1 Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä MTT:n henkilöstöön sovellettavasta palkkausjärjestelmästä 1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus Sopimuksen tavoitteena on tuloksellista toimintaa tukeva, tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuva oikeudenmukainen palkkaus sekä työnantajakilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on lisäksi kannustaa henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan työsuoritustaan ja muutenkin tukea henkilöstön kehittymistä sekä kehittää esimiestyötä ja parantaa johtamista. 2 Soveltamisala Sopimusta sovelletaan vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsuhteiseen henkilöstöön. Sopimusta sovelletaan myös sellaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli kuusi (6) kuukautta. Viimeksi mainituissa tapauksissa sopimusta sovelletaan sen osan alusta, jonka aikana kuusi (6) kuukautta täyttyy. Määräaikaisten palvelussuhteiden yhteenlaskettu todellinen kestoaika otetaan huomioon, mikäli niiden välinen keskeytys kestää enintään 30 päivää. Sopimusta ei sovelleta enintään kuusi (6) kuukautta kestävissä määräaikaisissa palvelussuhteissa. Niissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkkaukset siten, että tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tämän sopimuksen mukaisesti ja muita sopimuksen palkkausperusteita noudatetaan soveltuvin osin. Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä olevaan tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. 3 Palkkaustekijät Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkanlisästä eräissä tapauksissa on sovittu 8 :ssä. 4 Tehtäväkohtainen palkanosa Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden arviointitekijät ovat tietotaito, ongelmaratkaisu ja vastuu aikaansaannoksista. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1.
Tehtävien vaativuusarviointi perustuu yksikön johtajan tai asianomaisen ryhmäpäällikön tai palvelupäällikön hyväksymään tehtäväkuvaukseen ja MTT:ssä noudatettavaan arviointijärjestelmään. Tehtävien sisältöä ja vaativuutta tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa. MTT:ssä on työnantaja- ja palkansaajaosapuolten yhteinen arviointiryhmä, joka käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat arviointiryhmän ehdotukset saatuaan. Työnantajan tekemä ratkaisu, joka poikkeaa arviointiryhmän ehdotuksesta, on perusteltava. Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies Vuotuisten tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden huhtikuun alusta lukien. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta lukien. Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa palvelussuhteessa tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee aloitteen vakinaisen palvelussuhteen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävien vaativuustaso säilyy ennallaan. Arviointiryhmä määrittelee tehtävien vaativuutta arvioidessaan kantansa myös tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Edellä tässä momentissa sanottua sovelletaan myös sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan määräaikaisen palvelussuhteen tehtävien muuttamiseen siihen annetun nimityksen, määräyksen tai siitä tehdyn työsopimuksen kestoaikana. 2 5 Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Työsuorituksen arviointitekijät ovat työsuoritus, kehityskykyisyys ja osaaminen, vuorovaikutus sekä esimiestehtävissä toimivilla henkilöillä edellisten lisäksi esimiestyö. Henkilökohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 2. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi perustuu virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi. Työnantaja vahvistaa henkilökohtaiset työsuoritusarvioinnit ja -tasot sekä henkilökohtaiset palkanosat, myös muissa, alla mainituissa tapauksissa.
Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Henkilön tullessa uutena viraston palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Tehtävien vaativuustason muuttumistilanteissa henkilökohtainen palkanosa maksetaan samana euromääränä kuin se oli vanhassa tehtävässä. Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta tai tehtävien vaativuustason muuttumisesta, jolloin henkilökohtainen palkanosa määräytyy suoritustason mukaisesti. Mikäli vuotuisessa tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kuusi kuukautta on kulunut edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi. Jos henkilö on ollut osan vuotuisen tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelun arviointijakson ajasta sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli poissaolo on kestänyt puolet arviointijakson ajasta tai pitempään, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista. Jos henkilö on ollut huomattavan osan 7 momentissa tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta sairauslomalla tai 8 momentissa sanotulla vapaalla, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi. Jos suoritustason alenemisen molemmissa edellisessä momentissa tarkoitetuissa arvioinneissa voidaan katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkanosaa ei sen johdosta kuitenkaan tarkisteta. Vuotuisten tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen suoritustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden kesäkuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. 3 6 Työaikakorvausraja virastotyössä Virastotyötä tekevistä ovat työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen (työaikasopimus) 13 :n 1 momentissa sanottuihin korvauksiin oikeutettuja ne, joiden tehtävät sijoittuvat enintään vaativuustasolle 14. Työaikasopimuksen 18 :n mukaisiin työaikakorvauksiin oikeutettuja ovat ne, joiden tehtävät sijoittuvat sitä ylemmälle vaativuustasolle, mutta jotka eivät kuitenkaan ole työaikasopimuksen tarkoittamassa johtavassa asemassa.
