TUNTURI-LAPIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

SODANKYLÄN KUNTA Ympthjaosto 3.12.2015 23 Liite 2 TUNTURI-LAPIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Päivitys vuodelle 2016 Lapin Tähtikunta Kunnanvirasto Puhelin 0400 618 870 PL 60 Telefax (016) 618 102 99601 Sodankylä Y-tunnus 0193169-1

1 YLEINEN OSA... 4 1.1. Valvontasuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen... 4 1.2. Kunnan valvontasuunnitelman sisältö... 5 1.3. Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytetty aika... 5 1.4. Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys... 5 1.5. Näytteenoton ja valvontaprojektin ohjaus... 5 1.6. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 6 1.7. Henkilökunnan pätevyys ja koulutus... 6 1.8. Tietojärjestelmä... 6 1.9. Toiminta ja laatujärjestelmä... 6 1.10. Varautuminen erikoistilanteisiin... 7 1.11. Viestintäsuunnitelma... 7 1.12. Valvonnan maksullisuus... 7 1.13. Laki säädösperusteet... 7 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2016... 8 2.1. Valvontakohteet... 8 2.2. Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely... 8 2.3. Valvontakohteiden tarkastustiheys... 8 2.4. Tarkastussuunnitelma... 8 2.5. Tarkastuksen sisältö... 9 2.6. Eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumistoimijoiden valvonta... 10 2.7. Näytteenottosuunnitelma... 10 2.8. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 10 2.9. Tutkimuslaboratoriot... 10 2.10. Valvontakirjanpito... 11 2.11. Hallinnolliset pakkokeinot... 11 2.12. Varautuminen ruokamyrkytysepidemioiden selvittämiseen... 11 2.13. Tiedottaminen... 11 2.14. Maksullisuus... 11 2.15. Koulutus... 11 2.16. Laki ja säädösperusteet... 12 3 KULUTTAJATURVALLISUUDEN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2016... 13 3.1. Muutokset kuluttajaturvallisuusvalvonnassa vuonna 2016... 13 4 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2016... 13 4.1. Yleistä... 13 4.2. Valvontaohjelman sisältö... 13 4.3. Suunnitelmallisuuden ja valvontaohjelman tavoitteet... 13 4.4. Suunnitelman ja valvonnan luonteesta... 13 4.5. Tarkastukset ja niiden sisältö... 14 4.6. Kohteen tarkastukseen kuuluu... 14 4.7. Tarkastuksesta suoritettava dokumentin kirjoittaminen... 15 4.8. Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys... 15 4.9. Tarkastukseen käytettävä aika... 15 4.10. Näytteenotto... 15 4.11. Terveydensuojelun painopistealueet 2016... 16 4.13. Koulutus... 16 4.14. Viestintä... 16 4.15. Laatujärjestelmä talousveden laadunvalvonnalle vuonna 2016... 16 2

4.16. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 16 4.17. Raportointi... 17 4.18. Laki- ja säädösperusteet... 17 5 TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA 2016... 18 5.1. Yleistä... 18 5.2. Valvontasuunnitelma... 19 5.3. Tupakkalain säännöllinen valvonta... 19 5.4. Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheys... 19 5.5. Tupakkalain valvonnan painopisteet valvontakaudella 2016... 20 5.6. Valvonnan maksullisuus... 20 5.7. Raportointi... 21 5.8. Laki ja säädösperusteet... 21 3

1 YLEINEN OSA Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö ja valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta 665/2006 edellyttävät kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Keskusvirastot (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes ja Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira) ohjaavat kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman, jossa tulee olla kirjattuna ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueiden valvonta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Vuoden 2016 aikana Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ohjaus valvontaohjelmasta poistuu. Keskusvirastojen tavoitteena on yhtenäistää ympäristöterveysvalvontaa myös valtakunnallisesti. Valvontaohjelma on edellytys valvonnasta perittäville maksuille. Tunturi Lapin ympäristöterveydenhuollon toimialue on Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Sodankylän kunnat. Asukasmäärä on n. 19500 henkeä. Kittilässä sijaitseva Levi on alueen suurin matkailukeskus. Enontekiöllä, Muoniossa ja Sodankylässä matkailukeskittymiä on useita eri puolilla kuntia. Ympäristöterveydenhuollosta vastaa ympäristöterveydenhuollonjaosto, jonka alaisena toimivat ympäristöterveyspäällikkö, joka toimii myös terveystarkastajana, kunnaneläinlääkärit (5), valvontaeläinlääkäri, joka toimii myös praktikkona ja 2 terveystarkastajaa. Päätösvaltaa on delegoitu viranhaltijoille pakkokeinoja lukuun ottamatta. Ympäristöterveyspäällikön sijaisena toimii lomien ym. poissaolojen aikana Kittilän kunnaneläinlääkäri. Ympäristöterveysjaostossa on edustus kaikista yhteistoiminta-alueen kunnista. Sodankylästä 3 jäsentä, Kittilästä 2 jäsentä, Enontekiöltä ja Muoniosta kummastakin 1 jäsen. Jaoston puheenjohtaja on Kittilästä ja varapuheenjohtaja vuorotellen Enontekiön ja Muonion kunnista. 1.1. Valvontasuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman hyväksyy Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollon jaosto. Suunnitelma on laadittu ottaen huomioon eri lakien mukaiset keskusvirastojen ohjeet ja valvonnan painopistealueet sekä paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne. Ohjelmakauden 2015-2019 valtakunnallinen teema on valvonnan vaikuttavuus. Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmassa valvonnan vaikuttavuutta edistetään tällä ohjelmakaudella seuraavia tavoitteita toteuttamalla: - valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen - arviointi- ja ohjauskäyntien käyttöön ottaminen - valvonnan maksullisuuden edistäminen - tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen - valvonnan näkyvyyden varmistaminen. Ympäristöterveydenhuollon jaoston hyväksymä ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma toimitetaan Lapin aluehallintovirastolle 31.12.2015 loppuun mennessä. 4

