1 Sanomia Tampereelta N:o 14 3.4.1866 Kaikenlaista. Amerikkaan siirtynyt Suomalainen. Eräässä ruotsalaisessa sanomalehdessä luetaan kirja, joka ilmoittaa mikä kohtalo saattaa tawata monta niitä, jotka waltameren toisella puolella etsiwät itsellensä uutta isänmaata. Kirje on erään Suomalaisen lähettämä, joka wiime kesällä waimoneen lapsineen jätti kotiseutunsa, ruotsalaisen Karungi-nimisen seurakunnan, jossa hänellä oli hywä talo ja missä tuli hywin toimeen. Kirje, joka on Suomeksi kirjoitettu, kuuluu näin: Minnesota Syysk. 27 p. 1865. Haluan teille tiedoksi antaa, ett ei kukaan tänne tulisi. Täällä on peräti huono elo, kaikki, mitä tarwitsee, on kallista. Huoneista on kowa puute, ja paljo wäkeäkin on täällä, waikka tämä on Newyork ista eli merestä kaukana, 240 ruotsin penikulmaa. Me asumme puu-wajassa, ja waikea on itsensä täällä elättää. Ewa ja lapset itkewät alinomaa nälästä ja wilusta; ei meillä ole sänkyä eikä waatteita. Matkalla tänne hukkasimme kaikki waatteemme, paitsi mitä oli yllämme. Raha on kaikki ja ruoka on sellaista, ett ei sitä taida syödä, sillä watsa ei suwaitse sitä. Tämä on hywin surullista. En tiedä, kuinka talwi eletään; talwi kestää täällä 3 kuukautta. Metsää ei ole ollenkaan. Olisin lähtenyt täältä, mutta en pääse, rahat kun owat loppuneet. En jaksa työtä tehdä, woimat owat heikontuneet. Yksi lapsi on jo ruoan puutteesta kuollut. Perkele saattoi minun niin hulluksi, että lähdin kotopaikaltani. Älköön kukaan teistä milloinkaan tulko niin hulluksi, että lähdette tänne ja uskotte niitä monia walheita, joita täältä lewittäwät, tänne ihmisiä houkutellaksensa. Woi, rakas ystäwä: kuinka onnettomasti minun mailmassa käwi. Wiattomat owat lapset. Minä puolestani olen sen ansainnut, mutta wiattomat lapset!...nyt tiedän, mitä köyhyys on. Hywät ystäwät, älkäät tänne tulko! Täällä ei saa kerjätä. Koeta kirjoittaa luo, jos lasten tähden meitä wähällä armahtaisit. Wiipurin Sanomat N:o 83. 1.6.1887 Siirtolaisuus. Höyrylaiwalla Norra Finland lähti wiime sunnuntaina parin sadan waiheille, joista enimmät aikoiwat Amerikaan. Niinikään höyrylaiwalla Gustaf Wasa ja Carl von Linne tällä wiikolla lähtenyt suuri joukko nuoria, riwakoita henkilöitä sekä miehiä että naisia koettelemaan onneansa ulkomaille enimmäkseen tietysti Amerikaan.
