Moinsalmentien varren kyläsuunnitelma Savonlinnan kaakkoisen alueen kehittäminen Teksti: Henrik Hausen Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry
Sisältö 1 Johdanto, kyläsuunnitelman laatiminen... - 3 - Alue... - 3-2 Kyläkysely... - 5-3 Moinsalmentien alue ja historia... - 5 - Luonto... - 6 - Saaristo-osakunta-alue... - 6 - Kaavatilanne... - 6 - Aikainen asutus... - 6 - Vesiliikenne ja metsätalous... - 7 - Kalasta särvintä pöytään... - 8 - Osuuskassa, nahkatehdas, meijerit ja olutpanimo... - 8 - Koulut ja kaupat... - 9-4 Alueen erityiskohteet... - 9 - Tanhuvaaran Urheiluopisto... - 9 - Sillan kioski... - 10 - Itikkanotko... - 11 - Nuorisoseura Kielon talo... - 11 - Pitkälän seurantalo... - 11 - Kongonsaaren luolat, Salpalinja... - 11 - Punkaharjun laivareitin huvilat... - 11 - Lossit ja sillat... - 12 - Retkisatamat, ulkoilureitit, laavut, kodat - 12 - Hirvaslahden leirikeskus... - 13 - Kaartilan alueen kohteet... - 13-5 Asukkaat... - 13 - Tulomuuton edistäminen... - 15-6 Unelmieni Moinsalmi... - 16-7 Moinsalmentien alueen viihtyvyystekijät. - 18-8 Elinkeinot ja toimeentulo... - 18 - Elinkeinojen kehittäminen... - 19-9 Oman kylän palvelut... - 19 - Moinsalmen koulu... - 20 - Muiden palvelujen kehittäminen... - 20-10 Liikenne ja infra... - 21 - Tieyhteydet... - 21 - Vesistöyhteydet... - 21 - Kevyt liikenne... - 21 - Julkinen liikenne... - 22 - Kimppakyyti... - 22 - Laajakaista ja puhelin... - 22 - Vesijohto ja viemäri... - 22-11 Kylän järjestö- ja harrastustoiminta... - 22 - Tiedottaminen... - 24-12 Kylän yhteiset tavoitteet... - 25 - Sisäiset vahvuudet, joiden varaan kylää rakennetaan... - 25 - Tulevaisuuden mahdollisuudet, joita hyödynnetään... - 25 - Sisäiset heikkoudet, joita poistetaan... - 25 - Tulevaisuuden uhat, joita torjutaan... - 25 - Tavoitteet... - 26-13 Lähiajan hankkeet... - 26-14 Kyläsuunnitelman toimenpiteet... - 27 - Teksti: Henrik Hausen, henhaus@gmail.com Kuvat: Kaj Höglund, Päivi Luostarinen, Katri Kosonen, Alisa Tynkkynen, Henrik Hausen Julkaisija: Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry Paino: Kopijyvä, Mikkeli 2011-2 -
1 Johdanto, kyläsuunnitelman laatiminen Savonlinnan Moinsalmentien vaikutusalueen kylille on perustettu yhteinen kyläyhdistys vuonna 2008. Kylissä on aktiivista järjestötoimintaa ja yhteinen koulu. Sijainti saaristoalueella lähellä Savonlinnan keskustaa, kasvava urheiluopisto ja vapaa-ajan asutus ovat kylän voimavaroja, jotka antavat hyvät mahdollisuudet kehittää kylää. Asukkaiden keski-ikä on melko korkea, joten nuorille perheille pitäisi saada kylään lisää asuinpaikkoja, jotta ikärakenne tasapainottuisi. Kuva: Muikunpaistajat kesätapahtumassa 22.7.2010 Kyläsuunnitelmaan sisältyy alueen ja sen historian esittely sekä kyläkyselyn tulokset. Suunnitelmassa kartoitetaan Moinsalmentien vaikutusalueen ongelmia ja mahdollisuuksia sekä toimia, joilla kylää on tarkoitus kehittää. Kyläsuunnitelma on laadittu Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry:n aloitteesta. Työn kirjurina on toiminut kyläasiamies Henrik Hausen. Kyläsuunnitelman johtoryhmässä oli mukana Juha- Pekka Hannikainen, Katri Kosonen, Kimmo Käärmelahti, Päivi Luostarinen, Minna Lötjönen, Timo Suoninen, Seppo Turtiainen, Teijo Turtiainen ja Alisa Tynkkynen. Kyläsuunnitelma on myös alueen eri kylien ja järjestöjen yhteistyön tulos. Suunnitelmalla pyritään lisäämään yhteistyötä sekä vahvistamaan yhteistä kyläidentiteettiä. Kyläsuunnitelma on laadittu keskustelutilaisuuksien ja kyläkyselyn pohjalta. Kyläsuunnitelmatyö käynnistettiin kyläillalla 4.11.2009. Paikalla oli yli 40 kyläläistä, seutujohtaja Marjukka Aarnio, kaupunginjohtaja Janne Laine sekä Piällysmies ry:n edustajat Matti Falck ja Ritva Rönkä. Yhteisöneuvottelu järjestettiin kylän järjestöjen kanssa 16.2.2010, keskustelutilaisuus kyläläisille talvitapahtuman yhteydessä 21.3.2010 ja infotilaisuus kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille kesätapahtumassa 22.7.2010. Kyläkyselyn joitakin tuloksia oli esillä myös kaupunginvaltuuston jalkautumiskokouksessa Tanhuvaaran urheiluopistolla 9.5.2011. Moinsalmen koululla järjestettiin syyslukukaudella 2010 kirjoitus- ja piirustuskilpailu otsikolla Unelmieni Moinsalmi ja toimintailta 9.12.2010. Kyläsuunnitelman laatimiseen on saatu EU:n Leader-rahoitusta. Rahoituksen myönsi Piällysmies ry ja Etelä-Savon Ely-keskus. Suunnitelman tilaaja on Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry. - 3 - Alue Moinsalmen tienvarren kylät ry:n ja tämän suunnitelman alueeseen kuuluu useita kyliä ja kyläkulmia: Kaartilanran-