1.2. Kunnan valvontasuunnitelman sisältö Jäljempänä olevat toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat sisältävät valvontasuunnitelmaasetuksen (665/2006) 3 :ssä määritellyt seuraavat kohdat: 1) tarkastuksen sisällön määrittely 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan 4) kunnan toimesta tapahtuvan näytteenoton ja näytteiden tutkimisen 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin. Eri lakien mukaisten valvontaohjelmien vähimmäissisällöstä ja ohjelmien toteutumisen arvioinnista säädetään toimialakohtaisissa säädöksissä. 1.3. Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytetty aika Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Tarkastustoiminnan avulla selvitetään valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus ja tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen ja tarkastuskertomuksen laatiminen. Toimialakohtaisiin valvontasuunnitelmiin on kirjattu valvontakohteet ohjeellisesti kohdetyyppien mukaan. Valvontasuunnitelmaan kirjatut tarkastukset ovat säännöllistä tarkastustoimintaa. Kaikkia tarkastuksia ei voi ennalta suunnitella. Tarkastuksia on tarpeen tehdä myös muusta syystä, esimerkiksi uudet kohteet, toimijan vaihtuminen, valitusten perusteella tai erityistilanteisiin liittyen. 1.4. Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys Tässä suunnitelmassa alustava riskinarviointi on tehty valvontakohdetyypeittäin, jolloin eri lakien valvontasuunnitelmiin on kirjattu keskusvirastojen ohjeissa annettu keskimääräinen tarkastustiheys valvontakohdetyypeittäin. Elintarvikehuoneistojen osalta tarkastustiheys perustuu kohdekohtaiseen riskinarviointiin. Jatkossa tavoitteena on arvioida jokaisen valvontakohteen riskit erikseen kaikilla toimialueilla. Kohdekohtainen tarkastustiheys riippuu kohteen tosiasiallista riskeistä. Esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta, laadunvalvonta tai käyttötarkkailu sekä hyvä turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen pienentää riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit tai toistuvat valitukset voivat olla peruste nostaa tarkastustiheyttä. 1.5. Näytteenoton ja valvontaprojektin ohjaus Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on huomioitu vuosittaisten valvontaprojektien toteuttaminen. Ympäristöterveydenhuollon projektit voivat olla osa valtakunnallista tai alueellista valvontaprojekteja. Paikallisia ympäristöterveydenhuollon projekteja ei sisälly suunnitelmavuodelle 2016. Toimialakohtaisiin valvontasuunnitelmiin sisältyy näytteenottosuunnitelma. Suunnitelmalliseen valvontaan liittyvän näytteenoton kustannuksista osa kohdistuu toiminnanharjoittajalle ja osa on nk. viranomaisnäytteitä, joiden kustannuksista vastaa ympäristöterveydenhuolto. 5

Ympäristöterveydenhuollon ottamat elintarvikenäytteet ja näytteet toimitetaan tutkittavaksi Elintarviketurvallisuusviraston Eviran elintarvikelain mukaisesti hyväksymään Oulun seudun elintarvike- ja ympäristölaboratorioon. Asumisterveyteen liittyvät näytteet toimitetaan Eviran hyväksymään Työterveyslaitoksen Oulun laboratorioon. Vesinäytteet toimitetaan Elintarviketurvallisuusviraston Eviran hyväksymään Ahma Ympäristö Oy:n talousvesilaboratorioon Rovaniemelle. 1.6. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Ympäristöterveydenhuollon jaosto arvioi ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Elintarvikevalvontasuunnitelman osalta arviointi tehdään tammikuun loppuun mennessä. Toteutumisen arvioinnissa kuvataan tarkastusten kattavuus ja määrä valvontakohdetyypeittäin. Toteutumista arvioidaan sanallisesti ja samalla esitetään toimenpide-ehdotuksia tulevaa vuotta ja suunnitelmaa ajatellen. Tunturi Lapin ympäristöterveydenhuolto lähettää ympäristöterveydenhuollon jaoston hyväksymän selvityksen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta Lapin aluehallintovirastolle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja elintarvikevalvonnan osalta tammikuun loppuun mennessä. 1.7. Henkilökunnan pätevyys ja koulutus Henkilöstö täyttää valvontaviranomaisille lainsäädännössä (elintarvikelaissa 35, terveydensuojelulaissa 7, eläinlääkintähuoltolaissa 10 ja kansanterveyslaissa 41 ) asetetut pätevyysvaatimukset. Henkilökunta osallistuu alansa koulutuksiin tarpeen ja tarjonnan mukaan. 1.8. Tietojärjestelmä Valvontakohteet ja erilaiset toimenpiteet kirjataan kohdekohtaisesti ympäristöterveydenhuollon käytössä olevaan Tervekuu -tietojärjestelmään. Elintarvikehuoneistojen osalta tiedonsiirto valtakunnalliseen KUTI1- ja KUTI2- tietojärjestelmään on otettu käyttöön. Vuoden 2015 aikana on otettu käyttöön YHT2- kohdetietojärjestelmä, joka sisältää terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkavalvonnan. Tietojärjestelmän avulla tietoa siirretään valtakunnallisiin KUTI- ja YHTI-tiedonkeruujärjestelmiin. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä VYHAn avulla hallinnoidaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietoja sekä raportoidaan valvontasuunnitelman toteutuminen. Tunturi- Lapin ympäristöterveydenhuollossa pidetään tiedot ajan tasalla ja huolehditaan siitä, että velvoitteissa pysytään. 1.9. Toiminta ja laatujärjestelmä Ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmän laatiminen käynnistetään. 6

