Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva ja musiikkikin on jo valmiina vai onko? Uutta elokuvaa suunnitellessa mieleen eivät välttämättä pälkähdä ensimmäisenä tekijänoikeusasiat. Musiikki on korvattavaa työtä Parasta on, jos saat jonkun säveltämään elokuvaasi musiikin. Tällöin sovit musiikin käytöstä suoraan musiikintekijän kanssa, jos säveltäjä ei kuulu tekijänoikeusjärjestöön. Voi olla, että kontakteista ei kuitenkaan löydy taitavaa saksofonistia tai haluat elokuvaasi jonkun tietyn kipaleen. Tällöin kannattaa etsiä Creative Commons -musiikkia tai ottaa yhteyttä muusikon etuja valvovaan tahoon. Suomessa toimii kuusi tekijänoikeusjärjestöä, jotka edustavat yli 90 000 kotimaista ja lukemattomia ulkomaisia artisteja. Järjestöt hoitavat kappaleiden käyttölupia ja keräävät musiikintekijöille tekijänoikeuskorvauksia. Musiikkia elokuvaansa etsivälle tärkeimmät järjestöt ovat Gramex ja Teosto. Tarvitset luvan, jos aiot tallentaa musiikkia elokuvaasi ja esittää musiikkia sisältävää elokuvaasi julkisesti. Tekijänoikeusjärjestöt opastavat lupien kanssa Gramex on esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys. Gramexilta kysytään sekä kotimaisen että ulkomaisen äänitemusiikin tallentamislupaa muun muassa lyhytelokuviin, dokumentteihin ja tv-ohjelmiin, kun niitä esitetään Suomessa tai muualla EU-alueella televisiossa tai festilaaleilla. Kun Gramex kerää korvauksia muusikoille ja äänitetuottajille, Teosto kerää korvauksia säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikin kustantajille. Teosto
huolehtii myös live-esitysten korvauksista. Käytännössä Teoston puoleen käännytään samalla asialla kuin Gramexinkin. Teoston sivuilta löytyy taulukko, josta voi tarkistaa hinnaston eri musiikkiteosten käytölle. Korvauksen hintaan vaikuttaa se, teetkö pitkää vai lyhyttä elokuvaa ja missä maissa tai medioissa elokuvaa tullaan esittämään ja levittämään. Teostolla ei kuitenkaan ole kattavaa lupaa myöntää musiikinkäyttöoikeuksia kaiken koti- ja ulkomaisen musiikin käyttöön. On tärkeää ottaa yhteyttä Teostoon varhaisessa vaiheessa, sillä lupien saaminen voi kestää jopa kuukausia. Monien ulkomaisten musiikkiteosten tallennusluvat joudut hakemaan itse musiikin kustantajilta, mutta yhteystietoja voi pyytää Teostolta. Verkkolevitystä varten kannattaa ottaa yhteys suoraan levy-yhtiöihin. Lupaa ei aina tarvita Et tarvitse lupia, jos käytät äänitettä, jonka oikeudenhaltijan osalta tekijänoikeudet ovat sammuneet. Sellaisia ovat äänitteet, jotka on tehty ennen 1963. Äänitteen tuottajan ja äänitteellä esiintyvien muusikoiden suoja on voimassa 50 vuotta äänitysvuodesta. Suoja nousi EU:ssa syksyllä 2011 70 vuoteen, mutta suojan pidentämisen käytännön toteutustapa on vielä avoinna. On kuitenkin muistettava, että äänitteellä esitetyn sävellysteoksen suoja voi olla vielä voimassa. Sävellysteoksen suoja on voimassa 70 vuotta viimeisen tekijän kuolemasta. Näihin tekijöihin lukeutuvat säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja musiikkikustantaja. Bachin sävellysteokset ovat vapaita tekijöiden osalta, mutta äänitteen suoja saattaa olla yhä voimassa. Äänitteen suojalla tarkoitetaan äänitteen tuottajan ja muusikoiden oikeuksia. Jos äänitys on äänitetty vuoden 1962 jälkeen, on todennäköistä, että