11 039-15 931 Rakennukset ja rakennelmat -10 167-14 192 Verkosto -1 421 823 726 309 Koneet ja kalusto 70 951 14 314 Yhteensä -1 350 000 710 500 Annamme lisätietoja tilinpäätöksestä pyydettäessä. Tilinpäätös on hallituksen hyväksymä. 14

Organisaatio 31.12.2008 15

Kuvia vuoden varrelta Pitkäaikaisesta työskentelystä ansiomerkein palkittuja vasemmalta Antero Marski, Pentti Rimali ja Olavi Aalto sekä vuoden 2007 itsenäisyyspäivänä kunniamerkin saaneita Tarja Luusua ja Jukka Perunka Luoston säätutka on tärkeä apu Lapin sääennusteiden teossa Avointen ovien päivänä 16.4.2008 kävi runsaasti asiakkaita ja yhteistyökumppaneita tutustumassa uusiin pääkonttoritiloihin kauppakeskus Revontulessa. Päivystäjä Risto Lohela tarkkailemassa uuden valvomon lukuisia monitoreja. Eläkkeelle jääneen toimitusjohtaja Hannu Haasen muotokuva paljastettiin joulukuussa, kuvassa maalauksen vierellä taiteilija Pekka-Hermanni Kyrö ja malli itse. 16 Toimitusjohtajan tehtävät jättänyt Hannu Haase ja vastaanottanut Tapio Jalonen haastoivat syksyllä yhteistyökumppaneita ja henkilökuntaa Ruskamaratonille, kuvassa toimitusjohtajat maalissa puolimaratonin jälkeen.

Jakelualue * muuntamoita 2406 kpl * kj-verkkoa 3250 km * pj-verkkoa 3137 km * 110kV verkkoa 60 km Lyhenteitä a A h kwh = vuosi = ampeeri (sähkövirran voimakkuus) = tunti = kilowattitunti (energia) MWh GWh kw MW V = megawattitunti = 1 000 kwh = gigawattitunti = 1 000 MWh = 1 000 000 kwh = kilowatti (teho) = megawatti = 1 000 kw = voltti (jän nite) kv kva MVA mpk = kilovoltti = 1 000 V = kilovolttiampeeri (näennäiste ho) =megavolttiampeeri = 1 000 kva = muuntopiirikerta mph = muuntopiiritunti (sähkönjakelukeskeytyksen kesto) W = energiamäärä Mm 3 = milj. m 3 snt = senttiä

www.rovakaira.fi asiakaspalvelu@rovakaira.fi etunimi.sukunimi@rovakaira.fi Pääkonttori ja Rovaniemen palvelupiste Kauppakeskus Revontuli, Koskikatu 27 A, 4. kerros PL 8013, 96101 Rovaniemi Puhelin 020 756 6300 Faksi 020 756 6301 Kittilän palvelupiste Lukkarintie 30 99100 Kittilä Puhelin 020 756 6300 Faksi 020 756 6307 Sodankylän palvelupiste Ojennustie 3, 99600 Sodankylä Puhelin 020 756 6300 Faksi 020 756 6309 Napapiirin toimisto PL 8013, 96101 Rovaniemi (Käyntiosoite Pukinpolku 40) Puhelin 020 756 6300 Faksi 020 756 6308