Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisen kevätpäivät 12.4.2016 Yrityksen perustamistukea koskevaa taustoitusta Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
Yrityksen perustamistukea koskevaa taustoitusta Perustamistuki on tarkoitettu uusien yritysten perustamiseen maaseutualueiden yritysrakenteen monipuolistamiseen ja toimivien yritysten uudistumiseen eli toimintaan, jossa on merkittävä uusi kehittämisnäkökulma. Maaseudun yritystuella haetaan uusia avauksia ja ansaintamahdollisuuksia, joista kasvaa kannattavaa ja kilpailukykyistä ja kansainvälistäkin liiketoimintaa. Yrityksen perustamistukea hakevan yrityksen pitää aiempaa tarkemmin tunnistaa ja kuvata uudistumistarpeensa, asettaa toiminnalleen tavoitteet ja perustella, mitä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttaminen yritykseltä edellyttää ja missä aikataulussa yritys suunnittelee etenevänsä näiden tavoitteisen saavuttamiseksi. Toisin sanoen yritys perustelee, miksi yritykselle pitäisi myöntää tukea. Tuen myöntäjä tekee päätöksen yrityksen hakemuksessa antamien tietojen pohjalta (valintaperusteet) ja arvioi onko kyseessä yrityksen uudistuminen vai onko kyseessä tavanomainen yrityksen normaaliin toimintaan liittyvä kehittäminen sekä tarkastelee toimenpiteiden merkittävyyttä. Tuen piiriin pyritään saamaan yritykset, jotka hakevat kasvun mahdollisuuksia uudistumisen kautta. Maaseutuohjelman läpileikkaavana tavoitteena ovat innovaatiot, joita voidaan tunnistaa sitä paremmin mitä selvemmin yritys perustelee toimintansa uudistumista. Tuen hakijalle on kuitenkin hyötyä siitä, että yritys analysoi toimintaansa ja toisaalta tuen vaikuttavuutta voidaan arvioida paremmin, kun tuen kohteista on olemassa tarkempaa tietoa. Sivu 2
Yrityksen perustamistuki maaseutuasetuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013 19 artikla - Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa a) yrityksen perustamistuen, joka on suunnattu i) nuorille viljelijöille; ii) muuhun kuin maataloustoimintaan maaseudulla; 2. Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukainen tuki myönnetään nuorille viljelijöille. Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukainen tuki myönnetään viljelijöille tai maatilakotitalouden jäsenille, jotka laajentavat taloudellista toimintaansa maatalouden ulkopuolelle, sekä mikro- ja pienyrityksille ja luonnollisille henkilöille maaseudulla. Sivu 3
Yrityksen perustamistuki delegoidussa asetuksessa Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014 Johdanto-osan 5 perustelukappale: (5) Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa liiketoimintasuunnitelmassa olisi oltava riittävästi elementtejä, jotta valitun toimen tavoitteiden saavuttaminen voidaan arvioida. 5 artikla - Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 1. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa liiketoimintasuunnitelmassa on kuvattava vähintään seuraavia: b) Kun kyseessä on yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla: i) tukea hakevan henkilön tai mikro- tai pienyrityksen taloudellinen lähtötilanne; ii) henkilön, tilan tai mikro- tai pienyrityksen uusien toimintojen kehittämisen välietapit ja tavoitteet; iii) yksityiskohtaiset tiedot henkilön, tilan tai mikro- tai pienyrityksen toimintojen kehittämiseksi tarvittavista toimista, kuten investoinneista, koulutuksesta tai neuvonnasta. Sivu 4