1.10. Varautuminen erikoistilanteisiin Keskeiset lait, jotka velvoittavat kuntia varautumaan ympäristöterveydenhuollon eritystilanteisiin ovat terveydensuojelu- ja elintarvikelaki sekä kuluttajaturvallisuuslaki. Kuntien velvollisuus varautua kuluttajaturvallisuuslain mukaisiin erityistilanteisiin päättyy 1.5. 2016, mikäli laki kuluttajaturvallisuusvalvonnan siirtymisestä Tukesille tulee voimaan. Ympäristöterveydenhuollolla on suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta. Erityistilannesuunnitelmaan päivitetään säännöllisesti. Vuonna 2016 erityistilannesuunnitelmassa pääpaino on talousveden laadun turvaamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut ympäristöterveydenhuollon erityistilanneoppaan, julkaisu 2010:2. 1.11. Viestintäsuunnitelma Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuolto tiedottaa, ohjaa ja neuvoo paikallisia yrityksiä ja muita yhteistyötahoja lainsäädännössä annettujen vaatimusten noudattamiseksi sekä elinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden turvaamiseksi. Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen eri keinoin ja eri tilanteissa. Viestinnän kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Kunnan velvollisuudesta tiedottaa säädetään terveydensuojelulain 6 :ssä ja elintarvikelain 33 :ssä. Epidemioista tiedottaminen tapahtuu tartuntatautijohtoryhmän tiedotusmallin mukaisesti ottaen huomioon ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden ja poikkeusolojen suunnitelmassa huomioidut asiat tiedottamisesta. Ympäristöterveydenhuollon Internet sivut on julkaistu syyskuussa 2014. Sivuja päivitetään vastaamaan muuttuvaa lainsäädäntöä. Yksikön sisäisessä viestinnässä käytetään tavanomaisten yhteydenpitovälineiden lisäksi työkokouksia, joita tullaan järjestämään myös verkkokokouksina. 1.12. Valvonnan maksullisuus Kaikki ympäristöterveydenhuollon valvontasektorit ovat maksullisuuden piirissä. Ympäristöterveydenhuollon jaosto hyväksyy ympäristöterveydenhuollon maksutaksat. Valvontasuunnitelmaa ohjaavat keskusvirastot pitävät tärkeänä, että kertyneet tulot kohdistetaan kunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvonnan voimavarojen kehittämiseen. 1.13. Laki säädösperusteet Elintarvikelaki (23/2006) 47 Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 8 Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) 20 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 21 Terveydensuojelulaki (763/1994) 4 a Tupakkalaki (693/1976) 14 7

Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (78/2011) 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 2.1. Valvontakohteet Tunturi Lapin yhteistoiminta-alueella on yhteensä 350 elintarvikelain mukaista elintarvikehuoneistoa. Alueella toimii 9 liha- ja kala-alan laitosta. Varsinaisten elintarvikehuoneistojen lisäksi alueella on monia ohjelmapalveluyrityksiä, joiden toimintaan kuuluu ruokailun järjestäminen maastossa. Ympäristöterveydenhuollolla on käytössään TerveKuu-ohjelma, joka mahdollistaa ajantasaisen rekisterin ylläpitämisen toimijoista. Ohjelman eri ominaisuuksia pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Liite valvontakohteista. 2.2. Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Uusien elintarvikehuoneistojen ilmoituksesta ympäristöterveydenhuolto antaa todistuksen. Laitosten hyväksymisestä tehdään päätös. Hyväksymispäätökset tehdään kuukauden kuluessa hakemusten jättöpäivästä. 2.3. Valvontakohteiden tarkastustiheys Suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksia tehdään kohteesta, toimintojen luonteesta ja toiminnan laajuudesta sekä kohteelle tai kohdetyypille tehdystä riskinarvioinnista riippuen minimissään kerran kymmenessä vuodessa (alkutuotannon kohde, jossa asiat ovat kunnossa) ja maksimissaan toimintapäivinä (kunnallinen lihantarkastustoiminta pienteurastamoissa tai riistan käsittelylaitoksissa). Tarkastustiheydet ovat tarkemmin liitteessä 1. Lähtökohtaisesti tarkastustiheytenä pidetään Eviran valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa 2015 2019 antamia suosituksia. Riskitekijöiden arviointiin perustuen voidaan tarkastuskertojen määrää vähentää tai lisätä perustellusta syystä maksimissaan 50 % ohjeellisista tarkastuskerroista. Vähentäminen on mahdollista, mikäli kohteen omavalvonta, rakenteet ja toiminta täyttävät kaikki lainsäädännön vaatimukset. Toiminnan kausiluoteisuus huomioidaan tarkastustiheyttä määritettäessä. Tarkastuskertojen määrää voidaan lisätä silloin kun havaitaan sellaisia riskitekijöitä, jotka eivät ole hallinnassa (omavalvonta toimii huonosti ja toiminnoissa on elintarvikehygieenisiä ongelmia). 2.4. Tarkastussuunnitelma Vuoden 2016 painopisteenä elintarvikevalvonnassa on kaikkien alueen elintarvikehuoneistojen saattaminen OIVA-tarkastusten piiriin. Tarkastuksissa noudatetaan OIVA-tarkastusohjeita ja tarkastukset raportoidaan Eviran määräämällä tavalla. 8

Tunturi Lapin ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvonnan kohteista osalle on tyypillistä sesonkiluonteisuus eli kohteet ovat osan vuotta kiinni. Tällä perusteella joidenkin kohteiden tarkastustiheyttä voidaan vähentää elintarvikeviraston (EVIRA) suosituksiin verrattuna. Elintarvikevalvontakohteiden riskinarviointi laaditaan valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten yhteydessä kohteittain. Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään ympäristöterveydenhuollon taksan mukaiset maksut. 2.5. Tarkastuksen sisältö Tarkastukseen valmistautuminen ja asiakirjoihin perehtyminen, tarkastetaan valvontakohdetta koskevat asiapaperit ja mahdolliset lupaehdot omavalvontasuunnitelman mahdollisesti liittyvät ehdot ja määräykset mahdolliset valvontakohteelle annetut huomautukset tai määräykset valvontakohteesta otettujen viranomaisnäytteiden ja tiedoksi satujen omavalvontanäytteiden tutkimustulokset mahdolliset edellisen tarkastuksen jälkeen kirjatut valitukset tms. Tarkastus, jonka sisältöön vaikuttavat kohde ja siellä harjoitettava toiminta harjoitettavien toimintojen tarkastus; onko harjoitettava toiminta myönnetyn luvan mukaista omavalvonnan toteuttamisen tarkastus ja päivittämistilanteen sekä toimintojen laajuudesta ja luonteesta riippuvan omavalvonnan toimivuuden tarkastus; suoritettujen mittausten ym. dokumentoinnin toteutuminen rakenteellisen hygienian tarkastus, johon kuuluu mm. tilojen, laitteiden ja välineiden kunnon sekä puhtauden arviointi toimintatapojen hygienian tarkastus; henkilökunnan työskentelyhygienian ja elintarvikkeiden käsittelyyn liittyvien riskien arviointi henkilökuntaa koskevien vaatimusten toteuttaminen, jos käsitellään helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita (hygieniaosaamistodistukset, tartuntatautilain mukaiset terveystodistukset) tuotteiden määräyksen mukaisuuden valvonta; pakkausmerkinnät ja laboratoriotutkimuksista saatava tieto jäljitettävyyden toteutumisen tarkastus Tarkastuksella käytetään Eviran malliasiakirjoja. Jokaisesta tarkastuskäynnistä tehdään tarkastuskertomus tai muu dokumentti. Tarkastuskertomus toimitetaan elintarvikealan toimijalle ja kopio arkistoidaan ympäristöterveydenhuollon arkistointisuunnitelman mukaisesti. Viranomaisnäytteiden tutkimustuloksista lähetetään kopio toimijalle, tutkimustulos merkitään tietojärjestelmään ja alkuperäinen tutkimustulos arkistoidaan. Jos elintarvikenäyte arvioidaan tutkimuksissa laadultaan huonoksi, otetaan toimijaan yhteyttä ja kehotetaan selvittämään ja poistamaan todennäköinen syy huonoon laatuun. Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavien laitosten valvontatiheys määritetään riskinarvion perusteella pohjautuen Eviran ohjeeseen "Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määritys" sekä tarkastusten tuloksiin. Laitosten valvontatiheyteen vaikuttavat laitoksen tuotantomäärä, valmistettavat tuotteet, omavalvonnan toimivuus. Tarkastukset ovat Oiva-tarkastuksia, jotka tehdään hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen 9

