SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY KYSYMYKSIÄ TUULIVOIMASTA

SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY KYSYMYKSIÄ TUULIVOIMASTA

Kauppakatu 19 A 9 40100 Jyväskylä tuuli@tuulivoimayhdistys.fi www.tuulivoimayhdistys.fi twitter.com/styorg Taitto: Soulcarver Media 04/2016

KYSYMYKSIÄ TUULIVOIMASTA Miksi tuulivoimaa tuetaan? Mitä saamme tuen vastineeksi? Maksanko tuulivoimalle tukea sähköverona? Sekoittaako tuulivoima sähkömarkkinat? Työllistääkö tuulivoima suomalaisia? Aiheuttavatko tuulivoimalat melua? Kuulostaako tuulivoima rockkonsertilta? Miten tuulivoiman ääntä voidaan arvioida? Onko äänellä terveysvaikutuksia? Tarvitaanko voimaloihin kilometriperusteista turvaetäisyyttä? Hyötyykö paikallinen yhteisö tuulivoimasta? Muuttuuko maisema tuulivoimapuistojen myötä? Vaarantaako tuulivoima nisäkkäiden tai lintujen elinolot? Tuuleeko talvella? Putoaako voimaloiden lavoista talvella jäätä? Miten tuulivoimaloiden lentoestevalot vaikuttavat lähiympäristöön? Vaikuttavatko tuulivoimalat kiinteistöjen arvoon? Miten tuulivoima vaikuttaa matkailuun? Jääkö voimaloiden purkaminen maanomistajien vastuulle? 04 06 06 08 10 12 13 14 16 18 18 19 20 22 22 24 25 25 26

Miksi tuulivoimaa tuetaan? USEIMMILLE ENERGIANTUOTANTOMUODOILLE maksetaan erilaisia suoria ja epäsuoria tukia. Suomessa uusiutuvaa energiaa tuetaan, jotta saamme lisää puhdasta energiantuotantoa. Pelkästään tuulienergialla sähköistettiin viime vuonna (2014) noin puoli miljoonaa kerrostalokaksiota. Kun energiasektorin suorat ja epäsuorat tuet otetaan huomioon ovat tuuli- ja vesivoima jo tällä hetkellä edullisimpia tapoja tuottaa sähköä. Lisäksi kehittyvä teknologia alentaa tuotantokustannuksia. SÄHKÖN HINTA on ollut 2010 -luvulla niin alhainen, ettei Suomeen ole ollut kannattavaa rakentaa mitään uutta sähköntuotantoa markkinaehtoisesti. Uutta kapasiteettia ja uusiutuvan energian investointeja kuitenkin tarvitaan vanhaa kapasiteettia poistuu käytöstä ja puhdas energiantuotanto tulee jo ilmastonmuutoksen vuoksi päivä päivältä tärkeämmäksi. Tuotantotuella mahdollistetaan investointien käyntiinlähtö, tuulivoima-alan kasvu ja kehitys sekä yhteisten pelisääntöjen löytyminen. Kun pelisäännöt ovat selvät ja tuulivoima on samalla viivalla muiden energiantuotantomuotojen kanssa, kustannukset ja myös tuen tarve pienenevät. TAVOITTEENA ON, että suomalainen tuulivoima pääsee kehittymään energiantuotantomuotona niin, että tulevaisuudessa tuesta voidaan kokonaan luopua. kysymyksiä tuulivoimasta 04

