Oikeutesi netissä. Opas oppitunnin vetäjälle

Oikeutesi netissä Opas oppitunnin vetäjälle

Viisaasti verkossa Oikeutesi netissä opas oppitunnin vetäjälle Oikeutesi netissä Opetustunti yläkouluikäisille Viisaasti verkossa -hanke Finnish Internet Awareness and Safety (FIAS) -projekti on osa EU:n Safer Internet plus -ohjelmaa (www.ec.europa.eu/saferinternet). Julkaisijat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, www.mll.fi Suomen Asianajajaliitto, www.asianajajat.fi Työryhmä Sanna Spišák, mediakasvatuksen suunnittelija, MLL Janne Laukkanen, viestintälakimies, Suomen Asianajajaliitto Nuorisotiimi, MLL Oikeuskasvatusprojektin asianajajat, Asianajajaliitto Kiitokset Riitta Kauppinen, nettiturvallisuustyön asiantuntija, Pelastakaa Lapset Aleksis Kiven koulu, Helsinki Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry Ulkoasu ja taitto: Virpi Liinoja Kuvat: Jarkko Mikkonen

Sisällysluettelo Oikeutesi netissä -oppitunnin vetäjälle... 2 Oikeutesi netissä -oppitunti... 3 Oppitunnin eteneminen... 4 Virittäytyminen... 4 Esittely... 4 Netti on osa nuorten arkea... 5 Nuoret ja netti... 6 Jokaisella netinkäyttäjällä on oikeuksia... 7 Tyypillisimpiä netissä tapahtuvia rikoksia... 8 Hyvä läppä?... 9 Niinan oikeudet... 9 Miten omia oikeuksiaan voi turvata?... 10 Törttöilyn seuraukset... 11 Kenen oikeudet?... 13 Artistin oikeudet... 14 Tekijänoikeudet... 14 Perättömiä uhkauksia... 18 Perätön vaarailmoitus rikkoo oikeuksiamme!... 18 Nuorten rikosoikeudellinen vastuu... 19 Rangaistukset... 20 Rikosrekisteri... 20 Nettijulkaisijan muistilista... 20 Tiesitkö?... 21 Kiitos!... 21 Lähteet... 22 Hyödyllisiä linkkejä... 23 Lasten ja nuorten nettisanastoa... 24 Liitteet... 25 1

