Anne Viinikka Päällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä
Esityksen sisältö Kehittämistyön käynnistyminen ja perusta Perheryhmän toimintamalli käytännössä Vanhempien palautteet Nostoja työntekijöiden kokemuksista Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 2
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmän taustaa Folkhälsanin Föräldraskapet främst -hanke 2007-2009 MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke 2010-2014 Perustuu Yalen yliopiston Child Study Centerissä kehitettyyn Parents First menetelmään Keskeiset taustateoriat: mentalisaatioteoria ja kiintymyssuhdeteoria Lähtökohta: kykyä pohtia omia ja muiden ajatuksia, tunteita ja kokemuksia voi harjoitella ja kehittää koko elämän ajan. mentalisaatiokykyä voivat harjoitella sekä vanhemmat että lapsia, vanhempia tai perheitä kohtaavat työntekijätkin Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 3
MLL:n kuntakumppanit 2010-2014 1/2 Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Kymi Hämeenlinna; Janakkala; Ylöjärvi; Pirkkala; Hollola; Heinola, Hattula Mikkeli; Savonlinna; Pieksämäki Jyte-liikelaitos: Jyväskylä, Muurame, Uurainen, Hankasalmi; Äänekoski Lieksa; Liperi; Kontiolahti; Kitee Kuopio; Varkaus; Lapinlahti; Siilinjärvi; Sisä-Savon kuntayhtymä: Rautalampi, Suonenjoki, Ylä-Savon Sote: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä Seudut: 1: Kajaani; Paltamo; Ristijärvi; 2: Kuhmo; Sotkamo ; 3: Hyrynsalmi; Puolanka; Suomussalmi Imatra; Kotka; Lappeenranta Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 4
MLL:n kuntakumppanit 2010-2014 2/2 Lappi Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Rovaniemi, Kittilä Lapua, Vaasa Suur-Oulu; Muhos, Selänne: Haapajärvi; Helmi: Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva; Rauma; Eura; Ke-Saku th.-kuntayhtymä: Nakkila; Harjavalta; Kokemäki; PoSa: Kankaanpää; Honkajoki; Jämijärvi; Karvia; Siikainen Helsinki; Espoo; Vantaa; Kirkkonummi; Kerava; Järvenpää; Porvoo; Sipoo; Karkkila, Vihti Turku; Laitila; Naantali; Raisio, Koski TL, Loimaan kaupunki Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 5
VV -perheryhmät 2010-2014 Ryhmiä (lkm.) Perheitä Henkilöitä yhteensä joista äitejä 1400 350 1400 4000 joista isiä 1200 joista lapsia 1400 430 koulutettua perheryhmien ohjaajaa - terveydenhoitajia - perhetyöntekijöitä - varhaiskasvatuksen ammattilaisia - psykologeja / perheterapeutteja - muita Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 6
VV perheryhmä On luonteeltaan sekä ennalta vahvistava (promotiivinen) että ennaltaehkäisevä (preventiivinen). Vahvistaa vanhempien kykyä pohtia sekä omia että lapsen ajatuksia, tunnetta tai kokemusta. Lisää vanhempien uteliaisuutta ja ymmärrystä lapsen näkökulmaa ja hänen käytöksensä takana olevia tunteita ja tarkoituksia kohtaan. Auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin omia reaktioitaan. Tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden vertaistukeen sekä kokemusten jakamiseen. Edistää tasavertaista vanhemmuutta ja tukee parisuhdetta perheen muutostilanteessa. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 7
VV perheryhmä käytännössä sisältää 12 teemallista kokoontumiskertaa on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille perheille (koko perhe, myös vauvat ovat mukana ryhmässä) alkaa kun vauva on 3-4 kuukauden ikäinen kokoontuu joka toinen viikko ja tapaaminen kestää n. 2 h sisältäen välipalatarjoilun sopiva ryhmäkoko on 5-7 perhettä ryhmää ohjaa kaksi ohjaajakoulutuksen käynyttä työntekijää tapaamisen rakenne on aina sama: välipala, keskustelu kotitehtävästä, alustus päivän teemaan, ryhmäkeskustelu teemasta, kotitehtävän antaminen ja sen idean avaaminen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 8