2 Suomalainen tyttö postilain rikkojana. Anacondassa, Mont., wangittiin wiime kuun loppupäiwinä Montana hotellissa palwelewa suomalainen tyttö Lisi Anderson syytteenalaisena törkeästä postilain rikkomisesta. Syyskuun 29 p. oli Lisi Anderson kirjoittanut kirjeen, osottanut sen itselleen ja wienyt postikonttoriin. Se tuotiin osotteen mukaan hänelle. Sen saatuansa aukasi neiti Andersson kirjeen höyryn awulla, leikkasi nimensä pois kuoresta, sulki sen uudelleen ja kirjoitti kuoren yläreunaan Is not delivered, return to mrs Murto ja wei kirjeen takaisin postiin. Mrs Murto aukasi kirjeen, jonka alla oli nimi Lisi Andersson. Muuten oli kirjeen sisältö roskanen ja höystetty wielä siweettömillä piirustuksilla. Mrs Murto antoi kirjeen postimestarille ja Lisi Andersson wangittiin. Oikeudessa tunnusti Lisi Andersson kirjoittaneensa kirjeen ja selitti miten hän oli menetellyt asiassa. Hän ei näkynyt edes aawistawankaan mikä rangaistus seuraa tuollaisesta postilain rikkomisesta ja postin wäärinkäyttämisestä. Jotkut wälinäiset riidat lienewät olleen syynä, että Lisi Anderson tuolla tawalla koetti saada muita wastuunalaisuuteen postilain rikkomisesta. Lisi Anderson, joka on noin 27 w. ikäinen, odottaa kauntin wankilassa tuomiotaan. Siirt. Waasan lehti N:o 72 7.9.1887 Perintö Amerikassa kuolleelta suomalaiselta. Wiime syksynä oli Uuskaarlepyystä kotoisinolewa mies Erik Fogellund eli Bradford tapaturmaisesti kuollut Amerikassa ja jättänyt jälkeensä suurellaisen perinnön. Wainajan lähin sukulainen ent. talokas Anders Juslin eli Karls on, Ö. P. mukaan, nyt nostanut perinnön, joka noussee yli 14,000 markan. Suomalaisia matkalla. Höyrylaiwalla Venus jatkoi Tukholmasta wiime tiistaina matkaansa 32 suomalaista Waasan seuduilta. He oliwat kaikki samaa sukua ja matkustiwat nyt kantaisänsä luo, joka asuu Chicagon läsyydessä. Perintö ulkowaltakunnassa kuolleelta merimieheltä. Newyork issa wiime toukokuun 17 p:nä kuolleen Kristiinankaupungista kotoisin olewan merimiehen Josef Anders Holm in jälkeenjättämä omaisuus sekä 4 markkaa 91. -Amerikaan muuttaneiden suomalaisten
3 suurta lukua sekä niiden ja kotimaassa olewien sukulaisten ja ystäwien wälistä likeistä yhdistyssidettä osoitta muun ohessa sekin tosiseikka, että joku aika sitten Pohjanmaalta postilaitoksen kautta yhdellä kertaa Pietaritse lähätettiin noin 500 siirtolaisille menewää kirjettä, kertoo U.S. Kenrali Ehrnrooth ja Bulgaria. Warman kautta Konstantinopolista on tullut Reuterin toimistolle sähkösanoma, jonka mukaan Portti on ilmoittanut kiertokirjeellä saaneensa Wenäjältä wastauksen. Sen mukaan Wenäjä selittää että kenrali Ehrnrooth tulee Bulgariaan ainoaksi sijaishallitsijaksi ja Itä-rumilian kenralikuwernöriksi, niin kuin konferensi on määrännyt. Hänellä on olewa sama walta kuin ruhtinaalla. Niin pian kuin hän saapuu Bulgariaan nimittää hän uuden ministeristön ja panee toimeen uuden fobranjan waalit ruhtinaan walitsemista warten. Rumilian edusmiehet eiwät saa ottaa osaa ruhtinaan waaliin. Wienissä arwellaan että nämät Wenäjän ehdoitukset eiwät laisinkaan muuta asiain diplomatista menoa, waikka wallat kenties eiwät wastustakaan wenäläisen komissarin lähettämistä, samoin kuin ne eiwät wastustaneet kenrali Kaulbars in lähettämistä. Kenrali Ehrnooth, joka jo kerran ennen on ollut Bulgariassa sotaministerinä ja, kuten St. Petersb. Zeitung sanoo, jättänyt siellä jälkeensä parhaan muiston, ja Länsi-Europassakin hywin tunnetaan rehelliseksi, wiisaaksi ja lewolliseksi mieheksi, olisi warmaankin sopiwa henkilö tekemään rettelöstä wihdoinkin loppua. N:o 228. 