Helsingin seurakuntien vironkielisen työn vuosikertomus 2008 1. Taustaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maahanmuuttajatyö rohkaisee kirkkoa ja seurakuntia kutsumaan yhteyteensä Suomeen muualta tulleita henkilöitä ja heidän perheenjäseniään. Kirkkolain mukaan seurakunnan tehtävä on tunnustuksensa mukaisesti julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisen rakkauden toteuttamiseksi. Vironkielisen työn tavoitteena on tukea maahanmuuttajien hengellistä elämää tarjoamalla jumalanpalveluksia ja seurakuntatyön perustoimintoja Viron kielillä, tukea heidän aktiivista osallisuuttaan seurakuntaelämässä ja yhteiskunnassa, edistää vuorovaikutusta yksilöiden, kulttuureiden ja eri maiden seurakuntien välillä sekä osallistua kirkon kansainväliseen työhön lähetystyön ja kansainvälisen diakonian välityksellä. 2. Tiedotus Tiedotus on vuonna 2008 saanut aivan uuden ulottuvuuden. Nettisivumme on saanut päivitystä miltei joka viikko toimisto ja tiedotus assistentin toimesta. Ihana on todeta, että juuri kotisivuiltamme kautta ovat ihmiset löytäneet tien seurakunnan toimintaan. Vironkielinen työ oli esillä eri tiedotusvälineissä ja tapahtumissa, samoin laaja yhteistyöverkostomme on ollut tiedotuksessa olennainen. Olemme olleet esillä eri julkaisuissa: Esim. Tuglas seuran lehti, Suomi- Viro yhdistysten Liitto ja lehti Pro Estonia, Vantaan Lauri lehti, EELK Eesti kirik lehti ja NNKY -n Näkyvä Nainen lehti. Eri järjestöt ovat tarjonneet meille tilaa omissa julkaisuissa, niin rivi-ilmoitusten kuin myös artikkelien muodossa. Samoin Hiippakunta eri julkaisut ja Viron kirkon julkaisut ovat ottaneet meidät huomioon ja sen kautta olemme saaneet levittää informaatiota työstämme. Niin kuin ennenkin, jatkoimme seurakuntalaisille ja meidän tiedossa oleville virolaisille tiedotuskirjeiden lähettämistä. Vuonna 2008 lähetimme 2 kiertokirjettä, oman informaatiomme lisäksi lähetimme Viron arkkipiispan tervehdyksen rukouspäiväksi ja jouluksi samoin Alppilan seurakunnan esitteitä. Hintalaskelmien mukaan olemme havainneet, että painettu 4-väri esite tulee halvemmaksi ja ulkonäöltä houkuttelevammaksi kuin väritulostimella tulostettu. 2008 syysesite on jo painotuote. Tulos on erinomainen ja palaute seurakuntalaisiltaan erittäin positiivinen. Samoin kevätesite 2009 tuli painosta ennen joulua ja sekin on erittäin onnistunut. 1
Tiedotuksen alle voidaan luokitella myös iäkkäiden ihmisten muistamiset syntymäpäiväkortin muodossa. Sen kautta on vanhusten läheiset saaneet tiedon seurakuntamme toiminnasta. 3. Jumalanpalveluselämä ja toimitukset Sana ja sakramentit on seurakuntatyön tärkein osa. Säännöllisten kuukausimessujen (11 kpl) lisäksi on jumalanpalveluksia ja hartauksia pidetty niin Alppilan kirkolla, muualla Helsingissä kuin myös muualla Suomessa Voidaan mainita esim. Taize- iltahartauksia, koululaisten äitienpäivän ja joulukirkkoja, kaksikielistä Emmaus messua. Vuonna 2008 pappi Virosta kävi 3 kertaa. Vuoden aikana vierailemassa kävi: Peeter Paenurm, Kristel Engman ja Mart Salumäe joka on myös in Viron Luterilaisen kirkon (EELK) puolelta määräämä tutor eli ohjaaja. Avustajina messuissa on ollut muita pappeja Virosta