7 Henkilökohtaisen palkanosan käyttöönotto sekä siirtymäkausi ja sen rahoitus 4 Tällä sopimuksella sovittu uudistettu henkilökohtainen palkanosa otetaan käyttöön 1.1.2009 lukien. Käyttöönottohetkeen asti voimassa olleeseen palkkausjärjestelmään perustunutta henkilökohtaista palkanosaa koskevien sopimusmääräysten soveltaminen ja henkilökohtaisen palkanosan maksaminen lakkaa käyttöönottohetkellä. Uudistettu henkilökohtainen palkanosa toteutetaan käyttöönottoajankohdasta lukien vaiheittain siten kuin tässä pykälässä on sovittu. Vaihe 1: Henkilöllä on käyttöönottoajankohdasta lukien oikeus a) käyttöönottoajankohtaan asti voimassa olleen palkkausjärjestelmän mukaista henkilökohtaista palkanosaa, sellaisena kuin se oli ennen käyttöönottoajankohtaa, vastaavaan euromäärään sekä b) uudistetusta henkilökohtaisesta palkanosasta määrään, joka vastaa 51,0 prosenttia hänen täysimääräisen sanotun palkanosansa ja edellä a)-kohdassa mainitun euromäärän välisestä erotuksesta c) jos jonkun kohdalla edellä vaiheessa 1 tarkoitettu siirtymäkauden kokonaiserotus on enintään 30 euroa, korotus toteutetaan hänelle kokonaisuudessaan 1.1.2009 lukien. Vaihe 2: Tarkistukset toteutetaan 1.1.2009 jälkeen sitä mukaa ja siitä ajankohdasta lukien kuin 7 momentissa tarkoitetut virastokohtaiset palkantarkistuserät tulevat toteutettaviksi. Palkkoja tarkistetaan samassa suhteessa kuin kulloinkin toteutettava erä on täysimääräisesti käytössä olevan uudistetun henkilökohtaisen palkanosan tarkistushetkellä vielä jäljellä olevista kokonaiskustannuksista. Vaiheissa 1 ja 2 tarkoitettua erotusta laskettaessa uuden järjestelmän mukainen palkka määräytyy henkilön kulloistenkin tehtävien vaativuustason ja henkilökohtaisen suoritustason perusteella. Jos tehtävien vaativuustaso tai henkilön suoritustaso muuttuu siirtymäkauden aikana vuotuisen tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelun yhteydessä tai muuna aikana, kulloinkin maksettavaa palkkaa tarkistetaan samassa suhteessa kuin uuden järjestelmän mukainen täysimääräinen palkka tasomuutoksen johdosta muuttuu. Mikäli edellä vaiheen 1 kohdassa a) tarkoitettu euromäärä on suurempi kuin uudistetun henkilökohtaisen palkanosan täysimääräinen euromäärä, sovelletaan 2 (vaihe 1), 3 (vaihe 2) ja 4 momentissa sovitun sijaan 8 :ssä sovittua. Siirtymäkauden aikana uutena viraston palvelukseen tulevalle maksetaan tehtäväkohtainen palkanosa ja 5 :n mukaisesti määrättävä henkilökohtainen palkanosa siten, että niiden yhteismäärä vastaa siirtymäkauden sen vaiheen palkkakäytäntöä viraston vastaavissa tehtävissä, samoilla vaativuus- ja suoritustasoilla. Sen jälkeen hänen palkkaustaan tarkistetaan siirtymäkauden aikana edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti. Edellä sanotun toteutuksen ensimmäisen vaiheen rahoitukseen käytetään vuoden 2008 paikallisesti toteutettavat erät yhteensä 1,6 % 1.1.2009 lukien sekä vuoden 2009 paikallisesti toteutettavat erät yhteensä 1,7 % 1.1.2009 lukien. Vuoden 2009 erien edellä sanotusta poikkeavasta aikaistamisesta aiheutuva kertaluonteinen kustannus katetaan vuoden 2008 erien toteuttamisen myöhentämisestä aiheutuvalla kertaluonteisella säästöllä. Loppuosa vuoden 2008 erien edellä sanotusta poikkeavasta toteuttamisesta aiheutuvasta kertaluonteisesta säästöstä toteutetaan kertaeränä. Lisäksi vaiheen 2 toteutuksen rahoitukseen käytetään tulevat keskustason sopimuksiin perustuvat virastokohtaiset palkantarkistuserät yhteensä 3,2 prosentin määrään saakka.