Oiva-ohjeistusta. Yhdellä tarkastuksella käydään läpi vähintään neljä arviointikohtaa Oivaraportista ja kaikki arviointikohdat tarkastetaan vähintään kolmen vuoden välein. Tarkastuksilla painotetaan niitä osa-alueita, joissa on ollut puutteita aikaisemmilla tarkastuksilla. 2.6. Eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumistoimijoiden valvonta Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuolto ja Evira ovat solmineet sopimuksen eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvontaa. Evira on ilmoittanut valvontaan tulevan muutoksia vuonna 2016 siten, että tarkastukset tullaan kohdistamaan salmonellaerityistakuutuotteisiin. Kuntasopimukset ensisaapumisvalvonnan järjestämisestä tullaan päivittämään ja sen myötä korvaus tarkastusten suorittamisesta muuttuu. Tunturi-Lapin alueen ensisaapumistoimijat eivät tuo maahan salmonellaerityistakuutuotteita. 2.7. Näytteenottosuunnitelma Omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi voidaan ottaa näytteitä myynnissä tai tarjolla olevista elintarvikkeista tai puhtausnäytteitä hygieenisen tason todentamiseksi. Näytteenoton perusteena voi olla elintarvikelain mukainen omavalvonnan toimivuuden valvonta, jolloin näytteenoton ja tutkimusten kustannuksista vastaa elinkeinonharjoittaja. Näytteenoton perusteena voi olla myös valtakunnalliset, alueelliset tai kunnan tekemät kartoitukset tai valitusnäytteet, eli ns. viranomaisnäytteet, joiden ensisijainen tarkoitus on muu kuin omavalvonnan valvonta. Viranomaisnäytteet kustannetaan julkisin varoin. Elintarvikelain mukaisissa elintarvikehuoneistoissa voidaan ottaa elintarvikkeista viranomaisnäytteiden lisäksi omavalvonnan valvontanäytteitä, jos yrityksen omavalvonta ei toimi tyydyttävästi. Kyseisistä elintarvikenäytteistä näytteenotto- ja tutkimuskustannukset maksaa toimija. Näytteenottoa tehdään vain erityisin perustein, esimerkiksi valituksiin perustuen. Mahdollisten ruokamyrkytysepidemioiden varalta ei ole erikseen varattu varoja tutkimuskustannuksiin vuodelle 2016. Tulevina vuosina on tavoitteena varata rahaa epidemiaselvityksiin liittyviin tutkimuksiin. 2.8. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Ympäristöterveydenhuollonjaosto arvioi elintarvikevalvonnan toteutumisen vuosittain tammikuun loppuun mennessä osana ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontasuunnitelman toteutumista. Valvonnan kattavuus ja toteutuminen arvioidaan tällöin toimialakohtaisesti valvontakohdetyypeittäin. 2.9. Tutkimuslaboratoriot Näytteet tutkitaan Eviran hyväksymissä laboratorioissa, pääasiassa Oulun seudun elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Erityistilanteissa, kuten taudinaiheuttajatutkimuksissa, näytteet lähetetään Eviran laboratorioon. 10

2.10. Valvontakirjanpito Jokaisesta tarkastuksesta täytetään kohteessa tarkastuslomake ja laaditaan tarkastuskertomus. Puhelimessa annetut ohjeet ja neuvot kirjataan Tervekuu-ohjelmaan. Elintarvikehuoneiston todistukset, viranomaisnäytteiden tutkimustulokset ja arviointiraportit arkistoidaan. Kirjaamiseen käytetään TerveKuu ohjelmaa. 2.11. Hallinnolliset pakkokeinot Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten täyttämiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Määräysten antamiseen liittyy asianosaisen hallintolain mukainen kuuleminen, ellei kyseessä ole kiireellisiä toimia aiheuttava pakkokeino eikä kuulemista voida suorittaa. Pakkokeinojen käytössä noudatetaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjetta elintarvikelain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä. Terveystarkastajalle on delegoitu elintarvikelain (23/2006) luvun 7 Hallinnolliset pakkokeinot pykälien 55, 56, 57, 58 ja 59 toteuttaminen tarvittaessa. 2.12. Varautuminen ruokamyrkytysepidemioiden selvittämiseen Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollon jaosto on nimennyt erityistilannesuunnitelmissa selvitystyöryhmät, jotka käsittelevät ruokamyrkytysepäilyepidemiat. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden epäily- ja selvitysilmoitukset tehdään ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmään (RYMY-tietojärjestelmään). RYMY on Eviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteinen raportointijärjestelmä. 2.13. Tiedottaminen Tiedottaminen tulee olla avointa, luotettavaa, selkeää ja aktiivista. Tiedotuksessa käytetään omia verkkosivuja (Internet), elintarviketurvallisuusviraston ja mahdollisesti valvontayksikön tuottamaa materiaalia. Elintarvikenäytteet tutkinut laboratorio ilmoittaa näytteen tulokset toimijalle ja elintarvikevalvontaviranomaiselle. Mikäli tutkimuksen perusteella tuote on elintarvikkeeksi kelpaamaton, määrätään tuote myynti- tai tarjoilukieltoon ja selvitetään tuotteen pilaantumiseen johtavat syyt. Jos pilaantunut tuote on aiheuttanut ruokamyrkytysepidemian, tartuntatautien johtoryhmän tehtävänä on tiedottaa asiasta asukkaille ja tiedotusvälineille. 2.14. Maksullisuus Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollon jaoston hyväksymän taksan mukainen maksu. 2.15. Koulutus Terveystarkastajat osallistuvat vuoden 2016 aikana alueellisille ympäristöterveydenhuollon koulutuspäiville ja mahdollisesti valtakunnallisille koulutuspäiville. Mahdollisuuksien 11

