Helsingin hallinto-oikeudelle Valitus Espoon kaupunginvaltuuston 2.12.2011 kokouksessaan 154 kohdalla tekemästä päätöksestä, joka koski talousarvion hyväksymistä vuodelle 2012. Valtuusto hyväksyi mm. määrärahan 75.000 euroa käytettäväksi valtuustoryhmien tukemiseen. Määrärahan käyttö edellisinä vuosina on osoittanut, että kyseessä on lainvastainen peitelty kunnallinen puoluetuki, joka ei kuulu kunnan toimialaan. Päätös on tältä osin kumottava. Taustaa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkuvuosina Espoon kaupungin talousarvion sisältyi 201.000 markan (3.000 mk/valtuutettu) määräraha luottamushenkilöiden sisäiseen ja 67.000 markan (1.000 mk/valtuutettu) määräraha ulkoiseen koulutukseen. Tammikuussa 1983 Uudenmaan lääninoikeus kumosi valtuuston päätöksen vuoden 1982 talousarviosta näiden koulutusmäärärahojen ja valtuuston puheenjohtajiston edustusmäärärahojen 30.000 mk osalta.. Koulutusmäärärahoista vain pieni osa oli mennyt koulutukseen ja rahat oli maksettu kuitteja vastaan suoraan kunnallisjärjestöjen tileille kuittien mukaisesti, jota pidettiin laittomana puoluetukena. Koulutusmäärärahoja oli pääosin käytetty vaalitilaisuuksiin, vaalivalvojaisiin, kesäretkiin, vuosijuhliin ja näihin liittyviin bussikuljetuksiin, muihin juhliin, kapakkailtoihin, mainostoimistopalveluihin, postimerkkeihin ja kunnallisjärjestöjen ylimitoitettuihin tilavuokriin. Valtuustoryhmät tai yksittäiset valtuutetut olivat itse päättäneet rahojen käytöstä. Valtuustoryhmien tukeminen Mikä on valtuustoryhmä? Millä perusteella kunta voi myöntää ja millä maksaa valtuustoryhmille tukea? Asiaa säätelee kunnan toimiala ja Kuntalaki 15 b (29.6.2006/578): "Valtuustoryhmä ja sen toiminnan tukeminen Valtuustotyöskentelyä varten valtuutetut voivat muodostaa valtuustorvhmiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuustoryhmien toimintaedellvtyksien parantamiseksi kunta voi tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukea myönnettäessä on vksilöitävä tuen käyttötarkoitus. Kunta voi päättää, että toimielinten kokouksiin osallistumiseen käytettävät 56 a : ssä tarkoitetut videoneuvotteluyhteydet ovat myös valtuustoryhmien käytössä. "
Kuntalain mukaan valtuustoryhmä muodostuu valtuutetuista, ei varavaltuutetuista, lautakuntien jäsenistä, muista luottamushenkilöistä, sihteereistä tai puolueiden toimihenkilöistä. Myös valtuustoryhmälle varattu tukisumma perustuu suoraan kunkin ryhmän valtuutettujen määrään. Kuntalaki ei edes tunne varavaltuutetun käsitettä, vaan puhuu varalla olevista. Ennen vuotta 2007 kuntien ei ole ollut mahdollista tukea valtuustoryhmien toimintaa. Tuki on todettu kunnalliseksi puoluetueksi ja siten valituksilla kumota. Vuonna 1983 on Uudenmaan lääninoikeus kumonnut Espoon valtuuston budjettipäätöksen valtuustoryhmille myönnettävästä koulutusmäärärahasta villin käytön johdosta kiellettynä kunnallisena puoluetukena. Valtuustoryhmien toiminnan tukemisen ei ole oikeuskäytännössä katsottu kuuluvan kuntalain 2 :n säätelemään kunnan toimialaan. Tukemista on pidetty toimialaan kuulumattomana puoluetoiminnan tukemisena. Oikeuskäytännössä