tekijänoikeudet ovat voimassa. Tällöin musiikkia ei voi käyttää vapaasti. Varminta on ottaa epäselvissä tapauksissa yhteys tekijänoikeusjärjestöön. Musiikkiakin voidaan siteerata Tekijänoikeuslaki sallii hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia, jos tarkoitus on hyvän tavan mukainen. Myös musiikkia voi siis siteerata. Hyvän tavan mukaisuudeksi voidaan katsoa esimerkiksi, että siteeraus helpottaa jonkin asian havainnollistamista tai puolustamista. Sitaattioikeutta voidaan harvemmin kuitenkin soveltaa, jos kaupallista äänitemusiikkia käytetään yleisölle esitettävässä elokuvassa. Toinen yleisesti hyväksytty tapa käyttää sitaattia on kuvailla tai arvostella alkuperäistä teosta lainauksen avulla. Lainausyhteyden tulee kuitenkin olla asiallinen. Varmempaa on pyytää musiikin käytölle aina lupa oikeudenhaltijalta. Vinkkejä musiikin ja äänten hakuun Musiikin lisäksi tarvitset elokuvaasi myös äänitehosteita (esim. lumivyöry), taustaääntä (esim. tehtaan melu) ja pisteääniä kuten (esim. lasin rikkoutuminen). Joissakin editointiohjelmissa saattaa olla suoraan valmiita äänitiedostoja, joita voit
käyttää. Voit hakea ääniä netistä tai tehdä ne itse. Listasimme muutamia hyödyllisiä linkkejä artikkelin loppuun. Jos päätät ladata ääniä verkosta, varmista aina tiedostojen käyttöluvat. Tekijänoikeuslain mukaan vain tekijänoikeuden haltijalla on oikeus valmistaa teoksesta kopioita ja levittää sitä. Jotkut ovat kuitenkin päättäneet luopua joistakin oikeuksistaan. Näin ovat syntyneet public domain ja Creative Commons -lisensseillä varustetut työt. Public domain -termillä tarkoitetaan teoksia, jotka on jaettu vapaasti yleiseen käyttöön. Tekijänoikeus on aina tekijällä, mutta public domainilla tekijä voi vähentää työnsä käytön rajoituksia. Creative Commons -lisenssiä käyttävät teokset eivät ole tekijänoikeuksista vapaita kuten public domain -työt. Creative Commons on palvelu, joka mahdollistaa tekijää luopumaan hallitusti oikeuksista, joita tekijänoikeus tarjoaa. Voit siis käyttää Creative Commons -lisenssillä varustettua työtä vain tekijän määrittämin ehdoin. Teoksen tekijät voivat määrittää esimerkiksi, ettei heidän työtään käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Muista aina mainita säveltäjän nimi musiikin käytön yhteydessä. Sekä public domain -lisenssin että Creative Commons -lisenssin ongelmana on, että vaikka nettiin ladattu musiikki tai ääni olisikin merkitty lisenssin alle, teos ei välttämättä ole vapaasti käytettävissä. Lähtökohtaisesti käyttäjällä on vastuu asianmukaisista käyttöluvista. Kun tekijänoikeusluvan saa tekijänoikeusjärjestöstä, voi olla varma, että lupa kattaa kaikki oikeudenhaltijat. Erilaisia tekijänoikeustapauksia 1. Harrastajatuotanto tähtää festivaalilevitykseen. Musiikki on Teostoon kuulumattoman ystävän säveltämää. Minkälaisia lupia tarvitaan? Elokuvantekijä tekee säveltäjän ja muusikoiden kanssa sopimuksen, jossa on teoksen käyttöehdot. Jos säveltäjä on Teoston jäsen, luvan saamiseksi pitää ottaa yhteys Teostoon. Koska teos on elokuvaa varten sävelletty, eikä "jo olemassa olevalta äänitteeltä otettu", lupaa Gramexilta ei tarvita. Lisäksi elokuvan tekijänoikeus kuuluu tekijöille yhteisesti. Näin tuottajan on saatava kaikilta tekijöiltä lupa teoksen lievitykseen, julkiseen esittämiseen ja muuhun tekijänoikeuslain suojaamaan käyttöön. 