2.10.1890 Suomalaiset Amerikassa. Wakefield istä kirjoitetaan Y. S:lle: Täällä on astuttu jo askel eteenpäin siwistyksen alallakin, koska täällä owat suomalaiset rakentaneet rukoushuoneen, jossa pidetään jumalanpalwelus niin usein, kuin on suomalainen pappi saapuwilla. On täällä jo perustettu raittiusseurakin, joka tosin on wielä wähäpätöinen, sillä ei ole suuri joukko suomalaisiakaan, niitä on ainostaan noin 150 paikoille. Niistä kuuluu jo kolmas osa raittiusseuraan, jonka jäsenluku yhä enenee. Joka pyhä tulee aina joku jäsen lisää, ja joka pyhä kokoontuu raittiusseuran jäsenet edellä mainittuun rukoushuoneesen, jossa pidetään raittiusluennoita ja keskustellaan raittiusasioista. Kirjastomme, joka kuuluu raittiusalalle, on wielä heikko, kun raittiusseuran jäsenrahat on täytynyt käyttää rukoushuoneen rakentamiseen. Rakennusrahat owat kootut yksityisten henkilöin awulla pikkulukuiselta joukolta. Rakennus tuli maksamaan 380 dol. Ehkä wielä saataisiin kirjastommekin oikeaan kuntoon. Oulun Ilmoituslehti. No 55. 11.5.1892 Tytöt kaksintaistelussa. Puolangalla muutamassa kylässä mielistyi pari tyttöä samaan mieheen. Tapahtuuhan semmoista eikä niin harwoin. Waan se on harwinaisempaa, että tytöt mustasukkaisuudesta syntyneet riitansa ratkaisewat kaksintaistelulla, niinkuin tapahtui Puolangalla. Muutamana iltana lauluseuran harjoitusten päätyttyä näet tytöt oliwat päättäneet kaksintaistelulla ratkaista, kummanko on luowuttawa tuosta yhteisestä lemmitystä. Aseita ei heillä ottelussa olut muita kuin Luojan luomat kynnet, joilla repiwät toistensa kaswot werisiksi. Waan tästä kaksin taistelusta ei ollut iloa kummallekaan, sillä tuo yhteinen lemmitty häpesi niin tyttöjen tekoa, että lähti Ameriikkaan. Austraaliasta palasi kotimaahansa wiime torstaina Tampereen kautta kaksi miestä. Suomalainen Wirallinen Lehti
4 Miehet oliwat alkujaan merimiehiä, toinen Raahesta, toinen Uudesta Kaarlepyystä. Miehet oliwat olleet Sidneyn kaupungissa, toinen 9 wuott, toinen 15 wuotta, kolmeen eri kertaan. Keskenään puhuiwat miehet englannin kieltä, kun eiwät tulleet muulla kielellä toimeen, sillä kumppanuksista oli toinen suomalainen, toinen ruotsalainen. Kirje Suomesta Sidneyhin wiipyy 40 päiwää, mutta miehet oliwat wiipyneet matkallaan 5 kuukautta, kun oliwat samalla olleet laiwoissa työmiehiä. T.U. Satakunta N:o 105. 3.9.1892 Suomalainen kansanopisto Ameriikkaan. Kalewan Kaiku niminen Red Jacketissa ilmestywä lehti kehottaa kansanopiston perustamiseen mainittuun kaupunkiin, arwellen että kansanopisto olisi sikäläisiin oloihin erittäin soweltuwa siwistyslaitos. Lehti lausuu m. m.: Wapaina siellä saisiwat ijäkkäämmätkin kansalaiset kuunnella luennoita, tehdä kysymyksiä opettajille, harjoittaa opiskelua tärkeimmissä aineissa aikoina semmoisina, jolloin on helpoin saada wapautta työstä. On warma, ettei mikään muu oppilaitos olisi niin tärkeän tarpeen waatima