ja Suomesta muulloinkin. Toukokuun ja joulukuun jumalanpalvelukset olivat konfirmaatio- messuja, konfirmoituja vuonna 2008 oli yhteensä 8. Näihin jumalanpalveluksiin musiikkiin osalta myös panostettiin erityisesti, koska kokemus on näyttänyt, että ihmiset tulevat juuri kirkkopyhinä eniten kirkkoon. Messujen ajankohdat ja osallistujamäärät ovat tilastollisena liitteenä. Toimitukset ovat suurimmaksi osaksi olleet muualla kuin Alppilan kirkossa, on ollut kasteita ja kotikasteita, kotiehtoollisia ja hautaan siunaamisia. Messut, hartaudet ja muut hengelliset tilaisuudet muualla kuin Alppilan kirkossa, esim. Inkerikeskuksessa, Tuglas seuran tilaisuuksissa, eripuolella Suomea jne. Työntekijä on vieraillut eripuolella Suomea seurakunnissa pitämässä hengellisiä tilaisuuksia ja messuja. Vuoden 2008 kohteet olivat: Vaasan srk. -yhtymä, Kotkan srk., Turun tuomiokirkkoseurakunta, Espoon hiippakunta, Vantaan srk. -yhtymä, Hämeenlinnan srk. 4. Musiikkityö Kirkkopyhien ja konfirmaatiomessut ovat olleet musiikin puolesta muita juhlallisemmat. Vironkielisen työn jumalanpalvelusmusiikin vetovastuu on 2
Sibelius-Akatemian kirkkomusiikki opiskelija Dagmar Rannakilla. Alppilan seurakunnan kanttori Vivika Oksanen on taustalla auttamassa ja neuvomassa tarpeen tulleen ja se on ollut suuri apu monessa. Muita kanttoreita ovat olleet: Katri Vesanen, Ljudmilla Toon sekä Tiia Sirviö. Viron itsenäisyyspäivänä järjestimme niin kuin jo tavaksi on tullut jumalanpalveluksen lisäksi konserttiin missä esiintyjä oli tällä kerta sekakuoro Siller. Kuoro koostuu virolaisista maahanmuuttajista. Äitienpäivänä oli äitejä ilahduttamassa Saarenmaan Poikakuoro. Kesällä on Viron kansanmusiikin konsertti. Jouluna koululaisten joulukirkossa oli mukana myös sekakuoro Siller. Jouluna oli vierailemassa Puhjan ja Rannun seurakuntien kuoro Dionysos joka esitti uudempaa kirkollista joulumusiikkia. Kauniimpia vironkielisiä joululauluja laulettiin tänä vuonna Espoossa Kauklahden kappelissa. 5. Kerhot/kurssit/retket Kerhot: Ystävänpiiri- ryhmä kaikenikäisille. Piirin aihealueet ovat yleismaailmallisia, esim. ruuanlaitto, kirkolliset toimitukset, suru, Raamattu jne. Järjestimme retkiä, esim. Mustasaareen ja syksyllä sieniretken Nurmijärvelle. Meillä kävi kutsuttuja vierailijoita. Piiri sai avustusta Kristilliseltä opintokeskukselta. Osallistujia oli keskimäärin 6-8. Käsityöpiiri kokoontui taas joka toinen viikko. Kokeilimme erilaisia käsityön tekniikoita yhdessä, tarkoituksena ylläpidä kädentaitojen perinnettä. Vetäjinä ovat Koidula Rohesalu ja Ûlle Mikk. Kerho on yhteistyössä Helsingin NNKY-n kanssa ja sieltä vetäjänä toimii Marika Karttunen. Osallistujia oli keskimäärin 7-8. Kurssit: Naiset Raamatussa. Minä tässä ja nyt naisena maailmassa oli keväällä viiden kerran luoentosarja. Ryhmässä peilattiin tämän päivän naisten kokemuksia Raamatun naisten maailmaan. Ryhmää vetivät ja Päivi Hakkari-Ohmero. Ryhmä kokosi 10 osallistujaa. Raamattu 100-minuuttissa - oli syksyllä kuuden kerran ryhmä Raamatun keskeisen sisällön äärellä. Ryhmäläiset lukivat omatoimisesti Raamattu tutuksi 100 minuutissa kirjaa ja kysymysten pohjalta keskusteltiin. Ryhmässä tehtiin myös rukoushelmet. Materiaalimaksu oli 10 euroa. Vetäjinä ja Päivi Hakkari-Ohmero. Ryhmään osallistui 10 henkeä. Retket: Kotka- Alppilan seurakunnan diakoniatyön kanssa järjestimme retken Kotkaan. Osallistujia oli 28. 3
