Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015
Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa aikanaan Sitran pilotti. Pilotissa ilmene ettei kunnan sisäisiä integraatiotarpeita voida ratkaista x- road-palveluväylän teknologialla, vaan tähän tarvitaan sisäinen integraatioalusta, jossa pystytään tekemään integraatioihin ja tietosisältöihin liittyvää hallintaa ja yhdenmukaistamista 2014 Espoo toteutti Kuntien Tieran kanssa kehitysprojektin kunnan sisäisen integraatioalustan arkkitehtuurin, vaatimusten ja tarvittavien hankintaasiakirjojen laatimiseksi siten, että integraatioalusta mahdollistaisi kuntien välisen yhteistyön ja kehittämiskustannusten jakamisen Keväällä 2015 havaittiin, että Espoolla, Turulla ja Vantaalla on yhteinen akuutti tarve kunnan sisäisen integraatioalustan osalta kuntien integraatioalusta siten, että se toimii yksittäisen kunnan näkökulmasta myös porttina kansalliseen palveluväylään (VM Kapa) 2
Yhteinen tarve ja intressi Integraatioalustan ja -palvelun sekä standardoidun integraatiorajapintamäärityksen avulla tavoitteena alentaa integraatiokustannuksia. Integraatioalustan ja -palvelun avulla tavoitellaan erilaisia kyvykkyyksiä ja välinettä tarjota standardoitua keinoa sisäisiin integraatioihin. Palvelu toimii samalla askeleena kohti liittymistä kansalliseen palveluväylään. Espoolla, Turulla ja Vantaalla sekä muilla kunnilla on integraatiotarpeita runsaasti ympäri kaupunkia eikä ole tarpeen kehittää pistemäisiä ratkaisuja päällekkäin (tuottavuus, kyvykkyys, jne.). Integraatioalustan ja -palvelun avulla tavoitellaan erilaisia kyvykkyyksiä ja välinettä tarjota kunnan yhteinen ja yhtenäinen ratkaisu. Strateginen intressi: Kuntien yhteistyö rajapintojen avaamisessa ja integraatiokyvykkyyden kehittämisessä nopeuttaa kuntien tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämistä ja vähentää toimittajaloukkuja 3
Kuntien integraatioalusta mahdollistajana kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutukselle Tunnistamisen palvelut KanTa KanSa TOR Viranomaisten muut tietovarannot Yleiset yrityssektorin tietovarannot Valtuutustenhallinta Suostumusten -hallinta YTJ Kiinteistö- Säätiörekistertietojärjestelmä Kaupparekisteri Yhdistysrekisteri Väestötietojärjestelmä Perustietovarannot Tilasto-keskus THL Kela Kansalliset viranomaiset XXX Yliopistolliset Kansalliset sairaalat palveluntarjoajat Palvelunäkymät Kansallinen palveluväylä Yhteentoimivuus Nopeasti toteutettavat uudet palvelut Yhteentoimivuus Kuntien integraatioalusta Kansalainen Muut kunnat Kunnan tytäryhtiöt Kunnan liikelaitokset Tekninen toimi Sosiaali- ja terveystoimi Kunta Sivistystoimi Konserni-hallinto Kuntayhtymät Paikalliset palveluntuottajat Alueelliset palveluntuottajat 4
Integraatioarkkitehtuurin visio ja periaatteet (1) Visio: Kaikki integraatiot toteutetaan ensisijaisesti kuntien integraatioalustan kautta (järjestelyssä mukana olevat kunnat) Toimintaprosessien saumaton työnkulku edellyttää tiedon siirtymistä eri järjestelmien välillä ja tähän tarvitaan järjestelmien välisiä integraatioita. Järjestelmien väliset integraatiot ovat työläitä toteuttaa ja hallita, ja vaativat muutoksia usein sekä lähde- että kohdetietojärjestelmissä. Myös tietojärjestelmien avoimet rajapinnat ovat edellytys tehokkaalle integraatioiden rakentamiselle. Mukaan tulevien kuntien integraatiot toteutetaan jatkossa integraatioalustan kautta. Linjaus koskee kaikkia uusia integraatiota. Tulevaan kansalliseen palveluväylään integroidutaan integraatioalustan kautta. 5