Kuva: Mikko Korhonen / Vastavalo.fi

Mitä saamme tuen vastineeksi? YHTEISKUNNAN MAKSAMAN tuen vastineeksi saamme kustannustehokasta, uusiutuvaa, nopeasti rakennettavaa ja puhdasta energiantuotantoa. Tuulivoiman yhteiskunnalle tuomia hyötyjä ovat mm.: Puhdas energiantuotanto ja tehokas päästöjen väheneminen Tuhansien suomalaisten työllistyminen Positiiviset vaikutukset kuntien talouteen ja hyvinvointiin Tuontienergiariippuvuuden vähentyminen ja tuontienergialaskun pieneneminen Sähkön markkinahinnan laskeminen Hajautettu energiantuotanto, joka lisää huoltovarmuutta, tasaa sähköverkon kuormitusta ja jakaa hyvinvointia tasaisesti ympäri maata Maksanko tuulivoimalle tukea sähköverona? VALTION KASSAA kartutetaan erilaisten verojen, kuten sähköveron avulla. Sähkövero on ns. fiskaalinen vero, jolla ylläpidetään mm. sosiaaliturvaa ja maksetaan lapsilisiä. Sitä ei ole siis korvamerkitty erityisesti tuulivoiman tuotantotuen rahoittamiseen, eivätkä suomalaiset maksa sähkölaskuissaan erillistä uusiutuvan energian tukea. kysymyksiä tuulivoimasta 06

Kuva: Mikko Korhonen / Vastavalo.fi

Sekoittaako tuulivoima sähkömarkkinat? POLTTOAINEVAPAALLA JA muuttuvilta kustannuksiltaan edullisella uusiutuvalla sähköntuotannolla on sähkön markkinahintaa alentava vaikutus. Tällaista sähköntuotantoa voidaan tarjota markkinalle hyvin edullisesti, jolloin se työntää markkinalta kalliimpaa tuotantoa, ja siten laskee sähkön hintaa. Suomalaisen tuulivoiman osalta alentava vaikutus on vielä nykyisellä tuotannolla pieni, sillä tuulivoima kattoi vuonna 2015 sähkön kulutuksesta noin 3 %. Energiakolmion (2014) selvityksen mukaan 6 TWh vuosittainen tuulivoimatuotanto (Suomen 2020 tavoite) laskee sähkön hintaa 2-3 /MWh. SÄHKÖN ALHAINEN hinta on osa käynnissä olevan energiamurroksen vaikutusta ja monen tekijän summa. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön hintaan vaikuttaa tarjolla oleva sähköntuotantokapasiteetti ja tuon kapasiteetin muuttuvat kustannukset. Sähkön hintaan Suomessa vaikuttavat muun muassa myös Norjan ja Ruotsin vesivoimatilanne sekä näiden maiden ja Tanskan tuulivoimatuotanto. Tämän lisäksi sähkön hinnan laskun syitä ovat muun muassa taantumasta johtuva sähkön kysynnän lasku, fossiilisten polttoaineiden markkinahinnat ja päästöoikeuden alhainen hinta. kysymyksiä tuulivoimasta 08

Säätövoima SÄÄTÖVOIMA ON nopeasti käynnistyvää sähköntuotantoa, joka tasaa kulutuksen ja tuotannon hetkittäisiä vaihteluita. Säätövoiman tarve sähkövoimajärjestelmässä on jo nyt jatkuvaa, mutta vaihtelevan tuotannon lisääntyessä lisääntyy myös säätövoiman käyttö järjestelmässä. Säätövoimasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että myös sähkönkulutus vaihtelee. TUULIVOIMAN TUOTANTO voidaan ennustaa nykyään todella hyvin. Kun tuulen vaihteluihin voidaan varautua hyvin ennalta, pienenee tuulivoiman aiheuttama säätövoiman käyttötarve. Käytännössä tuuleton jakso ei tule yllätyksenä, vaan se tiedetään etukäteen, jolloin tuulivoimaa ei tarjota markkinalle ja käyttöön otetaan enemmän muuta tuotantoa. Mikäli tuulivoimatuottaja tekee ennustevirheen, joutuu hän - kuten muutkin tuottajat, maksamaan ns. tasemaksua, jolla katetaan säädöstä aiheutuneet lisäkustannukset. SUOMEN TÄMÄNHETKINEN tuulivoimakapasiteetti mahtuu hyvin sähkömarkkinalle ilman, että säätövoimaa tarvitsee rakentaa lisää. Tuulivoiman takia uutta säätövoimaa ei tarvita vielä silloinkaan kun suomalaisen tuulivoiman vuosituotanto on 15 TWh (Energiakolmio, 2014). Luku vastaa noin 5000-6000 MW asennettua tuulivoimakapasiteettia, ja Ruotsin nykyistä tuulivoiman vuosituotantoa. kysymyksiä tuulivoimasta 09

