Mitä suomi on vieraana kielenä? Leena Silfverberg kevät 2016 24.5.2016 Leena Silfverberg 1
Suomi Äänteellisiä ominaispiirteitä - Äännettä vastaa aina sama kirjainmerkki. - Kirjainmerkit reaalistuvat puheessa aina samalla tavalla. - Sanan ja tavun alussa ei ole konsonanttiyhtymiä. - Kaikki sananloppuiset konsonantit ovat dentaaleja. - Vokaaliharmonia 24.5.2016 Leena Silfverberg 2
Suomi on vokaalikieli a o u ä ö y e i varat te sinä huonon tuli sä hölmön kylä vaarat tee siinä huonoon tuuli sää hölmöön kyylä 24.5.2016 Leena Silfverberg 3
Kesto-oppositio on merkitystä muuttava piirre suomen kielessä Valitan vain. Valitaan vain! Onko teillä vaateita? Onko teillä vaatteita? On vaikea erota. On vaikea erottaa. Lattialla on matoja. Lattialla on mattoja. Tapan Mirjan huomenna. Tapaan Mirjan huomenna. Mitä sika maksaa kilo? Mitä siika maksaa kilo? 24.5.2016 Leena Silfverberg 4
Vokaaliharmonia Yhdistämättömässä sanassa voi olla vain joko etu- tai takavokaaleja ä ö y i e a o u kuu suu tuo maa hullu tuhma suoda pelata kyy syy työ mää hylly tyhmä syödä pelätä 24.5.2016 Leena Silfverberg 5
Painotukseen, sävelkulkuun ja äänteiden pituuteen liittyvät kielen piirteet (Prosodiset piirteet) Paino - aina ensimmäisellä tavulla - appelsiini, matemaattinen Sävelkulku eli intonaatio laskeva vai onko aina? Kesto tule tulee tuulee tullee tuullee 24.5.2016 Leena Silfverberg 6
24.5.2016 Leena Silfverberg 7
Muoto-oppi ja sanasto Sanat kuulostavat oudoilta: yötyö, täytyykö Rikas johto-oppi: ystävä ystävyys, ystävällinen ystävällisyys; suunnitella suunnittelematon suunnittelemattomuus Paljon pitkiä yhdyssanoja: maahanmuuttajakoulutus, ympäristöystävällinen, turvapaikanhakija, työelämäkurssi, kirpputorimyyjä, aikuiskoulutuskeskus 24.5.2016 Leena Silfverberg 8
Johtimilla tehdään kantasanasta uusia sanoja. Tämä voi auttaa kasvattamaan valmis valmistaa valmistaja valmistus valmiste valmistaminen valmistettu valmistamaton sanavarastoa. 24.5.2016 Leena Silfverberg 9
kalaisa järvi 'en sjö med mycket fisk' 'a lake with a lot of fish' 'озеро богатое рыбой' lukaista 'läsa snabbt igenom' 'read fast through' прочитать быстро' perheellisyys 'det faktum, att man har familj' 'the fact that the person has family' 'тот факт, что у человека есть семья' 24.5.2016 Leena Silfverberg 10
Suomen kielen rakenne on johdonmukainen ja selkeä tosin säännöt ovat melko monimutkaiset kaikki rakentuu päinvastoin kuin indoeurooppalaisissa kielissä 24.5.2016 Leena Silfverberg 11
Vertaa rakenteita! in the car i bilen в машине nella macchina in my car i min bil в моей машине nella mia macchina auto+ssa auto+ssa+ni 24.5.2016 Leena Silfverberg 12
Lisää elementtejä in my cars i mina bilar в моих машинах nelle mie macchine auto+i+ssa+ni also in my cars också i mina bilar тожев моих машинах anche nelle mie macchine auto+i+ssa+ni+kin 24.5.2016 Leena Silfverberg 13
Ja vielä vähän also in my cars? också i mina bilar? тоже в моих машинах? anche nelle mie macchine? auto+i+ssa+ni+kin+ko 24.5.2016 Leena Silfverberg 14
Vartalomuutokset käsi käteni kädessäni käsissäni paeta pakenen pakenevat joki jokea joessa tehdä teen tekevät 24.5.2016 Leena Silfverberg 15
in soitin puhelin vedin avain e kone luonne säilyke tunne soittimepuhelimevetimeavaime- koneeluonteesäilykkeetuntee- 24.5.2016 Leena Silfverberg 16