6. Lapsi ja perhetyö Perhekerho SIPSIK kokoontuu joka toinen lauantai kello 11.00-14.00, talolla. Kerhossa askarellaan ja opitaan uutta, puhutaan viroa, leikitään ja lauletaan. Vastaavana ohjaajana toimii Tuulikki Karu, vauvakerhon ohjaajana Hiie Karu. Vauvakerho on osaa Sipsikin toiminta ja tarkoitettu 0-3 vuotiaille lapsille, äitien isien kanssa. Lasten ja vanhempien liikuntatunti on myös osa perhekerhoa ja vetäjänä siinä on Karin ja Harry Ventsel. Myös Vironkielinen pyhäkoulu on lapsikerho Sipsikin yhteydessä, mutta vuonna 2008 oli se vain pienmuotoisena ohjaaja puutteen vuoksi. Sipsikin osallistujamäärä on ollut koko vuoden ajan kasvussa ja keskimääräisesti lauantaisin on paikalla noin 40 henkilöä. Suuren suosioon on saanut juuri vauvakerho. Lapsityön lisäksi Sipsik mahdollistaa juuri vanhempien keskeisen kanssakäymisen ja sen kautta ennaltaehkäistään näiden ihmiset syrjäytyminen. Samalla sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan etenee vaivattomampiin kuin vanhemmat saavat jakaa ja auttaa toisiaan. Kesällä 2008 järjestimme perhekerho Sipsikin ja Viljannin Paavalin seurakunnan lapsityön yhteisen perheleirin. Leiri pidettiin Pelastusarmeijan Nummelan lasten lomakodissa. Leirin ansiosta on perhekerhoon tullut syksyllä uusia perheitä. Leirille osallistui 15 perhettä ja leirin kokonaisvahvuus oli 48 henkilöä. Palautteena tuli paljon positiivista ja päällimmäisenä oli äitien palaute, että kerrankin oli laatuaikaa lasten kanssa eikä kotiaskareet ollut päällimmäisenä. Samoin monipuolinen ohjelma koetti mielenkiintoisena. Ainut kielteinen asia oli, että isiä oli leirillä vähän. Leirille on selvästi tarvetta ja tilausta. 7. Vapaaehtoistyö Vapaaehtoiset ovat osa vironkielisen seurakuntatyön kehittämistä. Seurakuntalaisia pyritään ottamaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. Vapaaehtoisten avulla voimme laajentaa toimintaa kattavammaksi. On olennaista, että vapaaehtoisia ovat he kenelle olemme suunnanneet työmme. Tarjoamme vapaaehtoisille koulutusta ja yhdessäoloa ympäri vuoden. Vapaaehtoiset ovat avustamassa messuissa, erilaisissa tapahtumissa ja piirien järjestämisessä. Myös rippikoululaisia pyrimme 4
käyttämään työn järjestämisessä ja sen kautta sitouttamaan heitä seurakunnan toimintaan. Esim. Sipsikin vetäjistä osa ovat vapaaehtoisia sekä käsityöpiirin vetäjät jne. 8. Yhteistyö muiden tahojen kanssa ja seurakuntatyö kirkon ulkopuolella Vuosikertomuksen muissa osissa on tullut jo esille, että vironkielisellä työllä on paljon yhteistyökumppaneita. Koko työmme ja yhteistyömme on sulautunut ja kietoutunut tiiviisti yhteen, on aika vaikea erottaa mikä on perustyötä ja mikä pelkästään yhteistyötä. Niin olemme jatkaneet ja entistä enemmän tiivistänyt yhteistyötä eri tahoja kanssa. Kirkon sisäinen verkosto seurakuntien kanssa on kasvanut entisestään ja yhteisten kirkollisten toimitusten kautta se toimii moitteettomasti. Yhteistyö Viljannin Paavalin seurakunnan kanssa on