Työllistääkö tuulivoima suomalaisia? TUULIVOIMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Suomessa muodostuvat tuulivoimahankkeiden suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta sekä tuulivoimaloissa käytettävien komponenttien ja materiaalien teollisesta valmistamisesta. TUULIVOIMAHANKKEET TYÖLLISTÄVÄT Suomessa tällä hetkellä noin 2200 henkilöä ja tuulivoimakomponenttien valmistus noin 2000 3000 henkilöä. Mikäli tuulivoimarakentaminen pääsee jatkumaan hyvällä vauhdilla, hanketoiminta ja komponenttiteollisuus työllistävät Suomessa vuoteen 2020 mennessä jopa 11000 henkilöä. Tästä noin 4200 henkilöä työllistyisi hankekehityksessä, rakentamisessa sekä huolto- ja kunnossapitotöissä, ja 4000 7000 tuulivoimateollisuudessa. (Sweco 2015, Teknologiateollisuus 2014.) SUURI OSA tuulivoiman tuottamasta työstä tehdään kotimaisella ja paikallisella työvoimalla. Työtä syntyy niin tuulivoimahankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta kuin voimaloiden kunnossapidosta ja komponenttien valmistuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tekemän tuulivoimahankkeiden kotimaisuusastetta tarkastelevan selvityksen mukaan tuulivoiman tuomista rahavirroista 59 % jääkin tukemaan kotimaista yritystoimintaa. kysymyksiä tuulivoimasta 10

TUULIVOIMALOIDEN PYSTYTTÄMISEEN osallistuvien työntekijöiden kotimaa riippuu voimalavalmistajasta. Yhä useampi Suomeen asettuva voimalavalmistaja on perustanut tänne oman huolto- ja kunnossapitotiimin, joka voi osallistua myös voimaloiden rakentamiseen. Riippumatta siitä missä voimalat valmistetaan, on suomalaisilla yrityksillä suuri rooli paitsi niiden asennuksessa, etenkin niiden huollossa ja purussa. TUULIVOIMALAN ELINKAAREN vaiheista selkeästi eniten työllistää voimalan käyttövaihe, joka kestää 20-25 vuotta. Yhden tuulivoimalan työllistävä vaikutus on arvioitu olevan yhteensä noin 37 henkilötyövuotta, joista käyttövaiheen osuus on 24 henkilötyövuotta. Käyttövaiheen aikaisesta tuulivoimaloiden huollosta ja kunnossapidosta vastaavat pitkälti sekä voimalavalmistajien että alihankintayritysten palveluksessa olevat kotimaiset osaajat. PUISTON KÄYTTÖVAIHEESSA paikallinen työvoima on usein välttämätöntä, sillä työn tarve on ennakoimatonta ja tarpeeseen pitää reagoida nopeasti. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 10 tuulivoimalaa työllistää kaksi työssäkäyntialueella asuvaa kunnossapidon ammattilaista. kysymyksiä tuulivoimasta 11

Aiheuttavatko tuulivoimalat melua? LÄHES KAIKESTA ihmisen toiminnasta syntyy ääntä niin myös tuulivoimasta. Voimaloiden tuottamaan äänen voimakkuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten voimalatyyppi, tuulen voimakkuus ja suunta sekä maaston muoto ja kasvillisuus. ÄÄNI ON melua, mikäli ihminen kokee sen häiritse väksi - me kaikki olemme yksilöllisiä äänen kokemisen suh teen. Altistumme jokainen päivittäin erilaisille äänille; suuri osa suomalaisista altistuu asuinympäristössään jatkuvalle liikenteen melulle. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänitasot lähimmän asutuksen piirissä ovat yleisesti selvästi pienem piä kuin äänitasot esimerkiksi vilkkaiden teiden ja katujen läheisyydessä. Tutkimusten mukaan tuulivoimalan äänessä ei myöskään ole mitään sellaista komponenttia, jota ei jo olisi meitä ympäröivissä äänilähteissä. TUULIVOIMALOIDEN ÄÄNI on uusi osa suoma laisten äänimaisemaa, ja uudet äänilähteet koetaan usein häiritsevämmiksi kuin jo olemassa olevat tutut äänet. Kansainvälisten tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden äänen häiritsevyyteen vaikuttavat äänitasoa enemmän kuitenkin välilliset muuttujat, kuten voimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, mielipiteet maisemavaikutuksia kohtaan ja taloudellinen hyötyminen voimaloista. SALLITTAVISTA ÄÄNITASOISTA säädetään Suomessa äänioh- kysymyksiä tuulivoimasta 12