Perheryhmän peruslähtökohdat Turvallinen, avoin, luottamuksellinen sekä keskusteluun ja pohdintaan kannustava ilmapiiri Riittävästi aikaa vanhemmille ja heidän kokemuksille Ohjaajien esittämillä reflektiivisillä kysymyksillä o Suunnataan vanhempien ajatuksia vauvan mielenliikkeisiin, ajatuksiin ja kokemuksiin o rohkaistaan vanhempia miettimään sitä, mikä vaikutus heidän omilla tunteillaan ja käytöksellään eri tilanteissa mahtaa olla vauvaan tai muihin läheisiin ihmisiin Ohjaajat toimivat fasilitaattoreina, he eivät luennoi tai anna valmiita neuvoja ja ratkaisuja Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
VV perheryhmäohjelman mentalisaatioprosessi 1. Lapsen havainnointi 2. Vanhemman kyky tunnistaa sekä omia että lapsen tunteita ja nimetä niitä 3. Tunteiden, aikomusten ja tarkoitusperien kytkeminen käyttäytymiseen 4. Näkyvän käyttäytymisen taakse katsominen 5. Kehitysnäkökulman huomioiminen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Perheryhmän 12 tapaamista 1. Olen oma vauvasi 2. Minä olen minä! 3. Onkohan meillä tänään kiva päivä? 4. Sinun ilosi ja surusi ovat myös minun 5. Joskus tunnen, että aivan pakahdun! 6. Arkeni muuttuu kun kasvan 7. Minä tarvitsen sinua 8. Minua harmittaa! 9. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? 10. Hyvässä ja pahassa, sinä olet esikuvani 11. Maailmani laajenee 12. Muistele kanssani menneitä tapaamisia Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 11
Perheiden palautteet Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmistä Palautteet on koottu lokakuussa 2014 Palautetta on kerätty perheryhmän päätyttyä Webropol - itsearviointikyselyllä Linkki kyselyyn lähetetään kummallekin vanhemmalle Vastanneita 479, joista 66 % äitejä ja 34 % isiä Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Vanhempien ikäjakauma 49% 34% 35% 25% Isät (N=164) Äidit (N=313) 7% 15% 15% 8% 9% 2% 1% 1% alle 25 25-30 vuotta 31-35 vuotta 36-40 vuotta 41-45 vuotta yli 45 vuotta
Vanhempien koulutustausta 40% 33% 33% 37% 24% 28% Isät (N=164) Äidit (N=313) 2% 2% 2% 0% Peruskoulu Ammatillinen tutkinto tai ylioppilas Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Muu
Ryhmään hakeutumisen syyt Saadakseni keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa 72% 85% Jakaakseni kokemuksiani vauvaperheiden arjesta muiden kanssa 53% 70% Saadakseni vinkkejä tai ohjeita vauva-arkeen 53% 64% Syventääkseni ymmärrystäni vauvan kanssa elämisestä 54% 55% Saadakseni tukea vanhemmuuteen 39% 50% Saadakseni tukea parisuhteeseen 9% 10% Äidit (N=310) Isät (N=163)
Hyödyllisimmäksi koetut keskusteluaiheet Vanhemmuus Arjen ilot Lapsen ymmärtämiseen liittyvät keskustelut Perhearki Lapsen kehitys Arjen vaikeat tilanteet Oma jaksaminen Kotitehtävät Parisuhde 96% 97% 94% 96% 94% 95% 94% 95% 93% 95% 93% 94% 84% 89% 89% 91% 79% 80% Äidit (n = 308) Isät (n = 163)
Ryhmän vaikutus koettuun hyvinvointiin % Äideistä (n=309) % Isistä (n=163) Ryhmällä oli vaikutusta omaan hyvinvointiini 49 74 Ryhmällä oli vaikutusta puolisoni hyvinvointiin 37 77 Ryhmällä oli vaikutusta perheeni hyvinvointiin 66 65 Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 17
