Helsingin seurakuntien vironkielisen työn toimintakertomus 2013

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntien vironkielisen työn toimintakertomus 2013 Toiminta-ajatus, taustaa ja tavoitteet Helsingin seurakuntien vieraskielisen työn, johon vironkielinen seurakuntatyökin kuuluu, tavoitteena on tukea maahanmuuttajien ja erikielisten ihmisten hengellistä elämää, tarjoamalla jumalanpalveluksia ja seurakuntatyön perustoimintoja eri kielillä, tukea heidän aktiivista osallisuuttaan seurakuntaelämään ja yhteiskuntaelämään, edistää vuorovaikutusta yksilöiden, kulttuureiden ja eri maiden seurakuntien välillä sekä osallistua kirkon kansainväliseen työhön lähetystyön ja kansainvälisen diakonian välityksellä. Vironkielinen seurakuntatyö on tarkoitettu palvelemaan pääkaupunkiseudulla asuvia vironkielisiä, mutta myös Viron kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita suomalaisia. Tavoitteena antaa Suomessa asuville äidinkielenä Viroa puhuville mahdollisuus äidinkieliseen hengellisen palveluun. Tehtävänä on olla siltana, Viron ja Suomen välillä ja auttamassa ihmisiä kokonaisvaltaisesti ja koko elämänkaaren ajan, niin henkisesti kuin sosiaalisesti. Tuoda seurakuntaelämä ihmisille lähemmälle ja painottaa virolaisten identiteetin ylläpidon tarpeellisuutta uudessa kotimaassa. Toiminta 1. Vironkielinen hartaus ja jumalanpalveluselämä sekä toimitukset Sana ja sakramentti ovat seurakuntatyön tärkein osa. Vuonna 2013 pidettiin pääjumalanpalveluksia 12, Viron itsenäisyyspäivän messu, Hiljaisen viikon messu, 3 iltahartaus Vesperiä Alppilan kirkossa. Muualla Suomessa oli vuonna 2013 messuja Salossa 2 kpl ja Muoniossa yksi, yhteistyössä Suomen NNKY liiton kanssa messu Mäntyharjun kirkossa ja morsiusmessu Teijon kirkossa. Yhteistyössä Kallion seurakunnan kanssa pidettiin kaksi Yhteyden kaksikielistä Taize henkistä messua ja Helluntaina monikulttuurinen messu. Kasteita oli vuonna 2013 yhteensä 13. Avioliittoon vihittiin yksi pari. Hautaan siunauksia oli 7. Toukokuun ja joulukuun jumalanpalvelukset olivat perinteisesti konfirmaatiojumalanpalveluksia. Kevätkaudella ja syyskaudella järjestimme ryhmämuotoisia aikuisrippikouluja. Tarkoituksena perehdyttää rippikoulun aikana rippikoululaiset molempien maiden kirkkojen järjestelmiin rippikoulun perusmateriaalien lisäksi. Vuonna 2013 konfirmoitiin 11 aikuista rippikoululaista. 2. Tiedotus ja toimisto Tiedotuksen kautta pyrimme saamaan enemmän ihmisiä mukaan toimintaan ja palvelemaan laaja-alaisemmin virolaisia Helsingissä ja koko Suomessa. Esillä olollaan eri tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa oli tarkoitus saada ihmisille informaatiota vironkielisestä seurakuntatyöstä. Esim. erilaiset lehdet kuten Kirkko ja Kaupunki, Kotimaa, SVYL ja Tuglas-seuran jäsenlehti, Viro Nyt lehti. Eesti kirik, Tuglas seura, Suomi- Viro 1