jearvoilla, joita sovelletaan maankäytön ja uusien toimintojen suunnittelussa sekä lupakäy tännöissä. Valtioneuvosto hyväksyi uuden ohjearvoasetuksen elokuussa 2015. Asetus linjaa, että tuulivoimaloiden ääni ei saa pysyvän tai vapaa-ajan asutuksen ulkoalueilla ylittää yöllä 40 db(a) ja päivällä 45 db(a) rajaa. Lisäksi Suomessa on käytössä alan huipputasoa oleva tuulivoimaloiden äänen mallinnus- ja mittausohjeistus (Ympäristöministeriö 2014). Kuitenkin, vaikka äänitasot alittaisivat selvästi toiminnalle asetetut ohjearvot, voi joku kokea äänen häiritseväksi. Tuulivoima-alueiden tapauskohtainen ja huolellinen äänimallinnus onkin onnistuneen hankekehityksen edellytys. Kuulostaako tuulivoima rockkonsertilta? TUULIVOIMALAN ÄÄNI on voimakkaimmillaan sen napakorkeudella (tänä päivänä n. 140 m), jossa voimalan äänitaso vastaa lehtipuhaltimen tai iskuporakoneen tuottamaa äänitasoa. Tuulivoimalan juurella, jossa ihmiset elävät, äänentaso on kuitenkin jo paljon alhaisempi, noin 60 db. Tämä vastaa kovaäänistä keskustelua. Ison rockkonsertin melupäästö on jopa 140 db - tuulivoimalan äänen ja rockkonsertin vertaamisella ei siis ole perusteita. kysymyksiä tuulivoimasta 13

Miten tuulivoiman ääntä voidaan arvioida? TUULIVOIMAPUISTOIHIN RAKENNETTAVIEN voimaloiden äänitasoja arvioidaan melumallinnusten avulla. Suomessa mallinnusohjeet perustuvat tutkittuun tietoon ja edustavat kansainvälistä parhaimmistoa. Ympäristöministeriö (YM) julkaisi mallinnusohjeensa vuonna 2014 ja VTT:n suositus valmistui kesällä 2013. Ennen uutta ohjeistusta rakennettujen tuulipuistojen mallinnukset on tehty konsulttien omien ohjeistusten mukaan - uudet hankkeet mallinnetaan uusien ohjeiden mukaan. MALLINNUSOHJEISSA SUOSITELLAAN käyttämään huomattavasti tiukempia parametreja kuin Euroopassa keskimäärin. Näin varmistetaan, etteivät mallinnuksen antamat arvot ylity lähimpien kiinteistöjen läheisyydessä. Lisäksi ohjeissa edellytetään mallintamaan erikseen matalataajuisen äänen leviäminen. MALLINNUSOHJEITA ON testattu Suomessa myös käytännössä ja ohjeen mukaisten äänimallinnusten on todettu vastaavan hyvin käytännön mittaustuloksia. Ääntä on vuosina 2014 2015 mitattu useassa käynnissä olevassa tuulipuistossa ja voimaloiden ääni on samalla mallinnettu edellä mainittua ohjeistusta käyttäen. Tulokset osoittavat, että mallinnustulokset vastaavat erittäin hyvin mittaustuloksia, mallinnuksen hieman liioitellessa matalia taajuuksia. Ääntä on mitattu useassa mittauskohteessa myös sisällä. Mittaukset osoittivat kaikissa kohteissa, että myös sosiaali- ja terveysministeriön uudet sisämelunormit alittuivat. kysymyksiä tuulivoimasta 14