Yrityksen perustamistuki maaseutuohjelmassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (M06.2 alatoimenpide) Perustamistukea myönnetään ensisijaisesti aloittavan yrittäjän ensimmäisen uuden yrityksen perustamiseen. Perustamistukea voidaan myöntää myös tuotannollista tai palveluliiketoimintaa jo harjoittavan toimivan yrityksen kilpailukykyä, kannattavuutta ja tuottavuutta parantaviin, laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviin lisäarvoa tuottaviin kehittämis- ja innovaatiotoimenpiteisiin, kansainvälistymiseen ja osaamispääoman lisäämiseen yrityksessä sekä näiden toimien suunniteluun. Uuden yritystoiminnan aloittamisvaiheessa tarvittavan tuen määrä ala- ja ylärajojen puitteissa suhteutetaan yrityksen tavoiteltuun liiketoiminnan laajuuteen ja tasoon, jotta myönnettävä tuki olisi oikeasuhteista ja välttämättömiin toimenpiteisiin rajattua. Myönnettävän tuen tason määrittelyssä arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden kustannusvaikutusten kohtuullisuutta liiallisten korvausten välttämiseksi. Toimenpiteiden tarve ja laajuus sekä niiden toteuttamiseen myönnettävän tuen määrä on esimerkiksi erilainen jos yrityksen liikevaihtotavoite on 50 000 euroa verrattuna yritykseen, jonka liikevaihtotavoite on 500 000 euroa. Lisäksi arvioidaan aloitettavan toiminnan kustannuksia siten, että innovatiiviset toimintamallit voivat saada suuremman määrän tukea kuin tavanomaisia toimintamalleja käyttävät yritykset. Tuen myöntäjän tulee dokumentoida myönnettävän tuen muodostamisen perustelut. Liiketoiminnan luonne huomioon ottaen tukea myönnetään ensisijaisesti toimenpiteisiin, jotka koskevat aloittamisvaiheen liiketoimintaosaamista vahvistavia neuvonta-, konsultointi ja asiantuntijapalveluita sekä toimenpiteisiin, joihin sisältyy merkittävä kehittämisnäkökulma. Tukea ei myönnetä yrityksen tavanomaiseen toimintaan eikä tuella voida yleisrahoittaa yritystä. Toimivassa yrityksessä kehittämistoimenpiteet voivat kohdistua vain uuteen toimintaan. Uudeksi toiminnaksi ei katsota entisen toiminnan puitteissa tapahtuvaa toiminnan laajentamista eikä toimenpiteitä, joista aiheutuu yritykselle tavanomaisia liiketoimintakustannuksia. Sivu 5
Yrityksen perustamistuki valtioneuvoston asetuksessa 9 Yrityksen perustamistuella tuettava toiminta Tukea voidaan myöntää maatalousalan ja metsätalouden ulkopuolisen yritystoiminnan aloittamiseen ja aloittamista edistävien kokeilujen toteuttamiseen uudelle yritykselle ja liiketoimintaansa uudistavalle toimivalle yritykselle maaseutualueella. Edellytyksenä on, että aloittava yrittäjä ei ole perustanut uutta yritystä ennen 1 tammikuuta 2014, lukuun ottamatta maatalousyrityksiä. Toimivalta yritykseltä edellytetään, että yritystoimintaa on tukihakemuksen jättämishetkellä harjoitettu yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan. Toimivan yrityksen tulee liiketoimintasuunnitelmassa osoittaa, että tuettava toimenpide kohdistuu uuteen toimintayksikköön, toimialaan, liiketoiminta-alueeseen, markkina-alueeseen, tuotteeseen tai palveluun taikka uusiin asiakkaisiin. Uuden liiketoiminnan hyväksi tehdystä työstä on pidettävä yrityksessä työtuntikirjanpitoa ja toiminta on selkeästi erotettava yrityksen nykyisestä liiketoiminnasta. Tukea ei myönnetä hakijalle, joka tukihakemuksen jättämishetkellä on hakenut maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 6 :n mukaista nuoren viljelijän aloitustukea, jolle se on myönnetty tai jolle työ- ja elinkeinotoimisto on tehnyt myönteisen starttirahapäätöksen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 8 luvun nojalla. Yrityksen perustamistukea voidaan kuitenkin myöntää sen jälkeen, kun nuoren viljelijän aloitustuen mukaisen toiminnan jatkamiselle säädetty vähimmäisaika on täyttynyt. Asetusmuistion mukaan: Toiminnan uutuusarvo yritykselle arvioitaisiin tapauskohtaisesti. Maaseutuohjelmassa on kuvattu lisäksi perustamistuen myöntämisprosessissa huomioon otettavia asioita. Sivu 6