ta, Kaartila, Lötjölä, Kiilanmäki, Ikoinniemi, Ritosaari, Pitkälä, Laakkola, Moinniemi, Moinsalmi, Nikaniemi, Pellossalo, Kosola, Kongonsaari ja Pesolansaari. Aluetta on kuitenkin mielekästä kehittää kokonaisuutena ja jatkossa tätä koko aluetta käsitellään ja nimetään tässä suunnitelmassa yhdeksi kyläksi. Kartan kohteet: 1 Hirvaslahden leirikeskus 2 Kuikkaniemen kartingrata 3 Nousialan jäteasema 4 Tanhuvaaran urheilukeskus 5 Ikoinniemen linnavuori 6 Ritosaaren lossi 7 Pitkälän seurantalo 8 Sillan kioski 9 Moinsalmen koulu - 4-10 Nuorisoseura Kielon talo 11 Itikkanotko 12 Kongonsaaren lossi 13 Kongonsaaren luolat
2 Kyläkysely Kyläkyselyllä haettiin näkemyksiä ja ideoita kyläsuunnitelmaa varten. Kyläkysely lähetettiin postissa sekä alueen vakituisille asukkaille että vapaa-ajan asukkaille. Kyselystä oli myös juttuja alueen lehdissä, joten se antoi hyvät mahdollisuudet kaikille ottaa kantaa ja vaikuttaa kyläsuunnitelmaan. Kyläkysely lähetettiin noin 720 vastaanottajalle (perille menneet kyselylomakkeet) ja vastauksia tuli 157 kpl, joista 59 vakituisilta asukkailta ja 98 vapaa-ajan asukkailta. Kaikkiaan vastausprosentti oli 22, joka on tavanomainen tällaisille kyselyille. Kyselyn mukana oli postimerkillä varustettu vastauskuori, ja kyselyyn oli mahdollista vastata myös Internetissä. Nettivastauksia tuli 20 kpl. Vastaukset jakautuivat eri asuinalueille seuraavasti (yhteensä sekä vakituiset asukkaat ja lomaasukkaat erikseen): kaikki vaki loma kaikki vaki loma kaikki vaki loma Ikoinniemi 10 5 5 Moinsalmi 37 14 23 Ritosaari 12 7 5 Kaartila 20 6 14 Nikaniemi 7 3 4 Ei ilmoitettu 17 8 9 Kongonsaari 9 1 8 Pellossalo 18 6 12 Kosola 13 3 10 Pitkälä 14 6 8 Yhteensä 157 59 98 Asuinalue on vastaajan itse ilmoittama niin, että Moinsalmeen on laskettu myös Inkilä, Pesinki ja Moinniemi. Pitkälään on laskettu myös Ikoinlahti, Laakkola, Lötjölä ja Pitkälänlahti. Kaartilaan on laskettu myös Salokaartila, AU-kylä, Nojanmaa, Nousiala ja Rantakaartila. Kosolaan on laskettu myös Turkinnniemi. 3 Moinsalmentien alue ja historia Moinsalmentien alue on Saimaan Pihlajaveden saaristoaluetta. Osa alueesta sijaitsee Sääminginsalon saarella. Sääminginsalo on laskentatavasta riippuen Suomen suurin tai toiseksi suurin saari. Moinsalmensaari on maamme suurimpien saarien listalla noin sijalla 20 riippuen siitä, mitkä saaret hyväksytään listalle. Pellossalo on listalla noin sijalla 80 ja Kongonsaari noin sijalla 90. Ritosaari ja Kongonsaari ovat lossien takana. Karhut on kuvattu Pellossalossa toukokuussa vuonna 2007. - 5 -
Etäisyys Savonlinnan kaupungin keskustasta on Tanhuvaaran urheiluopistolle 14 km, Moinsalmen koululle 25 ja Kongonsaaren pisimmällä sijaitseviin taloihin tietä pitkin melkein 50 km sisältäen lossimatkan. Luonto Pihlajavesi on muodostunut saimaannorpan tärkeimmäksi lisääntymisalueeksi. Norpan talvikanta järvessä on viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kasvanut noin 40 yksilöstä lähes 100 yksilöön (Saimaannorpan suojelutyöryhmä). Kylän itäreuna kuuluu Pihlajaveden laajaan 38 neliökilometrin Natura 2000 -alueeseen. Alue ulottuu Savonlinnan, Punkaharjun ja Sulkavan kuntiin, ja Moinsalmentien alueesta siihen kuuluvat Kongonsaari, pienempiä saaria sekä ranta-alueita Pellossalosta. Pihlajaveden suuret saaret ovat lähes kaikki yhä asuttuja ja alue muodostaa yhdistelmän asuttua ja melko luonnontilaista järviluontoa. Alueella on karuja kalliometsiä ja saarten sisäosissa sekametsiä ja lehtoja. Alueen osia sisältyy rantojensuojeluohjelmaan ja 1970-luvulla alueelle ehdotettiin kansallispuistoa. Hoitosuunnitelman mukaan tähdätään kulttuurimaiseman ja luontoarvojen säilymiseen sekä luontomatkailun palvelurakenteen kehittämiseen. Alueen kävijätutkimus on tehty vuonna 2007. Arvion mukaan alueelle on 35 000 käyntiä vuodessa. Osa käynneistä on lyhyitä risteilyjä, alueella on paljon kesäasutusta ja monet matkaveneilijät kulkevat sen lävitse. Suosituimmat käyntikohteet ovat Mitinhiekan retkisatama ja Kongonsaaren Salpa-aseman luolat. Aikainen asutus Saaristo-osakunta-alue Alue kuuluu melkein kokonaisuudessaan Savonlinnan saaristoosaan. Savonlinnan saaristoalueella