Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin ja utoalan Keskusliiton (KL) keräämiin palkkatilastoihin. utoalan toimihenkilöitä koskevat palkkatiedot lokakuulta on esitetty vuoden neljännen neljänneksen palkkatilastokatsauksessa. Raportissa käytetyt ansiot ovat säännöllisen työajan keskimääräisiä ansiolukuja. Liitetaulukkoon on lisäksi kerätty metalli ja autokorjaamoalan keskimääräiset tuntipalkat aika-, urakka- ja palkkiotyössä (aup-ansiot). Elintarviketeollisuuden tiedot eivät sisälly tällä neljänneksellä palkkatilastoon. lan tilastotiedot kerätään vain kunkin vuoden neljänneltä neljännekseltä. Metalliteollisuuden säännöllisen työajan tuntiansio lasketaan seuraavasti: Eri palkkaustapojen mukaan suoritetuista töistä maksettu keskimääräinen tuntipalkka (aup-ansio) + keskimääräinen vuorotyölisä + työajan tasaamisesta maksettava keskimääräinen lisä + maksettujen olosuhdelisien keskimäärä = Säännöllisen työajan keskimääräinen tuntiansio Kuvio. Säännöllisen työajan tuntiansiot,. neljännes Kuvio. Säännöllisen työajan tuntiansioiden muutos. nelj.. nelj., % teollisuus Kumiteollisuus utokorjaamot n teollisuus Rakennustuoteteollisuus KOKO METLLI Saha- ja levytuoteteollisuus teollisuus Elektroniikka- ja Puusepän teollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 5 5 Euroa/tunti * Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden negatiiviseen ansiokehitykseen vaikuttaa yhden suurehkon yrityksen jääminen pois tilastoinnista vuoden neljännestä neljänneksestä alkaen. Kumiteollisuus Rakennustuoteteollisuus Saha- ja levytuoteteollisuus Puusepän teollisuus n teollisuus teollisuus KOKO METLLI Elektroniikka- ja teollisuus utokorjaamot Tekstiili- ja vaatetusteollisuus* -6-4 - 4 6 Euroa/tunti Palkkakehitys. neljännes
Palkkaryhmittäisiä tietoja Työntekijät jaetaan palkkaryhmiin, ja työn vaativuuden mukaan. Palkkaryhmään kuuluvat työntekijät, jotka tekevät pääasiassa erittäin vaativia ammattitöitä, ryhmään kuuluvat tekevät vaativia ammattitöitä ja ryhmään kuuluvat työntekijät tekevät tavanomaisia ammattitöitä. Kuviossa on esitetty palkkaryhmän määräytyminen. Työntekijöiden jakaantuminen palkkaryhmittäin vuoden toisella neljänneksellä on esitetty kuviossa 4. Työntekijöiden sijoittumisessa palkkaryhmiin ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia verrattuna vuoden neljänteen neljännekseen. Taulukkoon on kerätty säännöllisen työajan tuntiansiot palkkaryhmittäin ja sukupuolittain vuoden toisella neljänneksellä sekä vuosimuutokset sentteinä. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa palkkaryhmään kuuluvien miesten negatiivista Kuvio. Työntekijän palkkaryhmän määriytyminen Kuvio 4. Työntekijöiden jakaantuminen palkkaryhmittäin,. neljännes Yhteensä Miehet Naiset Töiden vaativuusryhmittely 9 8 7 6 5 4 Karkea ryhmittely III II I Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määritystapa Lähde: Palkkarakenne 7, koulutusaineisto Ryhmä Ryhmä Ryhmä 55,7 4,6 9,7 64,, 4, 5,,8 TYÖNTEKIJÄN PLKKRYHMÄ 4 6 4,9 palkkakehitystä selittää aikatyön osuuden selvä lisääntyminen tehdystä työajasta. utokorjaamoissa säännöllisen työajan tuntiansiot ovat laskeneet 9 senttiä. lukuun sisältyvä tasaamislisä on laskenut selvästi vuoden toiselta neljännekseltä. Lasku johtuu siitä, että niiden henkilöiden määrä, jotka vielä saavat tasaamislisää, on eläköitymisten seurauksena vähentynyt. Uusien työntekijöiden työsopimuksissa viikkotyöajaksi määritellään 7,5 tuntia, jolloin tasaamislisää ei makseta. Katsauksen viimeisellä sivulla esitetyt autokorjaamoiden aup-ansiot (eivät sisällä lisiä) ovat kehittyneet positiivisesti. Palkkakehitys vuoden aikana Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat metalli- ja