Yrityksen perustamistuen periaatteista EU-lainsäädännössä (Delegoidun asetuksen 5 artiklassa) puhutaan uudesta toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä liiketoimintasuunnitelman osina. Toiminnan on oltava uutta mutta ei välittämättä toimialan. Kyse on ilman muuta uudesta liiketoiminnasta jos yritys kokonaan vaihtaa toimialaa. Toimialan kautta tehtävä tarkastelu on liian ahdas tarkastelunäkökulma. Tulkintaa on haettava siten välimaastosta niin, että tarkastelu ei rajoittuisi pelkkään toimialatarkasteluun. Perustamistukea tulee arvioida tuettavan yrityksen näkökulmasta, kunhan liiketoiminta on yritykselle uuttaa. Mitään laajempaa uutuusarvoa ei ole vaatimuksena mutta tavoitteena on, että tuen avulla saadaan aikaan maaseudun yritystoiminnan monipuolistumista aikaan. Uutena liiketoimintana voidaan pitää myös nykyisen liiketoiminnan uusia piirteitä. Erilaisia tapauksia on vaikka kuinka paljon kaikki lähtee yrityksestä ja sen liiketoimintasuunnitelmasta. Valtioneuvoston asetus on kirjoitettu silmällä pitäen niitä liiketoiminnan eri osa-alueita, joiden piirissä yritykset useimmiten tekevät innovaatioita. Asetuksessa mainitut asiat eivät välttämättä toteudun toimivan yrityksen uudistaessa toimintaansa yksistään vaan asioita toteutuu yhtä aikaa. Maaseutuohjelmaa, EU-säännöksiä ja kansallista lainsäädäntöä on luettava rinnakkain ja muodostettava käsitys siitä, onko toimivan yrityksen esittämät toimenpiteet todella yritykselle uusia. Toiminnan uutuusarvo yritykselle arvioitaisiin tapauskohtaisesti. Sivu 7
Yrityksen perustamistuki toimivalle yritykselle Uusi toimintayksikkö Esimerkki: Toimiva yritys perustaa yrityksen sisälle/yhteyteen uuden liiketoimintayksikön. Uuteen bisnesyksikköön tuodaan uutta yrittäjyyttä ja se toimii uudella toimintamallilla, jonka kehittämiseen yritys hakee perustamistukea. Uusi yksikkö voi esimerkiksi toimia yrityksen sisällä erikseen johdettavana itsenäisenä ketteränä yksikkönä, jonka kehittämiseen yritys hakee perustamistukea. Kun kyseessä on uusi toimintayksikkö, jossa tuotetaan samaa tuotetta kuin aikaisemmin, niin toiminta ei ole maaseutuasetuksen 19 artiklan mukaista. Sivu 8
Yrityksen perustamistuki toimivalle yritykselle Uusi toimiala Esimerkki: Toimiva yritys siirtyy uudelle toimialalle. Käytännössä melko harvoin tilanne on sellainen, että yritys kehittäisi toimintaansa siirtymällä täysin uudelle tilastolliselle toimialalle. Suomalaiset yritykset eivät osin menesty sen vuoksi, että niiden toiminta ei ole tarpeeksi pitkäjänteistä. Tämän vuoksi toimivan yrityksen toiminnan uudistaminen on ensiarvoisen tärkeää ja sitä kautta toteutuu myös maaseudun yritystoiminnan uusiutumista kokonaisuutena. Sivu 9
Yrityksen perustamistuki toimivalle yritykselle Uusi liiketoiminta-alue Esimerkki: Uutena liiketoiminta-alueena voidaan pitää tilannetta, jossa aikaisemmin business-tobusiness -liiketoimintaa harjoittava yritys siirtyy busines-to-consumer -yritykseksi. Tällöin yritys siirtyy kokonaan uudelle asiakassegmentille, joka perustellusti käyttäytyy eri tavalla kuin aikaisempi asiakassegmentti. Uusi liiketoiminta-alue on relevantti tarkastelunäkökulma esimerkiksi silloin, kuin puhutaan yritysten yhteistyöstä. Pieni yritys toimii yhteistyössä suuremman isäntäyrityksen kanssa ja tarvitsee ulkopuolista interventiota osaamisensa vahvistamiseen uudessa yhteistyötilanteessa siirtyessä uudelleen liiketoiminta-alueelle. Esimerkiksi ruokamatkailussa matkailualan yritys siirtyy ravitsemusalalle. Sivu 10