suureksi avuksi niin henkilöstöresursseissa kuin myös muuten. Olemme huomanneet miten tärkeä on ihmisille linkki Viroon ja sitä kautta uudet ihmissuhteet ja tunne, että kotimaa on lähellä myös arjessa. Roihuvuoren koulun vironkielisten luokkien kouluvierailut kerran kuukaudessa. Yhteistyö Roihuvuoren ala-asteen vironkielisten luokkien kanssa on hyödyllistä ja tarpeellista monessa suhteessa. Se on tiedottamista seurakunnasta ihmisille jotka eivät kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Se on sielunhoitotyötä lasten ja opettajien parissa, se on yhteisten tapahtumien järjestämistä ja perheiden sitouttamista seurakuntaan. Olennaista siinä on, että työ koulussa ei koske vain Helsingissä asuvia perheitä vaan luokilla on paljon lapsia, jotka tulevat Helsingin ulkopuolelta. Koulun kautta informaatio välittyy kaikille seurakuntien rajoista riippumatta. Työntekijä on ollut koululla ainakin kerran kuukaudessa 1 päivän ja tarpeen vaatiessa enemmän, osallistunut oppilashuolto kokouksiin kutsuttuna, opettajien tai vanhempien toiveesta. Työntekijä on käytännössä kaikkien vironkielisten luokkien oppilaiden ja heidän vanhempiensa, samoin opettajien käytettävissä. Kaksi kerta vuodessa, äitienpäivänä ja jouluna, on järjestetty koulun kanssa kirkossa musiikkihartaus, jonka suunnittelussa ja toteuttamisessa lapset ja opettajat ovat olleet mukana. Työn alla on ollut yhteistyön virittäminen Viikin peruskoulun ja siellä toimivien uusien vironkielisten luokkien kanssa. Työntekijä on vieraillut vanhempainkokouksessa. Yhteistyötä on jatkettu: Kirkkopalveluiden, Inkerikeskuksen, Tuglas-seuran, Viron Suurlähetystön ja muiden tahojen kanssa. 5
9. Avustustyö Aikaisemman kokemuksen pohjalta olemme huomanneet, että aina enemmän on sellaisia kontakteja ja sielunhoidon tapauksia missä ihmiset ovat hädässä juuri erilaisten asiakirjojen (kelan, sosiaaliviraston, työvoimatoimiston jne.) ja yhteiskunnan pelisääntöjen kanssa. Kieliongelmat ja vaikeudet ilmaista toiveita ja tarpeita täällä Suomessa ovat samoin tunnettuja asioita. Sellaisissa tapauksissa olemme joutuneet avustamaan ihmisiä niin sielunhoidollisesti kuin myös materiaalisesti. Vuoden 2008 aikana avustimme jo toimivan avustusketjun puitteissa. Olemme myös keränneet kolehteja erilaisiin kohteisiin ja erittäin onnistunut oli kampanja Kristillistä kirjallisuutta Viron kirjastoihin. 10. Henkilöresurssit ja budjetti Vironkielisessä työssä on yksi viranhaltija, sen lisäksi lastenohjaaja joka on Alppilan seurakunnan viranhaltija. Lapsityössä palkkiotoimisesti on Hiie Karu. Kaikki kanttoreina toimivat ovat palkkiotoimisessa työsuhteessa. Syksystä 2008 on ollut vironkielisellä työllä palkkiotoimisesti toimisto ja tiedotuksen assistentti, Grete Ahtola joka on hoitanut tiedotusta ja avustanut toimiston käytännöntyössä. Budjetti on laadittu Helsingin Seurakuntayhtymän esityksen mukaisesti. 11. Työn tilastointi ja raportointi Vironkielisen seurakuntatyön tilastointi ja raportointi esitetään samalla tavalla kuin Alppilan seurakunnassa ja Helsingin seurakuntayhtymässä/ kirkkohallituksella on tapana. Vuoden lopussa esitetään sama raportointi myös Viron Luterilaiselle kirkolle (EELK). 6