elektroniikkateollisuudessa vuoden aikana 7 senttiä eli,8 prosenttia (kuvio 5). Kuluttajahintojen, prosentin nousu merkitsee sitä, että metalliteollisuuden reaaliset tuntiansiot laskivat,5 prosenttia. Koko teollisuudessa reaaliansiot laskivat vuodessa, prosenttia (kuvio 6). Taulukko. Säännöllisen työajan tuntiansiot (senttiä) palkkaryhmittäin vuoden toisella neljänneksellä ja muutos vuodessa, senttiä tunti METLLI- Ryhmä Ryhmä Elektroniikka- ja Ryhmä 6, PR SUKUPUOLET YHTEENSÄ MIEHET NISET 675 679 589 5 448 9 469 5 8 4 5 8 6 5 4 8 558 7 59 5 66 4 76 8 76 7 74 4 49 7 497 6 47 75 54 5 9 4 694 9 7 8 59 56 59 8 595 5 59 56 4 48 67 7 48 4 67 6 48 5 8 6 667 67 56 458 6 474 4 7 6 6 9 95 5 59 7 6 7 76 7 7 7 75 54 7 449 9 495 78 4 5 8 49-56 47 55 4 5 9 utokorjaamot* 88-88 - 87.. 68-9 69-9 455.. 59 6 5.. 6-9 69-5.. 57 4 64 7 4 * utokorjaamojen palkkatilastossa naisten lukumäärää on niin vähäinen, ettei palkkaryhmittäisiä tuntiansiomuutoksiai voi vertailla. Metalli Liitto
5 4 - - Kuvio 5. Palkkakehitys. nelj./. nelj./, muutosprosentit,6,7,8,6 METLLI,6 Naiset Yhteensä Miehet,8,4,5,,,,9,7,7,6,9 utokorjaamot* Elektroniikkaja -,7 -,9,5,, KOKO METLLI- Metalli-tuote-teollisuus kulkuneuvo-teollisuus Elektroniikka-ja uto-korjaamot sähkö-teollisuus KOKO Kuvio 6. Nimellis- ja reaalipalkkakehitys. nelj./. nelj./, muutosprosentit - - - -4-5 Miehet,4,8 Yhteensä Naiset -,5 METLLI- Nimellis -,, -, Reaali,7 -,6 Elektroniikkaja,6 -,7 -,7 utokorjaamot KOKO -4,9, -, R N * utokorjaamojen palkkatilastossa naisten lukumäärää on niin vähäinen, ettei palkkaryhmittäisiä METLLI- tuntiansiomuutoksiai Metalli-tuote-teollisuus Kone- voi jakulkuneuvo-teollisuus Elektroniikka-ja vertailla. uto-korjaamot sähkö-teollisuus KOKO metalliteollisuuden tuntiansioiden kehitys verrattuna muihin teollisuusaloihin Kun metalli- ja elektroniikkateollisuuden säännöllisen työajan tuntiansioiden kehitystä verrataan eräisiin muihin teollisuuden toimialoihin, voidaan todeta, että metallin suhteellinen asema heikkeni suhteessa koko teollisuuteen, paperi- ja kemian teollisuuteen vuoden toiselta neljännekseltä (kuvio 7). nsiovertailussa tulee huomioida kemianteollisuuden ansiotilastoinnissa tapahtuneen muutoksen vaikutus kemian sekä koko teollisuuden ansiokehitykseen. Vuoden 9 toiselta neljännekseltä alkaen työajan lyhennyskorvaukset sisältyvät kemiassa aikatyöpalkkoihin, mikä vaikutti alan sekä koko teollisuuden ansioiden vuosimuutokseen niitä nostavasti. Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden negatiiviseen ansiokehitykseen vaikuttaa yhden suurehkon yrityksen jääminen pois tilastoinnista vuoden neljännestä neljänneksestä alkaen. Kuviossa 8 on esitetty metallin toimialojen sekä autokorjaamoiden suhteellinen ansiokehitys verrattuna koko teollisuuteen. utokorjaamoiden, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden suhteellinen asema heikkeni verrattuna koko teollisuuteen. Kuvio 7. Palkkojen suhteellinen kehitys vuosina Kunkin vuoden toinen neljännes Koko teollisuus= 9 METLLI Tekstiili* 9 Kuvio 8. Palkkojen suhteellinen kehitys vuosina Kunkin vuoden toinen neljännes Koko teollisuus= Tekstiili YHT. METLLI 7 7 9 4 5 6 7 8 9 ** Tekstiili- Tekstiilli- ja vaatetusteollisuuden ja vaateteusteollisuuden negatiiviseen negatiiviseen ansiokehitykseen ansiokehitykseen vaikuttaa yhden suurehkon yrityksen jääminen vaikuttaa pois yhden tilastoinnista suurehkon vuoden yrityksen neljännestä jääminen pios neljänneksestä tilastoinnista. alkaen. 5 5 95 4 5 6 Elektroniikka- ja sähkö 7 8 utokorjaamot 9 5 5 95 9 uto Elekt Kone Meta Meta TEOL Palkkakehitys. neljännes