mukaan eläinlääkärit ja terveystarkastajat osallistuvat aluehallintoviraston ja muiden tahojen järjestämille elintarvikevalvontaa koskeville koulutuspäiville. Vuosittain 1-2 eläinlääkäriä on osallistunut valtakunnallisille eläinlääkäripäiville. 2.16. Laki ja säädösperusteet Elintarvikelaki (23/2006) EY:n yleinen elintarvikehygienia-asetus (852/2004) EY:n eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (853/2004) EY:n asetus rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (882/2004) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (28/2009) Maa- ja metsätalousministeriön antama asetus ensisaapumistoiminnasta (118/2006) EY:n salmonellaa koskeva erityistakuuasetus (1688/2005) Asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (664/2006) Elintarvikevalvonta-asetus (321/2006) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o (854/2004) STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007) Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) Valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) Yleinen elintarvikevalvonta-asetus (EY) N:o178/2002 12

3 KULUTTAJATURVALLISUUDEN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 3.1. Muutokset kuluttajaturvallisuusvalvonnassa vuonna 2016 Valtioneuvosto on antanut 28.9.2015 eduskunnalle kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtiollistamista koskevan hallituksen esityksen. Esityksessä ehdotetaan kuluttajaturvallisuuslain muuttamista siten, että nykyinen kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta valtiollistettaisiin Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Myös aluehallintovirastojen kuluttajaturvallisuusvalvontaa koskeva ohjaustehtävä poistettaisiin. Muutoksen myötä kuluttajaturvallisuusvalvonta ja sitä koskeva lainsäädäntö irrotettaisiin ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudesta. Lain on määrä tulla voimaan 1.5.2016. Vuoden 2016 valvontasuunnitelmaan ei esitetä suunnitelmallista kuluttajaturvallisuuden valvontaa, mutta 1.5.2016 saakka kunnan valvontaviranomainen ottaa vastaan ilmoitukset läheltä piti tilanteista sekä onnettomuuksista ja suorittaa näihin liittyvät tarvittavat tarkastukset. Tarkastukset ovat maksuttomia. 4 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 4.1. Yleistä Terveydensuojelulain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä. Lain tavoitteena on myös ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaan päävastuu terveydensuojelun toteuttamisesta on kunnilla. 4.2. Valvontaohjelman sisältö Toimialakohtaisen valvontaohjelman sisällön määrittelevät sekä terveydensuojelulaki että Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista. 4.3. Suunnitelmallisuuden ja valvontaohjelman tavoitteet Tavoitteena on lisätä ympäristöterveydenhuollon lakien edellyttämän valvonnan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja laatua 4.4. Suunnitelman ja valvonnan luonteesta Kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva terveydensuojelulain tarkoittama valvonta ja siihen varattavat henkilöresurssit ja työaika. Tällaista muuta valvontaa, mikä ei vaadi säännöllisyyttä, ovat erilaiset suunnitelmaan sisältymättömät yllättävät valvontatapaukset, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja mittaukset, epidemiaselvitykset, asiakkaiden valitukset sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet. Myös toimiminen terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana sekä toiminnan kehittäminen ja erilaiset raportointitehtävät vaativat voimavaroja. Terveydensuojelulain 8 :ssä määriteltyihin erityistilanteisiin varautumiseen ennakolta yhdessä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa tulee varata riittävästi aikaa. 13

Resurssien turvaaminen ja jako paikallistasolla: o kaikkien toimialojen suunnitteluun ja perustarkastuksiin on varattava riittävä aika. o tehtävistä on säädetty eritasoisissa säädöksissä, mutta kaikkea valvontaa on suunniteltava ja tehtävä. o kokemukseen ja riskinarviointiin perustuen mm. tarkastuksiin ja erityistilanteisiin varataan tarvittava aika. o ilmoitusten, valitusten ja toimenpidepyyntöjen johdosta tehtäviin valvonnan tarkastuksiin varataan tarvittava aika. 4.5. Tarkastukset ja niiden sisältö Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä usein mittauksia ja mahdollisesti näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Tarkastuskohteelle ilmoitetaan tarkastuksesta etukäteen. 4.6. Kohteen tarkastukseen kuuluu Tarkastukseen valmistautuminen ja asiakirjoihin tutustuminen valvontakohdetta koskevat asiapaperit ja mahdolliset lupaehdot mahdolliset valvontakohteelle annetut huomautukset tai määräykset valvontakohteesta otettujen viranomaisnäytteiden tutkimustulokset mahdolliset edellisen tarkastuksen jälkeen kirjatut valitukset tms. Tarkastus, jonka sisältöön vaikuttavat kohde ja siellä harjoitettava toiminta harjoitettavien toimintojen tarkastus: onko toiminta myönnetyn luvan mukaista tilojen tarkastus: mm. tilojen, laitteiden ja välineiden kunnon sekä puhtauden havainnointi toimintatapojen tarkastus: henkilökunnan työskentelytapojen ja mahdollisten riskein arviointi henkilökuntaa koskevien vaatimusten toteuttaminen, mm. talous- ja allasvesihygieenisen osaamisen osoittavat todistukset Valvontakohteen tarkastuksessa voidaan kohteen eri osa-alueiden tarkastukset tehdä useammalla tarkastuskerralla, mutta pääsääntöisesti kaikkia toimintaan kuuluvia osaalueita tarkastetaan valvontasuunnitelmaan kuuluvan tarkastuksen yhteydessä. Talousvettä toimittavien laitosten osalta tarkastusten kohteina ovat vedenjakelualueet. Tarkastukseen voi sisältyä useiden vedenottamoiden tarkastuskäyntejä sekä asiakirjatarkastuksia, kuten näytetulosten tarkastuksia. 14