Yrityksen perustamistuki toimivalle yritykselle Uusi markkina-alue Esimerkki: Paikallisella tasolla toimiva yritys laajentaa markkina-aluettaan valtakunnalliselle tai kvtasolle. Valtakunnallisesti toimiva yritys kehittää vientitoimintaansa. Jos näissä tapauksissa tuote ei aina ole uusi tai täysin uusi, niin yrityksen toimintamalli ja markkinointistrategia kuitenkin uudistuvat. Jos tuote on uusi, niin sekin toteutuu, samoin uudet asiakkaat. Myös uuden tuotteen uusi toimintayksikkö voi toteutua samaan aikaan. Sivu 11
Yrityksen perustamistuki toimivalle yritykselle Uusi tuote Esimerkki: Yritys kaupallistaa luovia ajatuksia ja kääntää ne kannattavaksi liiketoiminnaksi - yritys luo markkinoille uuden inspiroivan tuotteen. Yritys on aiemmin valmistanut tuotteitaan käsityönä ja siirtyy käyttämään koneellistettuja prosesseja. Tällöin tuotetta pitää mahdollisesti uudistaa jollain tavalla. Samalla toteutuu uusi toimintamalli. Sivu 12
Yrityksen perustamistuki toimivalle yritykselle Uusi palvelu Esimerkki: Yritys kaupallistaa luovia ajatuksia ja kääntää ne kannattavaksi liiketoiminnaksi - yritys luo markkinoille uuden inspiroivan palvelun. Yritys on tarjonnut aiemmin palvelun perinteiseen tapaan asiakastilanteessa ja nyt yritys uudistaa toimintaansa digitalisaation avulla. Toiminta konseptoidaan uudelleen ja palveluita tarjotaan virtuaalisesti ja uudella ansaintalogiikalla. Sivu 13
Yrityksen perustamistuki toimivalle yritykselle Uudet asiakkaat Esimerkki: Yritys siirtyy segmentistä toiseen, jolloin asiakaskunta ja -vaatimukset muuttuvat. Segmenttejä ovat (esimerkiksi): yrityksen perustajat, paikalliset pienyritykset, kotimarkkinoille keskittyvät yritykset, kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset. Sivu 14
Yrityksen perustamistuki toimivalle yritykselle Lisäksi on tärkeää huomata, että maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (80/2015) 9 :ssä on toimivia yrityksiä koskeva lisäedellytys: Uuden liiketoiminnan hyväksi tehdystä työstä on pidettävä yrityksessä työtuntikirjanpitoa ja toiminta on selkeästi erotettava yrityksen nykyisestä liiketoiminnasta. Tämän tukiedellytyksen avulla voidaan varmistaa, että perustamistukea käytetään toimivassa yrityksessä uuteen toimintaa, ei yrityksen tavanomaiseen toimintaan. Yhtenä merkkinä siitä, että tukea on myönnetty uuteen toimintaan on se, että uudesta toiminnasta syntyy jossain vaiheessa myös liikevaihtoa tai että muulla tavoin voidaan arvioida tuettujen toimien vaikutuksia yrityksen toiminnan uusiutumiseen. Sivu 15
Yrityksen perustamistuki valtioneuvoston asetuksessa Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystuesta (80/2015) 8 Valtiontukea koskevien säännösten soveltaminen Myönnettäessä yrityksen perustamistukea maatalousalan ja metsätalouden ulkopuolisen yritystoiminnan aloittamiseen maaseutualueella noudatetaan maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 45 artiklaa. Sivu 16
