Vuosikertomus 2014
TOIMINTA- VUOSI LYHYESTI KSS-KONSERNI 2014 2013 Liikevaihto, milj. euroa 15,2 14,5 Liikevoitto, milj. euroa 2,1 1,6 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 4,1 3,9 Omavaraisuusaste 57,7 % 57,7 % (liittymismaksut rinnastettu omaan pääomaan) Sähkön siirto, GWh 169,0 171,9 Henkilökunnan määrä (keskimäärin) 50 51 Omistus Kunnat 99,8 % 99,8 % Yhteisöt ja yksityiset 0,2 % 0,2 %
Sisältö TOIMIALUE 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4-5 ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA 6 YRITYSHALLINTO 7 OMISTUS 7 SÄHKÖNMYYNTI 8 VERKKOTOIMINTA 9-10 TILINPÄÄTÖS 11-22 TILINTARKASTUSKERTOMUS 23
Toimitusjohtajan katsaus AJANKOHTAISTA SÄHKÖMARKKINOILTA Suomen riippuvuus tuontisähköstä oli Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkien aikojen suurinta. Nettotuonnin osuus sähkön hankinnasta nousi 21,6 prosenttiin eli yli viidesosa Suomessa käytettävästä sähköstä tuotiin ulkomailta. Sähköä tuotiin Suomeen erityisesti Ruotsista. Pohjoismaiden hyvän vesitilanteen vuoksi pohjoismaista markkinasähköä oli runsaasti saatavilla. Sähkön alhainen hinta ei edesauttanut kotimaisia sähköntuotantoinvestointeja. Suomessa ei juurikaan investoitu sähköntuotantoon, poikkeuksen teki tuulivoimatuotanto. Valtion tukipolitiikan ansiosta tuulivoimaan investointiin ennätyksellisen paljon, tuulivoiman tuotanto kasvoi vuonna 2014 Suomessa yli 40 prosenttia. Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta nousi 1,3 prosenttiin. Tuulivoiman määräaikainen takuuhinta on osoittautunut investoijille niin houkuttelevaksi, että uusia hankkeita on vireillä enemmän kuin tukia on tarjolla. Energiateollisuus ry arvioi, että tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta nousee 7 8 prosenttiin viimeistään vuonna 2020. Vuonna 2014 sähköä kulutettiin Suomessa 0,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013, yhteensä 83,3 terawattituntia. Sähkönkulutusta pienensi taantuman lisäksi normaalia lämpimämpi sää. Syyskuussa 2013 voimaan tullut uudistettu sähkömarkkinalaki oli Suomen sähkömarkkinoiden jatkokehityksen kannalta merkittävä. Aiempaa yleistä kehittämisvelvoitetta laajennettiin kirjaamalla lakiin sähkönjakeluyhtiöille velvoite kehittää sähköverkkoaan toimitusvarmuutta parantavasti. Kaikkien verkkoyhtiöiden tuli laatia suunnitelmat sähkönjakelua parantavalle kehittämistyölle. Vuonna 2028 sähkökatkot eivät myrskyissäkään saa kestää asemakaava-alueella 6 tuntia ja muun verkon alueella 36 tuntia enempää. Nykyisellä verkoston rakenteella tätä tavoitetta ei pystytä täyttämään. Käytännössä suuri osa sähköverkosta joudutaan rakentamaan uudestaan ja vanha verkko purkamaan. Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:lle ja muille maaseutuolosuhteissa toimiville verkkoyhtiöille lain määräysten täyttäminen merkitsee nopealla aikataululla erittäin suuria investointeja sähköverkkoon. Sähkökaapelien kaivaminen maahan suojaan myrskytuhoilta näkyy lähivuosina kuluttajan sähkölaskussa siirtohinnan nousuna. Parhaillaan ympäri Suomea ollaan toteuttamassa merkittäviä investointeja sähkön jakeluverkkojen toimintavarmuuden parantamiseksi. Hyvänä puolena asiakkaiden kannalta on sähkön toimitusvarmuuden ja laadun parantuminen entisestään. Koillis-Satakunnan Sähkön tavoitteena on rakentaa säävarma sähköverkko niin, että asiakkaiden sähkönsaanti on turvattu kaikissa olosuhteissa. 4
Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanke Pyhäjoella etenee. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 Fennovoiman ydinvoimalaitoksen periaatepäätöksen täydennyshakemuksen. Valtioneuvoston asettaman ehdon mukaisesti Fennovoiman kotimaisen omistuksen pitää olla vähintään 60 prosenttia kesäkuun loppuun 2015 mennessä, kun Fennovoima jättää rakentamislupahakemuksen. Varsinainen voimalan rakentaminen voidaan aloittaa, kun rakentamislupa on saatu valtioneuvostolta. Voimalaitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen on varattu aikaa noin kymmenen vuotta. Sähkön tuotanto on ajoitettu alkamaan vuonna 2024. Koillis-Satakunnan Sähköllä on 5 MW:n osuus Fennovoiman tuotannosta Voimaosakeyhtiö SF:n (Katternö Kärnkraft Oy Ab) kautta. TOIMINTAVUOSI 2014 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n taloudellinen tulos vuodelta 2014 oli hyvä. Sähkön myynti ylitti budjetoidun ja sähkön siirto jäi hieman budjetoitua alhaisemmaksi. Yhtiön liikevaihto ja liikevoitto jäivät molemmat jonkin verran budjetoitua pienemmäksi, kummankin ollessa kuitenkin vuotta 2013 paremmat. Sähkön kulutus verkkoalueella pieneni noin 2 prosenttia. Vuosi oli poikkeuksellinen lämmin, jolloin lämmityssähkön tarve oli normaalia pienempi. Myös teollisuuden sähkönkulutus aleni edellisvuoden tasosta. Tytäryhtiö Killin Voima Oy:n kulut olivat budjetoidulla tasolla, mutta vesivoiman vuosituotanto jäi kuivan kesän ja kuivan syksyn johdosta normaalivuotta alhaisemmaksi. Loppuvuoden sateet korjasivat hieman tilannetta. Sähkö-Virkeät Oy:n tulos oli budjetoidun mukainen. Alueverkon vuosittaiset kunnossapitotyöt ja johtokatujen raivaukset tehtiin suunnitelmien mukaisesti. Yhtiön toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Verkostoinvestoinnit saatiin toteutettua suunnitelmien mukaisesti ja hieman ylikin johtuen hyvistä