on vajaa 1 400 asukasta joista yli 600 asuu Moinsalmentien alueen kyläyhdistyksen alueella. Saaristo-osakuntastatus tuo kaupungille huomattavasti lisää valtionapua, ja sen saaminen edellyttää 1 200 asukasta saaristoalueella. Kaavatilanne Alueen rannat on kaavoitettu. Alueella voimassa olevat osayleiskaavat ovat Moinsalmen osayleiskaava ja Pihlajaveden osayleiskaava. Molempien tarkistus on vireillä. Alueella on ollut asutusta ja eränkäyntiä jo muinaisina aikoina. Pellossalon Porossalmen Hepokalliossa on vuonna 1993 löydetty kalliomaalaus. Ikoinniemen Linnavuori on rautakautinen puolustusvarustus. Linnavuoria eli mäkilinnoja käytettiin varsinkin ristiretkiajalla 1050 1300 jaa. Pellossalossa on kivikautisia asuinpaikkoja Povenlahdessa ja Hiekkaniemessä. Pitkälässä on useita vanhoja kultti- ja tarinapaikkoja. - 6 -
Alue oli keskiaikana Ruotsin ja Venäjän riitamaata. Raja oli kyllä sovittu vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa, mutta se oli epämääräinen varsinkin Pihlajaveden Särkilahdesta pohjoiseen. Tämän kyläsuunnitelman alue oli Pähkinäsaaren rajan itäpuolella mutta vuoden 1595 Täyssinän rauhan rajan länsipuolella. Säämingin laaja pitäjä perustettiin vuonna 1504 Juvan itäosasta rajapitäjäksi Venäjää vastaan. Olavinlinna perustettiin vuonna 1475 ja Savonlinnan kaupunki vuonna 1639. Alueen väestö oli suureksi osaksi tullut Käkisalmen ja Viipurin suunnalta. 1700-luvun Pohjan sodan seurauksena alue jäi 1743 solmitussa Turun rauhassa Venäjän puolelle niin kuin melkein koko nykyinen Savonlinna. Säämingin pitäjän ensimmäiset kirkot sijaitsivat Laitaatsillan kirkkoniemessä, kunnes Tuomiokirkko valmistui vuonna 1879. Vesiliikenne ja metsätalous 1900-luvun alkuun asti kaupunkiin kuljettiin kesäisin kirkkoveneellä. Pääreitit noudattivat nykyisiä venereittejä Kongonsaaren ja Laukansaaren itäpuolelta sekä Virtasalmen läpi Ritosaaren ja Ikoinniemen väliin ja Pihlajaveden selän yli kaupunkiin. Usein hoidettiin kaupunkiasiat lauantaina, yövyttiin kaupungissa sukulaisten tai tuttujen luona ja palattiin kirkonmenojen jälkeen sunnuntaina kotiin. 1800 1900-lukujen vaihteen aikoihin soudettavat kirkkoveneet jäivät vähemmälle käytölle laivaliikenteen vilkastuessa. Isommat linjalaivat pysähtyivät vain isoimpien laitureiden kohdalla, minkä vuoksi pitäjäläiset muodostivat osuuskuntia pienempien höyrylaivojen hankkimiseksi. Moinsalmen ja Pellossalon suunnalta kulki muun muassa Kerttu. Vesiteitse kulki niin henkilöliikenne kuin tavarakuljetuskin. Kaupunkiin vietiin maataloustuotteita kuten perunaa, lihaa, maitoa, voita ja heinää sekä kalaa, käsityötuotteita, polttopuuta ja tukkeja. Huonojen tieyhteyksien takia laiva oli nopeampi kuin hevoskyyti. Halkoja kuljetettiin sekä purjeettä höyryveneillä Pietariin, olihan Saimaan kanava valmistunut 1850-luvulla. Tunnetuin sääminkiläisistä laivureista oli Kosolankylässä syntynyt Pietari Johannes Kosonen eli Hommapekka, joka oli Joel Lehtosen Putkinotkon kauppa- - 7 -
neuvos Könölinin esikuvana. Hän kuljetti halkoja Pietariin ja toi paluurahtina muun muassa ruista. Vuonna 1910 hänellä oli jo kolme höyrylotjaa ja 11 muuta alusta. Halot rahdattiin lumikelien aikaan rannoille, joista ne lastattiin lotjiin eteenpäin vietäväksi. Myös tukkien uitto sahoille vesireittiä myöten oli huomattavaa ja jatkuu nykyisinkin proomu-uittona. Metsätyöt olivat merkittävä tulolähde kyläläisille, työmiehille ja metsänomistajille. Kalasta särvintä pöytään Tuhansia hehtaaria vettä on antanut oivallisen mahdollisuuden kalastukseen. Alun perin paikkakuntalaiset virittivät pyydyksensä omiin tarpeisiinsa, mutta laivaliikenteen alettua kalaa ryhdyttiin myymään ja kuljettamaan Savonlinnaan laivalla ja myöhemmin linja-autolla. Nuottakuntia oli alueella parhaimmillaan yli kaksikymmentä. Nuottien yhteisomistus oli tavallista. Nuottaa vedettiin käsin savolaismallisista veneistä tai rannalta, osa porukoista nuottasi talvellakin jäältä. Varsinkin muikkua saatiin kohtuullisesti. Lainsäädännöllä pyrittiin säätelemään vesistöjen kalakantoja jo 1800-luvulla. Nuottaporukoita on nykyisin alueella seitsemän. Ne pitävät perinnettä yllä ja saavat lisäansiota kalastuksesta. Osuuskassa, nahkatehdas, meijerit ja olutpanimo Pitkälän Laamalannmäen talossa perustettiin vuonna 1906 Osuuskassa Oras. Se oli ensimmäinen niistä osuuskassoista, joista myöhemmin muodostettiin