on esimerkiksi katsottu, etteivät kunnat ole voineet tukea valtuustoryhmien toimintaa antamalla määrärahoja niiden sihteerin palkkaamiseen (KHO 1975 II 16), valtuustoryhmien kokouspalkkioihin tai koulutukseen (KHO 1980 13-10). Kuntalakiin tuli 1.8.2006 muutoksia, jotka pyrkivät parantamaan valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä kunnissa ja taloudellinen tuki tuli mahdolliseksi. Valtuustoryhmien toimintaedellytysten parantamiseksi lakiin on otettu säännös, jonka mukaan kunta voi tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Hallituksen esityksessä eduskunnalle on hieman raotettu tuen sisältömahdollisuuksia. Sisäisen toiminnan tukemisesta olisivat esimerkiksi ryhmän käyttöön annetut 1. kunnan tilat 2. sihteeriapu 3. tietoyhteydet sekä 4. koulutuksen tai 5. tilaisuuksien järjestämisen avustaminen Tukea ei voida myöntää vuosittaisena kokonaissummana, vaan tuki on myönnettävä vain erikseen yksilöityjen kustannusten kattamiseen. Valtuustoryhmä ei siten itse voi päättää, miten se käyttää tuen, vaan päätösvalta kuuluu kunnalle. Kysymys ei ole näin muodoin kunnallisesta puoluetuesta. Tukea voidaan myöntää niin puolueiden kuin puolueisiin kuulumattomien muodostamille valtuustoryhmille. Tämä on siis ollut lähtökohta ja tavoite valtuustoryhmille annettavalle tuelle. Valtuustoryhmien tuki Espoossa
Kaupunki on perinteisesti jo pitkään tukenut valtuustoryhmien toimintaa Espoossa osoittamalla jokaiselle valtuustoryhmälle ryhmähuoneen tarvittavine välinein kuten tietokone, konttoritarvikkeita, kopiointimahdollisuuden, koulutusmahdollisuuksia ja vahtimestaripalvelut. Ryhmät ovat voineet kutsua kokouksiinsa kaupungin virkamiehiä selostamaan ajankohtaisia asioita. Valtuustoryhmät ovat myös voineet pitää tilaisuuksiaan kaupungin muissa tiloissa. Eräillä ryhmillä on myös ollut kaupungin palvelussa henkilöitä esim. tiedotussihteereitä, jotka työn lomassa ovat voineet hoitaa valtuustoryhmän tai puolueen asioita ja toimia esim. sihteerinä. Tämä kaikki on tapahtunut jo ennen lain muutosta 2006. Koska kaikki oleelliset valtuustoryhmille tarkoitetut lailliset tukitoimenpiteet periaatteessa ovat olleet jo käytössä Espoossa, ei erillisille tukipäätöksille ole ollut kovin suurta tarvetta. Jos ajatellaan valtuutettuja ja valtuustoryhmiä, niiden tehtävänä on tehdä päätöksiä valtuuston kokouksissa. Valtuustoryhmien toiminta on jo aikaisemman tuen turvin toiminut vaikeuksitta, eikä todellista tarvetta lisätä rahallista tukea ryhmille ole ollut. Puolueet taas ovat vaaliorganisaatioita, jotka pyrkivät valtaan. Niillä ja niiden kunnallisjärjestöillä näyttää olevan loputon, krooninen, rahatarve. Puoluejärjestöt ja valtuustoryhmät elävät eräänlaisessa symbioosissa keskenään ja kummankin menestys pönkittää myös toista osapuolta. Vaara on, että muodollisesti valtuustoryhmille osoitettu rahallinen tuki helposti valuu puolueen hyväksi ja sen kassaan. Siksi on erityisen tärkeää, että ohjeet ja menettelytavat ovat riittävän selkeät ja kattavat sekä että niitä tarkoin noudatetaan niin, että rahankäyttö on kontrolloitavissa ja seurattavissa. Puolueiden