urakointikeleistä. Sähköä hankittiin ja myytiin enemmän kuin edellisenä vuotena. Vuoden pahimmat myrskyt eivät ulottuneet yhtiön verkkoalueelle. Pienempien myrskyjen aiheuttamien vikojen etsintä ja korjaustyöt sujuivat joutuisasti ja asiakkaiden keskeytysajat olivat lyhyitä. Asiakaspalvelu on yksi yhtiön tärkeimmistä toiminnoista ja asiakaspalvelua toteutetaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Asiakkaita palvellaan niin paikan päällä toimistolla, puhelimitse, sähköpostin välityksellä kuin myös verkkokaupassa. Asiakkaat saavat vapaasti valita itselleen parhaiten sopivan asiointitavan. Yhtiön tietojärjestelmiin on satsattu voimakkaasti viime vuosien aikana ja ne on päivitetty niin nykyisiä kuin tuleviakin haasteita silmällä pitäen. Yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja tarjoaa kestävän pohjan tulevalle toiminnalle. Henkilöstön ammattitaito ja palveluhalukkuus ovat korkealla tasolla. Kiitän lämpimästi edeltäjääni Mauri Kalevaa, joka on luotsannut näkemyksellisesti yhtiötä oikeaan suuntaan ja on siirtynyt viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Esitän asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme parhaat kiitokset luottamuksesta yhtiötä kohtaan. Kiitän hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä sekä omistajia arvokkaasta panoksesta yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Henkilöstöä haluan kiittää avoimen ja hyvän työilmapiirin luomisesta sekä tuloksellisesta ja ripeästä toiminnasta vuoden aikana. Vesa Hätilä, toimitusjohtaja 5
Organisaatio ja henkilökunta ORGANISAATIO 31.12.2014 TILINTARKASTAJAT Markus Koro Jaakko Laitakari JOHTORYHMÄ Toimitusjohtaja Osastopäälliköt YHTIÖKOKOUS HALLINTONEUVOSTO Pj. Vesa Haapamäki HALLITUS Pj. Eero Johde TOIMITUSJOHTAJA Vesa Hätilä KÄYTTÖTOIMINTA Juha Koivula VALVOMOTOIMINNOT Timo Rentto LAITOSTEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO Raimo Pitkänen Eero Raiskinmäki Kari Andersson Tapani Raivio VERKKOTOIMINTA Markku Pouttu VERKOSTO- SUUNNITTELU Matti Kolari Petri Lahti Sami Ilvesaho Timo Mäkelä Arto Teppo Arttu Ahonen MATERIAALI- TOIMINNOT Heikki Ruohonen ALUEYKSIKÖT TALOUSHALLINTO Vesa Hätilä LIIKEKIRJANPITO Maire Hakala Sirpa Myllymäki PALKAT Mari Puromäki HALLINTO- JA ASIAKASPALVELUT Marja-Leena Niemenmaa SÄHKÖN MYYNTI JA HANKINTA SEKÄ LASKUTUSPALVELUT Aarne Haikonen SÄHKÖN MYYNTI Minna Kalliojärvi SÄHKÖLASKUTUS Anitta Ukkola-Matikainen Sini Ilvesaho ICT-JÄRJESTELMÄT JA LASKUTUS- MITTARIT Jari Hakala MITTAUKSET JA TASESELVITYS Kalle Kiljunen Pirta Iso-Hirvelä Mikko Savilahti TIETOJÄRJESTELMÄT Kimmo Hakala Toimintavuoden päättyessä yhtiön palveluksessa oli 50 vakinaista työntekijää ja toimihenkilöä. Määräaikaisuudet, vuorotteluvapaat yms. huomioon ottaen kaikkien vuoden aikana palveluksessa olleiden yhteenlasketuksi työpanokseksi muodostui 49,8 henkilötyövuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 45,6 vuotta. Henkilöstöryhmittäin vakinainen henkilöstö jakautui seuraavasti: toimitusjohtaja ja osastopäälliköt 5 teollisuustoimihenkilöt 8 tekniset toimihenkilöt 14 asentajat 23 50 VIRTAIN ALUE Erkki Korhonen Ismo Mäntysalmi Juha Hirviaho Antti Keskitalo Matti Moisio Jukka Rantanen Pekka Saikkonen Tero Savilahti Kimmo Sihvonen Heikki Suutari Timo Viertola Juha Yläjärvi ÄHTÄRIN ALUE Matti Takamäki Tapio Puromäki Kari Kauttu Tuomas Liikala Petri Mäkinen Juhani Niemi Pertti Pöyhölä Matti Rajala Jukka Sahi Matti Vuorela 6
Yrityshallinto Omistus YHTIÖKOKOUS Varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.4.2014 Virroilla. Puheenjohtajana toimi Risto Harju Ähtäristä. Edustettuna oli 6 osakkeenomistajaa, jotka omistivat yhteensä 98,94 prosenttia yhtiön osakekannasta. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. YHTIÖN HALLITUS Vasemmalta: Eero Johde (hallituksen pj.), Vesa Haapamäki (hallintoneuvoston pj.), Pekka Ala-Mäenpää, Vesa Hätilä (tj.), Jorma Lamminmäki, Hannu Paloranta, Pentti Tikkanen ja Markku Pouttu (siht.) HALLINTONEUVOSTO Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Yhtiön hallintoneuvostoon kuuluivat kertomusvuoden lopussa: Puheenjohtaja toimikausi Vesa Haapamäki, Virrat 2014-2017 Varapuheenjohtaja Heimo Pirttimäki, Ähtäri 2013-2016 Muut jäsenet Lasse Anttila, Alavus 2014-2017 Heikki Ihainen, Seinäjoki 2013-2016 Tapio Järvinen, Ähtäri 2012-2015 Vesa Kankaanpää, ( 22.4.2014) Keuruu, 2013-2016 Sami Lamminmäki, Keuruu 2013-2016 Olli Korpi, Alavus 2012-2015 Jari Kortesmäki, Alavus 2014-2017 Veijo Leino, Ähtäri 2014-2017 Aimo Mäkinen, Virrat 2014-2017 Marika Silmonen, Virrat 2012-2015 Erkki Vainionpää, Alavus 2012-2015 Matti Viitanen, Virrat 2012-2015 Harri Yli-Hietanen, Kihniö 2013-2016 JOHTORYHMÄ Vasemmalta: Käyttöpäällikkö Juha Koivula, myyntipäällikkö Aarne Haikonen, toimitusjohtaja Vesa Hätilä, verkostopäällikkö Markku Pouttu ja ICT-päällikkö Jari Hakala. OSAKEPÄÄOMAN JAKAUTUMINEN Yksityiset 0,2 % HALLITUS Hallitus kokoontui vuoden kuluessa kahdeksan kertaa. Hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden lopussa: Puheenjohtaja toimikausi Eero Johde, Ähtäri 2013-2015 Varapuheenjohtaja Pekka Ala-Mäenpää, Alavus 2014-2016 Jäsenet Jorma Lamminmäki, Alavus 2014-2016 Hannu Paloranta, Keuruu 2015-2017 Pentti Tikkanen, Virrat 2015-2017 Ähtäri 19,9 % Virrat 41,6 % Alavus 25,3 % Keuruu 9,8 % Kihniö 3,2 % 7