2. Elokuvakohtauksessa käytetään tunnetun ulkomaisen artistin kappaleesta tehtyä soittoääntä, joka on ostettu netistä. Elokuva, jossa kohtaus on, esitetään festivaalilla. Mistä luvan saa? Luvan soittoäänien käyttöön saa Teostolta. Osa musiikintekijöistä ei halua, että heidän teoksistaan tehdään soittoääniä. Näin et voi myöskään muokata mitä tahansa kappaletta soittoääneksi elokuvaa varten. 3. Puoliammattimainen indie-lyhytelokuvaprojekti aikoo ostaa ulkomaista musiikkia ja säveltää osan musiikista itse. Elokuvan levitys tapahtuu netissä ja festivaaleilla. Tuottajalla ei ole tuotantoyhtiötä. Miten tuottajan kannattaa menetellä? Musiikin käyttöoikeudet festivaalikäyttöön pyydetään Gramexilta ja Teostolta. Nettikäyttöön
ei Gramexilta saa lupaa, ellei kyse ole lähettäjäyhtiön palvelusta (Yle Areena, MTV Katsomo, ruutu.fi). Luvat verkkojulkaisuun pyydetään levy-yhtiöstä suoraan. Tuotannon laajuus, toiminnan toteutustapa tai ammattimaisuus ei vaikuta tekijänoikeuden perusteisiin, mutta voi vaikuttaa lupien hintaan. 4. Koululaiset tekevät dokumenttielokuvan, jossa he soittavat ja laulavat itse kotimaista popmusiikkiappaletta. Voiko dokumentin julkaista kulun nettisivulla ja kevätjuhlassa? Koulun opetussuunnitelman mukaisessa opetustilanteessa voi esittää elävää musiikkia tai soittaa musiikkia äänitteeltä eikä tähän vaadita lupaa. Säännökset tästä löytyvät tekijänoikeuslain 14 ja 21 :stä. Kevätjuhla voidaan katsoa opetussuunnitelman mukaiseksi opetustilanteeksi koulusta riippuen. Internet-julkaisuun tarvitaan kuitenkin pääsääntöisesti aina oikeudenhaltijoiden lupa, vaikka esittäjinä olisivatkin koululaiset. Sävellysteoksen oikeudet on pyydettävä Teostolta. 5. Puoliammattimaiseen dokumenttielokuvan kohtaukseen tarvitaan taustalle televisiosta tulevaa kotimaista ohjelmaa. Elokuva näytettäisiin verkossa, televisiossa, festareilla ja todennäköisesti elokuvateatterissa. Jos elokuvanäyte ei toteuta vaatimusta sitaattien käyttämisestä tai raja hyvän tavan mukaisesta käytöstä on häilyvä, kannattaa pyytää lupa taustalla käytettävän kotimaisen ohjelman (kuvatallenne) käyttöön ohjelman tuottaneelta tuotantoyhtiöltä. Ohjelman käytöstä voi tiedustella myös oikeudenhaltijoilta, joiden yhteystietoja voi kysyä Av-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry:ltä. Linkit: Gramex Teosto Tuotos Gramex: Äänitteiden tallentaminen AV-tuotantoihin Gramex: Kopiointilupahinnasto ääni- ja kuvatallenteelle Teosto: Kuvatallenteiden lupien hankinta Tietoa Creative Commons -lisenssistä Opas laillisen musiikin hakuun verkosta Musiikkilinkit: Kauppa teosten lataamiseen verkosta Free Music Archive - ilmaista musiikkia genreittän lajiteltuna Creative Commonsia hyödyntävä musiikkisivusto Jamendo Public domain -ääniä Free-Loop-sivustolla Purple Planetin musiikkeja on käytetty esimerkiksi YouTube-videoissa Äänilinkit:
Soungle-sivulta löytyy helposti erilaisia ääniä SoundBible tarjoaa ääniä erilaisin lisenssein SoundJay-sivulta löytyy kategoriat esimerkiksi koneille ja taustaäänille Written by Marika Harjusaari. Artikkelia varten haastateltiin Heidi Wilska-Lehtosta Gramex ry:stä ja Asko Metsolaa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:stä.