5 8 Palkanlisä eräissä tapauksissa Henkilöllä, joka oli uudistetun henkilökohtaisen palkanosan käyttöönottoajankohtana 1.1.2009 MTT:n vakinaisessa palvelussuhteessa, on oikeus tämän pykälän mukaisesti määräytyvään palkanlisään. Oikeus säilyy niin kauan kuin henkilö on uudistuksen käyttöönottoajankohdasta alkaen keskeytyksettä MTT:n vakinaisessa palvelussuhteessa. Oikeus lisään edellyttää, että aikaisemman palkkausjärjestelmän mukainen henkilökohtainen palkanosa oli euromäärältään suurempi kuin uudistettu henkilökohtainen palkanosa. Lisä määräytyy prosentteina henkilön kulloisenkin uudistetun henkilökohtaisen palkanosan euromäärästä, sen mukaisesti, kuinka monta prosenttia aikaisemman järjestelmän mukainen henkilökohtainen palkanosa oli euromäärältään suurempi kuin uudistettu henkilökohtainen palkanosa. Lisän ja uudistetun henkilökohtaisen palkanosan yhteismäärä on kulloinkin kuitenkin enintään yhtä suuri kuin aikaisemman palkkausjärjestelmän mukainen henkilökohtainen palkanosa ja lisä on enintään niin suuri, ettei henkilön kokonaiskuukausipalkka ylitä hänen aikaisemman palkkausjärjestelmän mukaista kokonaiskuukausipalkkaansa. Oikeus lisään lakkaa, kun henkilön uudistettu henkilökohtainen palkanosansa euromäärältään ylittää aikaisemman henkilökohtaisen palkanosan tai hänen kokonaiskuukausipalkkansa ylittää hänen aikaisemman palkkausjärjestelmän mukaisen kokonaiskuukausipalkkansa. Edellä momentissa 2 tarkoitettu edellytys todetaan ja lisän prosenttimäärä lasketaan käyttöönottoajankohdan tilanteen mukaisesti. Momentin 3 mukaisessa laskennassa aikaisemman järjestelmän palkat otetaan huomioon käyttöönottoajankohdan mukaisina, sen jälkeisin yleiskorotuksin tarkistettuina. Mikäli vaativuustasoon vaikuttava tehtävä on määräaikainen, henkilöllä on 3 momentin 2 virkkeestä poiketen oikeus hänellä aikaisemman tehtävänsä mukaan määräytyvään tässä pykälässä tarkoitettuun palkanlisään hänen palatessaan tähän tehtävään, kyseisestä ajankohdasta lukien. Myös henkilöllä, joka on uudistuksen käyttöönottoajankohtana sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa määräaikaisessa palvelussuhteessa, on oikeus tämän pykälän mukaiseen palkanlisään tämän määräajan. 9 Tietojen saanti ja tilastoyhteistyö Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan ja niiden perusteista. Sopimusosapuolilla sekä pääluottamusmiehillä ja muilla luottamusmiehillä on oikeus vuosittain sekä ennen palkkausta koskevia neuvotteluja luottamuksellisesti saada tiedot tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumisesta vaativuus- ja suoritustasoille sekä tilastotiedot henkilöiden kokonaispalkkauksesta ja sen kehityksestä vaativuustasoittain, henkilöstöryhmittäin, koulutustasoittain ja sukupuolen mukaan sekä yksiköittäin ryhmiteltyinä. Luottamusmiehellä on lisäksi 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ja edellytyksin oikeus saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtäväkuvauksista, vaativuusarvioin-
