Kuva: Toni Mailanen KUNTIEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA PORISSA 1970-LUVULTA 2010-LUVULLE Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja oikeustieteen ylioppilas Jani Rosendahl Porin päivänä 26.9.2014
Totta vai kalavale? Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalistoilla oli 7 402 työntekijää. Toisin sanoen, kun 6000 asukkaan kunta liitettiin Poriin, byrokratia kasvoi noin 700 henkilöllä - Matti Apusen esipuhe Matti Wibergin pamfletissa Julkea sektori. Näin byrokratia vaatii omia etujaan -
Tarua Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalistoilla oli 7 402 työntekijää. Toisin sanoen, kun 6000 asukkaan kunta liitettiin Poriin, byrokratia kasvoi noin 700 henkilöllä - Matti Apusen esipuhe Matti Wibergin pamfletissa Julkea sektori. Näin byrokratia vaatii omia etujaan - Oikeasti Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 3 700 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 711. Kun Noormarkku liitettiin Poriin vuonna 2010 ja samana vuonna aloitti viiden kunnan Porin perusturvan yhteistoiminta-alue, Porin palkkalistoilla oli 7 416 työntekijää. Toisin sanoen, kun 6000 asukkaan kunta ja neljän kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö siirtyi Poriin, byrokratia kasvoi noin 700 henkilöllä - Porin kaupungin tilastollisiin vuosikirjoihin perustuva oikea tilastotieto -
1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 KUNTIEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA VUOSINA 1970-2013 JA ENNUSTE 2014-2020 Kunnallisen henkilöstön määrä oli noin 193 000 henkilöä vuonna 1970 1. 1970-luku: Hyvinvointiyhteiskunta joka kylään ja niemeen 4. 2000-luku: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden jatkuva kasvu, hlöstö ei kasva 500 000 450 000 Henkilöstön määrä nousi 317 000 henkilöön vuoteen 1980 mennessä: hyvinvointiyhteiskunta tuli jokaiseen niemeen ja notkoon sosiaali-, terveys- ja koulutusuudistusten ansiosta: esim. kansanterveyslaki (1972), lasten päivähoitolaki (1973) ja peruskoulu-uudistus (1970- luvun alku vaiheittain) Kuntien henkilöstömäärä oli suurimmillaan vuonna 1989, jolloin kuntien palveluksessa oli noin 437 000 henkilöä: 1980-luvulle oli ominaista julkisten sekä kunnille tulleet lisätehtävät. Höveli valtionosuusjärjestelmä lisäsi nopeasti uusien virkojen määrää. Kuntien henkilöstömäärä supistui 1990- alun lamassa noin 50 000 henkilöllä, jonka jälkeen se nousi vielä hitaasti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta on sen jälkeen pysynyt 1980-luvun lopun tasolla 2. 1980-luku: Julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen laajeneminen /VOS-järjestelmä 3. 1990-luvun alku: Julkisten palveluiden supistuminen lamassa 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Kuntatyönantajien henkilöstöennusteen mukaan kunnallisen henkilöstön määrä vähenee hitaasti vuodesta 2012 alkaen 0 Toteutunut Ennuste Lähde: KT kuntatyönantajat, kuntien henkilöstömäärän kehitys
KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN KEHITYS VUOSINA 1970-2013 Kuntien lakisääteisten tehtävien määrä on viisinkertaistunut 1970-luvun alkuun verrattuna 1990-luvun alusta vuoden 2013 loppuun mennessä on tullut kaikkiaan 270 uutta lainsäädännöllistä velvoitetta Vuoden 2013 lopussa oli 535 lakisääteistä tehtävää ja 974 erilaista velvoitetta kunnille. Eniten lakisääteisiä tehtäviä on STM:n hallinnonalalla (194), YM:n (82), LVM:n (62) ja OKM:n (60). Kuntien yhteenlaskettu henkilöstömäärä on kuitenkin vuonna 2013 samalla tasolla kuin vuonna 1990 (!) Lähde: Valtiovarainministeriön selvitys kuntien tehtävistä ja velvoitteista 2013
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS PORISSA VUOSINA 1976-2013 Hallinto laajeni 1960-luvulta alkaen ja virkojen perustaminen räjähti 1970-luvulla sekä hyvinvointi-suomessa että hyvinvointi-porissa. Syy oli valtakunnalliset isot uudistukset. Kansanterveyslaki, sosiaaliuudistukset päivä- ja vanhustenhoitoon, peruskoulu-uudistukset, uudet virastot jne. lisäsivät sadoilla uusien virkojen määrää. Hyvinvointiyhteiskunta tuli läsnä jokaisen arkeen. Pori kasvoi alueellisesti ja väestöllisesti samanaikaisesti ennätysvauhtia. Henkilöstömäärä lisääntyi kasvun myötä. 1970-luku oli sosiaali-, terveys- ja koulutoimen jatkuvaa kasvua. Esim. sosiaalitoimessa oli 62 vakinaista vuonna 1950 ja noin 600 vuonna 1975. Vuoden 1976 alussa Porin vakinainen henkilöstömäärä nousi 4 456 hlöön, Porin vakinaisen henkilöstön määrä ylitti 5000 henkilön rajan ensimmäisen kerran vuonna 1981: henkilöstölisäykset liittyivät 1980- luvun vaihteessa mm. pääterveysaseman (kaupunginsairaala) valmistumiseen, uusien päiväkotien, koulujen ja vanhustentalojen perustamiseen sekä teknisen sektorin ja teknillisten laitosten laajentumiseen. Porissa syntyi 1970-1980-luvuilla 200-300 lasta vuodessa enemmän kun 2010-luvulla. Kunnan henkilöstömäärä oli suurimmillaan vuonna 1990 (5404 henkilöä): uudet velvoitteet liittyivät mm. maakuntakirjastoon, maakuntamuseoon ja useisiin keskuskaupungin vastuulla olevien kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden järjestämiseen 1990-luku ja 2000-luvun alkupuolella muutokset olivat vähäisiä: tekninen kasvupiikki ajoittuu 2010-luvun vaihteeseen, jolloin Noormarkku liittyi Poriin ja perustettiin mm. Porin perusturvan yhteistoiminta-alue. Henkilöstömäärä oli suurimmillaan vuonna 2011, jolloin kuntaliitoksen ja yhteistoiminta-alueiden muodostamisen vuoksi Porin palkkalistoilla oli 5 694 vakinaista henkilöä. Tämän jälkeen vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt 5800 5600 5400 5200 5000 4800 4600 4400 4200 4000 Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Porin vakinaisen henkilöstömäärän muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuosina 1976-2013 600 Pori-Noormarkku kuntaliitos, Porin perusturvan YTAalue, muut seudulliset yhteistoiminta-alueet 500 400 300 200 Pääterveysaseman valmistuminen (kaupunginsairaala), uusia kouluja Lasten päiväkoteja, nuorisokoteja, kotipalveluun runsaasti uusia virkoja, hammashuolto Kuntotoutusneuvola, uusi vanhainkoti, päiväkoteja, kaupunginorkesteri, musiikkiopisto, uusia koulutuslinjoja oppilaitoksiin, Satakunnan ammattikorkeakoulu Aktiivinen kuntatyöllistäminen, päiväkirurgia, lastensuojelu, erityiskoulut, opetushenkilöstöä, uusia asiantuntijavirkoja Satakunnan pelastuslaitos Länsi-Rannikon koulutuskuntayhtymä Winnova Oy 100 0-100 -200-300 Maistraatti ja raastuvanoikeus valtion vastuulle Kaksi vanhustenhuollon yksikköä ja uusi päiväkoti -400 Yhtiöittämiset, määräaikaisten työsuhteiden