Savonlinnan seudun Osuuskassa ja myöhemmin Savonlinnan Osuuspankki. Osuuskassan perustajista suurin osa oli maanviljelijöitä, mutta koska maita oli siirtynyt puutavarayhtiöiden, etenkin Tornatorin haltuun, suuri osa perustajista ilmoitti tittelikseen vuokraaja. Useat vuokraviljelijät lunastivat sittemmin tilansa itselleen. Orasosuukassan alue herätti ihastusta osuuskassatarkastajassa: maitoa, voita, lihaa, perunoita ja heiniä myytiin Savonlinnaan, ohikulkeville laivoille ja Takaharjun parantolaan. Tuotteista sai täällä hyvän hinnan. Osuuskassan elinehto oli hyvät toimihenkilöt. Oras sai rahastonhoitajakseen Pitkälän koulun opettajan Eeva Kalliokosken. Hän oli ensimmäinen nainen Suomen osuuskassojen johtotehtävissä. Osuuskassan arvopaperit säilytettiin ensin hyllyssä koulun käsityöhuoneessa kassa oli auki joka kuukauden toisena ja neljäntenä maanantaina. Vuonna 1914 ostettiin kassakaappi ja myöhemmin Primus-viljanlajittelija joka sijoitettiin Moijin hoviin. Vuonna 1918 osuuskunta perusti nahkatehtaan Pärpän myllytupaan. Teollisuutta harjoitettiin parhaimmillaan kolmen miehen voimin. Osuuskassa pyöritti tuotantoa vuoteen 1936 jolloin se myytiin tehtaan johtajalle nahkurimestari Veikko Kaskiselle. - 8 - Meijereitä ruvettiin perustamaan Sääminkiin 1890-luvulla. Ensimmäiset ostomeijerit olivat Juvolassa ja Varparannassa. P.J. Kosonen perusti meijerin Käärmelahden kartanoon. Osuuskassoista syntyi Savonlinnan osuuspankki, näistä pienmeijereistä puolestaan Osuuskunta Tuote. Moijin hovin yhteydessä toimi vuosina 1860 1865 oluttehdas. Oluttehtaasta käytettiin nimiä Mölsén Olut-Tehdas tai Moijin Hovin Oluttehdas sekä Mörsundin Oluttehdas.
Moinsalmen Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1911 ja suojeluskunta vuonna 1917. Työväentalo sijaitsi Virtasalmen lähellä. Suojeluskunta kokoontui ja harjoitteli ensin nuorisoseuran voimisteluosaston nimikkeen alla Pitkälän koululla. 1870-luvulta on maininta siitä, että Moinsalmen alue kuului niihin, joissa kaskiviljelyn osuus viljelystä oli vielä suuri, kun muualla oli jo siirrytty kestävämpiin viljelymuotoihin. Pian alue kuitenkin kehittyi edistykselliseen suuntaan malliosuuskassoineen kaikkineen. Kuten seuraavista luvuista käy ilmi, alueella oli vilkas yhdistyselämä ja laivareittien varrelle muodostui huviloiden yhdyskunta, joka toi sivistystä seudulle. Kulttuuri-innostusta toivat alueen kuulut kesävieraat, kuten tohtori Armas Nuolivaara ja hänen kirjailijavaimonsa Auni Nuolivaara sekä oopperalaulaja Lea Piltti ja säveltäjä Armas Maasalo. Koulut ja kaupat Moinsalmentien alue kuului Säämingin kuntaan, joka vuonna 1973 liitettiin Savonlinnaan. Säämingin ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1884. Vuonna 1899 päätettiin, että kunta kustantaa koulut kaikkiin seitsemään koulupiiriin. Yksi näistä kouluista rakennettiin Moinsalmeen 1899 ja toinen Ritosaareen 1902. Ritosaaren koulu lakkautettiin vuonna 1962. Kosolan koulu perustettiin Kuosman tilalle. Vuonna 1934 Säämingin kunta osti Käärmelahden kartanon, ja koulu siirtyi näihin tiloihin. Lisärakennus rakennettiin samaan pihapiiriin 1954 suurten ikäluokkien tullessa kouluikään. Myöhemmin rakennettiin koulut myös Moinniemeen vuonna 1934 (lakkautettiin jo vuonna 1950) ja Kaartilaan vuonna 1939 (lakkautettiin 1990-luvun lopussa). Kerimäeltä Sääminkiin liitetyssä Pitkälässä oli 1903 perustettu koulu. Alueella on ollut parhaimmillaan kymmenen kauppaa, nyt jäljellä on vain yksi kesäkioski. Kauppojen jälkeen alueella liikennöi kaksi myymäläautoa, mutta nykyään tätäkään palvelua ei ole. Toisaalta Savonlinnan itäpuolella on monipuolisesti kauppoja asukkaiden ulottuvilla. 4 Alueen erityiskohteet Tanhuvaaran Urheiluopisto Tanhuvaaran urheiluopiston juuret ovat Viipurissa. Viipurinlahden rannalla sijaitseva liikuntaopisto aloitti toimintansa vuonna 1919, mutta tuhoutui tulipalossa sodan aikana vuonna 1940. Toiminta alkoi uudelleen nykyisessä paikassa vuonna 1950. Vasta 1967 valmistui ensimmäinen asuntola Pyöreä Torni, joka mahdollisti ympärivuotisen toiminnan. Liikuntaopistosta tuli vuonna 1972 Kouluhallituksen alainen urheiluopisto. - 9 -