2 yhdistysten Liitto ovat tarjonneet meille tila omissa julkaisuissa niin rivi-ilmoitusten kuin myös artikkelien muodossa ja olemme aktiivisesti käyttäneet sitä mahdollisuutta. Viron päivälehti SL Õhtuleht on kirjoittanut vironkielisestä työstä myös. Yhteistyökumppaneiden tapahtumissa olemme aktiivisesti olleet, se on tuonut meille näkyvyyttä ja julkisuutta, esim. Martin Markkinat, Maailman kylässä festivaalit, Eurooppa päivää toritapahtuma jne. Kehittämällä laajempaa yhteistyöverkostoa eri yhteistyökumppaneiden ja seurakuntien kanssa on ollut mahdollista myös tiedottaa työstämme laaja-alaisemmin. Vuonna 2013 lähetimme kaksi seurakunnan tapahtumaesitettä postissa koteihin. Tarkoituksena tavoittaa ihmisiä joka ei ole seurakunnallisesti aktiivisia ja olla saatavilla myös iäkkäämmälle väelle jotka eivät ole aktiivisia Internetin tai sosiaalisen median käyttäjät. Päivitimme osoitteistoamme ja etsiskelimme uusia toimijoita kenen kautta tiedottaa työstämme. Vuoden aikana huomasimme miten olennaisessa roolissa on vironkielisen työn Facebook sivu, siinä on jo yli 200 aktiivista seuraaja ja sen kautta on toimintaa tullut mukaan uusia ihmisiä. Päivitämme ja ylläpidämme myös www-sivuja mutta se ei aina palvele meitä toiveittemme mukaan. Tiedotuksen osalta toivottavaa jättävät edelleen seurakuntayhtymän kotisivut, joiden päivittäminen on ollut ajoittain hyvin työlästä ohjelmassa ilmenneiden ongelmien vuoksi. Infokanavana käytämme myös pääkaupunkiseudun vieraskielisen työn migrantchurts.fi sivuja ja heidän Facebook sivuja. Uutena tulokkaana on mahdollisuus käyttää Viron evankelis-luterilaisen kirkon kotisivua tiedotuskanavana ja se on ollut avuksi niille jotka suunnittelevat vasta Suomeen muuttoa tai sitten vastanneet seurakuntien välisen yhteistyön kehittämiseen. Toinen uusi tiedotukseen liittyvä on verkko aikakauslehdet, mihin meidät on kutsuttu mukaan ja olemme vastanneet siihen artikkelien ja tiedotteiden kirjoittamisen kautta. Vuonna 2013 vironkielinen työ oli monesti myös radiossa ja MTV3, sekä YLE1 kanavilla. 3. Musiikkityö Vuonna 2013 päävastuussa musiikkityöstä oli kanttori Dagmar Rannak. Hänen vastuulla on myös lasten laulukerhon ja lauluryhmän SÄDE vetäminen. Dagmar Rannakin äitiysloman aikana kanttorin töistä vastasivat vuorotelleen Matti Pohjoisaho ja Evi Kant, laulukerhon vetämisestä Triin Kilo ja Tiina Libe. Kirkkopyhien messut olivat musiikin puolesta muita juhlallisemmat. Vuonna 2013 Viron itsenäisyyspäivänä olivat konsertoimassa Viron nuoremman polven gospelmuusikot Jana Abzalon ja Mathei Florea. Kaksikielisissä Yhteyden messuissa musisoimassa ja laulamassa olivat Sibelius Akatemian opiskelijat, Vierivät kivet Kalliosta ja SÄDE lauluryhmä vironkielisestä työstä. Vuonna 2013 kauneimpia joululauluja laulettiin eri puolella Suomea: Hämeenlinnassa, Salossa, Turussa, Espoossa, Vantaalla. Helsingin seurakuntien vironkielinen työ julkaisi kauneimpia virolaisia joululauluja ja joulunaikaan sopivia rukouksia sisältävän laulukirjan 2