Yrityksen perustamistuki maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksessa Komission asetus (EU) N:o 702/2014 Johdanto-osan 64 perustelukappale: 64) Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 1305/2013 kanssa ja yksinkertaistettaisiin sääntöjä, jotka koskevat hyväksynnän hakemista valtiontuelle, kun kyseessä on osarahoitettu osa ja maaseudun kehittämisohjelmien kansallinen lisärahoitus, maaseutualueilla toimivien pk-yritysten hyväksi tarkoitetut eri tukimuodot olisi tällä asetuksella vapautettava perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Näihin tukimuotoihin olisi sisällyttävä erityisesti tuki investointeihin, jotka koskevat maataloustuotteiden jalostusta muiksi kuin maataloustuotteiksi tai puuvillan tuotantoa, yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi, tuki neuvontapalveluihin, tuki tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin, tuki tuottajien liittymiseksi ensimmäisen kerran puuvillan tai elintarvikkeiden laatujärjestelmiin sekä elintarvikkeiden hyväksi toteutetut menekinedistämistoimet. Tuen, joka halutaan vapauttaa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta tämän asetuksen nojalla, olisi vastattava tuen perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä ja poikkeuksen saanutta tukea olisi myönnettävä vain asianomaisen jäsenvaltion maaseudun kehittämisohjelman nojalla ja sen mukaisesti. Tuki-intensiteettien ja tukikelpoisten kustannusten olisi kuitenkin oltava myös unionin yleisten valtiontukiperiaatteiden ja horisontaalisten valtiontukisääntöjen mukaisia. Sen vuoksi esimerkiksi käyttöpääoman, joka liittyy uuteen investointiin, kaltaiset kustannukset eivät voi olla tämän asetuksen nojalla tukikelpoisia. Maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus (EU) N:o 702/2014) kahden artiklan soveltamisesta on säädetty kansallisesti maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 :ssä (Valtiontukea koskevien säännösten noudattaminen). Sivu 17
Yrityksen perustamistuki maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksessa Komission asetus (EU) N:o 702/2014 6 JAKSO - Maaseutualueiden pk-yritysten hyväksi myönnettävät tuet, joita maaseuturahasto osarahoittaa tai jotka myönnetään tällaisiin osarahoitettuihin toimenpiteisiin tarkoitettuna kansallisena lisärahoituksena 45 artikla - Yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla Tämä tukiartikla sopii vain sellaiselle yrityksen perustamistuelle, joka myönnetään maaseudun kehittämisohjelman puitteissa ja joka vastaa maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä. Vrt. edellisessä diassa oleva johdanto-osa. Yrityksen perustamistuen käyttöön ottamisesta on tehty komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolle (DG Agri) ilmoitus, jonka jättämisen yhteydessä on käyty keskustelut komissio kanssa ja komissio on todennut tuen täyttävän maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 45 artiklan edellytykset. SA.41753 Investointituki maataloustuotteiden jalostamiseksi muiksi kuin maataloustuotteiksi ja yrityksen perustamistuki maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/index.cfm?fuseaction=dsp_result Sivu 18
Yrityksen perustamistuki komission työasiakirjassa Measure fiche Farm and business development Measure 6 Article 19 of Regulation 1305/2013 4.3.2. Start-up aid for non-agricultural activities in rural areas It must be noted that support could be provided to existing businesses or to new start-ups. If support is provided to existing businesses it could only be provided for activities that the beneficiary has never carried out by the time of applying for support. Komission työasiakirjan mukaan yrityksen perustamistukea voidaan myöntää myös toimiville yrityksille toimintaa, joka on uutta. Sivu 19