Kuva: Jari Kurvinen / Vastavalo.fi

Onko äänellä terveysvaikutuksia? TUULIVOIMALOIDEN MÄÄRÄN ja koon kasvaessa Suomessa myös huoli tuulivoimaloiden äänen terveysvaikutuksista on lisääntynyt. Tuulivoimaloiden äänen terveysvaikutuksia asuinympäristössä on tutkittu kansainvälisesti ja nykyisen tutkimustiedon mukaan tuulivoimaloiden äänillä ei ole havaittu suoria terveysvaikutuksia. Tulosten mukaan äänenvoimakkuuden taso on yhteydessä koettuun häiritsevyyteen mutta yksilölliset erot kokemusten suhteen ovat suuria. YHTEYTTÄ ESIMERKIKSI tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt puhuttaessa alle 45 desibelin äänitasosta ulkotiloissa. Ympäristöministeriön asetus tuulivoimaloiden ääniohjearvoista linjaa, että tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä. TUTKIMUSTEN MUKAAN tuulivoimaloiden äänen häiritsevyyteen vaikuttavat äänitasoa enemmän erilaiset välilliset muuttujat, kuten voimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet maisemavaikutuksia kohtaan, taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista, se kuinka kauan voimalat ovat olleet toiminnassa sekä luottamus paikallisiin viranomaisiin. kysymyksiä tuulivoimasta 16

Infraääni INFRAÄÄNI ON kuten mikä tahansa muukin ääni: jos sen taso on riittävän kova, on se kuultavissa. Infraääni ei ole erityisesti juuri tuulivoimaloiden äänen ominaisuus - tuulivoimalat tuottavat infraääniä siinä missä esim. tuuli, ukkonen, maanjäristykset ja tieliikenne. Kuultavia infraääniä muodostuu esimerkiksi räjäytyksien yhteydessä ja silloin, kun auton ikkuna on auki moottoritiellä auton ollessa kovassa vauhdissa. TUULIVOIMALOIDEN INFRAÄÄNTÄ on tutkittu viime vuosina (esim. Tachibana et al. 2014), ja tiedeyhteisö on yksimielinen siitä, että tuulivoimaloiden infraäänien tasot jäävät merkittävästi alle kuulokynnyksen. Mikään tutkimus ei ole osoittanut, että tuulivoimaloiden äänitaso ylittäisi kuulokynnyksen alle 20 Hz taajuuksilla. Tuulivoimaloiden infraääntä ei siis voi ihmiskorvalla kuulla. Nykyisen tutkimustiedon valossa infraäänen pitää olla kuultavalla tasolla, jotta se aiheuttaisi terveyshaittaa. HUOLI MINKÄ tahansa äänen tai asian terveysvaikutuksista voi kuitenkin tuottaa oirekokemuksia ja stressiä. Onkin tärkeää, että infraäänestä saataisiin lisää tieteellistä, vertaisarvioitua ja asiantuntevaa tutkimusta. Myös tutkimustiedon levittämistä tarvitaan, jotta oikeaa tietoa olisi helposti saatavilla. kysymyksiä tuulivoimasta 17

Tarvitaanko voimaloihin kilometriperusteista turvaetäisyyttä? ERI VOIMALAMALLIT ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Myös aiotut voimalapaikat ovat erilaisia maaston muotojen, vesistöjen sijainnin ja monien muiden äänen kantautumiseen vaikuttavien seikkojen suhteen. Siten ainoa oikea tapa arvioida vaikutuksia, on mallintaa jokainen hanke erikseen. Tämä koskee myös tapauksia, joissa hankkeen edetessä voimalamallia muutetaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Hyötyykö paikallinen yhteisö tuulivoimasta? TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN hyödyttää sijoituspaikkakuntaa samalla tavalla kuin muutkin teolliset investoinnit. Tuulivoimahankkeet tuovat kuntiin mm. kiinteistöveroja sekä maanvuokratuloja. Pienelle paikkakunnalle suuren hankkeen tuomat verovarat voivat olla merkittäväkin taloudellinen piristysruiske. Rakentamisen aikana syntyy myös työpaikkoja, etenkin jos paikalliset rakennusliikkeet ovat aktiivisia tarjoamaan palvelujaan. Paikallisia elinkeinoelämän palveluita käytetään koko voimaloiden elinkaaren ajan, mikä tuo paikkakunnalle tuloja ja työtä. VAIKKA TUULIVOIMAPUISTON varsinainen käyttö- ja kunnossapito usein hoidetaankin kaukovalvonnalla ja keskitetysti, useimmiten vikapäivystystä varten tehdään sopimus paikal- kysymyksiä tuulivoimasta 18