meikäläisten suomalaisten keskuudessa kuin kansanopisto, waikkapa pienemmässäkin muodossa toimeenpantuna. Lapsemme saawat jonkunwerran opetusta waltion kouluissa ilmaiseksi, waikka siitä tosin puuttuu paras: oma äidinkieli, oman kansan historian, yleensä omankielisen siwistyksen omistus, kaikki kunkin kansakunnan elinansioita. Mutta aikuisina, silloin kun tajunta jo on herännyt, ajatuskyky kypsynyt, woidaan tätä kohtaa wielä auttaa, sen paremmin, kuta enemmän kukin on jo ennättänyt opiskella minkäkielisessä koulussa hywänsä. Mitä taas tulee nykyisiin aikuisiin kansalaisiimme, jotka eiwät missään ole oppia käyneet, niin heille jo pelkän heräyksenkin tähden olisi kowin tärkeätä päästä muutamaksi kuukaudeksi sellaiseen oppilaitokseen, jonka tarkoituksena juuri on oppilaittensa innostuttaminen, tutustaminen toisiinsa ja kaikenpuolinen kehittäminen. Tornio N:o 95 9.12.1899 Suomalainen haawoittunut Transwaalin sodassa. Lokakuun 26 p:nä otti skandinaawialainen osasto osaa taisteluun Masekingin luona, ilmoittaa Transwaalin lähettiläs Brysselissä L Indep. Belgelle. Suomalainen Jacob Johansson haawoittui silloin waarallisesti, kuula tunkeutui rintaan wasemmalle puolelle ja tuli ulos selästä. Hänet wietiin Skandinaawilaisten sisarten hoidettawaksi. Siirtolaisia. Polaris lähti t. k. 2 p:nä k: lo 10-11 tienoilla illalla hangosta 246 siirtolaista mukanaan.
5 Satakunta N:o 95 17.8.1893 Tyttökauppa Pohjanmaalla. W. L. kertoo: Edellisessä numerossa kerroimme pääkaupungin lehtien mukaan, että Tanskasta oli saapunut Suomeen siirtolais-agentteja, mitkä houkuttelewat nuoria naisia lähtemään viljankorjuu- ja muihin peltotöihin Tanskaan, mutta sitte talwen tullen jätetään siellä oman onnensa nojaan, joten usein ennen samaa tarkoitusta warten Ruotsista sinne wiedyt naiset owat joutuneet siweellisiin hairahduksiin ja sitte ruunun kyydillä passitettu omaan maahan. Nyt on tällaisia wiekottelijoita saapunut Pohjanmaallekin ja koettawat käyttää puhelutaitoaan saadakseen nuoria tyttöjä lähtemään tuolle epämääräiselle matkalle, jossa heitä woi kohdata arwaamattomat waarat ja wastukset. Jo torstaina saapui Waasaan Uuskaarlepyyn seuduilta wiisi nuorta tyttöä, joiden piti lähteä Kööpenhaminaan erään H. Madsenin wastaanotettawaksi. Kuitenkin suostuiwat tytöt wiiwähtämään paikkakunnalla wiikon ajaksi, jos saisiwat Waasassa palwelusta. Mainituille naisille on hra Hugo Sjöblom tarjonnut siksi aikaa wapaan asunnon. Kaupunkilaiset woiwat sentähden siellä käydä katsomassa itselleen palwelusimpyeitä. Isänmaan Ystävä N:o 42 20.10.1899 Suomalainen kirkko San Fransiscoon. San Fransiscossa owat kirkonrakennuspuuhat edistyneet suuresti. Sikäläinen kirkkoseura on nimittäin ostanut kirkon paikan Harrison Streetin ja Ester Streetin kulmassa, 1:sen ja 2:sen kadun wälillä. Tontti on hywällä, korkealla ja rauhaisella paikalla, likellä rantaa ja helposti löydettäwä; 50 jalkaa leweä ja 100 jalk. sywä, ja maksoi 3,700 dollaria. Kuitenkaan ei ole heillä wielä koottuna rahaa muuta kuin 2,500 dollaria, jonka wuoksi eiwät wielä luultawasti woine rakennustyöhön ryhtyä. Yhteydessä tämän kanssa on siellä toinenkin edistys askelotettu. Kirkkoseura on päätetty järjestää seurakunnaksi ja sellaisena laillistuttaa.