Komission työasiakirjoja koskeva käytäntö Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklan mukaan suositukset ja lausunnot eivät ole sitovia. Yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin mm. asiassa C-322/88 todennut seuraavaa: Suositusten ei voida katsoa olevan vailla minkäänlaisia oikeusvaikutuksia. Kansallisten tuomioistuinten on otettava huomioon suositukset ratkaistessaan niiden käsiteltäviksi saatettuja asioita erityisesti silloin, kun niissä selvennetään suositusten toteuttamiseksi annettujen kansallisten säädösten tulkintaa tai kun niiden tarkoituksena on täydentää yhteisön sitovia säädöksiä. Komissio on maataloustukien ja maaseuturahaston alalla omaksunut käytännön ohjeistaa jäsenvaltioita monilukuisilla työasiakirjoilla. Komissio toteaa usein esittelemiään työasiakirjoja käsiteltäessä, että asiakirja ei ole oikeudellisesti sitova, mutta noudattamalla asiakirjan mukaista menettelyä jäsenvaltio välttyy keskusteluilta toimenpiteiden oikeellisuudesta komission sääntöjenmukaisuustarkastuksissa. Työasiakirja ei ole säännös, vaan lähinnä komission käsitys unionin oikeuden tilasta. Työasiakirjoista ei äänestetä komiteassa, vaan komission tuo työasiakirjat tiedoksi ja antaa mahdollisuuden keskustella ja kommentoida työasiakirjaa. Yhteisöjen tuomioistuin on esim. Suomea koskevassa oikeustapauksessa asiassa T-230/04 luetellut otsakkeen asiaa koskevat oikeussäännöt alla komission hyväksymän työasiakirjan rahoitusoikaisuista nro VI/5330/97. Tuomioistuin on hyväksynyt komission työasiakirjan nojalla määräämän 5 prosentin oikaisun. Lisäksi tuomioistuin on hyväksynyt Suomen sen aikaisen käytännön planimetrimittauksista, koska se on työasiakirjan mukaan ollut sallittu mittausmenetelmä. Sivu 20
Maaseudun yritystukea koskevat ELYtulossopimusmittarit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla saavutettuja tuloksia mitataan maaseudun yritystuen osalta kahdella ELY-tulossopimusmittarilla: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: yritykset ja elinkeinot Tavoite 3: Elinkeinoelämä monipuolistuu ja kansainvälistyy ja sen kilpailukyky kasvaa 1) Eri toimenpiteiden kautta syntyneiden yritysten määrä: Maaseutuohjelma, Rakennerahastot sekä kansalliset toimet (lkm). 2) Yritysten investoinnit t&k-työhön lkm: Tekesin, ELY-keskusten yritystukihakemukset sekä maaseuturahaston ja kala- ja meritalousrahaston yrityshankkeet. Sivu 21
Yrityksen perustamistuen valmistelun taustaa Maakohtaiset suositukset 2012 Neuvoston suositus Suomen vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Suomen vuosien 2012 2015 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/nd/csr2012_finland_fi.pdf Maaseutuohjelman valmistelussa on otettu huomioon erityisesti kohta 12 silmällä pitäen yrityksen perustamistukea ja sen suuntaamista: (12) Tuottavuuden kasvu on Suomessa pysähtynyt, ja suomalaiset vientiyritykset ovat viime vuosina menettäneet markkinaosuuksiaan ulkomaanmarkkinoilla. Yksikkötyökustannukset ovat kasvaneet, joskaan eivät teollisuudessa. Tällä hetkellä merkittävien teollisuudenalojen kasvu näyttää erityisesti elektroniikka- ja paperiteollisuudessa saavuttaneen huippunsa, ja teollisuuden osuus BKT:stä on yleisesti ottaen pienentymässä. Suomi vie välituotteita ja tuotantohyödykkeitä lähinnä kypsille, hitaasti kasvaville markkinoille. Sen tuotteiden läsnäolo kehittyvillä markkinoilla on vähäistä. Suomen talouden on tarpeen monipuolistua sekä yritysten että vientimarkkinoiden osalta, jotta maassa olisi tulevaisuudessa useita vahvoja viejiä. Suomen T&K- ja innovaatiosuorituskyky on aiemmin ollut vahva, mutta maa saattaa menettää asemiaan EU:n innovointijohtajana, ellei innovatiivisten kasvuyritysten määrä lisäänny