Myönteinen mielikuva itsestä vanhempana vahvistui % Äideistä (n=309) % Isistä (n=163) Ymmärrän paremmin vauvani tarpeita ja tunteita Sain vahvistusta vanhempana toimimiseen Itseluottamukseni vanhempana lisääntyi Suhteeni vauvaan vahvistui Sain lisää varmuutta lapsen hoitoon 74 71 70 84 87 83 89 80 81 81 Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Viitteitä vanhemman mentalisaatiokyvyn vahvistumisesta? Pohdin enemmän omaa käyttäytymistäni. Pohdin enemmän, miten oma toimintani vaikuttaa vauvaani. Havainnoin enemmän vauvani käyttäytymistä. Pohdin enemmän, mitä vauvani käyttäytymisen taustalla voisi olla. Pohdin enemmän vauvani tarpeita ja tunteita. Ymmärrän paremmin vauvani tarpeita ja tunteita 91% 67% 88% 79% 85% 74% 84% 79% 83% 71% 84% 87% Äidit ( n= 308) Isät (n = 163)
Parisuhde ja tasavertainen vanhemmuus % Äideistä (n=309) % Isistä ( n=163) Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskusteltiin kotona Minun on helpompi jakaa arjen iloja puolisoni kanssa Ryhmään osallistuminen edisti tasavertaista vanhemmuutta perheessämme Minun on helpompi puhua puolisoni kanssa vaikeistakin asioista Ryhmällä oli vaikutusta parisuhteeseeni 51 48 37 43 39 44 59 61 77 79 Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Vanhempien avovastausten pääviestit 1/2 1. Vanhempia helpotti havainto siitä, että kaikki pienten vauvojen perheet askaroivat samanlaisten arkisten haasteiden kanssa sekä kokemus siitä, ettei itse ole muita huonompi vanhempi. 2. Ymmärrys lapsesta ja lapsen kanssa elämisestä sekä myönteinen mielikuva itsestä vanhempana oli selvästi lisääntynyt. 21
Vanhempien avovastausten pääviestit 2 / 2 3. Vanhempien yhteinen kokemus: ryhmässä käydyt keskustelut ovat helpottaneet arjen asioiden jakamista puolison kanssa 4. Monet vanhemmat ovat kokeneet tasavertaisen vanhemmuuden ja perheyhteyden vahvistuneen Nautin tosi paljon siitä, että isät olivat mukana. Teemojen pohdiskelu yhdessä antaa tukea vanhemmuuteen. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 22
Työntekijöiden palautteet Palautteet on kerätty Webropol-kyselyllä ennen koulutusta sekä koulutuksen ja perheryhmän ohjaamisen jälkeen Lokakuuhun 2014 mennessä kyselyyn on vastannut 283 ohjaajaa ennen koulutusta ja 134 koulutuksen jälkeen Vastanneilla on keskimäärin 13,7 vuoden työkokemus lasten ja perheiden kanssa työskentelystä Tulosten analysoinnin apuna myös Katariina Köykkä: Puheviestinnän pro gradu -tutkielma Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto 2014 Reflektiivisen työotteen omaksuminen vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien ohjaajakoulutuksessa
Työtavan muutos % Ennen % Jälkeen Oman alani asiakastyössä on tärkeää, että työntekijä osaa aina neuvoa asiakasta 29 46 Autan perheitä löytämään itse vastauksia kysymyksiinsä 68 92 Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 24
Lapsen kokemuksen ja tunteiden huomioiminen Havainnoin lapsen tapaa ilmaista itseään Havainnoin vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta 86% 98% 91% 98% Näytän lapselle, että haluan ymmärtää hänen tunnekokemustaan 74% 94% Keskustelen vanhempien kanssa lapsen tavasta ilmaista itseään 65% 85% Ennen Jälkeen
Perheiden ja vanhempien kohtaaminen % Ennen % Jälkeen Pystyn olemaan aidosti läsnä kohdatessani perheen työssäni Uskallan useimmiten johdatella keskustelua syvemmälle vanhempien kanssa 71 92 95 88 Perheiden esiin tuomat haastavat tilanteet eivät jännitä minua 75 85 Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 26