päättämiset -500 Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja vakinaisen henkilöstön osalta Porissa vuosina 1971-2013 AJANJAKSO KOKO MAA MUUTOS ABS. KOKO MAA MUUTOS % PORI MUUTOS ABS. 1971-1980* +115 000 + 56,9 + 1 770 + 56,0 PORI MUUTOS % 1981-1990 +86 000 + 24,7 + 379 + 7,5 1991-2013 +1 000 + 0,2-110 - 2,0 1971-2013 +202 000 + 115,0 + 2 039 + 64,5 *Porin vakinaisen henkilöstön määrä vuodesta 1973 alkaen Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja oletuslaskelma vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön* osalta Porissa vuosina 1971-2013 AJANJAKSO KOKO MAA MUUTOS ABS. KOKO MAA MUUTOS % PORI MUUTOS ABS. 1971-1980** +115 000 + 56,9 + 1 954 + 61,8 PORI MUUTOS % 1981-1990 +86 000 + 24,7 + 1916 + 34,1 1991-2013 +1 000 + 0,2-594 - 8,5 1971-2013 +202 000 + 115,0 +3 276 + 103,6 * Porin vakinaisen henkilöstön lukuihin on lisätty arviot tilapäisen ja määräaikaisen henkilöstön määrästä siten, että vuosina 1971-1980 on lisätty vakinaisen henkilöstön määrään 10 %. Vuosien 1981-1990 ja 1991-2013 osalta on käytössä täsmälliset luvut tilapäisen henkilöstön osalta ** Porin vakinaisen henkilöstön määrä vuodesta 1973 alkaen Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
KUNTAHENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS INDEKSINÄ VUOSINA 1971-2013 Porin vakituisen henkilöstön ja koko maan henkilöstömäärän kehitys oli samalla kasvu-uralla koko 1970-luvun ajan: väkiluku kasvoi merkittävästi ajanjakson aikana sekä koko maassa että Porissa. 1980-luvulla kuntahenkilöstön määrä nousi koko maassa nopeammin kuin vakinaisen henkilöstön määrä Porissa: Porin väkiluvun kasvu tyrehtyi ja kääntyi vuosikymmenen loppupuolella laskuun. Jos otetaan Porin kohdalla huomioon kaikki tilapäiset henkilöt, niin Porissa kuntahenkilöstön määrä nousi hieman nopeammin kuin kuntahenkilöstön määrä koko maassa. 1990-luvulla koko maan ja Porin kuntahenkilöstön määrä väheni edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Porin kuntahenkilöstön määrä laski sekä vakituisen henkilöstön että kaikkien palkkalistoilla olleiden osalta nopeammin kuin koko maassa. 1990-luvun alun laman seurauksena vakinaisen henkilöstön määrä laski ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen. 2000-luvulla kuntahenkilöstön määrä kääntyi uudelleen hitaaseen nousuun tehtävien ja velvoitteiden lisääntyessä, mutta 2010-luvulla kuntahenkilöstön määrä on laskenut asteittain vuosi vuodelta. Kehitys jatkuu ennusteiden mukaan edelleen alenevana. 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 1971 1980 1990 2000 2010 2013 Koko maa (100=1971) 100 157 215 206 215 214 Pori (100=1973) 100 156 171 147 168 160 Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porissa luvuissa vakituinen henkilöstö) 10 9 Koko maa 8,7 Pori Koko maan tilastot kuntien henkilöstömäärän kehityksestä perustuvat Kuntatyönantajien henkilöstön määrää koskeviin tilastoihin. Porin henkilöstötilastot perustuvat Porin kaupungin tilastollisiin vuosikirjoihin vakinaisen henkilöstön osalta 8 7 6 5,8 5,6 6,6 6,3 8,2 6,6 7,1 7,7 6,1 8 8 6,2 6,5 8,1 6,8 7,9 6,3 Kuntahenkilöstön määrä on suhteutettu koko maan ja Porin kaupungin asukaslukuihin vuosina 1976-2013 (Noormarkun luvut on huomioitu Porin asukasluvussa 2010 alkaen) 5 4 Porin vakinaisen