Sähkönmyynti HANKINTA JA MYYNTI Tukkusähkön hankinta Hankitusta tukkusähköstä 78 prosenttia oli peräisin pohjoismaisesta sähköpörssistä. Tytäryhtiö Killin Voiman vesivoimalaitosten tuotanto Virroilla ja Parkanossa oli 16 prosenttia hankitun tukkusähkön määrästä. Loput 6 prosenttia tuotettiin Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitoksessa, jossa sähköä tuotetaan turpeella ja kiinteillä puupolttoaineilla. Toimintavuoden aikana Keljonlahden voimalaitoksen polttoaineena käytettiin myös vähäinen määrä hiiltä. Tukkusähkön riskien hallinta, keskeinen menestystekijä Pääasiallisesti lämpötiloista syntyy volyymieli määräriski, joka voi realisoitua suurena sähkön tarpeena normaalia kylmemmän sään vallitessa. Samalla kantaverkon siirtokapasiteetin tai isojen tuotantolaitosten mahdollinen vika voi aiheuttaa kapeikkotilanteita, joiden aikana sähkön tuntihinnat voivat olla hyvinkin korkeita. Pörssistä hankittavan fyysisen sähkön tukkuhintaa suojataan yhtiössä suunnitellusti ostamalla sähköjohdannaisia, joiden hinnat muodostuvat sähköpörssissä. Talouden noususuhdanteessa hankitut forward - termiinit ovat useimmiten toimitushetkellä Spot hintaa edullisempia, mikä on myös suojauksen keskeinen tavoite. Haastavaksi tilanne voi muodostua pitkään jatkuvassa laskusuhdanteessa, jos aikaisemmin hankitut suojausjohdannaiset jäävät toteutunutta markkinahintaa merkittävästi kalliimmiksi. Tukkusähkön hintariskin hallintaan kuuluu tärkeänä osana myös omien voimalaitosten ja osuuksien ajon kohdistaminen vuorokauden kalleimmille tunneille. Keskeinen tekijä voimalaitosten käytössä on tuotantokustannusten toteutuminen verrattuna pörssihintaan. Tuotantokapasiteetin kustannustehokas joustavuus määrittää reunaehdot tuotannon ajoittamiselle markkinahinnan vaihdellessa tunneittain. Yhtiön kannalta merkittäväksi ilmiöksi toimintavuoden aikana nousi leuto talvi sekä keväisten sulamisvesien lähes täydellinen puuttuminen Killin Voima Oy:n tuotantolaitoksilta. Leudosta talvesta johtuen sähkön kysyntä laski, joten suojausten määrä osoittautui tarvetta suuremmaksi. Samanaikaisesti suojausten hinta rasitti yhtiön tukkusähkön hankintaa varsinkin alkuvuoden aikana. Tukkusähkön fyysisen toimituksen tuntihinnat toteutuivat edullisina Vaikka talvi jäi tilastoihin lähes lumettomana, se alkoi kylmänä. Tammikuu oli yhtiön sääasemamittausten mukaan 3,5 astetta kylmempi verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Suomen aluehinta oli tuolloin 0,66 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa korkeampi. Helmi- ja maaliskuu olivat keskimääräistä lauhempia ja pohjoismainen vesivaranto riitti hyvin sateiden tullessa suurimmaksi osaksi vetenä. Systeemin kilowattituntihinta painui 2,7 3,0 sentin tienoille. Siirtokapasiteetin rajat tulivat vastaan ja Suomessa hintataso oli noin 0,45 senttiä korkeampi. Kevään ja alkukesän aikana kilowattitunnin systeemihinta painui alle 2,6 sentin. Suomessa sulamisvesien määrä oli niukkaa 4,20 3,15 2,10 1,05 0,00 tammikuu helmikuu lähes lumettoman talven seurauksena. Vesivoimaa oli rajoitetusti ja sähkön muut tuotantomuodot korvasivat tuotannollaan sähkön tarvetta. Kevät oli keskimääräistä kylmempi ja huhti-, kesäkuussa keskilämpötilat olivat keskimäärin noin 1,7 astetta normaalia alemmat, tuona aikana Suomen aluehinta nousi 0,39 senttiä kilowattitunnilta. Heinä-, elokuussa systeemihinta nousi, mutta syyskuussa nousu taittui. Samalla aluehinnan ero systeemihintaan nähden hieman pieneni, vaikka Suomen tuntihinnat nousivat. Syyskuussa hinta Suomessa oli 3,83 senttiä kilowattitunnilta. Vuoden viimeisellä kvartaalilla aluehinta vaihteli kuukausittain 3,54 3,71 sentin välillä kilowattitunnilta, aluehintaeron ollessa edelleen noin 0,6 senttiä kilowattitunnilta. Vuoden alin tuntihinta 0,20 senttiä kilowatilta oli maanantaina 3. päivä marraskuuta klo 04-05. Vuoden korkein kilowatin tuntihinta 20 senttiä oli maanantaina 29. päivä joulukuuta klo 16 17. Toimintavuoden aikana sähköpörssin Suomen aluehinta oli keskimäärin 0,64 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa korkeampi. Tunnusomainen piirre oli Suomen aluehinnan repeäminen systeemihintaa kalliimmaksi kesäkuukausien aikana. Kokonaisuudessaan tukkusähkön tuntihinnat toteutuivat edellisvuotta alempina, keskihinta oli 3,60 senttiä kilowattitunnilta. Elspot keskihinnat kuukausittain Nord Pool, snt/kwh maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Sähkön myynti Sähkön myynnin kireänä jatkunut hintakilpailu hyödytti asiakkaita pitkin toimintavuotta. Toimitusvelvollisen myynnin energian hintoja alennettiin keskimäärin 10 prosenttia huhtikuun alusta alkaen. Toimitusvelvollisen myynnin ohella tarjottiin asiakkaille määräaikaisia sopimuksia, joita solmittiin tasaiseen tahtiin koko toimintavuoden ajan. Myydyn energian määrä oli noin 3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Myyntimäärän kasvu toteutui verkkoalueen ulkopuolelle solmittujen sähkösopimusten ansiosta. 8