pääasiallinen rahoitus tapahtuu puoluetuen ja lahjoitusten kautta sekä kunnallistasolla lisäksi luottamushenkilöiden palkkioista puolueille perittävästä ja tilitettävästä 10-30 %:n puolueverosta puolueesta riippuen, joka useimmiten on edellytys puolueen ehdokkaaksi pääsyksi ja luottamustoimeen valinnalle. Sen jälkeen, kun valtuustoryhmille annettavasta tuesta 2007 oli päätetty, nostettiin luottamushenkilöpalkkioita Espoossa vuoden 2009 alusta 40 % ja palkkiot ovat jo melko huimia verrattuna niihin tarvittavaan työpanokseen. Paljon luottamustehtäviä haalinut pääsee helposti 20.000 euron vuosituloon ja johtavien luottamushenkilöiden palkkiot lähentelevät jo 40.000 euroa. Puolueille siirtyvä osuus kasvoi siis myös 40 %. Huolimatta siitä, että uusi valtuustoryhmille tarkoitettu tuki on mennytkin puolueille, luottamushenkilöiden puolueveroprosenttia ei ole laskettu missään ryhmässä. Kuten tämän kirjoituksen jatkossa ilmenee, valtuustoryhmätuen myöntämisessä, käyttämisessä ja valvonnassa on pahasti epäonnistuttu ja pääosa tuesta on päätynyt ohjeiden, säännösten ja kuntalain vastaisesti puolueiden hyväksi niiden tilien katteeksi. Valtuustoryhmät eivät ole enemmälti hyötyneet ja niiden toimintaedellytykset eivät ole sanottavasti kohentuneet kun taas puolueiden tilejä on monella tavalla lihotettu. Espoon päätös ja ohjeet Valtuusto on 23.4.2007 hyväksynyt "valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteet"
ja siihen liittyvän "menettelyohjeen", jotka kuitenkaan eivät sanantarkasti noudata kuntalain säännöstä ja ovat tulkinnanvaraisia. Sananmuotoa "Tukea ei voitaisi käyttää yksittäisen luottamushenkilön vaalitilaisuuksiin" on tulkittu siten, että vaalitilaisuuksien kustannukset voidaan kokonaan maksaa tuilla, jos ne ovat useamman luottamushenkilön tilaisuuksia, vaikka ei edes valtuutettujen. Asiaa on haluttu ymmärtää niin, että nyt on tietty määrä rahaa vuosittain käytettävissä puolueiden ja poliitikkojen hyväksi. Käyttö on keskittynyt tulevien vaalien menestyksen turvaamiseen ja tuen käyttö on huipentunut nimenomaan vaalien alla. Ryhmien pitää toimittaa puolivuosittain ennakkosuunnitelma tuen tarpeesta lomakkeella. Kevätkauden hakemus on jätettävä maaliskuun j a syyskauden hakemus syyskuun loppuun mennessä. Hallintokeskuksen johtajan hyväksyttyä ennakko suunnitelman valtuustoryhmä voi tilata palvelut hakemuksessa esitetyllä tavalla. Näin sanotaan hyväksytyissä ohjeissa. Espoon valtuutettujen lukumäärä on 67 ja vuosittaiseksi tukisummaksi päätettiin 75.000 euroa, noin 1.100 euroa / valtuutettu. Päätöksessä on ennakoitu valtuutettujen lukumäärän kasvua 75 valtuutetuksi vuoden 2012 kuntavaaleissa, koska asian käsitteleminen ylipäänsä ja summan kasvattaminen valtuustossa on kiusallista. Tukisummaksi tulee silloin 1000 euroa per valtuutettu. Espoon valtuusto vuosien 2007, 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012 talousarvioon sisällyttänyt 75.000 euron määrärahan valtuustoryhmien tukemiseen, eli noin 1.100 euroalvaltuutettu. Vuoden 2007 jälkeen tukirahoj a ei ole erikseen mainittu budj ettikirjassa, vaan ne on tarkoituksella