Vanhempien tunteiden kohtaaminen % Ennen % Jälkeen Pohdin yhdessä vanhempien kanssa heidän vanhemmuuteen liittyviä tunteitaan 68 95 Näytän vanhemmalle, että haluan ymmärtää hänen tunnekokemustaan Minun on helppo keskustella perheiden kanssa heidän vanhemmuuteen liittyvistä tuntemuksistaan 79 81 95 98 Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 27
Työntekijöiden avovastausten pääviestit 1/2 1. Mentalisaatioon perustuvaa reflektiivistä työtapaa sovelletaan tietoisesti kaikkeen perheiden parissa tehtävään työhön 2. Enemmän uskallusta ottaa puheeksi vaikeitakin asioita. Vanhempien vastaukset eivät pelota samalla tavalla kuin ennen. 28
Työntekijöiden avovastausten pääviestit 2/2 3. Uusi laajempi näkökulma lapsen tunnetilojen tunnistamiseen ja käyttäytymisen ymmärtämiseen. 4. Vähemmän suoria neuvoja ja ohjeita enemmän vanhemman omaa ajattelua edistävää reflektiivistä keskustelua 29
Eripituiset työurat ja reflektiivinen työote 1/2 Työntekijöiden itsearviointi ennen koulutusta Työkokemusta yli 20 v: arvio omasta toiminnasta positiivisempi kuin lyhempiä työuria tehneillä kokivat työotteensa vähemmän neuvoa antavaksi ryhmänohjaajina pystyivät huomioimaan ryhmän eri jäseniä paremmin reflektiivisen työotteen hyödyntäminen oli helpompaa kokivat omaavansa paremmat ryhmänohjaustaidot Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 30
Eripituiset työurat ja reflektiivinen työote 2/2 Koulutuksen ja perheryhmänohjaamisen jälkeen ohjaajien arvioissa tilastollisesti merkitseviä muutoksia eripituisia työuria lasten ja perheiden parissa tehneiden välillä ei ilmennyt enää eroja ryhmänohjaustaidot koettiin merkittävästi paremmiksi ryhmänohjaustilanteet eivät jännittänet samoin kuin aiemmin Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 31
Aiempi tutkimus vahvistaa Onnistuneiden vuorovaikutuksen kehittämiseen tähtäävät koulutukset ovat intensiivisiä toteutettu pitkällä aikavälillä mahdollistavat harjoittelemisen ja palautteen saamisen tarjoavat roolimalleja takana on institutionaalinen tuki Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 32
Kuntaesimiesten ja päättäjien näkökulma: 1/2 Innostus ja epävarmuus esimiehillä on myönteinen suhtautuminen VV -toimintaan ja hyvää tahtoa sen jatkolle perheryhmämalli on vastannut juuri sellaisten vanhemmuuden tuen mallien kehittämiseen, johon kunnissa on ollut tarvetta perheryhmät nähtiin pitkällä tähtäimellä kustannussäästöjä tuottavana ennaltaehkäisevänä toimintamallina Erityisen myönteisenä pidettiin reflektiivisen työotteen siirtymistä laajemmin osaksi kaikkea asiakastyötä Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 33
Kuntaesimiesten ja päättäjien näkökulma 2/2 Haasteet kuntien säästöpaineet ja resurssipula, joka lisää epävarmuutta perheryhmätoiminnan jatkon suhteen huoli työntekijöiden työajan riittävyydestä ja työntekijöiden jaksamisesta jatkokehittelyssä mallin painopiste tulisi kohdistaa lastensuojelu- tai syrjäytymisvaarassa oleville perheille Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 34
MLL:n uutuuskirja Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa Kirja avaa mentalisaation teoriaa ja kuvaa reflektiivisen työotteen soveltamista perheryhmän ohjauksessa ja muussa perheiden parissa tehtävässä työssä. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen teos aiheesta ja sen kirjoittajat ovat alansa arvostettuja asiantuntijoita Suomessa. Hinta 30 (ke 22.10 alkaen) Tilaukset: www.mll.fi/mentalisaatio Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 35
Kiitos!