3 Jõulud tulnud ju! Vironkieliset joululaulut yhteen kokoavaa laulukirjaa ei ole sellaisenaan seurakuntakäytössä aiemmin ollut. Tällaiselle kirjalle on ollut selvä tarve, minkä osoituksena sitä on tilattu meiltä jo muihinkin virolaisiin seurakuntiin ympäri maailman. Laulukirja sisältää 38 laulua. Lisäksi mukana on lyhyitä rukouksia sekä pieni jouluhartaus, jonka voi pitää vaikka omassa kodissa. 60-sivuisen julkaisun nuotit on toimittanut vironkielisen seurakuntatyön kanttori Dagmar Rannak, rukousten ja jouluhartauden tekstit on kirjoittanut. Kauniin vesivärikuvituksen on tehnyt lastenohjaaja Tuulikki Karu ja tyylikkään taiton Olavi Creative Oy:n Esa Ahonen. Toimituksen konsulttina on toiminut seurakuntapastori Raigo Liiman. Laulukirjan rahoituksessa ovat auttaneet myös Helsingin seurakuntayhtymä, Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Vantaan seurakuntayhtymä, Espoon seurakuntayhtymä sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus. 4. Kerhot / ryhmät Ystävänpiiri kokoontui hiljaista viikkoa, kesää ja joulua lukuun ottamatta joka toinen viikko ja sen aihealueet olivat yleismaailmallisia sekä teologisia. Kävimme teatterissa, museossa ja vierailimme Helsingin ortodoksiseurakunnassa. Askartelimme, lauloimme, kuuntelimme vierailijoita jotka olivat Viro-keskuksesta ja Tarton Yliopistolta. Kokoontumiskertoja oli yhteensä 17 ja osallistumisia niissä oli 179. Vetäjä. Raamattupiiri vuorottele ystävänpiirin kanssa joka toinen keskiviikko. Syvennyimme UT kirjoihin. Raamattupiirissä luettiin yhdessä Raamattua, keskusteltiin luetusta ja kuunneltiin lyhyt yhteenveto luetusta Jori Branderin tekemästä Kronologisen Raamatun UT selitysteoksesta. Kokoontumiskertoja oli 16, osallistumiskertoja 75. Vetäjä Mira Salmelainen. Miesten lauantaiaamut ovat koonneet miehet yhteisten asioiden äärelle. Yhdessä on keskusteltu, urheiltu ja laitettu ruokaa. Kokoontumisia oli kerran kuussa, yhteensä 9, osallistujia 23. Vetäjä Jaanus Kurn. Tyttökerho, kokoontui kevätkaudella joka tiistai ja syyskaudella torstaisin. Tyttökerho tuo yhteen teini-ikäiset tytöt pohtimaan elämää ja oppimaan hallitsemaan murrosikää. Vierailtiin museoissa, elokuvissa, kahvilassa jne. Keskeiset aiheet ovat terveys, siisteys, käyttäytyminen, hyvät tavat, pojat, kädentaidot, kulttuuri jne. Tyttökerhon tytöt ovat olleet myös vapaaehtoisina Viro te tojen toteuttamisessa ja avustamassa SIPSIK perhekerhossa. Kokoontumisia oli yhteensä 28, osallistumiskertoja 100. Vetäjä Triin Kilo. Poikakerho, kokoontui kerran viikossa urheilemaan Alppilan kirkon voimistelusaliin. Kokoontumiskertoja oli vuoden aikana 35, osallistujia keskimäärin 101. Vetäjä Arli Kõlamets. Lasten laulukerho laulajiin kuuluu 10 lasta, ikähaarukassa 5-8 vuotta. Laulukerho kokoontuu kerran viikossa laulamaan ja musiikkileikkien avulla oppimaan rytmitajua, nuotteja ja esiintymistä. Laulukerholla oli vuoden aikana kolme esiintymistä erilaisissa tapahtumissa. Kokoontumiskertoja oli 35, osallistumiskertoja169. Vetäjä Dagmar Rannak. 3

4 Perhekerho SIPSIK kokoontuu joka toinen lauantai. SIPSIK perhekerho on koko perheen touhukerho missä yhdessä askarrellaan, lauletaan, urheillaan ja opitaan uutta. Vuonna 2013 osallistuttiin Viron evankelis-luterilaiselta kirkon ja EU hankkeeseen Lapsille terveellistä ruokaa ja saatiin kuiva-aineita avustusta, että perhekerhossa tarjota osallistujille puuroa. Kokoontumiskertoja oli vuoden aikana 17 ja osallistumiskertoja 777. Vetäjät: Hiie Karu, Pirgit Kuriks, Margit Sauk, lasten muonituksesta vastasi Anu Saarik. 