jätetty mainitsematta. Käytännön toteuttaminen Vaikka ohjeet tuen hakemiselle ja käytön tilittämiselle saattavat tuntua tiukoilta ja orjallisilta, käytännössä ne eivät toimi. Ihan kaikesta on lipsuttu. Jo ennakkosuunnitelmien teossa tukea haettaessa ei ole noudatettu määrä-aikoja tai suunnitelmia ei ole tehty ollenkaan. Suunnitelmat ovat olleet ylimalkaisia ja käyttötarkoitukset täysin riittämättömästi yksilöityjä. On jopa haettu kokonaissummaa eri kohteille, jotka on mainittu ainoastaan yhdellä sanalla. Ennakkosuunnitelman hyväksymistä on pidetty käytön hyväksymispäätöksenä, jonka jälkeen on tarvinnut ainoastaan lähettää lasku kaupungille, johon on voitu liittää joukko selittämättömiä kuitteja tai pelkkiä laskukopioita, ilman että niiden on tarvinnut liittyä ennakkosuunnitelmaan. Kaikki laskut ja selitykset on hyväksytty ilman harkintaa ja tarkastusta. Poikkeuksetta maksun saajana on ollut puolue, puolueen kunnallisjärjestö tai vastaava ja kaupunki on maksanut valtuustoryhmän tuen suoraan tämän tilille. Merkillepantavaa on, että vaikka valtuuston päätöksen mukaan ennakkosuunnitelman hyväksyy hallintokeskuksen johtaja, usein hyväksyjänä esiintyy kuitenkin rahoitusjohtaja Reijo
Tuori. Tasapuolisuuden vaatimuksesta on myös poikettu, sillä Perussuomalaisten vuoden 2010 lopussa j ättämä ennakkosuunnitelma vuodelle 2010 on hylätty liian myöhässä tulleena ja tuki kuitteja vastaan on jäänyt saamatta. Kuitenkin Vasemmistoliitto on jättänyt ennakkosuunnitelmansa vuodelle 2011 vuoden 2012 puolella ja se on hyväksytty samoin kuin siihen liitetyt jo ennalta maksetut laskut. Lainmuutoksen ja valtuuston päätöksen yhteydessä on todettu, etteivät valtuustoryhmät itse voi päättää tuen käytöstä. Näin onkin tapahtunut, sillä tuen hakemista, tuen kohteita tai sen käyttöä ei ole edes käsitelty eikä etenkin päätetty valtuustoryhmissä. Yksittäiset valtuutetut eivät välttämättä ole tienneet mitään ryhmätuen käyttöaikeista tai käytöstä. Päätöksen tuen käytöstä on tehnyt valtuustoryhmän puheenjohtaja, ryhmän sihteeri tai joku muu esimerkiksi puolueen toimihenkilö. Tämän kohdan tunnen henkilökohtaisesti hyvin, sillä olen Perussuomalaisten ja sitoutumattomien valtuustoryhmän jäsen. Ryhmän nimissä on pidetty 27 hengen tilaisuus, jota ei ole keskusteltu tai päätetty ryhmässä eikä minua ole edes kutsuttu tilaisuuteen. Päätökset on tehty puolueen organisaatiossa, ei ryhmässä, ja tilaisuus on kokonaan ollut puolueen tilaisuus. Vastaavasti olen myös kysellyt ympäriltäni muiden valtuustoryhmien valtuutetuilta, ja heidän tietämys valtuustoryhmille tarkoitetun tuen käytöstä on ollut heikko. Käytöstä ei ole keskusteltu ja päätetty ryhmissä, eivätkä ole tienneet kuka on tehnyt ja missä päätökset käytöstä on tehty. Rahat ovat kuitenkin laskutettu kaupungilta ja tilitysten mukaan käytetty. Mihin valtuustoryhmien tukea on sitten käytetty? Tuen käytössä ovat valtuustoryhmät tai niiden nimissä toimineet osoittaneet kunnioitettavaa mielikuvitusta. Käytön kohteet ovat vuosittain vaihdelleet ja muuttuneet tilanteiden mukaan ja uusia käyttökohteita on vuosittain ilmestynyt sen mukaan