4.7. Tarkastuksesta suoritettava dokumentin kirjoittaminen Suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksista kirjoitetaan aina tarkastuskertomus. Tarkastuskertomukseen kirjataan tarkastusajankohta, tarkastuksen suorittaja ja läsnäolijat, tarkastuksen toteuttamistapa, tarkastuksen osa-alueet, keskeiset havainnot, toimenpiteet ja sovelletut ohjeet. 4.8. Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys Terveydensuojelun valvontasuunnitelmassa noudatetaan pääosin valtakunnallisen valvontaohjelman riskiluokitusta ja määriteltyjä tarkastustiheyksiä huomioiden valvontayksikön käytössä olevat resurssit. Kohdekohtaista riskinarviointia tehdään suoritettujen tarkastuksien perusteella ja riskinarviointia kehitetään edelleen. 4.9. Tarkastukseen käytettävä aika Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävään aikaan on huomioitu tarkastuksen tarkoitus, valmistelu, sisältö, mahdolliset asiakirjatarkastukset sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. 4.10. Näytteenotto Näytteenoton tarpeen arviointi Terveydensuojelun valvonnassa tukeudutaan usein näytteenottoon ja näytteiden analysointiin laboratorioissa. Viranomaisnäytteet tutkitaan talous- ja uimaveden osalta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran terveydensuojelulain (763/1994) nojalla hyväksymässä AHMA ympäristö Oy:n Rovaniemen laboratoriossa. Asumisterveyteen liittyvät näytteet tutkitaan pääosin Työterveyslaitoksen laboratorioissa tai muussa Eviran hyväksymässä laboratoriossa. Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät osin varsin tarkasti tarvittavat näytemäärät ja näytteistä tehtävät analyysit. Talousvesi ja uimavesi Talousveden laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. STM asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Vesihuoltolaitosten näytteenottosuunnitelmat on kirjattu vesihuoltolaitosten valvontatutkimusohjelmiin ja Tervekuu-ohjelmaan. Viranomaisnäytteet ottaa suurimmaksi osaksi AHMA ympäristö Oy toiminnanharjoittajien ja laboratorion välisellä sopimuksella. Uimavesien laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista 15

Uimarantavedet Pienten uimarantojen osalta otetaan vesinäytteet kerran uimakauden (25.6-15.8) aikana. Sisäilmaongelmiin liittyvä näytteenotto Sisäilmaongelmien selvittämiseksi näytteitä otetaan joko itse tai kiinteistön omistaja/haltija edellytetään ottamaan näytteitä tarkastuksen yhteydessä. Nämä näytteenotot tulee suorittaa terveydensuojelulain mukaisesti käyttämällä hyväksyttyjä ulkopuolisia asiantuntijoita. Muut näytteet terveysvalvonnassa Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto voidaan kohdistaa tarpeen mukaan esimerkiksi valvontakohteen siivoustoiminnan omavalvonnan toimivuuden ja oman siivoustoiminnan tehokkuuden tarkistamiseen puhtausnäyttein. Puhtausnäytteet kuten kylpylöiden, saunojen, pesutilojen ja wc-tilojen 4.11. Terveydensuojelun painopistealueet 2016 kylpylöiden ja uimahallien hygieniavalvonta koulujen kolmivuotistarkastuksiin osallistuminen Kittilässä. majoitushuoneistoista hotellit talousvettä toimittavien laitosten valvontatutkimusohjelmien päivittäminen 4.12. Varautuminen erityistilanteisiin Terveydensuojeluviranomaisen erityistilannesuunnitelmaa päivitetään vuonna 2016 vastaamaan lainsäädännön vaatimuksia talousveden laadun turvaamisen osalta. 4.13. Koulutus Ympäristöterveyshuollon henkilökunta pyrkii osallistumaan koulutuspäiville, jotka koskevat talousvesiä ja/tai sisäilma asioita. 4.14. Viestintä Asiakkaita pyritään neuvomaan ja ohjaamaan tarkastuskäynneillä sekä etupainotteisesti uusien hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Suurta määrää toimijoita koskevista asioista pyritään tiedottamaan ja järjestämään tarvittaessa koulutusta. Kuntalaisille tiedotetaan tarvittaessa paikallisissa lehdissä tai kunnan nettisivuilla. 4.15. Laatujärjestelmä talousveden laadunvalvonnalle vuonna 2016 Valvontayksikön laatujärjestelmää kehitetään terveydensuojelun osalta vuonna 2016. 4.16. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Tunturi Lapin ympäristöterveydenhuollosta vastaava ympäristöterveysjaosto arvioi 16

suunnitelman toteutumista. Arvioinnissa kuvataan tarkastusten kattavuus, tarkastusten ja näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin ja valvonnasta saadut tulot. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarkastellaan, kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet. Valvonnan kattavuus arvioidaan valvontakohdetyypeittäin. Kattavuus kuvataan liittämällä esimerkiksi arviointiin selvitys toteutuneiden tarkastusten lukumäärästä valvontakohdetyypeittäin, selvitys näytteenotosta valvontakohdetyypeittäin viranomaisnäytteiden osalta ja osallistumisesta valvontaprojekteihin. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisista toteutumatta jääneistä tavoitteista tai poikkeamista ja vaadittavat toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuisivat seuraavalla tarkastelujaksolla. Muita arviointikriteereitä ovat tämän ohjelman painopisteiden ja omien paikallisten painopistealueiden valvonnan toteutuminen. Arvioinnissa on hyvä tarkastella myös erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytettyä aikaa ja verrata sitä suunniteltuun ajankäyttöön. Arvioinnissa voidaan myös esittää valvonnassa esiin tulleiden epäkohtien määriä ja laatua sekä kunnan viranomaisten toimenpiteitä näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi lainmukaiselle tasolle. Toteutumisen arvioinnissa voidaan esittää arvio voimavarojen riittävyydestä suhteessa tarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan, ja kuinka paljon voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin tehtäviin 4.17. Raportointi Kunnan valvontasuunnitelman toteuman raportointi tehdään Valviran antamien ohjeiden mukaisesti maaliskuun 2016 loppuun mennessä aluehallintovirastolle. 4.18. Laki- ja säädösperusteet Terveydensuojelulaki (763/1994) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Valvira, Tukes ja Evira: Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2019 STM:n asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM:n asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM:n (167/2003) eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta STM:n asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista STM:n asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta STM:Nn asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta STM:n asetus yleisten uimarantojen veden laatuvaatimuksista ja valvonnasta annetun asetuksen muuttamisesta. (711/2014) STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007) VN:n asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) 17

