Ihmisen ääni & Karhu Suomen Kansallisooppera vierailee TORSTAINA 4.9.2014 klo19 Madetojan sali
Ohjelma Kaksi 1900-luvun oopperahelmeä Kevyen henkeviä melodioita, surullista ilottelua, kirkollista kabareeta harva on pystynyt yhdistämään musiikissaan niin onnistuneesti vastakohtaisia aineksia kuin ranskalainen pianisti ja säveltäjä Francis Poulenc (1899 1963). Oopperan Ihmisen ääni hän sävelsi Jean Cocteaun 1930-luvulla kirjoittamaan näytelmään, jossa puhelinyhteyden katkonaisuus ja linjoilta kuuluvat väärät ihmiset säestivät traagista jätetyn ja itsemurhaan päätyvän naisen yksipuolista puhelinkeskustelua. Monologiooppera sai kantaesityksensä Pariisissa 6.2.1959. Modernin oopperan helmiin kuuluva teos oli menestys alusta alkaen ja sitä on esitetty niin orkesterin säestyksellä kuin pianon kanssa. Englantilaisen William Waltonin (1902 1983) tuotanto on suppeahko, mutta sisältää lähes kaikkia musiikin lajeja aina elokuvamusiikkia myöten. Karhun libreton Walton muokkasi Anton Tšehovin pienen näytelmän perusteella. Riimitellyt laulunumerot runoili monista elokuvista tuttu käsikirjoittaja Paul Dehn. Walton onnistui yhdistämään Karhussa eri tyylilajeja kabareelaulua myöten, ja sai mahtumaan suppeaan tilaan sekä hauskuutta että inhimillistä lämpöä. Karhun menestyksekäs kantaesitys oli Aldeburghin festivaaleilla 3.6.1967, ja teoksesta on tullut yksi 1900-luvun suosituimpia kamarioopperoita. Esityksen kesto n. 2 t 10 min, 1 väliaika. Esityksen kuvaaminen ja musiikin taltioiminen on kielletty. Jälkikaiku konsertin jälkeen kahviossa.
Francis Poulenc Ihmisen ääni La voix humaine, tragédie lyrique en un acte Libretto Jean Cocteau Suomennos Juhani Koivisto Ohjaus Jere Erkkilä Lavastus ja puvut Anna Kontek Valaistus Vesa Pohjolainen Nainen Johanna Rusanen-Kartano Oulu Sinfonia Musiikinjohto Kurt Kopecky Ensi-ilta Suomen Kansallisoopperan Alminsalissa 10.10.2013 Kantaesitys Pariisissa 6.2.1959 Copyright UMP / Ricordi Pariisi, Ranska Tapahtumat Nimettömäksi jäävä nainen odottaa huoneessaan puhelua. Monien väärien puheluiden jälkeen tulee lopulta oikea, hänelle soittaa mies, joka on jättänyt hänet pitkän suhteen jälkeen. Nainen esittää vahvaa ja huoletonta ja kertoo tehneensä aivan tavallisia asioita. Välillä puhelu katkeaa, ja kun nainen soittaa miehelle takaisin, hän kuulee miehen olevan poissa kotoa ja tajuaa miehen valehdelleen hänelle. Nainenkin myöntää valehdelleensa puhelimessa: hän oli juuri ollut lähdössä ulos vain odottaakseen miehen ikkunan alla. Edellisenä iltana hän oli ottanut unilääkkeitä ja halunnut kuolla. Viime hetkellä hän oli kuitenkin soittanut ystävättärelleen. Kun mies soittaa uudelleen, paljastuu, että hänellä on jo toinen nainen. He ovat ilmeisesti menossa seuraavana päivänä häämatkalle. Nainen vakuuttaa vieläkin kestävänsä ja olevansa rohkea. Kun puhelu on päättynyt, nainen tekee epätoivoisen ratkaisunsa.