mitä on kehdattu pyytää ja velotukset ovat koko ajan olleet kasvussa. Eri vaalien yhteyteen on osunut yleensä käyttöpiikki. Välillä on ollut käyttökatkoksia ja aina loppuvuonna on tullut kiire käyttää pois käyttämättä jääneet tukisummat. Välillä tuntuu, että käyttäminen on tuottanut tuskaa kun sitä rahaa on ollut niin paljon käytettävissä että on sorruttu suoranaiseen tuhlailuun. Vuosien 2007-2011 aikana Espoossa verorahoja on käytetty valtuustoryhmien varjolla yli 300.000 euroa. Espoossa valtuustoryhmän toimintakäsitettä ja tehtäväkenttää on laajennettu sekä myös sanojen merkityksiä muutettu ja uusia käsitteitä luotu. Vaalitilaisuus on kuntalaisten tapaaminen. Ryyppyjuhla tai virkistävä kylpyläreissu on valtuustoryhmän seminaari. Vaalijulkaisu ja vaaliilmoitus sekä niiden suunnittelu ovat valtuustoryhmän tiedottamista. Vaaliehdokkaan tapaamistilaisuus on yhteydenpitoa kuntalaisiin. Ilmapalloj en, ruusujen makeisten jakelu, arpajaistoiminta, kokousnapostelu, illastaminen, kahvi, glögi ja alkoholijuomien tarjoilu on valtuustoryhmien vakiotoimintaa. Jopa hautauskuluja voi veloittaa valtuustoryhmien tukirahoista.
Myös valtuustoryhmän käsitettä on laajennettu. Jos tilaisuudessa on läsnä vain muutama valtuutettu isostakin ryhmästä, kysymys on valtuustoryhmän tilaisuudesta. Yksikin valtuutettu voi muodostaa valtuustoryhmän, sanotaan laissa. Espoolainen versio tästä on, että jos paikalla on yksikin valtuutettu tai kyseessä on yhden valtuutetun järjestämä tilaisuus, kyse on valtuustoryhmän tilaisuudesta. Edelleen varavaltuutetutkin ovat alkaneet käyttää valtuutetun titteliä, ja niin täyttyy valtuustoryhmälle tarkoitetun tuen edellytys. Huippuna on yhden varavaltuutetun vaalitilaisuus, jonka järjestäjäksi merkittiin valtuustoryhmä ja kaupunki maksoi kulut. Vielä paremmaksi pistettiin, kun puolue piti tilaisuuksia, missä ei ollut ainuttakaan valtuutettua tai varavaltuutettua paikalla. Lopuksi vielä porvoolainen eduskuntavaaliehdokas piti vaalitilaisuuden Espoossa, lasku lähetettiin Espoon kaupungille valtuustoryhmän nimissä. Se hyväksyttiin ja maksettiin. Tukia on jossain vaiheessa perusteltu etenkin pienten ryhmien toimintaa varten. Läheskään kaikki ryhmät ja varsinkin pienemmät eivät ole hakeneet tukea lainkaan. Ryhmätuen käyttö on ensimmäisenä vuonna ollut vähäistä ja siistimpää, koska 2007 ei ole ollut vaalivuosi. Kunnallisvaalivuonna 2008 tukien käyttö lisääntyi ja osa puolueista käytti häikäilemättömästi valtuustoryhmälle tarkoitettua rahaa suoranaiseen vaalityöhön. Vuonna 2009 tukirahoja on käytetty maltillisemmin eurovaalikustannuksiin, mutta 2010 käytössä näkyy jo lähestyvät eduskuntavaalit. Osa 2011 tukirahoista on käytetty alkuvuonna eduskuntavaalien kampanjointiin, osa on mennyt suoraan puolueiden kunnallisjärjestöjen tilille puolueiden kustannusten katteeksi ja osa on loppuvuotena suorastaan tuhlattu pois muuhun tarkoitukseen, kuin mihin ne olisivat olleet käytettävissä. Tukien käyttö käytännössä Valtuustoryhmän puheenjohtaja, sihteeri tai joku muu on voinut laatia tukianomuksen kaupungille. Tukirahojen käytöstä ei välttämättä