5. Viron Te lat Viron te lat on hyvin käynnistynyt ja vuonna 2013 niitä järjestimme 4, keväällä kaksi ja syksyllä kaksi. Vierailijoina ovat olleet Virossa tunnettuja julkisuuden henkilöitä, kirjailijoita ja akateemikkoja. Sali on ollut aina täynnä ja siitä iloitsemme. Viron te loista vastaa Triin Kilo. 6. Retket ja leirit Kevätretken olemme järjestäneet Kallion seurakunnan diakoniatyön kanssa jo vuosia, tänä vuonna suuntana oli Mustio ja Fiskarsi. Vironkielisen työn kautta oli mukana 15 ihmistä. Kesällä 2013 oli perhekerho Sipsikin perheleiri Korpirauhan leirikeskuksessa ja teemana oli SIPSIK luonnossa. Leirin toteuttamiseen on anottu Helsingin Seurakuntayhtymältä leiriavustusta ja sitä on myönnetty anottu määrä mutta emme voineet avustusta käyttää koska oltiin seurakuntayhtymän omassa leirikeskuksessa. Mukana oli 66 osallistujia, heistä lapsia 34, aikuisia 32, heistä 5 ohjaaja. Leirille osallistui ohjaajana myös EELK Viljannin Paavalin seurakunnan lastenohjaaja Jana Kaseoja. Leiri onnistui taas mainiosti. Elokuun lopussa toteutimme seurakunnan leirin Lappiin. Tarkemmin Muonioon ja Keimiötunturille. Viikon aikana patikoimme ja valloitimme yhteensä 5 tunturia. Yhteistyössä Muonion seurakunnan kanssa vietimme yhteisen kaksikielisen Gospel-messun, ylitimme Napa-piirin ja vierailimme Joulupukin luona. Mukana oli 26 henkilöä, ikähaarukka vuotta. Reissu on sen verran antoisa, että ne osallistujat jotka ei olleet vielä seurakunnan aktiivijäseniä on tullut mukaan toimintaan. Sama porukka suunnittele jo uutta matkaa Gotlannille vuonna Seurakunta oli aktiivisesti mukana myös Lähetysjuhlilla Helsingissä Alppilan kirkon lähetyskahvila oli seurakunnan vapaaehtoisten hoitaa ja kahvilan tuotto meni seurakunnan Lapin matkan toteuttamiseksi. Kolmen päivän aikana mukana oli 18 vapaaehtoista. 7. Vapaaehtoistyö Vapaaehtoiset ovat osa vironkielisen seurakuntatyön kehittämistä. Seurakuntalaisia pyritään ottamaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. Vapaaehtoisten avulla pystymme laajentamaan toimintaa kattavammaksi. On olennaista, että vapaaehtoisia ovat he keille olemme suunnanneet työmme. Tarjoamme vapaaehtoisille koulutusta ja yhdessäoloa ympäri vuoden. Vapaaehtoisilla on myös mahdollisuus osallistua Kallion seurakunnan ehdollisavustajien koulutukseen ja olla mukana Kallion ja Alppilan messuissa vironkielisten messujen lisäksi. 4

5 Kahvitiimissä oli vuonna 2013 yhteensä 30 vapaaehtoista, heistä kolme on saanut suntion koulutuksen ja toimivat suntioina vironkielisissä messuissa. Tammikuussa järjestimme vapaaehtoiselle kahvitiimille hygeniapassi koulutuksen sekä Alppilan keittiökoulutuksen. Vapaaehtoiset ovat olleet mukana myös Martin Markkinoilla ja hoitaneen vierailevien kuorojen ruokahuollossa. 8. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Vuosisuunnitelman muissa osissa on tullut jo esille, että vironkielisellä työllä on paljon yhteistyökumppaneita. Erityisesti on kasvanut yhteistyö eri seurakuntien ja eri järjestöjen kanssa Suomessa, esim. Viro-keskus, Tuglas-seura, Viron Suurlähetystyö Suomessa, Suomen NNKY liitto. Virosta yhteistyökumppaneina olivat Viron evl. kirkon ja sen seurakuntien lisäksi, Viron yleisradio, sanomalehti SL Õhtuleht. 