Konsonanttivaihtelu Vahva aste Heikko aste kk pankki k pankissa pp lippu p lipulla tt tyttö t tytöt k ruoka -- ruoassa p papu v pavut t katu d kadulla 24.5.2016 Leena Silfverberg 17
Lisää konsonanttivaihtelua Vahva aste Heikko aste nk Helsinki ng Helsingissä nt Englanti nn Englannissa lt ilta ll illalla rt kerta rr kerran mp hampaat mm hammas lkpolkimet lj poljin 24.5.2016 Leena Silfverberg 18
Mikä on sanakirjamuoto? Matti kävelee hitaasti lammen rannalle. Matilla on uudet kengät ja siniset sukat. Linnut laulavat ja aurinko paistaa. Matti ajattelee: Haen ongen ja lähden kalaan. Tunnin kuluttua Matti tulee taas rantaan saappaat jalassa. jne. > lammas, ranne, sukellusvene, haavoittunut/hahmo, lähde, tunnistaa, jalas 24.5.2016 Leena Silfverberg 19
Partitiivi suomalainen erikoisuus Eniten käytetty monia eri tehtäviä puhtaasti kieliopillinen sija Ilmaisee toiminnan aspektia ja määrän laatua 24.5.2016 Leena Silfverberg 20
Vertaa! Onko toiminta päättynyt vai päättymätön? Luin eilen kirjaa. Luin eilen kirjan. (päättymätön) (päättynyt) Onko määrä rajattu vai rajaamaton? Pöydällä oli kirjoja. Ostan kukkia. (rajaamaton) Lokit ovat lintuja. (rajaamaton) Kirjat olivat pöydällä. Ostan kukat. (rajattu) Lapsen silmät ovat siniset. (rajattu) 24.5.2016 Leena Silfverberg 21
Yksiköllinen luku 300 ihmistä (ei: ihmisiä tai ihmiset) Vain kolme parasta saa palkinnon. Lapset oppivat kielen kahdessa vuodessa. 24.5.2016 Leena Silfverberg 22
Plurale tantum Lukusana kongruoi monikollisten sanojen kanssa: Minulla on kahdet silmälasit. Olimme viime kesänä kolmissa häissä. 24.5.2016 Leena Silfverberg 23
Possessiivisuffiksi Matti istui paikallaan. Matti satt på sin plats. Matti sedeva al suo posto. Матти сидел на своем месте. Matti istui hänen paikallansa. Matti satt på hans plats. Matti sedeva al posto di un altro. Матти сидел на его месте. 24.5.2016 Leena Silfverberg 24
Ja juu, kyllä sitä käytetään. Me paikalles. (Mene paikallesi.) Mä olin nukkuvinani. Tunsin itteni ihan hölmöks. Ne on niin rakastuneita toisiinsa. 24.5.2016 Leena Silfverberg 25
Runsaasti postpositioita Järjestyvät yleensä genetiivillä Paikan postpositiot taipuvat Mihin? Missä? Mistä? luo, luokse luona luota lähelle lähellä läheltä eteen edessä edestä edelle edellä edeltä taakse takana takaa jälkeen jäljessä jäljestä perään perässä perästä viereen vieressä vierestä vierelle vierellä viereltä ääreen ääressä äärestä äärelle äärellä ääreltä väliin välissä välistä välille välillä väliltä laitaan laidassa laidasta laidalle laidalla laidalta 24.5.2016 Leena Silfverberg 26
Ja lisää postpositioita reunaan reunassa reunasta reunalle reunalla reunalta varteen varressa varresta varrelle varrella varrelta kohdalle kohdalla kohdalta keskelle keskellä keskeltä alle alla alta ylle yllä yltä päälle päällä päältä sisään sisällä sisältä joukkoon joukossa joukosta päähän päässä päästä puolelle puolella puolelta ympärille ympärillä ympäriltä tilalle tilalla tilalta 24.5.2016 Leena Silfverberg 27
Negatiivinen verbi taipuu persoonissa En ymmärrä, et ymmärrä... I do not understand, you do not understand... Jag förstår inte, du förstår inte... Non capisco, non capisci... не понимаю, не понимаешь... 24.5.2016 Leena Silfverberg 28