ole käyty edes keskustelua saatikka päätetty mitään valtuustoryhmässä. Valtuutetut ovat harvoin edes tienneet onko ja mihin tukirahoja on käytetty. Tukihakemukset on jätetty ylimalkaisin perusteluin ja erittelyin ja joskus jopa allekirjoittamattomina. Siitä huolimatta ne on kaikki mukisematta hyväksytty. Käytännössä etukäteen myönnettyjä tukivaroja on sitten voitu melko vapaasti jättää käyttämättä anottuun tarkoitukseen j a käyttää hakemuksessa mainitsemattomaankin tarkoitukseen. Kaupunkia laskutettaessa on puuttunut liitteitä ja selvitystä mihin rahat ovat menneet, mutta kaupunki on ne kaikki maksanut, vaikka ei ole voinut varmistua niiden oikeellisuudesta ja sisällöstä. Valtuustoryhmien tukemiseen tarkoitetut varat on poikkeuksetta maksettu suoraan puolueiden kunnallisjärjestöjen tileille riippumatta siitä mitä kustannuksia ne ovat olleet. Valtuustoryhmien sijaan kaupunki on tukenut puolueiden kunnallisjärjestöjä tai vastaavia
tai suoraan puoluetta. Vaaleissa ehdokkaana olleille valtuutetuille ja varavaltuutetuille on hankittu näkyvyyttä näyttävillä kalliilla kuvitetuilla lehti-ilmoituksilla, jossa on mainostettu ennen vaalia järjestettyjä tilaisuuksia (Tule tapaamaan vaaliehdokkaitamme). Ilmoituslaskuista lehtiyhtiö on myöntänyt vaalialennuksen. Kaupunki on ne maksanut usein näkemättä itse ilmoitusta. Tukirahat ovat hyödyttäneet vaaliehdokkaita, ei valtuustoryhmää. Vaaliehdokkailla tarkoitan myös sellaisia, jotka eivät ole edes valtuutettuj a. Ennen vaaleja kauppakeskuksissa ja toreilla pidettäviin tilaisuuksiin on hankittu puoluenimillä ja - logoilla varustettuja ilmapalloja ja ruusuja sekä hankittu suuria määriä makeisia, joita tilaisuuksissa on jaettu ohikulkijoille. Laskut on lähetetty kaupungille, joka on ne maksanut. Tukirahat ovat hyödyttäneet vaaliehdokkaita, ei valtuustoryhmää. Puolueiden valtakunnallisista tai paikallisista lehdistä on ostettu kallista tilaa, jossa vaaliehdokkaana olleet ovat sitten voineet esitellä itseään. Tukirahoilla on voitu maksaa osuus lehden toimitus-, painatus- ja j akelukustannuksista, vaikka lehti yleensä on kustannettu ilmoitustuloilla tai muutoin kerätyillä varoilla. Tukiraha on mennyt suoraan puolueen tilille ja näin ollut käytettävissä muuhun tarkoitukseen. Tukirahat ovat hyödyttäneet puoluejärjestöä, ei valtuustoryhmää. Tukirahoista on maksettu järjestelykuluja jopa yksittäisten valtuutettuj en ja varavaltuutettuj en vaalitilaisuuksien kustannuksista, vaikka varavaltuutettu ei voi muodostaa tai kuulua kyseisen lakipykälän mukaan valtuustoryhmään. Tukirahat ovat hyödyttäneet vaaliehdokasta, ei valtuustoryhmää. Sihteeripalveluja on ostettu puoluejärjestöltä etukäteen jopa 800 euron kuukausihintaan ilman alvmääritystä tai selvitystä palvelun määrästä, laadusta tai kustannuksista riippumatta kokoussyklistä tai vuodenajoista. Sihteeripalveluja on myös ostettu 166 euroa/kk hinnalla alv:n kanssa tai ilman konsulttiyhtiöltä, jonka yksiomistajana on ollut kyseisen ryhmän sihteeri. Palvelun määrästä ja laadusta ei ole selvitystä. Osa puolueista on maksanut sihteerille suoraa palkkaa. Kaikki on maksettu