STM:n asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) Valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) 5 TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA 2016 5.1. Yleistä Tupakkalaissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Tupakkatuotteita ei saa pitää myyntipaikoissa näkyvillä eikä tupakkatuotteita saa myydä automaateista. Asiakkaalle voidaan pyynnöstä näyttää kuvasto tai antaa mukaan hinnasto myynnissä olevista tuotteista. Lääkelakia on muutettu siten, että nikotiinivalmisteita voidaan myydä kauppojen, kioskien ja huoltoasemien lisäksi myös ravitsemisliikkeissä. Tupakkalakia ollaan muuttamassa vuonna 2016. Tupakkalain mukaan kunnan tulee suorittaa tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia sekä valvoa tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä ja sijoittelua myyntipisteessä, automaattisen myyntilaitteen sijoittamista, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynnin omavalvontaa, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa samoin kuin tupakointikieltojen ja rajoitusten noudattamista toimialueellaan. Tupakkalain valvontasuunnitelma vuodelle 2016 on laadittu Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirasto Valviran valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman vuosille 2015-2019 pohjalta. Ympäristöterveydenhuolto myöntää hallintosäännön mukaisesti hakemuksesta myyntipaikkakohtaisen vähittäismyyntiluvan elinkeinotoiminnassa tapahtuvaan tupakkatuotteiden myyntiin, jos hakija on esittänyt hyväksyttävät laissa mainitut asiapaperit ja selvitykset. Valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista peritään Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukainen maksu. Tupakkatuotteiden myyntiluvan hakijalta peritään myyntiluvasta maksutaksan mukainen maksu. Lisäksi myyntiluvan haltijalta myynnin valvonnasta ja valvontaan liittyvistä toimenpiteistä peritään maksutaksan mukainen vuosittainen myyntipistekohtainen valvontamaksu. Kunnan tupakkavalvontaviranomainen ja aluehallintovirasto ovat velvollisia pyydettäessä toimittamaan korvauksetta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja sekä valvontaa koskevia muita tietoja tupakkalain valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten. Valvontaviranomaisen on toimitettava em. tiedot Valviran määräämällä tavalla. Tupakkalain mukaiset valvontatehtävät Tupakkalain 14 a :n 1 momentin mukaan kunta valvoo alueellaan tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista. Kunnan alueella tämän lain mukaisista 18

tehtävistä huolehtii kunnan määräämä toimielin. Kunnanvaltuusto voi päättää, että toimielin voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Toimielimellä ei kuitenkaan ole oikeutta siirtää jäljempänä 3 momentissa tarkoitettua valvontasuunnitelman hyväksymistä koskevaa toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Tupakkalain 17 n 1 momentin mukaan kunnan tulee omasta aloitteestaan tai tehtyjen ilmoitusten perusteella suorittaa tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia sekä valvoa tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä ja esilläpitoa myyntipisteessä, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynnin omavalvontaa, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa samoin kuin tupakointikieltojen ja rajoitusten noudattamista toimialueellaan. Jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kunnan tulee tupakkalain 17 :n 2 momentin nojalla kieltää säännösten vastainen toiminta sekä asettaa määräaika, jonka kuluessa tällainen toiminta on lopetettava. 5.2. Valvontasuunnitelma Tupakkalain 14 a :n 3 momentin nojalla kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) tarkastusten sisällön määrittely 2) valvontakohteiden tarkastustiheys 3) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen 4) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi; sekä 5) laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Tupakkalain 14 a :n 4 momentin mukaan kunnan valvontasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon 14 :ssä tarkoitettu valtakunnallinen valvontaohjelma. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. 5.3. Tupakkalain säännöllinen valvonta tupakkatuotteiden myyntipaikkojen ja myynnin valvonta tupakointivälineiden myynnin valvonta tupakan, tupakkatuotteen, tupakkajäljitelmän ja tupakointivälineen mainonta- ja muun myynninedistämistoiminnan valvonta 5.4. Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheys Tupakkalain säännöllistä valvontaa suoritetaan osana kohteessa tehtävää muuta ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöihin ja kioskeihin tehdyn muun ympäristöterveydenhuollon lain mukaisen tarkastuksen yhteydessä on 19

luontevaa valvoa myös tupakkalain perusteella tupakan myyntiä ja mainontakieltoa sekä lääkelakiin perustuen nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä. Taulukko 1. Tupakkalain kohdetyyppien tarkastustiheydestä. Tupakkalain mukainen kohdetyyppi Tupakointikiellot ja rajoitukset Ravintola tai muu ravitsemisliike, jossa on erillinen tupakointitila Tupakkatuotteiden myynti, mainonta ja esilläpito Vähittäismyynti(myös tukkumyymälät, joissa on vähittäismyyntiä) Tupakkatuotteiden tukkumyymälät, joissa ei ole vähittäismyyntiä Valtakunnallisen valvontaohjelman mukainen tarkastusten määrä/ kohde/ vuosi 0,3 2 0,5 2 0,5 2 Arvio tarkastuksen kestosta (h) Valvira 5.5. Tupakkalain valvonnan painopisteet valvontakaudella 2016 Toimintavuosi 2016 Tupakointikiellot ja rajoitukset Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynti ja mainonta sekä tupakkajäljitelmien ja tupakan vastikkeen mainonta Ulkoalueilla järjestettävät yleiset tilaisuudet Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallinen esillepano 5.6. Valvonnan maksullisuus Kunnan on perittävä elinkeinonharjoittajalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu 14 a :n 3 momentissa tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista ja näytteenotosta tupakkatuotteiden myynnin valvontaa lukuun ottamatta. Lisäksi kunnan on perittävä toiminnanharjoittajalta maksu 14 a :n 3 momentissa tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu tämän lain säännösten noudattamatta jättämiseen. Tupakkalain 25 a :n 2 momentin mukaan kunnan on perittävä tupakkatuotteiden myyntiluvan hakijalta myyntiluvasta hyväksymänsä taksan mukainen maksu. Lisäksi 20

kunnan on perittävä myyntiluvan haltijalta myynnin valvonnasta ja valvontaan liittyvistä toimenpiteistä vahvistamansa taksan mukainen vuosittainen myyntipistekohtainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu kattaa sekä kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän että muun myynnin valvonnan ja valvontatoimenpiteet. 5.7. Raportointi Kunnan tulee lähettää ympäristöterveysjaoston hyväksymä selvitys ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta Lapin aluehallintovirastoon vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. 5.8. Laki ja säädösperusteet Tupakkalaki (693/1976) Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ravintolan ja muun ravitsemusliikkeen tupakointitilasta (964/2006) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden vähittäismyynnin omavalvontasuunnitelmasta (99/2009) Sosiaali- ja terveysministeriön päätös tupakointivälineistä (1158/1999) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haitta-aineiden määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista (641/2002) 21