Opisto kasvaa edelleen, katettuja tiloja on nyt noin 20 000 m2. Majoitusvuorokausia kertyy jo noin 40 000 vuodessa. Keskuksessa on yleisurheilukenttä, sisäharjoitushalli, palloiluhalli, uimahalli ja jäähalli, sisäampumaradat ja useita ulkoilureittejä sekä ravintola-, kokous- ja majoituspalveluita. Opistossa voi suorittaa liikunnanohjauksen perustutkinnon ja kursseja järjestetään sekä harrastajille että huippu-urheilijoille. Tärkein toimintamuoto on kuitenkin kunto- ja terveysliikunnan kurssit ja leirit, joita järjestetään kaikenikäisille. Viime vuosina on muun muassa rakennettu jäähalli, uusi ravintolarakennus ja vastaanottotilat sekä saneerattu monitoimihallia ja majoitustiloja. Tammikuussa 2011 valmistui uusi majoitusrakennus Kaartila, jossa on 36 kahden hengen hotellitason huonetta, luokkatiloja, saunoja, iso takkahuone jne.urheiluopiston palvelut ovat myös kyläläisten käytössä. Kyläyhdistys järjestää siellä kokouksia ja urheiluseuroilla on kyläläisille kuntosali-, luistelu- ja sählyvuoroja. Kylän urheiluseurojen jäsenille on myös alennuksia uimahalliin ja kuntosaliin. Moinsalmen koulu käyttää urheiluopiston tiloja noin kerran kuussa. Tanhuvaarasta on kehittymässä kylän keskuspaikka eikä opistolla olisi mitään sitä vastaan, että sen alueelle perustettaisiin kesätori. Alueella on jo yllä mainittujen palvelujen lisäksi opaskartta ja nettipiste. Kyläyhdistys edistää yhdessä urheiluopiston kanssa kevyen liikenteen väylän rakentamista Moinsalmentien varteen. Sillan kioski Virtasalmen nostosillan vieressä osoitteessa Moinsalmentie 1884 on entinen siltavahdin asunto, jossa kesäisin toimii vilkas kesäkahvila ja alueen tapaamispaikka. Juhannuksena järjestetään usein juhlia kahvilan rannassa. - 10 -
Itikkanotko Pellossalon Nuorisoseuran seurantalo Itikkanotko valmistui vuonna 1958. Suurempia kunnostuksia on tehty vuonna 1978 ja 1998. Itikkanotkossa järjestetään vuosittain noin kolmet tanssit ja muita tilaisuuksia kesäisin. Nuorisoseura on järjestänyt myös lasten diskoja talossa. Talon pihassa on grillikatos ja talon yhteydessä on myös valaistu 2,5 km:n hiihtolatu. Talon osoite on Pellossalontie 351. Nuorisoseura Kielon talo Kuva: Sammutusharjoitus kyläyhdistyksen kesätapahtumassa Itikkanotkossa 2010 Moinsalmen nuorisoseurantalo on hirsirakenteinen rakennus vuodelta 1926. Kielon toiminta oli alussa vilkasta ja erityisen tunnettuja moinsalmelaiset olivat näytelmäharrastuksesta. Tuota innostusta olivat virittämässä kylän kuulut kesävieraat. Talossa järjestetään kahdet tanssit ja muita tapahtumia kesäisin ja sitä vuokrataan yksityisiin juhliin ja yhdistysten tilaisuuksiin. Talo on hyvässä kunnossa ja sitä on mahdollista myös lämmittää. Osoite: Moinsalmentie 2124. Pitkälän seurantalo Pitkälän Ponsi ry:n talo sijaitsee Simpalantien varrella. Rankarakenteinen talo on valmistunut vuonna 1954. Talon yhteydessä on kenttä, jossa on pelattu jalkapalloa kesäisin ja talossa järjestetään myös vuosittain kesätapahtuma ja muita tapahtumia. Käyttö on kuitenkin vähentynyt kun seuralle on rakennettu kota vuonna 2010. Kongonsaaren luolat, Salpalinja Kongonsaaren eteläpäässä on Salpalinjaan kuuluva louhittu luola. Luolaan voi tutustua kiertämällä 400 metriä pitkän luontopolun mukaan kannattaa varata taskulamppu ja saappaat. Salpalinja nojasi tällä kohtaa vesialueisiin ja linnoitettuihin saariin. Kongonsaaren luola jäi kuitenkin keskeneräiseksi. Siihen oli tarkoitus rakentaa konekivääripesäkkeet ja majoitustiloja, mutta kaikkia betonisia sisäosia ei ehditty rakentaa. Saaren laelle on lisäksi louhittu tilat tulenjohtoasemalle. Saarella on myös taisteluhautoja. Salpalinjaan kuuluu myös Tanhuvaaran urheiluopiston vieressä olevan Purnuvuoren kaksi tykistöpatteria. Savonlinnan reserviläiset järjestävät opastettuja kävelyretkiä alueella. Myös Pellossalon, Nikaniemen ja Pesingin itärannoilla on Salpalinjan jäänteitä. Punkaharjun laivareitin huvilat Saimaan huvilarakentaminen keskittyi laivareittien varrelle. Moinsalmen kautta Punkaharjulle kulkevan reitin varren huvilat on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Arvokkaita huviloita on muun muassa Harjuniemen, Kapasaaren, Varmalahden, Kivisaaren, Lummesaaren, Lammassaaren ja Leponiemen huvilat. Huvilat edustavat eri tyylikausia kansallisromantiikasta empireen ja jugendiin. Pihlajaveden höyrylaivareitistö syntyi 1870-luvulla, liikennöinti oli vilkkainta 1900-luvun alussa. Virtasalmi ruopattiin vuonna 1892, tällöin reitti lyheni huomattavasti. - 11 -