Verkkotoiminta YLEISTÄ Sähkön toimitusvarmuuden ja varautumisen kehittämiseksi laaditut sähkömarkkinalain edellyttämät ja viranomaisten vaatimusten mukaiset suunnitelmat toimitettiin Energiaviraston ja Huoltovarmuuskeskuksen arvioitavaksi. Toimintavuonna verkoston kehittämisen painopiste oli edellisen vuoden tapaan Virtain ja Ähtärin taajamissa. Tehdyillä investoinneilla tähdätään siihen, että enintään 6 tunnin keskeytysaikavaatimus toteutuu kaikissa asemakaavoitetuilla alueilla sijaitsevissa käyttöpaikoissa vuoden 2019 loppuun mennessä. Uusien liittymien kysyntä piristyi, mutta oli edelleen vähäistä Talouden lama ja siitä johtuvat rakentamisen vähäisyys ja teollisuustuotteiden heikko kysyntä pitivät uusien ja aikaisempaa isompien liittymien tarpeen pienenä. Toimintavuonna uusia sähköliittymiä myytiin kuitenkin 66 eli 21 enemmän kuin edellisenä vuonna. Pääsulakkeen suurennuksia ja kolmivaiheistuksia myytiin vain 16. Määrä alittaa edellisen vuoden määrän kahdeksalla kappaleella. Liittymien euromääräinen kokonaismyynti 273.463 oli 9,1 % suurempi kuin vuotta aiemmin ja noin puolet parhaiden vuosien liittymämyynnistä. 3x25 A liittymän hinta vyöhykkeellä 1 oli 2.440. Tavoitteena yhteiskunnan kriittisten toimintojen sähkönsaannin varmistaminen Verkostoinvestoinnit kohdistuivat suurimpien taajamien asemakaavoitettujen alueiden ja niitä syöttävien johtojen maakaapelointiin. Eli sinne, missä valtaosa ympäri vuoden asutuista käyttöpaikoista ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä vesi-, jätevesi- ja lämpöhuollon kohteista sijaitsee. Virroilla pitkien jakelukeskeytysten riskiä pienentäviä kaapelointitöitä tehtiin Puttosharjun sähköaseman ja Jäähdyspohjan välisellä alueella, kirkkosuoralla sekä Ainalan ja Ahjolanportin ympäristössä. Ähtärissä kaapeliasennuksia tehtiin Pellonpään, Leppävuoren ja Villelän alueilla sekä Halkoniemen uudella pientaloalueella. Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin 16,8 km ja pienjänniteverkkoa 68,9 km. Vuoden lopussa pienjännitejohdoista oli maakaapelia jo 25,9 %, mutta 20 kv johdoista vain 3,7 prosenttia. Kaapeloinnin lisäksi toimitusvarmuutta parannettiin siirtämällä muutamia 20 kv johtoja metsästä tienvarteen. Kahdessa saneerauskohteessa 20 kv korvattiin 1 kv jännitteellä. Sähkönkäyttö supistui Vuonna 2014 toimitettiin sähköä yhtiön verkkoalueen asiakkaille 169.035 MWh eli 1,7 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tätä pienempi kulutus on ollut edellisen kerran vuonna 2000. Lämpötilaltaan vuosi oli poikkeuksellisen leuto, mikä yhdessä talouden alavireisyyden kanssa selittää kulutuksen alenevaa kehitystä. Yhtiön verkkoalueen suurin yhden tunnin tehohuippu 44,44 MW mitattiin 23.1.2014 klo 8 9 välisenä aikana. Huipputeho on sähkönkulutuksen tapaan pysytellyt samoissa lukemissa jo 14 vuotta. Sähkönkäyttäjät Vuoden lopussa verkkoon kytkettynä oli 16100 sähkönkäyttäjää. Toimialueen runsaista vesistöistä johtuen 4947 sähkönkäyttäjää eli lähes 31 % kaikista sähkönkäyttäjistä on erilaisia vapaa-ajan asuntoja. Maatalouksien lukumäärä supistui edelleen ja on enää 811 eli 5,0 % sähkönkäyttäjistä. Suurjännitteellä sähkönsä osti kolme sähkönkäyttäjää. Sähkönkäytön ja huipputehon kehitys verkkoalueella 2005-2014 9
Verkkotoiminta VERKOSTON KÄYTTÖ Käyttöhäiriöt Kesällä jakeluverkosto säästyi laajoilta vaurioilta, sillä ukkosmyräkät vain hipaisivat toimialueen reunaa. Marras-joulukuussa myrskyt sen sijaan kiusasivat jakelua useaan otteeseen aiheuttaen keskijänniteverkkoon runsaasti keskeytyksiä. Koko vuoden aikana sähköasemilla ja 20 kv jakeluverkossa oli yhteensä 90 pysyvää häiriökeskeytystä, valtaosa myrskyn kaatamien puiden aiheuttamia. Pysyvien vikojen määrä oli 8,2 % pienempi kuin edellisvuonna. Myös jälleenkytkennällä selvinneiden keskeytysten kokonaismäärä 709 oli 3 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Pika- ja aikajälleenkytkentöjen määrät kuitenkin poikkesivat merkittävästi edellisen vuoden lukumääristä. AJK-määrä pieneni 34 %, mutta PJK-määrä kasvoi 12 %. Toimintavuonna keskimääräinen viankorjausaika oli 0,69 tuntia. Tunnusluvun arvo oli suotuisista säistä johtuen selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Ilman poikkeuksellisten myrskyjen vaikutusta korjausaika oli kuitenkin lähes sama kuin vuotta aiemmin. Viereinen pylväsdiagrammi esittää keskimääräisen viankorjausajan (mph/mpk) kehitystä vuodesta 1988 lähtien. Vuosien 2001, 2003, 2010 ja 2013 pylväiden erivärinen yläosa kuvaa poikkeuksellisten myrskyjen aiheuttamaa lisäystä kyseisten vuosien tunnuslukuihin. Eniten viankorjausajan myönteiseen kehitykseen ovat pitkällä aikavälillä vaikuttaneet verkostoautomaation monipuolinen hyödyntäminen ja johtojen siirto metsistä maanteiden varsille. Etäluettavat laskutusmittarit Etäluettavat mittarit osoittautuivat ukonilmoilla vikaantumisherkiksi. Ukkosylijännitteiden seurauksena rikkoutui kesän aikana yli 300 mittaria. Vaurioituneiden mittarien vaihdon lisäksi henkilökuntaa työllistivät myös mittarien ja luentajärjestelmän välisen tietoliikenteen ongelmat. Kaikissa taajamien ulkopuolisissa mittareissa oli käytössä pienjänniteverkon valvontaa palvelevat PIHA-ominaisuudet. Taseselvitys perustui muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta mitattuihin tuntienergioihin. Käyttöhäiriöiden jakauma 2014 Keskimääräinen viankorjausaika 1988-2014 Muut syyt 9 % Lumi- ja jääkuorma 4 % Rakennusviat 12 % Tuuli ja myrsky 18 % Eläimet ja varomattomuus 8 % Ukkonen 49 % 10