6 Mikkeli N:o 123 24.10.1900 Presidentin waali ja suomalaiset. Tapahtuwa presidentin waali on saanut kansalaisemmekin waalikuumeeseen. Tasawaltalaista puoluetta ja sen ehdokkaita Mc Kinleytä ja Roseweltiä, näyttäwät suomalaiset melkein yksimielisesti kannattawan. Ja paljon on suomalaisten ääniwaltaisten luku nykyään lisääntynyt, he kun runsaasti owat hankkineet itselleen täydelliset Amerikan kansalaisen paperit. Tasawaltalaisen puolueen toimesta kulkewat waalipuhujina suomalaisten seassa kansalaiset lakimies Oscar J. Larson Calumetista sekä sanomalehtimiehet Jaakko E. Saari Brooklynista ja August Edwards Asthtabunista. Larson kiertää Montanassa ja mahdollisesti Wyomingissa, Saari Ylä-Michiganissa, Pohjois-Minnesotassa ja ehkä Ohiossa, jos aika riittää, ja Edwards Ohiossa ja Pennsylvaniassa. Suupohjan Kaiku N:o 68 16.6.1900 Suomalainen koulujen johtajana Amerikassa. Kansalaisemme John Jaakkola, joka kymmenen wuotta sitten englannin kieltä taitamattomana meripoikana saapui Amerikkaan, on äskettäin, kuten Amerikan Uutiset kertowat, päässyt Aberdeenin, Wash., yleisten koulujen johtajaksi. Joitakuita wuosia sitten suoritti John Jaakkola tutkintonsa Washingtonin waltion yliopistosta ja siirtyi luonnontieteiden opettajaksi Ewerettin korkeakouluun missä hän on ollut opettajana näihin asti, saaden wiime aikoina Amerikan lehdissä suuren tunnustuksen ilmaisuja eräiten Amerikassa tähän saakka tuntemattomain kaswien keksimisessä. 23 siirtolaista matkusti taas täältä eilen höyryl Norra Finlandissa ulkomaan markkinoille työwoimaansa kauppaamaan.
7 Suupohjan Kaiku N:o 125 27.10.1900 Hra Matti Kurikka on nykyään matkalla Austraaliasta Amerikkaan. Ennen lähtöään Austraaliasta oli K. wiimeksi pianonwirittäjänä Touwnwillessä. Tänne lähettämässään, Työmiehessä julaistussa kirjeessä mainitsee hän, että waikka hänen towereillaan on hywät työpaikat, owat he kaikki myös kowassa lähtöhommassa. Kirkollisia ilmoituksia. Kuolleita Kristiinan maaseurakunnassa: Kristiinan maaseurakunnasta w. 1899 Marraskuun 28 p:nä itsellinen Karl Johan Heikinp. Erlands, Tiukasta, kuoli Danwerissa Coloradossa 29w. 1kk. 4p:nä wanhana. Työmies N:o 154 5.7.1900 Lohen wähyyteen Oulun seudun jokiloissa tänä kesänä arwelee Kalewa olewan syynä sen, että hailuotolaiset owat ruwenneet pyydystämään lohia amerikkalaiseen tapaan. Ameriikasta palanneet siirtolaiset ovat sinne tuoneet mukanaan uuden taidon. Werkot tehdään sywiä ja niillä tuketaan wäylät monen kilometrin alalla, niin ettei montakaan kalaa läpi pääse. Onhan tämä keino jonkun aikaa hailuotolaisille hywä, waan ei kauan, sillä lohet, kun eiwät pääse jokiloihin kutemaan, tietysti wähenewät ja kaikkonewat näiltä wesiltä. Silloin ei ole lohta hailuotolaisillakaan. Tampereen Sanomat N:o 199 29.8.1900 Suomalaiset Amerikassa. Suomeen saapuneitten kirjeitten mukaan ampui poliisi kadulla eräässä kaupungissa Pohjois-Amerikassa noin kolme wiikkoa sitten talollisen pojan Johannes Pesosen Wöyristä. Pesonen oli kymmenen kansalaisensa seurassa, jotka kaikki wangittiin. Nähtäwästi oliwat miehet olleet juowuksissa ja reuhanneet. Lähempiä tietoja tapahtumasta puuttuu. P. jättää jälkeensä äidin ja kaksi sisarta Suomessa ja sisaren ja kaksi weljeä Amerikassa.