Naisten palkkakehitys Kun naisten keskimääräistä säännöllisen työajan tuntiansiota verrataan miesten vastaavaan metallissa, naisten palkat olivat noin 86 prosenttia miesten palkoista vuoden toisella neljänneksellä. Kuviossa 9 on verrattu naisten palkkoja miesten palkkoihin palkkaryhmittäin. Tämän vertailun mukaan naisten palkat olivat 94, 98,5 prosenttia miesten palkoista. Pylväs yhteensä kuviossa yhdeksän osoittaa keskimääräistä tuntiansiota suhteessa miesten vastaavaan. Keskimääräinen tuntiansio on palkkaryhmittäisiä lukuja selvästi pienempi, koska suurin osa naisista kuuluu palkkaryhmiin ja (kuvio 4 sivulla ). Kuviossa, ja on verrattu naisten ja miesten palkkoja palkkaryhmittäin eri palkkaustavoissa. Näissä kuvioissa laskennassa käytetyt tuntiansiot eivät sisällä keskimääräistä vuorotyölisää, työajan tasaamisesta maksettavaa keskimääräistä lisää eikä keskimääräistä olosuhdelisää. Pylväät yhteensä osoittavat keskimääräistä tuntiansiota suhteessa miesten vastaavaan ja ne ovat palkkaryhmittäisiä lukuja pienempiä samasta syystä kuin kuviossa yhdeksän. Kun metallin naisten palkkojen kehitystä verrataan koko teollisuuden ja kolmen muun toimialan naisten palkkakehitykseen, voidaan havaita, että metallin asema heikkeni suhteessa koko teollisuuteen, paperiteollisuuteen sekä kemian teollisuuteen. (kuvio ). Kuviot 9-. Naisten palkkojen suhde miesten palkkoihin,. neljännes 9. Palkkaryhmittäin. ikatyössä 6 4 94,6 94, 98,5 85,8. Suoraurakkatyössä. Osaurakka- ja palkkiotyössä 6 4 85, 89,4 9,6,6 6 4 6 4 9,4 95, 94, 9,4 97,4 97,6 Kuvio. Naisten palkkojen suhteellinen kehitys vuosina Kunkin vuoden neljäs neljännes Koko teollisuus= 9 4 5 METLLI 6 7 8 9 Tekstiili* 8,9 88, * Tekstiili- * Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden ja vaatetusteollisuuden negatiiviseen negatiiviseen ansiokehitykseen ansiokehitykseen vaikuttaa vaikuttaa yhden suurehkon yrityksen jääminen pois tilastosta yhden suurehkon yrityksen jääminen pois tilastoinnista vuoden neljännestä neljänneksestä alkaen. 9 K TE G P Te M 4 Metalli Liitto
ika- ja suorituspalkat Kun käytännön tuntipalkkoja verrataan palkkatilastoon, kannattaa vertailu tehdä aup-ansioihin, eli keskimääräisiin aika- ja suorituspalkkoihin. Nämä tuntipalkat eivät sisällä vuorotyö-, olosuhde- ja työajan tasaamislisiä. Oheiseen taulukkoon on kerätty keskimääräiset aika- ja suorituspalkat metallin toimialoilta palkkaryhmittäin ja sukupuolittain. Metalliteollisuudessa keskimääräiset aika- ja suorituspalkat ilman lisiä olivat vuoden toisella neljänneksellä 46 senttiä tunnissa. Tuntipalkat nousivat vuodessa 6 senttiä eli,5 prosenttia. kulkuneuvoteollisuudessa palkkaryhmään kuuluvilla naisilla sekä palkkaryhmään kuuluvilla miehillä aikatyön osuus koko työajasta on noussut vuoden toiselta neljännekseltä. Koska aikatyössä tuntiansiot ovat pienempiä kuin tuntiansiot keskimäärin, aikatyön osuuden kasvaminen kaikista tehdyistä tunneista vaikuttaa negatiivisesti ansiokehitykseen. Myös elektroniikka- ja sähköteollisuudessa aikatyön osuuden kasvu ja palkkiotyön väheneminen selittää negatiivista ansiokehitystä. Taulukko. Keskimääräiset tuntipalkat aika- suoritus- ja urakkatyössä (senttiä) palkkaryhmittäin vuoden toisella neljänneksellä ja muutos vuodessa, senttiä tunti METLLI- PR SUKUPUOLET YHTEENSÄ MIEHET NISET 58 5 96 8 6 7 7 5 5 4 8 6 7 96 6 46 6 44 6 8 58 9 5 9 446 Elektroniikka- ja 9 9 8 9 7 7 458 9 466 9 64 46 466 9 59 58 4 4 9 4 4 7 7 9 4 6 9 8 6 59 54 5 78-49 4 6 7 6 5-9 -7 9 5 46 48 6 6 5-9 5-5 98 9 5-7 8 84-8 -9 86 4 75-8 4 utokorjaamot* 8 8 86.. 58 8 584 8 4.. 5 7 9 97.. 58 8 59 8.. 45 5 47 5 5 * utokorjaamojen palkkatilastossa naisten lukumäärää on niin vähäinen, ettei palkkaryhmittäisiä tuntiansiomuutoksiai voi vertailla... Sari Korte, tilastosihteeri Palkkakehitys. neljännes 5