kuntahenkilöstön määrä on koko ajanjakson aikana alhaisempi kuin keskimäärin kuntien palveluksessa olevan henkilöstön määrä koko maassa suhteessa asukaslukuun 3 2 Koko maassa ja Porissa kuntahenkilöstön määrä oli suurimmillaan suhteessa asukaslukuun 1990-luvun vaihteessa 1 0 1976 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porin luvuissa sekä vakinaiset että tilapäiset) 12 Koko maa Pori HUOM! Porin lukuihin on edellisestä diasta poiketen lisätty kaikki tilapäinen henkilöstö ml. työllistetyt. Porin vakinaisen ja tilapäisen kuntahenkilöstön määrä oli 0,5-0,9 %- yksikköä korkeampi kuin koko maan kuntahenkilöstön määrä vuosina 1980-2010. 10 8 6 6,6 7,2 8,7 9,6 8,5 8,9 8,9 8 8 8,1 7,9 7,6 Vuonna 2013 Porin kuntahenkilöstön määrä oli ensimmäisen kerran vuoden 1980 jälkeen alhaisempi kuin koko maassa suhteessa asukaslukuun 4 Koko maassa ja Porissa kuntahenkilöstön määrä oli suurimmillaan suhteessa asukaslukuun hyvinvointivaltion kultakauden päätöspisteessä 1990-luvun vaihteessa 2 0 1980 1990 2000 2005 2010 2013 Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
YHTEENVETO 1. Porin kuntahenkilöstömäärän kehitys noudattaa koko maan kehitystä: kasvu liittyy hyvinvointi-suomen ja hyvinvointi-porin muodostumiseen ensisijaisesti sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden laajenemisen ja kattavuuden vuoksi 2. Porin vakinaisen henkilöstön kasvu oli 1970-luvulla samalla tasolla kuin koko maan kehitys, mutta kääntyi alemmalle uralle jo 1980-luvun jälkipuoliskon jälkeen. Vuosina 1991-2013 Porin vakinaisen henkilöstön määrä on alentunut. 3. Porin vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2013 lopussa samalla tasolla kuin 1990-luvun vaihteessa, vaikka viimeisten vuosien aikana on tapahtunut mm. Pori-Noormarkku kuntaliitos, Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen muodostaminen ja muut Porin vastuulla olevat yhteistoimintaalueet ja seudulliset järjestelyt. Lisäksi kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat kasvaneet merkittävästi vuosina 1990- ja 2000- luvuilla, mutta ei näy henkilöstön määrän kasvuna. Toisaalta henkilöstömäärä pysyvyyttä selittää myös kolikon toisella puolella eri toimintojen yhtiöittämiset. 4. Porin vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön määrä kasvoi hieman koko maan keskiarvoa nopeammin 1970- ja 1980- luvuilla, mutta on laskenut huomattavasti enemmän kuin koko maan kuntahenkilöstön kehitys 1990-luvulta alkaen. 1990-luvun jälkeen tapahtuneen alenemisen taustalla osittain Porin väestönkasvun negatiivisuus vuoteen 2005 saakka toisin kuin koko maassa. Kuva: Toni Mailanen 5. Tilapäisen henkilöstön määrässä on merkittäviä vuosittaisia vaihteluita: Pori on esimerkiksi kantanut merkittävän vastuun kuntien työllisyydenhoidossa ja tarjonnut aktiivisesti työllistämispaikkoja kuntalaisille, joka on lisännyt paperilla Porin kuntahenkilöstön määrää. Porin työllistettyjen aktivointiaste on ollut 1980-luvulta alkaen korkein tai korkeimpia suurten kaupunkien joukossa. 6. HUOM! Yleisen hallinnon eli ns. kravattiväen suhteellinen osuus henkilöstössä on laskenut vuosikymmen vuosikymmeneltä ja edelleen 2000-luvulla asiantuntijuuteen ja seudullisuuteen liittyvien velvoitteiden kasvusta huolimatta. Kuva: Toni Mailanen
K I IT O S!!!