Lossit ja sillat Alueella on kaksi lossia, Kongonsaareen ja Ritosaareen. Lossien toiminnan hoitavat yksityistiekunnat. Ritosaaren saatiin ensimmäinen tieyhteys kapulalossin avulla vuonna 1980. Kapulalossi hankittiin Ahvionsaaresta, joka sijaitsee Pihlajaveden länsipuolella, kun sinne saatiin moottorilossi. Moottorilossiyhteys Ritosaareen saatiin vuonna 2002. Kongonsaaren lossi on niin sanottu kapulalossi, jota käytetään omatoimisesti perämoottorilla. Talvella saariin on viralliset valvotut jäätiet. Virtasalmessa on nostosilta, sielläkin oli lossi 1950-luvulle asti. Myös Pellossalon Porossalmen silta on 1950-luvulta. Kuva: Kongonsaaren kapulalossi Retkisatamat, ulkoilureitit, laavut ja kodat Kongonsaarella on useita retkisatamia: Koukkuniemi Kongonsaaren itäpuolen keskikohdan niemen lahdenpohjukka: ankkuripaikka, tulentekopaikka, talousjätehuolto ja käymälä. Hoidosta vastaa Savonlinnan kaupunki. Jätehuolto on Pidä Saaristo Siistinä ry:n maksullinen palvelu. Pääskyniemi Kongonsaaren länsipuolen niemen eteläranta: ankkuripaikka komean kallion suojassa, tulentekopaikka, kuivakäymälä ja puuvaja. - 12 - Kuva: Virtasalmen silta
Pakarinhiekka Pakarniemen eteläpuolella: ankkuripaikka, hiekkaranta, kuivakäymälä-puuvaja, kaksi tulentekopaikkaa. Mustasaaren pohjoiskärki, Kongonsaaren eteläkärjen läheisyydessä: ankkuripaikka, tulentekopaikka, kuivakäymälä ja puuvaja. Virtasalmen sillan vieressä on vieraslaituri, syvyys 1 m, sivukiinnitys. Kahvila, kioski, talousjätehuolto. Pidä Saaristo Siistinä ry:n maksullisia jätehuoltopisteitä on myös Taikinasaaressa ja Peltoniemessä (kartta yhdistyksen nettisivuilla). Tanhuvaaran urheiluopiston yhteydessä on opiston ylläpitämä latuverkosto, josta löytyy pidempiä ja lyhyempiä lenkkejä. Koulun luona on myös hiihtolatu. Pyhät polut -melontareitti kulkee Kongossaaren kautta. Kotia on useita yhdistyksillä ja hirviseurueilla. Hirvaslahden leirikeskus Hirvaslahti on Savonlinna-Säämingin seurakunnan leirikeskus, jossa järjestetään muun muassa rippikoululeirejä. Leirikeskus on käytössä ympäri vuoden. Leirikeskuksen osoite on Kesäkodintie 28. Kaartilan alueen kohteet Kaartilan alueella sijaitsevat muun muassa jäteasema, kartingrata, murskaamo, asfalttiasema ja soranottoalueita. Nämä lisäävät alueen liikennettä. Esimerkiksi jäteasemalle on liikennettä myös Punkaharjulta ja Moinsalmentien alueelta. Teitä olisikin pidettävä liikennemäärien edellyttämässä kunnossa ja rakennettava kevyeen liikenteen väylä. Myös alueen melu-, haju- ja lintuhaittoja olisi seurattava ja tarpeen vaatiessa ryhdyttävä toimiin niiden rajoittamiseksi. Nousialan jäteasema valmistui vuonna 2001 vanhan Kaakkolammen kaatopaikan läheisyyteen. Jäteasema palvelee kuutta seudun kuntaa ja sinne otetaan vastaan sekajätettä, haketettavaa puuta, metallia, lasia, pahvia, paperia, ongelmajätteitä sekä puutarhajätteitä. Savonlinnan Urheiluautoilijat ry:n Kuikkaniemen kartingradan rakentaminen aloitettiin vuonna 1985 ja ympäristölupa saatiin vuonna 2004. Radalle on rakennettu huoltorakennus Leaderrahoituksella. Vuonna 2011 radalle rakennetaan vielä 150 metriä pitkä meluaita ja lisää pysäköintitilaa. 5 Asukkaat Koko alueella on 631 vakituista asukasta. Mökkibarometrin mukaan vapaa-ajan asuntoja käyttää keskimäärin neljä ihmistä, joten vapaa-ajan asukkaita on noin 1 600. Moinsalmentien alueen asukasluku jakautuu kaupungin palveluanalyysin lukujen mukaan seuraavasti: Kaartilanranta 293, Ritosaari 33, Moinsalmi-Moinniemi 164, Pellossalo-Kosola 131, Kongonsaari 10, yhteensä 631, luvut 31.12.2008. Lisäksi alueella on vapaa-ajan asuntoja noin 400. Asukkaiden ikäjakauma vastaa melko hyvin koko Savonlinnan maaseutualueen ikäjakaumaa. Alueella on melko runsaasti myös lapsia: - 13 -
Moinsalmentien alueen isojen kylien asukkaat: Savonlinnan Kaartilanranta Moinsalmi Pellossalo maaseutualueet Ikä as. % as. % as. % as. % 0 6 10 3 % 13 8 % 7 6 % 177 7 % 7 14 30 10 % 13 8 % 13 10 % 220 8 % 15 64 191 65 % 99 60 % 74 59 % 1634 62 % 65 62 21 % 39 24 % 31 25 % 615 23 % Yhteensä 293 100 % 164 100 % 125 100 % 2646 100 % Lähde: Maaseutupalvelujen analyysi, Savonlinnan kaupunki 2009 Kuvassa on kyselyyn vastanneiden vakituisten asukkaiden perhetyypit. Tästäkin näkyy, että alueella on runsaasti lapsiperheitä. Kyläkyselyn mukaan vakituisten asukkaiden perheiden keskikoko on 2,9 henkeä ja vapaa-ajan asukkaiden perhekoko 2,5 henkeä. Kuvissa yllä on vastaajien perheenjäsenten ikäjakauma, erikseen vakituiset asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat. Vakituisten asukkaiden ikäjakauma on melko tasainen, kun taas vapaa-ajan asukkaista suuri osa on yli 50-vuotiaita. Kyläalueen asukkaiden ikäjakauma vastaa melko hyvin koko kaupungin maaseutualueiden ikäjakaumaa, keski-ikä on melko korkea. Koska eläkeikäisiä on melko paljon, kylään tulisi kipeästi saada lisää työikäisiä, jotta palveluja pystytään ylläpitämään ja kylän monipuolinen toiminta turvaamaan. Tämä edellyttää myös uudisrakentamista kylälle. Kuvasta näkyy myös, että 17 25-vuotiaita on vähän. Osa tästä ikäluokasta on muualla opiskelemassa tai ensimmäisissä työpaikoissaan. Olisi tärkeää, että kylän muualla asuviin nuoriin pidetään yhteyttä ja että he olisivat kiinnostuneita muuttamaan takaisin ja osallistumaan alueen kehittämiseen. - 14 -
Kylään muuttaa jatkuvasti melko paljon uusia asukkaita. Kyläkyselyyn vastanneista vakituisista asukkaista neljäsosa on asunut kylässä alle 10 vuotta. Kun huomioidaan myös ne perheet, jotka eivät ole vastanneet, voidaan arvioida että alueelle muuttaa 5 6 perhettä joka vuosi. Melkein saman verran tulee myös vapaa-ajan asuntoja lisää. Kun kysyttiin kylään muuton syytä, mainitsivat vakituiset asukkaat useimmin paluumuuton (11) sekä luonnon, järven ja rauhallisuuden (10). Huomattavasti vähemmän muutettiin työpaikan tai yritystoiminnan takia (4). Tulomuuton edistäminen Uusien asukkaiden huomioiminen ja toivottaminen tervetulleeksi on yksi tapa sitoa asukkaat tiiviimmin mukaan kyläyhteisöön. Joko kyläyhdistys tai eri kylissä toimivat yhdistykset voisivat ottaa asiakseen uusien asukkaiden toivottamisen tervetulleiksi tai esimerkiksi vuosittain järjestää tilaisuuden, jossa huomioidaan erityisesti uudet asukkaat. Taloista on kylässä kysyntää, mutta osa aiemmin vakituisesti asutuista taloista jää vapaa-ajan käyttöön. Näin ollen olisi tärkeää saada hyviä tontteja myyntiin ja uusia taloja rakenteille. Kylässä on tehty tonttikartoituksia, mutta uudessa kartoituksessa voisi löytyä uusia tontteja, jos henki kylässä suosisi myymistä. Tonttikampanja voisi sitten käynnistyä kylän ja kaupungin yhteisellä tiedotustilaisuudella. Moinsalmentien alueelle halutaan uusia asukkaita. Kyläkyselyssä tonttipörssi sai runsaasti kannatusta. Kunta omistaa runsaasti maata kyläalueella, mutta tontteja ei ole myyty aktiivisesti. Moinsalmen osayleiskaavan tarkistaminen on käynnissä ja kaavaluonnos valmistuu nähtäville vielä vuonna 2011. - 15 -
6 Unelmieni Moinsalmi - 16 -
Unelmieni Moinsalmi piirustus- ja kirjoituskilpailun satoa. Vasemmalla ylhäällä Jennan, alhaalla Nooran työ. Oikealla ylhäällä Anttonin piirustus ja alla Simon piirustus ja kirjoitus. Unelmieni Moinsalmi Minun unelmieni Moinsalmi olisi, jos täällä olisi kiipeilyteline ja hyviä jalkapalloja ja linjaautokopissa olisi ikkunat. Täällä voisi olla myös hiihtoretkiä ja kauppa. Kun mentäisiin kauppaan, otettaisi kaveri mukaan. Joka aamu voisi olla älyjumppa. Juoksukilpailuja voisi olla Simo S. 2 lk - 17 -
7 Moinsalmentien alueen viihtyvyystekijät Kylän tärkeimmät viihtyvyystekijät ovat luonto ja järvet. Myös maalaismaisema, naapurit ja kyläyhteisö sekä Tanhuvaara, kesäkahvila, hiljaisuus, Prisma ja turvallisuus saivat kyselyssä ääniä (kuvassa kohta muut): Kun kysyttiin, onko uuden asukkaan helppo tutustua kyläläisiin, tuli yllättäen paljon ei-vastauksia. Kyllä oli toki enemmistön mielipide (74 kpl), mutta ehkä vähän liian moni vastasi ei (40 kpl). Kylän yhteisöllisyys on vahvaa, mutta ehkä ei tarpeeksi avointa. Avoimuutta voisi lisätä esimerkiksi tiedotuksella (nettisivut, kylälehti), tapahtumilla jne. Jatkokysymyksenä oli Tarvittaessa saa naapuriapua ja tähän vastasi melkein kaikki kyllä (123) ja vain muutama ei (8). Myös talkootyöhön on laajasti valmiutta (katso alla kohdasta järjestö- ja harrastustoiminta), joten ei kylän henki mikään huonokaan ole. 8 Elinkeinot ja toimeentulo Alueen vakituisista asukkaista kolmasosa on palkkatyössä ja vajaa kolmasosa eläkkeellä. Yrittäjiä on paljon. Työpaikka on omassa kylässä 22 vastaajalla ja muualla 41 vastaajalla (vakituisista asukkaista). Lähinnä käydään töissä Savonlinnan keskustassa, mutta myös esimerkiksi Punkaharjulla. Kylän yritykset toimivat monella alalla. Maatalous työllistää vain muutamia perheitä, lisäksi on eri alojen pieniä yrityksiä ja suuri työllistäjä on Tanhuvaaran opisto. Vapaa-ajan asukkaista suurempi osa on eläkeläisiä ja palkkatyöntekijöitä mutta yrittäjiä on melko runsaasti. Metsätaloudella on alueella suuri merkitys: se tuo sekä kantorahatuloja että työtilaisuuksia. - 18 -