lisen sähköyhtiön tai teollista huoltoa tekevän yhtiön kanssa. Isommille tuulivoimapuistoille voidaan myös perustaa oma huoltokeskus. Myös tuulivoimapuistojen teiden kunnossapito hoidetaan usein paikallisella työvoimalla. ERI HANKETOIMIJOILLA on erilaisia käytäntöjä paikallisen yhteisön tukemiseksi; paikallista toimintaa saatetaan tukea esimerkiksi erilaisin avustuksin (luontopolkujen teko, kunnostustoimet, kyläkehitysraha tms.). Hanketoimijat pyrkivät toimimaan myös tiiviissä yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan näiden osaamista ja palveluita. Muuttuuko maisema tuulivoimapuistojen myötä? TUULIVOIMALAT OVAT näkyvä elementti maisemassa ja kirkkaalla säällä ne voi erottaa jopa kymmenen kilometrin päästä. Käytännössä näkyvyyttä rajoittavia tekijöitä on lähes aina niin, että todelliset vaikutukset ovat vähäisempiä. Näkyvyyteen vaikuttaa mm. voimaloiden sijainti, maanpinnan korkeuden vaihtelut sekä maanpinnan kasvillisuus. Esimerkiksi täysikasvuinen puusto estää tehokkaasti tuulivoimaloiden näkymisen jo hyvinkin lähellä voimala-aluetta. JOKAINEN MEISTÄ kokee tuulivoimaloiden näkymisen eri tavalla. Osa ihmisistä pitää taivaanrannassa rauhallisesti pyöriviä voimaloita kauniina, toisten silmiä ne eivät miellytä. Luonnonsuojelualueille, kuten kansallispuistoihin, tuulivoimaloita ei kuitenkaan ole tarkoitus rakentaa. kysymyksiä tuulivoimasta 19

Vaarantaako tuulivoima nisäkkäiden tai lintujen elinolot? TUULIVOIMAHANKKEIDEN SUUNNITTELUN aikana selvitetään aina alueen senhetkinen tila ja suojeltavien eläinten ja kasvien esiintyminen. Erityisesti riistaeläinten kohtalo huolettaa usein tuulivoima-alueiden metsästäjiä. Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan maanisäkkäät todennäköisesti häiriintyvät alueella rakentamisesta sekä alueen lisääntyneestä aktiivisuudesta, jos esimerkiksi tuulivoimaloiden luo johtavat tiet lisäävät ulkoilu- ja metsästystoimintaa alueella. Sen sijaan itse tuulivoimaloiden toiminta ei näyttäisi niitä häiritsevän. Kotimaassa on nähty esimerkkejä siitä, että riistaeläimet itseasiassa hakeutuvat tuulivoimaloiden läheisyyteen. LINTUJEN ELINOLOIHIN huonosti sijoitetuilla tuulivoimaloilla voi olla paikallista vaikutusta. Siksi lintujen esiintyminen ja niiden muuttoreitit selvitetään aina osana tuulivoimahankkeiden suunnittelua. Maailmalta löytyy esimerkkejä huonosti sijoitetuista tuulipuistoista - ikävistä tapauksista on kuitenkin voitu oppia, kuinka välttää virhearviointeja jatkossa. Oikealla sijoittelulla tuulivoimaloiden riskit linnuille voidaan minimoida ja hyvin sijoitetut voimalat eivät lisää merkittävästi lintukuolemien määrää. Suurempia lintukuolemien aiheuttajia ovat liikenne, sähkölinjat, lasirakenteet, rakennukset ja metsästys. ON HYVÄ muistaa, että uusiutuvan energian käytön lisääminen vähentää CO 2 -päästöjä ja on oleellisessa roolissa myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. kysymyksiä tuulivoimasta 20