Integraatioarkkitehtuurin visio ja periaatteet (2) Koska Espoon, Turun ja Vantaan järjestelmäarkkitehtuuri on kompleksinen ja integraatioiden tarve suuri, on järkevää käyttää integraatioalustaa (ESB), jonka kautta integraatioita on helpompi toteuttaa ja hallita (vrt. point-to-point-integraatiot). Hajanaisen integraatioympäristön hallinta on tällä hetkellä aikaa vievää ja haastavaa, mistä johtuen kustannusten hallinta ja kehitystiekartan luominen on vaikeaa. Kuntien integraatioalusta mahdollistaa integraatioiden toteuttamisen ja integraatioalustan kustannusten jakamisen useamman asiakaskunnan kesken. paremman neuvotteluasetelman tilaajakaupungeille keskeisten tietojärjestelmien rajapintoja avattaessa/ rakennettaessa. mahdollisten kuntien yhteisten perustietojen jakamisen useamman kunnan kesken liittymisen kansalliseen palveluväylään eli integraatioalusta toimii kunnan porttina liittyessä kansalliseen palveluväylään valitsemalla teknologiaksi avoimen lähdekoodin integraatioteknologia eli Apache Service Mix minimoidaan toimittajaloukkouhin joutumisen riski 6
Integraatioarkkitehtuurin visio ja periaatteet (3) Kun olet miettimässä järjestelmäintegraatiota, hyödynnä niiden toteuttamisessa kuntien integraatioalustaa ja käy läpi seuraavat asiat: Mieti miksi olet rakentamassa integraatiota eli selvitä toimintaprosessien (työnkulku) hyötylähtöinen tarve integraatiolle (toiminta-arkkitehtuurin muutos) Selvitä lähdejärjestelmän integroitumismahdollisuudet eli käytettävissä olevat rajapinnat sekä tietomallin yhdenmukaisuus Selvitä, onko muilla järjestelmillä tarvetta samaan tietoon ja jos on, huomioi tämä rajapintojen ja tietomallien suunnittelussa Tarkista, onko joku toinen kunta toteuttanut jo tarvittavan integraation Varmista tietojen osalta se, että tieto luetaan tiedon masterjärjestelmästä (ei turhaa ketjuttamista järjestelmien läpi). Tämä huomioitava erityisesti kansallisten perustietojen osalta. Tietosisällön muunnokset suoritetaan pääsääntöisesti integraatiopalvelussa, ei lähde- tai kohdejärjestelmissä. Tietosisältöjä uusittaessa pyritään yhdenmukaisiin tietosisältöihin. Kansallisen palveluväylän valmistuttua, sitä hyödynnetään ulkoisten integraatioiden toteutuksessa ja kunnan liitäntäpisteenä siihen toimii kuntien integraatioalusta Huomioi kansalliset koodistot ja standardit. Kun olet hankkimassa järjestelmää, sisällytä tarjouspyyntöön integraatiopalvelun kuvaus ja tarvittavien integraatioiden rakentaminen sekä varmista liittymiin liittyvät omistusoikeudet (kuntakonsortio) 7
Eteneminen Tekninen POC (Proof of Concept), jossa muutamalla käyttötapauksella varmistetaan konseptin toimivuus. Osapuolet: Espoo (isäntäkunta), Vantaa ja Turku, yhteistyösopimus tekeillä Teknisen POC:n kanssa rinnan laaditaaan tuotannonaikainen hallintamalli (sovitetaan Parasta palvelua -hallintamallin pohjalta). Mikäli tekninen PoC & hallintamalli osoittautuvat toteuttamiskelpoiseksi, osapuolten tavoitteena on jatkaa eteenpäin kohden tuotantovaihetta eli ensiksi kilpailuttaa integraattoritoimija ja aloittaa kuntien integraatioalustan tuotantovaihe VM:n kansallinen palveluarkkitehtuuri ohjelmalta haettu rahoitusta PoC:n toteuttamiseen. Aikataulu riippuu päätöksestä, tarkemmin seuraavalla sivulla. 8
Vaihe Tehtäväkokonaisuus 1 2 3 4 5 6 7 1 Projektin toteutuksen suunnittelu ja resursointi Etenemisen aikataulu 2 Hallintamallin kuvaus 3 Ratkaisukonseptin määrittely ja tuotteistus; Teknisen PoCympäristön toteutus 4 Integraatioiden toteutus ja testaus 5 Teknisen PoC:n verifiointi 6 Loppuraportointi ja jatkotoimenpiteistä sopiminen
Strateginen näkökulma & akuutteja tarpeita Mahdollistaa, vähentää kustannuksia Mahdollistaa, vähentää kustannuksia, nopeuttaa Liittyminen kansalliseen palveluväylään (Espoo, Turku, Vantaa) Varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmään liittyvät integraatiot (Espoo & Vantaa) Sähköisen asioinnin alustaan liittyvät integraatiot (Espoo, Turku, Vantaa) Avoin data / 6. aika (Espoo, Turku, Vantaa) KuntaERP-integraatiot (Espoo, Turku) Arkistointi/säilytysjärjestelmän vaatimat integraatiot (Espoo, Turku, Vantaa) Yksittäiset integraatiot, jotka ratkaistaan tällä hetkellä aina tapauskohtaisesti, määrä kasvussa ainakin Espoossa