Myös sivutoimisella kalastuksella ja metsästyksellä on merkitystä toimeentulon ja virkistyksen kannalta. Alueella on 8 nuottakuntaa. Kalastusta voisi kehittää: alueen vedet ovat kirkkaat ja kala hyvälaatuista. Kylän yrityksistä mainittakoon tässä kaksi mökkitalkkariyrittäjää, useita koneurakoitsijoita ja maatilamatkailuyrittäjät. Elinkeinojen kehittäminen Paikalliset työpaikat tulevat todennäköisesti jatkossakin olemaan kylän pienissä yrityksissä, maataloudessa, metsätaloudessa, mökkivuokrauksessa, mökkitalkkaritoiminnassa ja muissa palveluissa sekä tärkeänä yksittäisenä kohteena Tanhuvaara ja sen ympärillä mahdollisesti muodostuvat yritykset. Tanhuvaaran asiakkaat voisivat olla kiinnostuneita esimerkiksi terveellisestä lähiruuasta, erilaisista opas- ja muista matkailupalveluista sekä majoituksesta. 9 Oman kylän palvelut Moinsalmentien alueella on tarjolla monenlaisia palveluja. Koulun ja kesäkahvilan lisäksi on Tanhuvaaran liikuntapalvelut, useita seurantaloja, kenttiä, laavuja ja reittejä. Lasten perhepäivähoitajia on kaksi. Tärkeimät palvelut, vakituisten asukkaiden vastausten määrät. Palveluista kysyttiin kyselyssä seuraavasti: Mitä toivoisimme tulevaisuudessa Moinsalmentien varrella tai lähialueilla olevan? Lisäksi palveluista kysyttiin, mitkä palvelut ovat kylän hyvän kehittymisen kannalta erittäin tärkeitä, tärkeitä tai ei tärkeitä. Kuvan vastauksissa on mukana vastaukset tärkeä ja erittäin tärkeä. - 19 -
Moinsalmen koulu Kyläkyselyssä tärkeimmäksi palveluksi nousi koulu, koska useimmat pitivät sitä erittäin tärkeänä. Moinsalmen koulussa on 32 oppilasta ja kaksi ja puoli opettajaa. Yksi opettaja jaetaan Juvolan koulun kanssa. Lisäksi koulussa on kaksi koulunkäyntiavustajaa ja keittäjä/siistijä. Koulussa on perusopetuksen luokkien 1 6 lisäksi esikoulu ja iltapäivisin kerhoja, tällä hetkellä kolme eri kerhoa. Koulun pihassa on kenttä, jolla kesäisin pelataan jalkapalloa ja talvisin luistellaan. Kentällä on talvisin luistelijoita paitsi päivällä, myös joka ilta. Kentän huoltoa hankaloittaa veden puute. Koulun vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti ja muun muassa ylläpitää kylän kotisivuja. Kylän järjestöt käyttävät koulun tiloja ja pihaa erilaisiin tapahtumiin ja kokoontumisiin. Linnalan kansalaisopisto järjestää muun muassa voimistelua ja soitonopetusta koulussa. Koulussa kokoontuu muun muassa seurakunnan kerho ja Martat. Kirjastoauto käy Moinsalmen koululla. Oppilasennusteen (8.10.2010) mukaan oppilaiden määrä laskee jo vuonna 2013 alle vuonna 2005 asetetun lakkautusrajan, joka on 25 oppilasta. Oppilasennusteet ovat aina epävarmoja ja tässä epävarmuutta lisää se, että kylällä on useita sijaisperheitä ja yksi ammatillinen perhekoti. Oppilasmäärään vaikuttaa myös lähikoulualueiden määrittäminen: jos Moinsalmen koulun alue ulotettaisiin lähemmäksi kaupunkia, niin oppilasmäärä voisi kasvaa. Kyläkoulua pidetään erittäin tärkeänä palveluna lasten kannalta ja myös kylän kehittymisen kannalta. Koulu sai laajasti kannatusta kyläkyselyssä. Oppilasennuste ei näillä näkymin turvaa koulun jatkumista, joten uusia lapsiperheitä pitäisi saada muuttamaan kylään. Tanhuvaara, luonto ja kaupungin palvelujen läheisyys voi aivan hyvin johtaa myönteiseen kierteeseen, jossa tontteja saadaan myyntiin, taloja rakenteille ja uusia asukkaita muuttaa kylään. Tämä edellyttää kuittenkin nopeita toimia muun muassa tonttien markkinoimiseksi. Muiden palvelujen kehittäminen Kylärenki sai useiden vastaajien kannatusta, mutta sitä ei pidetty aivan yhtä tärkeänä kuin koulua. Myös paikallisten tuotteiden kesätori, iltapäiväkerho, ikäihmisten palvelutalo ja ryhmäperhepäivähoito saivat paljon kannatusta. Marttojen kotiapua oli käyttänyt 12 % vastanneista vakituisista asukkaista, mutta vain pari vapaaajan asukasta. Lapsiperheet ja nuoret Päivähoito on tärkeä palvelu lapsiperheille. Kylässä on nyt kaksi perhepäivähoitajaa. Pitää varmistaa, että kylässä on tarjolla tarpeeksi päivähoitoa, se voi olla myös koulun säilymisen kannalta tärkeä kysymys. Tiehoitopalvelut ovat tärkeitä jokapäiväisen elämän sujumisen kannalta: auraus, tienpito, tieisännöitsijät jne. - 20 -