Hallituksen toimintakertomus PÄÄKOHTIA KOILLIS-SATAKUNNAN SÄHKÖ OY:N TILINPÄÄTÖKSESTÄ, SIVUT 11-22 Yhtiön tilinpäätös sekä tytäryhtiöiden Sähkö-Virkeät Oy ja Killin Voima Oy tilinpäätökset ovat luettavissa yhtiön kotisivuilla, osoite www.ksat.fi. LIIKETOIMINTA Koillis-Satakunnan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Killin Voima Oy (100 %) ja Sähkö-Virkeät Oy (64,5 %). Koillis-Satakunnan Sähkö Oy harjoittaa sähköverkkotoimintaa ja sähkön myyntiliiketoimintaa. Killin Voima Oy tuottaa sähköä kolmella vesivoimalaitoksella (Killinkosken ja Soininkosken voimalaitokset Virroilla ja Käenkosken voimalaitos Parkanossa). Sähkö-Virkeät Oy harjoittaa alueverkkotoimintaa ja omistaa 110 kv alueverkon välillä Alajärvi Ähtäri Virrat Keuruu Petäjävesi. Emoyhtiön ja konsernin liikevoitto olivat lähes tavoitteiden mukaiset. Vuosi oli poikkeuksellisen lämmin, minkä johdosta sähkön siirron ja myynnin energiamäärät sekä liikevaihto jäivät tavoitteesta. Vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat hyviä. ARVIO LIIKETOIMINNAN KEHITTYMISESTÄ Alkaneena vuonna konsernin ja emoyhtiön liiketoiminta jatkuu aikaisempien vuosien laajuisena. INVESTOINNIT JA RAHOITUS Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat konsernissa 4,118 milj. euroa ja osakkeisiin 0,221 milj. euroa. Investoinnit rahoitettiin liittymismaksuilla, tulorahoituksella, kassavaroilla ja lainoilla. Liittymismaksujen lisäys oli 0,247 milj. euroa. Investoinnit sähköverkon säävarmuuden parantamiseksi jatkuivat. Investointien painopiste on ollut Virtain ja Ähtärin asemakaavoitettujen alueiden maakaapeloinneissa, 20 kv:n johtojen rakentamisessa teiden varsille, pienjännitejohtojen maakaapeloinneissa sekä verkostoautomaation kehittämisessä. Sähkömittarit ovat etäluettavia tuntimittareita ja laskutus tapahtuu todellisten kulutustietojen perusteella. YHTIÖN OMISTUS JA OSAKKEET Verkkoalueen kunnat omistavat yhtiön osakkeista 99,8 prosenttia. Yhtiö osti toimintavuoden aikana omia osakkeitaan 440 kappaletta pienomistajille suunnatulla hankintatarjouksella. Ostetut osakkeet mitätöitiin. Omistus jakautuu seuraavasti: Virrat 41,6 %, Alavus 25,3 %, Ähtäri 19,9 %, Keuruu 9,8 %, Kihniö 3,2 %, muut omistajat 0,2 %. TALOUDELLISTA ASEMAA JA TULOSTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT: Konserni 2014 2013 2012 Liikevaihto EUR 15 173 861 14 549 423 14 362 136 Liikevoitto EUR 2 107 448 1 569 759 2 069 137 Liikevoitto %:a liikevaihdosta 13,9 % 10,8 % 14,4 % Oman pääoman tuotto % 11,7 % 14,0 % 13,1 % Omavaraisuusaste (liittymismaksut rinnastettu 57,7 % 57,7 % 55,0 % omaan pääomaan) Emoyhtiö 2014 2013 2012 Liikevaihto EUR 14 637 204 14 047 942 13 830 501 Liikevoitto EUR 1 825 002 1 453 135 1 990 319 Liikevoitto %:a liikevaihdosta 12,5 % 10,3 % 14,4 % Oman pääoman tuotto % 11,0 % 8,6 % 13,5 % Omavaraisuusaste (liittymismaksut rinnastettu 64,4 % 64,3 % 62,7 % omaan pääomaan) Osakkeiden määrä on 51.196 kappaletta. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeiden siirtoa rajoittavat yhtiöjärjestyksen määräykset. HENKILÖSTÖ Toimitusjohtajana emoyhtiössä ja tytäryhtiöissä on toiminut 1.1 31.8.2014 välisenä aikana Mauri Kaleva ja 1.9 31.12.2014 välisenä aikana Vesa Hätilä. Konsernin ja emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 50 henkilöä (vuonna 2013 oli 51 henkilöä). YMPÄRISTÖASIAT Emoyhtiöllä on sähköverkossaan CCAkyllästettyjä puupylväitä ja tytäryhtiö Sähkö- Virkeät Oy:llä kreosoottikyllästettyjä pylväitä. Käytöstä poistettavat pylväät käsitellään jätelain ja voimassa olevien määräysten mukaisesti. CCA-kyllästettyjä pylväitä voidaan luovuttaa uusiokäyttöön niitä ammatissaan tarvitseville vastaanottajille. RISKIENHALLINTA Sähköverkkotoiminnan merkittävin riski on sähköverkon vaurioituminen poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden vuoksi. Sähköturvallisuuteen, vesivoiman tuotantoon ja ympäristöasioihin liittyy myös merkittäviä riskejä. Riskejä vähennetään investoinneilla vaurioalttiimpiin verkon osiin, varautumalla verkoston ja voimalaitosten pääkomponenttien yllättävään rikkoutumiseen, säännöllisillä kuntotarkastuksilla, ennaltaehkäisevän huolto-ohjelman avulla sekä hoitamalla vastuuntuntoisesti sähköturvallisuus- ja ympäristöasiat. Sähkön myyntiliiketoiminnan taloudelliset riskit johtuvat sähkön markkinahintojen ja sääolosuhteiden vaikeasta ennustettavuudesta. Sähkökaupan riskejä pyritään hallitsemaan sähkömarkkinoiden seurannalla, tehokkaalla salkunhallinnalla sekä nopealla reagoinnilla muutoksiin. HALLITUKSEN EHDOTUS TILIKAUDEN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 559 131,70 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 7,60 euroa osakkeelta eli yhteensä 389 089,60 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia yhtiön taloudellisessa asemassa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. 11