Kuva: Sami Kiuru / Vastavalo.fi

Tuuleeko talvella? TUULIVOIMAN TUOTANTO vaihtelee kuukausittain ja vuosittain. Suomessa talvikuukaudet ovat selvästi kesäkuukausia tuulisempia ja tuulienergiaa tuotetaankin eniten juuri kylminä kuukausina, jolloin myös energiankulutus on suurinta. Suuremmasta ilmantiheydestä johtuen pakkasella tuulesta saadaan enemmän energiaa kuin lämpimällä ilmalla. Tuulivoiman tuotanto painottuu loka - maaliskuulle, joiden aikana on yleisesti tuotettu noin 60 % vuotuisesta tuulisähkötuotannosta. Putoaako voimaloiden lavoista talvella jäätä? TALVIAIKAAN TUULIVOIMALOIDEN lapoihin voi kertyä kylmän ilman ja ilmassa olevan veden kohtaamisesta johtuvaa jääkertymää. Tästä johtuen tuulivoimaloiden lapoihin asennetaan anturit, jotka tunnistavat jään aiheuttaman epätasapainon ja voimala osataan näin ollen pysäyttää jos jäätä pääsee syntymään. Vaikka tuulivoimalan lavoista voi tietyissä olosuhteissa tippua pieniä määriä jäätä, todennäköisyys sille, että voimalasta irtoava jää osuisi ihmiseen, on erittäin pieni. Jäätymistä tapahtuu pääosin niinä aikoina, jolloin alueen muu käyttö on vähäistä esimerkiksi metsien virkistyskäyttö on talviaikaan vähäisempää. Suomessa tuulivoima-alueilla, joissa liikutaan paljon talvisinkin, on paikoittain asennettu varoituskyltit ja -valot, joissa kehotetaan valojen vilkkuessa välttämään oleskelua voimaloiden läheisyydessä. kysymyksiä tuulivoimasta 22

Kuva: Sami Kiuru / Vastavalo.fi

Miten tuulivoimaloiden lentoestevalot vaikuttavat lähiympäristöön? TUULIVOIMALOIDEN LENTOESTEVALOT takaavat voimaloiden näkymisen lentäjille myös öiseen aikaan. Yöt ovat myös aikaa, jolloin valoista voidaan kokea eniten häiriötä. Lentoestevalojen kirkkausvaatimuksista vastaa Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Lentoestevalovaatimuksia on lievennetty vastaamaan lähemmin monien muiden maiden vastaavia vaatimuksia. Lievennyksen myötä yöllä sallitaan lähiasukkaita vähemmän häiritsevä tasaisesti palava punainen valo välähtävän kirkkaan valon sijaan. Uusi säädös tuli voimaan 2013 keväällä, joten käytännössä sen vaikutukset tulevat näkymään vasta tämän jälkeen rakennetuissa voimaloissa. Euroopassa on kehitteillä tutkajärjestelmiä, joiden ansiosta valot voisivat olla sammuksissa, kunnes tutka havaitsee lentokoneen tai helikopterin. Suomen oloissa järjestelmää aletaan testata lähiaikoina. MYÖS VANHOIHIN voimaloihin voidaan vaihtaa uusien ohjeiden mukaiset lentoestevalot, mikäli vanhoista lentoestevaloista on ollut haittaa alueen asukkaille. Kaikkialla valojen vaihto ei kuitenkaan onnistu ihan helposti, sillä tällä hetkellä Trafi edellyttää erillisten tornivalojen laittamista yli 150 m korkeisiin voimaloihin. Tornivalojen laittaminen vanhoihin voimaloihin taas ei aina ole voimalarakenteen tai voimalavalmistajan turvallisuussäädösten vuoksi yksinkertaista, joten jossain tapauksissa uusien ohjeiden mukaisten lentoestevalojen asentaminen on hankaloitunut. kysymyksiä tuulivoimasta 24