8 Suomalaiset lähetyssaarnaajat Kiinassa. Hbl:lle saapuneen yksityissähkösanoman mukaan owat lähetyssaarnaajat Arpiainen, Cajander ja Ehrström saapuneet Shanghaihin. Muitten kohtalo on tuntematon. Maist. H. Lund pelastunut. Kiinassa olewain maisteri Hugo Lundin ja hänen puolisonsa kohtaloa on näinä aikoina syystä lewottomuudella ajateltu. Sitä iloisempaa on nyt kuulla, että molemmat owat hengissä ja terweenä. Tieto on tullut sähkösanomalla, joka t. 24 k:n p. kello 6.10 on pantu tulemaan Tshisusta ja kahden päiwän kuluttua eli wiime lauantaina saapui sen wastaanottajalle, maisteri Lundin apelle kirkkoherra Lindellille Perniöön. Sähkösanoma kuuluu: Gerettet. Gesund. Hugo. Peking. (Suomeksi: Pelastuneet, Terweenä. Hugo. Peking ). Kuten sähkösanomasta näkyy, on hra L. sen lähettäessään, ollut Pekingissä, missä hänellä puolisoineen siis myöskin on ollut wiime aikain kaikki kauhut kestettäwinä. Suomalaista siementä kultamaahan. Eräs amerikalainen, toht. Fairchild on Yhdyswaltain maanwiljelyshallituksen toimesta matkustanut Pohjois Suomessa ja Ruotsissa hankkiakseen alkuperäistä siementä peräpohjolan wiljelyskokeista käytettäwäksi niissä wiljelyskasweissa, joita Amerikan maanwiljelyshallitus tekee Uljaskalla tarkoituksella edistää sitä suurta asutusta, jota odotetaan siellä tapahtuwaksi Klondyken kultakerrosten löydön jälkeen. Toht. Fairchild on Suomessa hankkinut näytteitä pohjoissuomalaisesta mustasta kaurasta y.m.kasweista. Uusi Savo N:o 137 22.11.1900 Paljaita rintoja ei suvaita. St. Louisissa Amerikassa on syttynyt kiivas sota pastori Reissin ja hänen seurakuntaansa kuuluvain nuorten tyttöjen välillä. Tytöt ovat ryhtyneet käyttämään sellaisia liiviröijyjä, jotka jättävät rinnat kokonaan paljaiksi ja käsivarret samoin lähelle olkapäätä. Pastori ja seurakunnan muut jäsenet ovat tuollaista pukutapaa vastaan, mutta tytöt seisovat itsepintaisina vaatimuksessaan saada näyttää maailmalle rintansa ja käsivartensa. Pastori Reiss on kieltäytynyt antamasta sakramenttia jokaiselle, joka käyttää tuollaista pukua, mutta tytöt vastasivat: vähät väliä, muutetaan toiseen seurakuntaan.
9 Tekstin puhtaaksikirjoitus ja taitto: Siirtolaisuusinstituutti http://www.migrationinstitute.fi Alkuperäistekstit haettavissa Historiallisesta sanomalehtikirjastosta osoitteessa: http://digi.lib.helsinki.fi /sanomalehti Yksittäisen lehden numero löytyy helpoimmin sivuston selailu-toiminnon kautta.