William Walton Karhu The Bear, An Extravaganza in One Act Libretto William Walton ja Paul Dehn Anton Tšehovin näytelmän mukaan Suomennos Juhani Koivisto ja Jukka Rissanen Ohjaus Ville Saukkonen Lavastus ja puvut Anna Kontek Valaistus Vesa Pohjolainen Popova Jenni Lättilä Smirnov Hannu Niemelä Luka Hannu Forsberg Oulu Sinfonia Musiikinjohto Kurt Kopecky Ensi-ilta Suomen Kansallisoopperan Alminsalissa 10.10.2013 Kantaesitys Aldeburghin festivaalilla 3.6.1967 Copyright Oxford University Press, Oxford, UK Tapahtumat Venäläisellä maatilalla asuvat nuori leskirouva Popova ja hänen palvelijansa Luka. Popova ei ole miehensä kuoleman jälkeen lähtenyt minnekään. Hän haluaa olla uskollinen, vaikka mies ei sitä eläessään ollutkaan. Talon rauha järkkyy tilanomistaja Smirnovin tullessa. Hän on lainannut Popovan miesvainajalle rahaa kaurojen ostoon ja nyt Smirnovin pitäisi heti saada velka takaisin, sillä pankki karhuaa häneltä korkoja. Rahaa ei ole, ja Smirnov uhkaa jäädä taloon kunnes saa maksun. Smirnovin käytös ärsyttää Popovaa ja hän moittii Smirnovia moukaksi ja oikeaksi karhuksi. Kömpelö ranskalainen laulukaan ei saa leskeä vakuuttumaan Smirnovin sivistyneisyydestä. Smirnov loukkaantuu Popovan moitteista ja haastaa hänet kaksintaisteluun, mutta lesken suostuessa Smirnov ihastuukin hänen vahvaan luonteeseensa. Yhteinen aseenkäsittelyharjoitus muuttuu pian helläksi kosketukseksi eikä velan perimisellä ole enää kiirettä.
Tekijät Jere Erkkilä Ohjaaja Jere Erkkilän nimi yhdistyy uudenlaisiin konsepteihin: Hän on ohjannut Savonlinnan oopperajuhlille maailman ensimmäisen verkkoyhteisön kanssa toteutetun oopperan Free Will vuonna 2012 sekä jäähallispektaakkeleita ja erilaisia visualisointeja. Jere Erkkilä on myös oopperalaulaja ja Kansallisoopperan vakituinen ohjausassistentti. Ville Saukkonen Suomen tuotteliain oopperaohjaaja Ville Saukkonen tunnetaan oopperan kliseitä ravistelevista tulkinnoistaan. Hän on toteuttanut yli sata oopperaohjausta ympäri Suomen. Ulkomailla hänen töitään on nähty Tallinnassa, Pietarissa ja Berliinissä. Ville Saukkonen opiskeli Venäjän teatteritaiteen akatemiassa vuosina 1989 1993. Anna Kontek Lavastus- ja pukusuunnittelija Anna Kontek on visualisoinut kotimaassa ja ulkomailla yli 120 ooppera-, baletti- ja teatteriteosta. Kansallisoopperassa hän on työskennellyt vakituisesti vuodesta 1982. Arkkitehdiksi Varsovassa ja taiteen maisteriksi Taideteollisessa korkeakoulussa valmistunut Anna Kontek on palkittu Prahan Quadriennalessa 1995 sekä taiteellisilla tunnustuksilla. Vesa Pohjolainen Vesa Pohjolainen on suunnitellut valaistuksia Kansallisoopperan tuotantoihin vuodesta 2000. Hänen työnsä jälki näkyy erityisesti useissa suomalaisoopperoissa, Kansallisbaletin workshopeissa, konserttisarjoissa jne. Lisäksi hän on vieraillut valaistussuunnittelijana monissa Sibelius-Akatemian oopperatuotannoissa.
Esiintyjät Kurt Kopecky Itävaltalaissyntyinen Kurt Kopecky suoritti orkesterinjohdon diplomin Wienissä 2000. Hän on johtanut orkestereita Suomen lisäksi mm. Portugalissa, Itävallassa, Unkarissa, Sveitsissä, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Vuosina 2003 2009 hän toimi Islannin oopperan musiikillisena johtajana. Kansallisoopperassa Kurt Kopecky on johtanut mm. Taikahuilun, Carmenin, Iloisen lesken, Die tote Stadtin, Juhan, Pelléas ja Mélisanden sekä Rigoletton esityksiä. Johanna Rusanen-Kartano Johanna Rusanen-Kartano on opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa, Berliinissä ja Wienissä. Hän voitti Timo Mustakallio -laulukilpailun vuonna 1995 ja Lappeenrannan laulukilpailun 1996. Johanna Rusanen-Kartano on vieraillut mm. Kansallisoopperassa, Savonlinnan Oopperajuhlilla, Berliinin Deutsce Operissa, Oulun ja Kuopion oopperoissa ja Keski-Suomen alueoopperassa. Hän on esiintynyt orkesterien solistina ja laulanut lied-konsertteja useissa maissa. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu myös operettia, musikaaleja, elokuvasävelmiä sekä jazzstandardeja.