tukena suoraan puoluejärjestölle. Eräs puolueen kunnallisjärjestö on 2010 ostanut ja maksanut kalliin puhelimen ja kannettavan tietokoneen tarvikkeineen kodinkoneliikkeestä 863 eurolla. Yksityinen henkilö on laskuttanut samaisen 863 euroa puolueen sivistysliiton opintojärjestöltä, jonka laskun valtuustoryhmän nimissä on velotettu kaupungilta ryhmätukena. Tositteiden perusteella näyttää siltä, että puolue on maksanut tietokoneen ja kaupungin maksama tuki on mennyt yksityishenkilölle. Tietokonetta ja puhelimia ei ole mainittu hyväksytyissä avustusanomuksissa mutta kaupunki on kuitenkin maksanut laskut, eikä ole tiedossa miten tietokone liittyy valtuustoryhmän toimintaan ja kenen käytössä se on ollut ja nykyjään on. Vuonna 2011 sihteerin vaihduttua on taas ostettu 400 euroa maksanut puhelin sihteerin käyttöön. Nämä ovat olleet puolueelle kuuluvia kustannuksia, sillä luottamushenkilöille kaupunki on
antanut tietokoneita käyttöön. Kun sihteeripalveluista on veloitettu kokonaissumma kuukaudessa, ei voi olettaa, että kaupunki kustantaisi vielä työkalut kaupan päälle. Toiselle puolueelle maksettiin sen veloittamia puhelimen käyttökustannuksia. Ennen eduskuntavaaleja puhelinlaskut olivat lähes tulkoon vain puheluita. Eduskuntavaalien jälkeen laskut olivat pelkkiä kuukausimaksuja. Ryhmätukirahoilla on kaupunki maksanut myös useamman vaalitilaisuuksissa käytettävän teltan, yli 600 euroa, jota myöskään ei ole hyväksytyssä tukianomuksessa mainittu. Se on ilmeisesti mennyt valtuustoryhmän sisäiseen toimintaan niin, ettei vaalityötä tekevien tarvitse seistä ulkona sateessa. Vaalimainonnan suunnitteluun on myös tukirahoilla käytetty mainostoimiston palveluja. Puolueen ja sen kaupunginosayhdistysten vuosikokousten ja vaalitilaisuuksien kustannukset on kokonaan voitu veloittaa kaupungin tuesta, jos ilmoituksessa on puoluejärjestön nimen lisäksi mainittu kyseisen valtuustoryhmän nimi, vaikka ryhmällä ei olisikaan mitään tekemistä tilaisuuden kanssa. Kaupungin valtuustoryhmälle myöntämillä tukirahoilla on voitu kustantaa myös kunnan ulkopuolisen ehdokkaan vaalitilaisuus. On voitu järjestää myös tilaisuuksia, missä vaaliehdokkaita on ollut esillä, mutta mistään ei ole ilmennyt, että kyse olisi valtuustoryhmän tilaisuudesta ja nekin tilaisuudet on kaupunki maksanut. Tukena on maksettu myös erittelemättömiä ravintolalaskuja, joista on puuttunut merkintä tilaisuuden tarkoituksesta, osanottajista ja nautitusta palveluista. Kaiken huipuksi, kun kaikkia käytettävissä olevia vuoden 2011 tukirahoja ei ole saatu käytetyksi sen vuoden aikana, on tilattu palveluita ja tarvikkeita ilmeisesti vuoden 2012 kunnallisvaalej a varten ennakkolaskulla. Toimitus tapahtuu vasta vuonna 2012. Kaupunki maksoi tukirahat maksamattoman ennakkolaskun perusteella. Jo pelkkä kirjanpidollinen periaate pitäisi estää tällaisen mutta ei Espoossa. Näyttää siltä, että puolueiden valtakunnalliset vaalirahasotkut ovat levinneet kuntatasolle. Nyt on käytetty verovaroja vaalitoimintaan. Yleinen henki on ollut, että tukirahoja on käytettävissä ja ne on käytettävä vaikka varsinaista tarvetta ei