9. Diakoninen avustustyö Suurimmaksi avustustyöksi on hetkellä sielunhoitotyö, mutta sen lisäksi autamme ihmisiä jotka ovat joutuneet pulaan väliaikaisesti. Sielunhoitokeskusteluja oli vuonna 2013 yhteensä 50, asiakkaista 19 naista ja 7 miestä, yhteensä 26. On ollut paljon niitä tapaamisia mitä emme voi laskea sielunhoidoksi mutta avustustyöksi, niissä kyse on aina neuvonannoista ja Suomessa vallitsevien sääntöjen ja järjestelmien selittämisestä. Sanoisin, että nämä keskustelut ovat olleet kotouttamista. Rahallista apua olemme antaneet vuonna 2013 vähän, mutta olemme auttaneet asunnon tai asuinpaikan löytämisessä, muuttamisessa, työsopimuksien laatimisessa, sairaalakäynneissä, sosiaali- ja Kela-lomakkeiden täyttämisessä, olleet tulkkina lääkärikäynneillä jne. Olemme keränneet vaateapua sitä tarvitseville, sekä perhekerhossa auttaneet tukiverkostojen luomisessa. Tukihenkilönä toimiminen on ollut myös tärkeä tehtävä. Henkilöstö ja tilasuunnitelmat Vironkielisellä seurakuntatyöllä oli vuonna 2013, 10 pääsääntöistä palkkiotoimista työntekijä. Palkkiotoimisten lisäksi on vapaaehtoisia ohjaajia. Tiedotus- ja toimistoassistentti. Hoitaa tiedotus ja toimistotöitä sekä sosiaalista media. SIPSIK perhekerhossa on 3 ohjaaja ja yksi apuohjaaja. Toimenkuvaan kuuluu suunnitella perhekerho kokonaistoiminta, toteuttaa se ja raportoida. Tyttökerholla on yksi ohjaaja palkkiotoimisesti, vastuulla tyttökerhon suunnittelu, toteutus ja raportointi. Kanttorin vastuulla on kanttorin työn lisäksi koko musiikkitoiminta sekä lasten laulukerhon vetäminen ja nuorten aikuisten lauluryhmä SÄDE. Raamattupiirillä on yksi vetäjä. Poikakerholla on yksi vetäjä. Miesten piirillä on yksi vetäjä 5

6 Niin palkkiotoimisten kuin vapaaehtoisten ohjaajien kanssa on kaksi kerta vuodessa yhteinen kausisuunnittelupalaveri ja jokaisen kanssa käydään kahdenkeskeinen keskustelu kerran vuodessa, työssä jaksamisen ja motivaation ylläpidon vuoksi. Käytämme pääsääntöisesti Kallion seurakunnan tiloja, ensisijaisesti Alppilan kirkkoa. Alppilan kirkolla on myös työntekijän huone ja vastaanotto. Talousarvio Helsingin seurakuntien vironkielisen työn budjettia on käytetty Helsingin Seurakuntayhtymän budjettivarojen mukaisesti. Työn tilastointi ja raportointi Vironkielisen seurakuntatyön tilastointi ja raportointi esitetään samalla tavalla kuin Kallion seurakunnan ja kirkkohallituksen tilastot sitä vaativat. Tilastointi ja raportointi esitetään myös Viron Luterilaiselle kirkolle (EELK). Vuosi oli kokonaisuudessa erittäin onnistunut ja kaiken sen kruunasi Yhteisen Kirkkoneuvoston päätös siitä, että vironkielinen työ tule saamaan vakituisen työpaikan ja sen kautta työmuoto tulee olemaan vakaalla rahoituspohjalla ja työtä voi kehittää ilman resurssien tuhlausta. Vakaus on pitkäjänteisen ja kauaskantoisen työn perusta. Toisena suurena ilona mainittakoon joululaulukirja, se on pitkän haaveilun tulos ja lopputulos on aivan upea. Perhekerhon lisääntynyt osallistujamäärä ja vapaaehtoisten iso määrä ovat ilonaiheita. 6