Jenni Lättilä Sopraano Jenni Lättilä valmistui ensin kanttoriksi ja sitten laulumusiikin koulutusohjelmasta. Hänellä on maisterintutkinto myös kielitieteestä ja nykyisin hän tekee jatko-opintoja Sibelius-Akatemiassa. Hän on menestynyt kilpailuissa, viimeisimpänä hän sijoittui toiseksi Wagner-sarjassa newyorkilaisessa Gerda Lissnerin kilpailussa 2013. Hän on laulanut monien sinfoniaorkesterien edessä ja vieraillut Kansallisoopperan lisäksi mm. Keski-Suomen alueoopperassa. Jenni Lättilä on työskennellyt myös kuoronjohtajana. Hannu Niemelä Sibelius-Akatemiassa opiskellut Hannu Niemelä työskenteli vuosina 1985 2002 Badenin ja Mainzin valtionteattereissa ja Dortmundin oopperassa. Niemelän ohjelmistossa on yli sata roolia. Kansallisoopperan ohella hän on vieraillut kotimaassa ja laajasti maailmalla, mm. Meksikossa ja Keniassa. Hän esittää myös liedejä ja hengellistä musiikkia ja on ollut mukana levytyksissä sekä radio- ja tv-tallennuksissa. Hän johti Lohtajan kirkkomusiikkijuhlia 1988 95.
Hannu Forsberg Hannu Forsberg on ollut kiinnitettynä Kansallisoopperan solistikuntaan vuodesta 1997. Hän on vieraillut myös mm. Oulun, Mikkelin, Vantaan ja Tampereen oopperoissa, Erfurtin oopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Opintonsa hän teki Joensuun konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Forsberg voitti Lappeenrannan laulukilpailun vuonna 1992. Oopperatyönsä ohella hän on esiintynyt useiden suomalaisten orkesterien solistina konsertti- ja oratoriotehtävissä. Oulu Sinfonia Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna 2005. Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997 1999 oli John Storgårds ja vuosina 2005 2009 Jaakko Kuusisto. 2010 2013 taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Johannes Gustavsson on ollut syksystä 2013 lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt vuosina 1997 2009 nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Keväällä 2013 ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali.
Ohjausassistentit Charlotta Sevon (Ihmisen ääni), Mirva Koivukangas (Karhu) Näyttämömestari Aimo Ruotsalainen Valaistusmestari Vesa Pohjolainen Kampaukset, maskit ja tarpeisto Mia Heimlander Harjoituspianistit Hans-Otto Ehrström, Harri Karri Lavasteet, tarpeisto ja puvut on toteutettu Suomen Kansallisoopperassa Tuottaja Tatu Näyhö Esityskuvat Heikki Tuuli www.ooppera.fi www.facebook.com/ooppera www.youtube.com/oopperakanava
Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.
La 27.9. klo 16 OULUN MUSIIKKIJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS: SYYSKONSERTTI Ravintola Rauhala (Mannenkatu 4, Oulu) Liput 15/10 (kannatusyhdistyksen jäsenet) Liput Lippupalvelun lippukaupoista kautta maan. Ilman toimituskuluja Oulu 10-palvelupisteet ja Valveen lippumyymälä. Jaakko Kuusisto viulu Niko Kumpuvaara harmonikka Oulun Musiikkijuhlien nykyinen ja entinen taiteellinen johtaja kohtaavat. Jaakko Kuusisto ja Niko Kumpuvaara tunnelmoivat kannatusyhdistyksen syyskauden aloittavassa konsertissa. Konsertissa kuulet myös kannatusyhdistyksen toiminnasta ja voit liittyä muiden musiikin ystävien iloiseen joukkoon. www.omj.fi/kannatusyhdistys
Suosio sähköistyy! Konserttikalenteri Concert Calendar www.sinfoniaorkesterit.fi emme enää paina orkestereiden konserttikalenteria. Kaikki kalenteritiedot, kantaesitysluettelot ja paljon muita orkesteriuutisia löydät uudistuneilta nettisivuiltamme: www.sinfoniaorkesterit.fi mikäli et pääse käyttämään internetiä, pyydä konserttikalenterista paperimoniste: puh. 09-2709 1411. tilaa konserttikalenteri sähköpostiisi neljä kertaa vuodessa lähettämällä viesti osoitteeseen: info@sinfoniaorkesterit.fi Suomen SinfoniaorKeSterit ry SuoSio association of finnish Symphony orchestras
Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Anita Virkkala, konserttimestari * Maarit Karppelin, äj NN, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Sari Suihkonen, väj Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Nadya Pugacheva Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Alttoviulu Susanna Nietula, äj * Emiliano Travasino, väj * Elettra Ballerini * Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, soolosellisti Juhana Ritakorpi, väj Sakari Kivinen * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Nora Niskanen, väj Kenneth Sjöwall Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Petri Hänninen, äj * Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista
Kuukauden orkesterilainen Kuva: Juha Sarkkinen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Tuuba on voimakas, notkea, hauska ja elegantti Voimakas ja elegantti soitin, joka notkeasti taipuu myös melodioihin, kuvailee tuuban äänenjohtaja Gustavo Subida suurta soitintaan. Hänen instrumenttinsa on aina ollut tuuba 11-vuotiaasta lähtien. Oulu Sinfonian tällä syyskaudella tuuba soi lähes kaikissa konserteissa, mikä saa muusikon tyytyväiseksi näin harjoittelurytmi säilyy. Syyskauden aloittaa Suomen Kansallisoopperan vierailu. Kaiken kaikkiaan orkesterisoittaminen vaatii taakseen paljon omaa harjoittelua. Esimerkiksi oopperan osalta kokonaisuutta harjoitellaan vasta samalla viikolla, kun ensimmäinen konsertti on jo torstaina. Jokainen tuo tullessaan oman osaamisensa, ja taitava johtaja nivoo kaiken yhteen. Oulu Sinfoniassa työilmapiiri on hyvä ja orkesterilla on paljon potentiaalia ja innokkuutta soittaa erinomaisesti, hän sanoo. Syksyyn kuuluu myös Oulu Sinfoniasta muodostettujen pienempien kokoonpanojen jalkautumiskiertue koululaisten ja vanhusten pariin. Subida on ollut tiiviisti mukana kiertueen suunnittelussa yhdessä kahden muun muusikon kanssa. Elokuussa teimme kouluvierailuja ja esiinnyimme koululaisten kanssa myös vanhusten palvelutaloissa. Harry Potter -perhekonsertti huipentaa jalkautumiskiertueen, kun koululaiset tulevat yleisöksi kenraaliharjoitukseen syyskuussa.
Subida sanoo erityisesti nauttivansa pienistä produktioista ja tiiviistä yhteydestä yleisön kanssa. Niinpä hän iloitsee myös syksyn kahdesta kamarikonsertista, joissa yleisö istuu lavalla kamariorkesterin kanssa lähekkäin. Soittaminen vapautuu tällaisessa ympäristössä. Monesti myös yleisö koostuu aivan eri ihmisistä kuin isoissa konserteissa. Suurten konserttien osalta odotan eniten, että pääsen soittamaan lempisäveltäjiäni Šostakovitšia syyskuun Slaavilaisissa tunnelmissa ja Prokofjevia joulukuussa. Šostakovitšin musiikki on avaraa ja monimerkityksistä ja sisältää poliittisia kannanottoja, mutta piilotetusti ja kiinnostavasti. Prokofjev puolestaan lumoaa taitavuudellaan, hän on säveltäjänä minulle hyvin tärkeä. Portugalista Viron kansallisoopperan kautta Suomeen tullut Subida on viihtynyt kylmässä Pohjolassa jo seitsemän vuotta. Oulusta on tässä ajassa tullut kotikaupunki, täällä ovat puoliso ja työ, ystävät ja harrastukset. Lumi ja pakkanen eivät häntä haittaa, ja hän kertookin nauttivansa talvesta. Portugalissa lähden ulos ystävien kanssa vain, jos mittarissa on yli 20 astetta. Täällä säästä otetaan kaikki irti, ja minäkin olen oppinut innostumaan pakkasesta samoin kuin kevätauringosta! Minulle on tärkeää, että ympärilläni on ihmisiä, ja onneksi Oulusta on löytynyt hyvä ystäväpiiri. Poikkeamme toistemme luo juttelemaan ja kahville, tai sitten kokkailemme yhdessä. Tänä kesänä parhaiten on tainnut onnistua ulkona valmistettu paella. Ystävien tapaaminen on minulle tärkein harrastus, siinä mielessä olen täysverinen portugalilainen. Ainoa asia, mitä välillä kaipaan, on spontaani tekeminen. Se, että poiketaan kylään vaikkapa yhdeltätoista illalla eikä kaikkea suunnitella etukäteen. Toisaalta, ihmiset ovat erilaisia siellä ja täällä, ja suomalaisten suoruus ja reiluus tekee kanssakäymisestä helppoa. Teksti: Anneli Frantti Kuva: Kati Leinonen
Tulevia konsertteja Torstai 11.9. klo 19 Madetojan sali FANFAARI SYKSYLLE Johannes Gustavsson, kapellimestari Tine Thing Helseth, trumpetti Liput 8 24 Torstai 18.9. klo 19 Madetojan sali MAESTRON PALUU Arvo Volmer, kapellimestari Ingolf Wunder, piano Liput 8 24 liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1 Avoinna: ma pe klo 8.00 15.45 Kiimingin yhteispalvelupiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo 9 16 Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1 Avoinna: ma pe klo 8.30 11 ja 11.30 16 Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. www.lippupalvelu.fi Avoinna ma la klo 8 21, su klo 8 18. Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Konserttipaikoilla tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. www.oulusinfonia.fi Oulun Konttori, Painatuskeskus