6 neista ja -tasoista sekä kokonaispalkkauksesta palkkatekijöittäin eriteltynä ja niiden perusteista. Henkilökohtaisen palkanosan perusteita koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla. Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tietosuojavaatimukset. Tiedot luovutetaan maksutta. 10 Erimielisyyksien ratkaiseminen Mikäli tehtävien vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään selvittämään seuraavasti: Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta ensisijaisesti henkilön esimiehen ja asianomaisen yksikön johtajan kanssa. Erimielisyyden jatkuessa edelleen asia käsitellään jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen ja asianomaisen yksikön johtajan kanssa. Vastaavasti kuin 4 :n 5 momentissa ja 5 :n 4 momentissa, työnantaja vahvistaa edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa muutokset arvioinneissa, tasoissa ja palkkauksissa. Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, se voidaan, samoin kuin muut tämän sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet, saattaa ratkaistavaksi neuvottelumenettelyllä. Virkamiesten osalta neuvottelumenettelystä noudatetaan valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa sovittua ja työntekijöiden osalta soveltuvin osin pääsopimuksen 5 :n 3 momentin ja 6 momentin viimeisen virkkeen mukaista menettelyä. 11 Seuranta ja kehittäminen Sopimusosapuolet seuraavat ja varmistavat yhteistyössä palkkausjärjestelmän toteuttamista, yhdenmukaista soveltamista ja muuta toimivuutta. Vuosittain osapuolet tarkastelevat yhteisesti, miten järjestelmä on toteuttanut tarkoitustaan, ja sopimusalan palkkausten kilpailukykyä suhteessa valtion ja yleisten työmarkkinoiden palkkatasoon sekä järjestelmän kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. 12 Työrauhavelvoite Virkaehtosopimusjärjestelmä: Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä tai sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja henkilöstö, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle
7 kuuluva velvollisuus sisältää sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. Työehtosopimusjärjestelmä: Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista. 13 Voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2009 lukien ja korvaa sopimusosapuolten välillä 26.3.2007 allekirjoitetun tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen MTT:n henkilöstöön sovellettavasta palkkausjärjestelmästä. Sopimus on voimassa 31.1.2010 saakka ja sen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli joku sopimusosapuolista ei irtisano sitä viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Tämä sopimus tulee irtisanotuksi myös valtion virka- ja työehtosopimuksen irtisanomisella. 14 Allekirjoitukset Jokioisissa 18. päivänä joulukuuta 2008 MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Palkansaajajärjestö Pardia ry Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
liite 1 Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko Voimassa 1.10.2008 Työaikamuoto: virastotyö Vaativuustaso Tehtäväkohtainen palkka 4 1 306,04 5 1 396,60 6 1 491,52 7 1 594,79 8 1 719,96 9 1 863,92 10 2 034,08 11 2 245,92 12 2 484,83 13 2 749,69 14 3 045,25 15 3 393,11 16 3 767,18 17 4 135,31 18 4 536,88 Työaikamuoto: viikkotyö Vaativuustaso Tehtäväkohtainen palkka 4 1 378,13 5 1 473,69 6 1 573,85 7 1 682,81 8 1 814,90 9 1 966,80 10 2 146,37 11 2 369,90
liite 2 Henkilökohtaisen palkanosan taulukko Suoritustaso Arviointipisteet Henkilökohtainen palkanosa % 1 1,8 2,0 6 2 2,1 2,3 10 3 2,4 2,6 14 4 2,7 2,9 18 5 3,0 3,2 22 6 3,3 3,5 26 7 3,6 3,8 30 8 3,9 4,1 34 9 4,2 4,4 38 10 4,5 4,7 42 11 4,8 5,0 46
Tämä Internet-teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Hakemistosivulle Valtiokonttori 2007. Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus Siltasaarenkatu 18 20 A PL 18 00054 Valtiokonttori puhelin (09) 772 51, faksi (09) 7725 744