merkittävästi. Tämän vuoksi on helpotettava innovointia, mahdollistettava siirtyminen tutkimus- ja kehitysvaiheesta myyntikelpoisiin tuotteisiin ja kannustettava yrityksiä menemään nopeasti kasvaville vientimarkkinoille. Lyhyellä aikavälillä laajan tieto- ja viestintäteknisen osaamisen hyödyntäminen ja sen levittäminen Suomessa muille teollisuudenaloille sekä julkiselle sektorille on myös keskeistä. Suosituksena oli jatkaa toimia yritysrakenteen monipuolistamiseksi erityisesti nopeuttamalla suunniteltujen, innovaatioperustaa laajentavien toimenpiteiden käyttöönottoa, jotta tuottavuuden kasvua ja ulkoista kilpailukykyä voidaan vahvistaa, ja samalla jatkaa palkkakehityksen saattamista tuottavuuden kehitystä vastaavaksi. Sivu 22
Yrityksen perustamistuen valmistelun taustaa Maakohtaiset suositukset 2015 http://ec.europa.eu/europe2020/making-it-happen/country-specific-recommendations/index_fi.htm Suomi: http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/csr2015/csr2015_finland_fi.pdf Uusimmista maakohtaisista suosituksista relevantteja ovat erityisesti kohdat 9-10: (9) On tärkeää, että koko -työvoimapotentiaali on työmarkkinoiden käytössä, kun väestö ikääntyy ja työikäinen väestö vähenee. (10) Suomi on edistynyt jonkin verran innovatiivisia tuotteita synnyttävien valmiuksien lisäämisessä. Hallitus toteuttaa periaatepäätöstä valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta. Puhtaan teknologian, biotalouden ja digitalisaation kärkihankkeet ovat lupaavia mutta mittakaavaltaan suhteellisen pieniä. Vaikka T&K-panostukset ovat EU:n suurimpia, Suomen haasteena on edelleen panostusten muuntaminen menestyviksi vientituotteiksi ja -palveluiksi. Hallitus on pyrkinyt yksinkertaistamaan ja tehostamaan yritystukijärjestelmiä, lisäämään aloittavien yritysten rahoitusta ja edistämään niiden kansainvälistymistä. Tästä huolimatta investoinnit ovat jääneet Suomessa vähäisiksi, viennin vaikeudet ovat jatkuneet ja työllisyys on vähentynyt. Toimia tarvitaan myös kilpailun lisäämiseksi tuote- ja palvelumarkkinoilla, erityisesti vähittäiskauppasektorilla, joka on edelleen hyvin keskittynyt. Sivu 23
Mikä voi olla uutta yritystoimintaa? Esimerkkejä aiheeseen liittyen: Uber suunnittelee laajempaa matkustajapalvelua (Talouselämä 1.1.2015) http://www.talouselama.fi/uutiset/uber-suunnittelee-laajempaa-matkustajapalvelua-6242584 Schumpeter Disrupting Mr Disruper: Clay Christensen should not be given the last word on disruptive innovation (The Economist, November 28th 2015, Business, p. 61) Disruptive innovation. Twenty years after the introduction of the theory, we revisit what is does and doesn t explain. (By Clayton M. Christensen, Michael Raynor and Rory McDonald. Harvard Business Review, December 2015) How McDonalds Really Makes Its Money (October 8th, 2015 by Team Wall Street Survivor) http://blog.wallstreetsurvivor.com/2015/10/08/mcdonalds-beyond-the-burger/ Yhteisön suuntaviivat lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta (2005/C 312/01) (eng. Community guidelines on financing of airports and start-up aid to airlines departing from regional airports) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=celex:52005xc1209(03)&from=en Start-up aid for airports with under 5 million passengers per year (UK) http://www.economist.com/news/business/21679179-clay-christensen-should-not-be-given-last-worddisruptive-innovation-disrupting-mr https://www.gov.uk/government/publications/start-up-aid-for-airports-with-under-5-million-passengers-peryear-second-stage Sivu 24