Tuloslaskelma/ Konserni 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 LIIKEVAIHTO 15 173 862 14 549 423 Valmistus omaan käyttöön 3 364 464 2 958 717 Liiketoiminnan muut tuotot 90 527 73 824 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 7 257 805 6 831 974 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 36 532-42 342 Ulkopuoliset palvelut 2 404 374-9 698 711 2 420 609-9 210 241 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 282 828 2 395 687 Henkilösivukulut Eläkekulut 463 401 467 154 Muut henkilösivukulut 122 650-2 868 879 124 338-2 987 179 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 373 189-2 287 532 Liiketoiminnan muut kulut -1 580 626-1 527 252 LIIKEVOITTO 2 107 448 1 569 760 Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot 24 383 29 883 Korkokulut ja muut rahoituskulut -307 380-282 997-321 061-291 178 VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 1 824 451 1 278 582 Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot -91 496-100 085 Laskennalliset verot -282 049-373 545 414 871 314 786 Vähemmistöosuudet -117 158-64 214 TILIKAUDEN VOITTO 1 333 748 1 529 154 12
31.12.2014 31.12.2013 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 1 794 534 1 895 999 Ennakkomaksut 19 948 1 814 482 19 826 1 915 825 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 5 810 899 5 792 245 Rakennukset ja rakennelmat 5 744 150 5 938 671 Sähköverkko 24 244 628 22 017 144 Koneet ja kalusto 5 274 041 5 692 793 Muut aineelliset hyödykkeet 125 871 131 393 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 147 150 41 346 739 130 019 39 702 265 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 948 756 727 756 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 44 109 977 42 345 846 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 390 439 426 971 Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset 530 526 530 526 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 3 288 711 3 101 830 Muut saamiset 18 166 6 190 Siirtosaamiset 106 406 3 413 283 80 360 3 188 380 Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 869 727 5 203 975 Tase/ Konserni 894 666 5 040 543 Vastaavaa yhteensä 49 313 952 47 386 389 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma 93 334 93 334 Edellisten tilikausien voitto 11 143 936 10 112 406 Tilikauden voitto 1 333 748 1 529 154 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 12 571 018 11 734 894 VÄHEMMISTÖOSUUDET 250 243 193 435 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 13 756 448 13 679 605 Liittymismaksut ja muut velat 15 652 615 15 405 165 Laskennalliset verovelat 3 232 052 32 641 115 2 950 004 32 034 773 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 1 453 158 1 303 158 Ostovelat 1 125 334 954 712 Muut velat 876 194 773 590 Siirtovelat 396 890 3 851 576 391 826 3 423 286 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 36 492 691 35 458 059 Vastattavaa yhteensä 49 313 952 47 386 389 13
Tuloslaskelma/ Emoyhtiö 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 LIIKEVAIHTO 14 637 204 14 047 942 Valmistus omaan käyttöön 3 364 464 2 958 717 Liiketoiminnan muut tuotot 72 604 73 769 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 7 645 550 7 264 444 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 36 532-42 342 Ulkopuoliset palvelut 2 189 381-9 871 463 2 027 356-9 249 458 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 276 948 2 390 623 Henkilösivukulut Eläkekulut 462 721 466 472 Muut henkilösivukulut 122 319-2 861 988 124 068-2 981 163 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 017 336-1 941 412 Liiketoiminnan muut kulut -1 498 482-1 455 259 LIIKEVOITTO 1 825 003 1 453 136 Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot 133 914 110 390 Korkokulut ja muut rahoituskulut -301 902-167 988-312 972-202 582 VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 1 657 015 1 250 553 Tilinpäätössiirrot Poistoeron isäys (-) tai vähennys (+) -1 400 007-1 000 008 Tuloverot Tilikauden verot -11 758-45 047 TILIKAUDEN VOITTO 245 250 205 498 14
Tase/ Emoyhtiö 31.12.2014 31.12.2013 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 1 114 454 1 211 043 Ennakkomaksut 0 1 114 454 19 826 1 230 869 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 90 845 90 845 Rakennukset ja rakennelmat 807 958 883 980 Sähköverkko 23 505 149 21 250 512 Koneet ja kalusto 2 810 266 3 160 233 Muut aineelliset hyödykkeet 32 818 34 784 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 113 307 27 360 343 130 019 25 550 373 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 13 900 536 13 900 536 Muut osakkeet ja osuudet 948 613 14 849 149 727 613 14 628 149 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 43 323 946 41 409 391 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 390 439 426 971 Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset 530 526 530 526 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 3 153 450 2 967 841 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 109 574 23 163 Siirtosaamiset 106 406 3 369 430 80 360 3 071 364 Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 780 081 5 070 476 852 354 4 881 215 Vastaavaa yhteensä 48 394 422 46 290 606 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma 93 334 93 334 Edellisten tilikausien voitto 313 882 606 008 Tilikauden voitto 245 250 205 498 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 652 466 904 840 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 14 857 545 13 457 538 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 13 603 948 13 367 105 Liittymismaksut ja muut velat 15 660 716 29 264 664 15 413 266 28 780 371 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 1 263 158 1 113 158 Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille 992 673 175 640 763 731 154 871 Muut velat 837 581 746 046 Siirtovelat 350 695 3 619 747 370 051 3 147 857 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 32 884 411 31 928 228 Vastattavaa yhteensä 48 394 422 46 290 606 15