Liite 1 Elintarvikevalvonta Suunnitellut tarkastukset yhteensä 2016 Tarkastuksen kesto/ h Tarkastustiheys/v Vuosittaisten tarkastusten määrä suositusten mukaan Valvontakohdetyyppi Alkutuotanto Maidontuotantotilat 48 1-3 0,3 20 3 0,3 20 Lihakarjan kasvatus, kalastus 17 1-3 0,2 10 3 0,2 3 Muut alkutuotantopaikat 160 1-3 0,1 4 3 0,1 0 Liha-alan laitokset Pienimuotoiset liha-alan laitokset 4 5 11 55 3 11 10 Leipomot Ruoka ja kahvileivän valmistus 7 1-3 1 7 3 1 3 Muut elintarvikkeiden valmistus Muut valmistajat 2 1-3 2 4 5 2 1 Tarjoilupaikat Keskuskeittiö ja ravintola joka toimittaa ruokaa myös muualla tarjoiltavaksi 8 4-6 4 32 4 2 10 Ravintolat (valmistus ja tarjoilu ko. paikassa) 166 3-5 3 498 3 0,5-3 140 Laitoskeittiö (koulut, päiväkodit, sairaalat, henkilöstöravintolat) valmistus ja tarjoilu ko. paikassa 18 3-4 2 36 3 0,5-1 18 Tarjoilukeittiö (muualla valmistetun ruoan tarjoilu) 37 1-2 1 37 2 0,5 30 Tarjoilupaikka (ei ruuan valmistusta, vähäistä tarjoilua) 41 1 0,7 20 2 0,5-0,7 30 Myyntipaikat Helposti pilaantuvia elintarvikkeita myydään myös palvelumyyntinä Helposti pilaantuvat elintarvikkeet myydään teollisesti pakattuina 16 14 1-4 3-4 2 0,7 32 10 3 3 1-2 0,5 10 9 Siirrettävä tila/ myyntilaite 6 1 0,7 6 2 0,5 2 Säännöllinen ulkomyynti ja tarjoilu sekä siihen rinnastettava toiminta 15 1 1 15 2 0,5-1 4 yhteensä 545 yhteensä 786 yhteensä 290 Tarkastuksen kesto h Tarkastus tiheys/ v Tarkastukset yhteensä

Liite 2 Terveydensuojelun valvontakohteiden lukumäärä ja tarkastustiheys Tunturi Lappi 2016 Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit Valtakunnallinen valvontaohjelma Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuolto valvontasuunnitelma Valtakunnallisen valvontaohjelman mukainen Kohteiden määrä ja tarkastusaika Käytettävissä olevat resurssit huomioitu Toimintaluokka Talousveden jakelu ja käyttö Kokoontuminen, julkiset huvi ja kokoontumishuoneisto Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset Toimintatyyppi Riskiluokka Tarkastustiheys/vuosi Tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika (tuntia) Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue (vedentoimitus >1000 m3/d tai väh. 5000 käyttäjää) asetus 461/2000 3 2-1 8-15 2 8 1 2 16 1 2 16 Muut vedenjakelualueet (veden toimitus 10-1000m3/d tai 50-5000 käyttäjää) asetus 461/2000 3 Pienet vedenjakelualueet (veden toimitus < 10 m3/d tai alle 50 käyttäjää asetus 401/2001 2 Valvontakohteiden lukumäärä Tarkastukseen käytettävä aika/ tarkastus Tarkastustiheys 2016 Tarkastusmäärä 2016 Valvontaan käytetty aika yhteensä (h) Tarkastustiheys 2016 Tarkastusmäärä 2016 Valvontaan käytetty aika yhteensä (h) 2-1 0,5* *jos vain jakelua 4-8 31 5 1 31 155 0,3 11 55 1-0,5 (0,3 jos vain jakelua) 2-6 16 4 0,5 10 40 0,3 5 20 Lasten ja nuorten kohteet. kerhotilat, nuorisotilat, leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipaikat 2-1 0,3 2-4 7 3 0,3 2 6 0,2 0 0 Esiopetus, peruskoulu, lukio, ammattioppilaitos, muut koulut ja oppilaitokset, muu aikuiskoulutus 2-1 0,3 2-4 21 4 0,3 7 28 0,3 7 28 Majoitustoiminta, Hotellit, hostellit, maatilamatkailu, 2-1 0,2 2-4 84 4 0,2 4 2-4 0 0 0

majoitushuoneisto asuntolat jne Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä suorittavat huoneisto ja laitokset Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä suorittavat huoneisto ja laitokset 2.-1 0,3 2-3 10 2 0,3 3 6 0 0 0 Solarium 0 0,2 2 1 2 0,2 1 2 0 0 0 Lasten päiväkodit ja vastaavat 16 4 0,3 5 20 0,3 3 8 Sosiaalihuollon palvelut Liikunta ja virkistystoiminta Lastenkodit/ lastensuojeluyksiköt ja vastaavat 2 0,5-0,3 2-6 0 0 0 0 0 0 0 0 Vanhainkodit ja vastaavat 9 4 0,3 3 6 0 0 0 Muut sosiaalialan yksiköt 3 3 0,3 1 3 0 0 0 Yleiset uimarannat EU.uimarannat, yli 100 uimaria päivässä 2 1 2-4 0 0 0 0 0 0 0 0 Pienet yleiset uimarannat vähemmän kuin 100 uimaria päivässä 2 1 2-3 7 1 1 7 7 1 7 7 Yleiset altaat: uimahalli, kylpylä, uimala, vesipuisto tai muu yleinen allas 3 2-1 4-5 18 4 1 18 2-1 4 8 Yleiset saunat 2 1 2-3 4 2 1 1 2-3 0 0 0 Yleinen liikuntatila: urheiluhalli, kuntosali tai muu yleinen liikuntatila 1 0,25 2-4 11 3 0,25 2 6 0 0 0 Yhteensä 240 197 299 37 Tarkastustiheys 2 kaksi kertaa vuodessa 1 kerran vuodessa 0,5 joka toinen vuosi 0,3 kerran kolmessa vuodessa 0,25 kerran neljässä vuodessa 0,2 kerran viidessä vuodessa