ole ollut. Veroina kerättyjä rahoja ei ole tarkoitettu tuhlattavaksi. Tukirahojen tarkoitus on tahallaan ymmärretty väärin. Pääosa tukirahoista ei ole mennyt valtuustoryhmien sisäisen toiminnan tukemiseen eikä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen. Painopiste valtuustoryhmille tarkoitettujen tukirahojen käytölle on ollut yksittäisten valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden poliittisen uran pönkittäminen, vaalityön tukeminen ja puolueiden taloudellisen aseman parantaminen. Valtuustoryhmät tai niiden yksittäiset toimihenkilöt ovat saaneet melko vapaasti suunnitella ja päättää tukirahojen käytöstä. Kaupungin roolina on ollut hyväksyä
ympäripyöreät melko yksilöimättömät anomukset ja maksaa laskut, jotka ovat voineet huomattavasti poiketa esitetyistä suunnitelmista. Minkäänlaista kontrollia ei ole harrastettu, vaan kaikki on mukisematta hyväksytty. Kaupungin virkamiesten ainoaksi tehtäväksi on jäänyt valvoa, ettei tukirahabudjettia ylitetä. Viittaan vuoden 2011 talousarviosta samaa määrärahaa koskevaan valitukseeni ja siihen liitettyyn todistemateriaaliin. Toimeenpanokielto Todennäköisenä vaarana on, että lokakuussa tänä vuonna pidettävien kuntavaalien vaalikampanjoihin on puolueilla tarkoitus käyttää valtuustoryhmille tarkoitetut varat. Pyydän hallinto-oikeutta pikaisesti määräämään päätöksen toimeenpano keskeytettäväksi ja määrärahalle sen käytön toimeenpanokielto, koska muutoin valituksen tullessa hyväksytyksikin se käy tehottomaksi, jos rahat on ennätetty jo käyttää vieraisiin tarkoituksiin. Tunnettua on, että kaupunki on kovin nihkeä perimään takaisin tällaisissa tapauksissa vääriin tarkoituksiin käytettyjä varoja. Vaatimukset hallinto-oikeudessa Edellä esitettyjen esimerkkien ja näytön perusteella tullaan myös vuoden 2012 talousarviossa osoitettu määräraha käyttämään muin lainvastaisiin tarkoituksiin kuin mihin se on tarkoitettu. Pyydän hallinto-oikeutta kumoamaan valituksenalaisen päätöksen sisältämä valtuustoryhmien tukemiseen tarkoitetun 75.000 euron määrärahan kunnan toimialaa ulommaksi menevänä, harkintavallan väärinkäyttönä ja toimivallan ylityksenä, koska valtuutetut ovat tienneet, että määrärahaa tullaan käyttämään tarkoituksiin, jotka ovat lainvastaista piilopuoluetukea tai muutoin käyttötarkoituksen vastaista. Viittaan myös edellä mainittuun Uudenmaan lääninoikeuden ratkaisuun vuodelta 1983. Päätös poikkeaa myös kaupungin toiminnassa vaadittavasta tasapuolisuuden periaatteesta, koska kaikkien valtuustoryhmien ja valtuutettujen moraali ja vastuu verorahojen käytöstä eivät salli tukirahoja käytettäväksi sellaisiin yksittäisiä vaaliehdokkaita hyödyttäviin tarkoituksiin, joihin tukea on käytetty ja näiden ryhmien osalta tukirahat jäävät helposti käyttämättä. Päätös loukkaa myös valtuuston ulkopuolisten puolueiden ja ryhmien tasapuolista kohtelua, koska heiltä puuttuu mahdollisuus käyttää valtuustoryhmille tarkoitettuja määrärahoja vaalityöhön ja jäävät siten heikompaan ja tasapuolisuudesta poikkeavaan asemaan. Espoossa 8.2.2012 Kurt Byman Dipl.ins., kaupunginvaltuutettu Nuottatie 4 02230 Espoo