Rahoituslaskelma 1000 Konserni Emoyhtiö 2014 2013 2014 2013 Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 1 824 1 279 1 657 1 250 Oikaisut: Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot -19-20 -19-20 Suunnitelman mukaiset poistot 2 373 2 287 2 017 1 941 Rahoitustuotot ja -kulut 283 291 168 203 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 4 461 3 837 3 823 3 374 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) -332 1 424-298 1 351 Vaihto-omaisuuden lisäys(-) / vähennys(+) 37-42 37-42 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+) / vähennys(-) 385-603 322-535 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 4 551 4 616 3 884 4 148 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -307-321 -302-313 Maksetut välittömät verot -91-100 -12-45 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 4 153 4 194 3 570 3 790 Liiketoiminnan rahavirta (A) 4 153 4 194 3 570 3 790 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -3 916-3 860-3 711-3 715 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 19 20 19 20 Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin -221-65 -221-65 Sijoitukset rahoitusarvopapereihin 0 0 0 0 Investointien rahavirta (B) -4 118-3 905-3 913-3 760 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen muutos 227-203 387-13 Liittymismaksujen lisäys 247 267 247 267 Saadut korot ja rahoitustuotot 24 30 134 110 Omien osakkeiden osto -105-7 -105-7 Maksetut osingot -453-436 -392-392 Rahoituksen rahavirta (C) -60-349 271-35 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) -25-60 -72-5 Rahavarat tilikauden alussa 894 954 852 857 Rahavarat tilikauden lopussa 869 894 780 852-25 -60-72 -5 16
Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laskentaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Killin Voima Oy ja Sähkö-Virkeät Oy. Konsernitilinpäätös on laadittu konserniin kuuluvien yhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden yhdistelmänä. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyhtiöiden sisäiset tuotot ja kulut, konserniyhtiöiden väliset saamiset ja velat sekä sisäinen omistus. Konsernin sisäisen omistuksen eliminoimisessa on käytetty hankintamenomenetelmää. Vähemmistöosuus on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Valmistus omaan käyttöön käsittää sähköverkoston rakentamisen osuuden tarvikkeista, ulkopuolisista palveluista, henkilöstökuluista ja liiketoiminnan muista kuluista kuten ajoneuvojen käyttökulut ja poistot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina omaisuuserien taloudellisen pitoajan perusteella. Emoyhtiön sähköverkon ja johtoalueiden maankäyttöoikeuksien poistoaika on 25-30 vuotta. Sähkö-Virkeät Oy:n 110 kv:n sähköverkon ja maankäyttöoikeuksien poistoaika on 40 vuotta. Killin Voima Oy:n voimalaitoskoneiden poistoaika on 50 vuotta. Poistoajat eri omaisuusryhmille ovat seuraavat: Aineettomat hyödykkeet 5-40 v. Rakennukset ja rakennelmat 10-50 v. Johtoverkosto ja maankäyttöoikeudet 25-40 v. Koneet ja kalusto 5-50 v. Muut aineelliset hyödykkeet 15 v. Tuloslaskelmassa on esitetty aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hankintamenoon ja kyseisen omaisuusryhmän pitoaikaan. Killin Voima Oy:n omaisuusarvot on arvostettu konsernitaseessa huomioiden vesivoimalaitosten omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöikä. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidossa tehtyjen poistojen erotus esitetään tuloslaskelmassa erässä Poistoeron lisäys tai vähennys. Kertynyt poistoero esitetään taseen vastattavissa erässä Tilinpäätössiirtojen kertymä. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Materiaalivarasto ja vaihto-omaisuus on arvostettu todellisiin hankinta-arvoihin liukuvaa keskihintaa käyttäen. Valmistus omaan käyttöön Erä sisältää omaan käyttöön valmistetun sähköverkon muuttuvat kulut, joiden erittely on tuloslaskelmariveittäin liitetiedoissa. Vertailtavuus edelliseen vuoteen Vertailtavuuteen vaikuttavia muutoksia ei ole. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkina-arvoon. Sähkön hankintaan liittyvät vastuut Yhtiö suojaa sähkönhankintaa pitkäaikaisilla ja kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla. Suojaukset kohdistuvat kiinteähintaisiin myyntisopimuksiin, verkkotoiminnan häviösähkön hankintaan ja toimitusvelvollisuuden piirissä olevaan sähkönmyyntiin. Sähkön hankintaan liittyy myös tuotantoyhtiöiden ns. Mankala-vastuita. 17