Vaikuttavatko tuulivoimalat kiinteistöjen arvoon? MAAILMALLA ON tehty useita kattavia tutkimuksia tuulivoimaloiden vaikutuksesta kiinteistöjen arvoon. Esimerkiksi Massachusettissa toteutetussa mittavassa tutkimuksessa käytiin läpi yli 122 000 vuosien 1998 ja 2012 välillä tehtyä asuntokauppaa. Tutkimustulokset eivät osoita, että tuulivoimalla olisi alentava vaikutus kiinteistöhintoihin; hintatasoa selittävät useat muut tekijät. Kiinteistöjen hinnanvaihteluissa tulisi myös huomioida hintatason yleiset muutokset. Esimerkiksi Suomessa suurempien kaupunkikeskittymien ulkopuolella asuntojen hintataso on ollut yleisessä laskussa jo jonkin aikaa. Asiasta ei vielä Suomessa ole toistaiseksi tehty tutkimusta, joskin yksittäiset kiinteistövälittäjät ovat asiasta lausuneet. Miten tuulivoima vaikuttaa matkailuun? SKOTLANNISSA ON tutkittu tuulivoimaloiden vaikutuksia matkailuun. Tulosten perusteella tuulivoimaloiden vaikutus matkailijoiden innokkuuteen palata turistikohteeseen näyttää olevan pieni. Tuulivoimapuistot voidaan sijoitella niin, että luontomatkakohteista osa säilyy tuulivoimalattomina. Tuulivoimapuistoja voi myös hyödyntää alueen ympäristöystävällisyyden markkinoinnissa. Joidenkin arvioiden mukaan tuulivoimaloita voidaan pitää turistinähtävyyksinä, jotka lisäävät alueen houkuttelevuutta matkailijoiden silmissä. kysymyksiä tuulivoimasta 25

Jääkö voimaloiden purkaminen maanomistajien vastuulle? LÄHTÖKOHTAISESTI TILANNE, jossa tuulivoimalan purkaminen jäisi maanomistajan vastuulle, on häviävän pieni. Tilanne edellyttäisi voimalat omistavan yrityksen konkurssin, mikä on Suomen markkinoilla epätodennäköistä. Suomen tuulivoimatoimijoista ison osan taustalla on mankalajärjestelmä, osuuskauppa tms., joiden konkursseja ei voitane pitää mahdollisina. Lisäksi monien takana on suuria ja vakavaraisia kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita, joiden äkillinen poistuminen markkinalta ei ole todennäköinen tapahtuma. Hankkeiden lainarahoitusta myöntäessään pankit arvioivat toimijan vakavaraisuuden ja hankkeen teknisen potentiaalin erittäin kriittisesti ja kattavasti; rahoituksen saaminen vaatii asioiden hyvää hoitoa ja luotettavaa profiilia. MAHDOLLISEN KONKURSSIN sattuessa voimalat siirtyvät pankin omaisuudeksi, mikäli lainapääomaa ei ole maksettu takaisin. Tämän jälkeen omistus jää konkurssipesälle, joka voi myydä omaisuuden jälkimarkkinoille. Mikäli voimalaa ei myydä asennettavaksi toiseen paikkaan, voidaan 80% voimalan osista kierrättää. Myös tuulivoimalle kaavoitetulla ja rakennutulla alueella on jälkimarkkinat: mikäli paikalla on hyvät tuuliolosuhteet, valmis infrastruktuuri houkuttelee uusia toimijoita, jotka vastaavat myös vanhojen voimaloiden purkamisesta, mikäli alkuperäinen omistaja ei niin tee. Lisäksi purkamiseen liittyvistä asioista voidaan sopia maanomistajan ja tuulivoimayhtiön välillä jo maanvuokrasopimuksessa. kysymyksiä tuulivoimasta 26

Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys ry