Verbimuotoon voi liittää lukemaan lukemassa lukemasta lukemalla lukematta sijapäätteen 24.5.2016 Leena Silfverberg 29
Dynaamisuus ja tila Sisä- ja ulkopaikallissijat Illatiivi Inessiivi Elatiivi Allatiivi Adessiivi Ablatiivi Subjektit ja objektit ovat suomalaisen ajattelussa dynaamisessa liikkeessä kohtia toisiaan tai pois päin toisistaan. Lisäksi on tärkeää ilmaista, onko tila, jossa liikutaan kolmiulotteinen vai ei. 24.5.2016 Leena Silfverberg 30
Sisäpaikansijat ilmaisevat yleensä kolmiulotteiseen tilaan siirtymistä, siinä olemista tai siitä poistumista: Mennään kirjastoon. Tavataan sisällä kirjastossa. Tulen kirjastosta. kiinteää kosketusta:löin naulan seinään. Naula on seinässä. Otin naulan seinästä. Otin avaimen ovesta. Otin sormuksen pois sormesta. Pane saappaat jalkaan. konkreettisuutta ja fyysisyyttä:sirkka meni istumaan Kaisan ja Leenan väliin. Maiden välissä on pitkä raja. 24.5.2016 Leena Silfverberg 31
Ulkopaikansijat ilmaisevat yleensä avoimelle paikalle siirtymistä, siellä olemista tai sieltä poistumista: Astuin kadulle. Kävin torilla. Nostin tuolit parvekkeelta. löyhää kosketusta tai läheisyyttä: Ripustin taulun seinälle. Tavataan kirjastolla. ('kirjaston luona') Tulen kirjastolta. Löysin avaimen ovelta. Menetkö tänään Kaisalle? ('Kaisan luokse') abstraktiutta:kaisan ja Leenan välille muodostui ystävyys. Maiden välillä on taloussopimus. 24.5.2016 Leena Silfverberg 32
SANAJÄRJESTYKSESTÄ Nominin määritteet nominin edessä. Mihailin kirja il libro di Mihail книга Михаила silmien väri colour of eyes colore dei occhi цвет глаз Ruoan valmistaminen on helppoa. 24.5.2016 Leena Silfverberg 33
Verbin määritteet verbin jäljessä Hän käveli nopeasti. Tiedän sen hyvin. On helppo valmistaa ruokaa. * Aamulla Kaisa hitaasti nousi sängystä. * Kirjan luin. 24.5.2016 Leena Silfverberg 34
Aspekti Ilmaistaan muissa kielissä verbillä suomessa objektin sijavaihtelulla. Luitko kirjan? = Ты прочитал книгу? (protšital) = Hai letto il libro? Luitko kirjaa? = Ты читал книгу? (tšital) = Leggevi il libro? 24.5.2016 Leena Silfverberg 35
Suomessa ei sukukategoriaa poika tyttö un ragazzo una ragazza koška - kot 24.5.2016 Leena Silfverberg 36
Ei artikkelia kukka a flower / the flower un fiore / il fiore tyttö a girl / the girl una ragazza / la ragazza poika a boy / the boy un figlio / il figlio talo a house / the house una casa / la casa 24.5.2016 Leena Silfverberg 37
"En tiedä. Niin vain sanotaan." Fred Karlsson: "On tärkeää, että opettajilla on selkeä ja hyvin perusteltu kielenkäsitys." Miksi kirja-sanan yksikössä on a mutta monikossa kirjoissa on o? tai: sana sanoissa, kissa kissoilla Miksi sitten kuitenkin kuva mutta kuvissa a:ta ei ole ollenkaan monikossa? tai: mukava mukavissa 24.5.2016 Leena Silfverberg 38
Uusi näkökulma äidinkieleen yksinkertaistetaan (nomineilla on vain yksi vartalo) hidastetaan (harjoitellaan ja kerrataan) karsitaan (ei opeteta harvinaisia muotoja: ei opeteta heti kaikkia monikon genetiivimuotoja: omenien, omenoiden, omenoitten, omenain) annostellaan tietoa (objektin sijamuodon kaikkia käyttötapauksia ei opeteta heti) muutetaanannettua tietoa suomen kielestä (partitiivilla kolme päätettä: a/ä, ta/tä, tta/ttä) 24.5.2016 Leena Silfverberg 39