Eriytettyjen tilinpäätösten lisätiedot ERIYTETTÄVÄT LIIKETOIMINNAT Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n harjoittamat sähkömarkkinalain mukaan eriytettävät liiketoiminnat ovat sähköverkkotoiminta ja muu sähköliiketoiminta, joka käsittää sähkönmyyntiliiketoiminnan sekä työpalvelujen myynnin lähinnä konserniyhtiöille. Tytäryhtiö Sähkö-Virkeät Oy harjoittaa alueverkkotoimintaa ja se esittää sähkömarkkinalain mukaiset tiedot omassa tilinpäätöksessään. ERIYTTÄMISPERUSTEET Kulut ja tuotot sekä tase-erät on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sähköverkkotoiminnalle ja muulle sähköliiketoiminnalle sisäisen laskennan avulla. Tapahtumat on mahdollisuuksien mukaan kohdistettu eriytetyille toiminnoille kirjanpitoon kirjattaessa. Yhteiset kulut ja tuotot sekä tase-erät on jaettu kohdistuslaskennan avulla eri liiketoiminnoille. Poistot ja poistoeron muutos saadaan käyttöomaisuuskirjanpidosta. Rahoitustuotot ja -kulut on kohdistettu taseen perusteella. Oma pääoma, varaukset ja kertynyt poistoero jaettiin tasan sähköverkkotoiminnalle ja muulle sähköliiketoiminnalle kun eriyttämislaskelmat tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1996. ERIYTTÄMISPERUSTEISIIN TEHDYT MUUTOKSET Eriyttämisperusteet ovat aiemman käytännön mukaiset. SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN NETTOINVESTOINNIT 2014 Netto- Tase-erä investoinnit Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 26 079,98 Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 3 512 581,91 Muut aineettomat hyödykkeet 66 610,62 Ennakkomaksut (aineettomat) -13 291,31 Muut aineelliset hyödykkeet 113 004,40 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -16 711,68 3 688 273,92 euroa SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI Sijoitetun pääoman tuottoprosentti kirjanpitoarvoin on 7,33 %. Laskentakaava (KTM:n asetuksen 4.2.2005 mukainen): tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut + sähköverkon leasingmaksujen ja vuokrien korko-osuudet Sijoitetun pääoman tuotto % = --------------------------------------------------------------------- X 100 taseen loppusumma - korottomat velat ml. liittymismaksut + sähköverkkoon liittyvät leasing- ja vuokravastuut Konsernilla ei ole laskentakaavassa esiintyviä sähköverkon leasing- ja vuokravastuita. 18
SÄHKÖVERKKOTOIMINTA Eriytetyn liiketoiminnan tuloslaskelma 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 LIIKEVAIHTO 7 519 366 6 965 833 Valmistus omaan käyttöön 3 364 464 2 958 717 Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot 47 687 51 154 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö 436 031 445 448 Muut ostot tilikauden aikana 1 423 586 1 402 764 Varastojen muutos 36 532-42 342 Ulkopuoliset palvelut Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut 1 171 541 1 113 447 Muut ulkopuoliset palvelut 997 851-4 065 541 910 224-3 829 541 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 898 385 1 953 993 Henkilösivukulut Eläkekulut 378 556 375 554 Muut henkilösivukulut 106 114-2 383 055 106 044-2 435 591 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Sähköverkon hyödykkeistä 1 534 075 1 499 709 Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä 429 301-1 963 376 393 282-1 892 991 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut 28 894 28 876 Muut liiketoiminnan muut kulut 1 218 828-1 247 722 1 191 941-1 220 817 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 1 271 823 596 764 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 8 615 12 454 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -44 772-36 157-39 539-27 085 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 1 235 666 569 679 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Sähköverkon hyödykkeistä -1 453 121-1 038 938 Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä 47 818-1 405 303 29 766-1 009 172 Tuloverot 33 901 107 555 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) -135 736-331 938 19
Eriytetyn liiketoiminnan tase SÄHKÖVERKKOTOIMINTA 31.12.2014 31.12.2013 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 649 431 659 127 Muut aineettomat hyödykkeet 369 302 442 103 Ennakkomaksut 0 1 018 733 13 291 1 114 521 Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 25 800 853 23 786 569 Muut aineelliset hyödykkeet 1 385 747 1 562 632 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 113 307 27 299 907 130 019 25 479 220 Sijoitukset 8 738 8 738 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 28 327 378 26 602 479 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 390 439 426 971 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Sisäiset saamiset 4 500 000 3 000 000 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 6 160 3 607 Saamiset muilta 1 819 076 1 633 177 Rahat ja pankkisaamiset 721 451 1 252 870 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 7 437 126 6 316 625 Vastaavaa yhteensä 35 764 504 32 919 104 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma 46 667 46 667 Edellisten tilikausien voitto -318 153 13 653 Tilikauden voitto -135 736-331 938 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ -407 222-271 618 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 14 835 692 13 430 388 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille 3 728 947 2 742 105 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut 15 660 716 15 413 266 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille 513 158 363 158 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 175 640 154 871 Velat muille 1 257 573 1 433 213 1 086 934 1 241 805 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 21 336 034 19 760 334 Vastattavaa yhteensä 35 764 504 32 919 104 20