Oikeutesi netissä -oppitunnin vetäjälle Nykynuoret ovat syntyneet teknologisoituneeseen maailmaan. Heille tietokoneet, matkapuhelimet ja internet ovat aina olleet olemassa. Internet on olennainen ja luonnollinen osa nuorten elämää ja arkea, eli netti ei ole heille mikään erillinen paikka tai tila. Nuoret eivät mene nettiin, vaan he ovat netissä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nuorille ei ole olemassa erillistä nettitodellisuutta muun elämän vastakohtana, vaan netti on yksi väline muiden joukossa, jonka avulla nuoret toteuttavat itseään. Netistä nuori saa hyödyllistä tietoa ja löytää mielekästä tekemistä. Verkon kautta myös hoidetaan asioita ja haetaan tietoa koulutöihin, mutta etenkin viihdytään, rentoudutaan ja pidetään yhteyttä ystäviin. Aikuisille verkkoelämä ei välttämättä ole yhtä itsestäänselvyys kuin nuorille. Kaikilla aikuisilla ei ole kenties omakohtaista kokemusta netinkäytön sosiaalisesta luonteesta. Tällöin nuori joutuu ratkaisemaan yksin verkkomaailmassa tapahtuneita kiusaamiseen, solvaamiseen ja uhkailuun liittyviä tilanteita, joihin hän ei välttämättä ole osannut varautua. Nettipalveluissa ei liiku kasvattajia silmineen ja korvineen samalla tavalla kuin muissa fyysisissä tiloissa, joten nämä tilanteet jäävät opettajilta, vanhemmilta sekä palvelujen ylläpitäjiltä valitettavan usein piiloon. Monet aikuiset eivät myöskään suhtaudu netissä vastaantuleviin ongelmiin tarvittavalla vakavuudella, sillä heille netti saattaa ilmiönä olla vieras ja epätodellinen. Tällöin voi olla vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, että netissä voidaan luoda merkityksellisiä ihmissuhteita ja saada tärkeitä kokemuksia, ja toisaalta taas vakavasti loukata ja vahingoittaa muita tai jopa sortua rikkomaan Suomen lakia. Turvalliseen nettikäyttäytymiseen liittyvät taidot eivät kehity itsestään. Nuorta on tärkeää ohjata pohtimaan nettielämään liittyviä asioita useasta eri näkökulmasta. Muiden käyttäjien huomioiminen, yhteisöllisyyteen kasvaminen, riskikäyttäytymisen tiedostaminen ja muu netin käyttöön liittyvä viisaus vaativat sisäistyäkseen sekä aikaa että huomiota. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Viisaasti verkossa -materiaali on tuotettu kasvattajien tueksi lasten ja nuorten turvallisten nettitaitojen edistämiseen. Materiaali pohjautuu MLL:n Viisaasti verkossa -koulukampanjan koulutusaineistoon, jota on käytetty oppilaille, opettajille ja vanhemmille suunnatuissa tietoiskuissa. Kädessäsi oleva Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Asianajajaliiton tuottama Oikeutesi netissä -materiaali syventää Viisaasti verkossa -koulutusaineistossa käsiteltyjä teemoja. Materiaali on suunniteltu 45 minuutin opetuskokonaisuudeksi yläkouluikäisille, erityisesti kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille nuorille. Sen tarkoitus on perehdyttää oppilaat verkonkäyttäjien oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja viisaaseen nettikäyttäytymiseen. Oikeutesi netissä -materiaaliin sisältyy myös kasvattajien koulutukseen sopiva esityspohja, jota voi hyödyntää ja tarvittaessa muokata omaan käyttöön sopivaksi. Oikeutesi netissä -materiaalin tarkoituksena on luoda lyhyt katsaus siihen, millaisiin tilanteisiin nuoret voivat törmätä nettiä käyttäessään. Materiaalissa esille tulevia tilanteita tarkastellaan Suomen lakien näkökulmasta. Vaikka materiaalissa tuodaan myös esille netin käyttöön liittyviä ongelmia ja ikäviä tilanteita, on tärkeä pitää mielessä, että suurimmalle osalle nuorista netti on pelkästään positiivinen kokemus! Antoisia oppitunteja Oikeutesi netissä -materiaalin parissa! Sanna Spišák Mediakasvatuksen suunnittelija Janne Laukkanen Viestintälakimies 2

Oikeutesi netissä -oppitunti Oikeutesi netissä -materiaalin pääkohtia ovat lasten ja nuorten netinkäyttöön liittyvät ongelmakohdat, joissa henkilökohtaiset oikeudet ovat usein uhattuna: toisen kunniaa loukkaavan materiaalin julkaiseminen ja levittäminen, yksityiselämää koskevien tietojen levittäminen, tekijänoikeuden loukkaaminen ja perättömät vaarailmoitukset. Oppitunnin tavoitteena on oppia turvallisia ja monipuolisia nettitaitoja. Oikeutesi netissä -materiaalissa painotetaan erityisesti muiden netinkäyttäjien oikeuksien kunnioittamista ja omien oikeuksien turvaamista viisaan nettikäyttäytymisen avulla. Lisäksi oppitunnilla käsitellään netin julkisuutta, nuorten rikosoikeudellista vastuuta sekä netin mahdollisuuksia ja ongelmatilanteita. Materiaali on rakennettu siten, että se herättää keskustelua nuorten netinkäyttäjien oikeuksiin liittyvistä aiheista. Se sisältää valmiit esityspohjat yläkoululaisille ja kasvattajille, videon ja tehtäväpohjat, joita Oikeutesi netissä -oppitunnin vetäjä voi harkintansa mukaan hyödyntää. Mikäli kuulijajoukko on aktiivinen ja innostuu keskustelemaan jostakin tietystä opetuskokonaisuuden teemasta, ei kaikkea materiaalin sisältöä tarvitse käydä oppitunnin aikana läpi. Oppituntien aikana nuoret huomaavat oman ja muiden ihmisten merkityksen netissä. Tämä opas koostuu materiaalin käsittelyohjeista. Tässä oppaassa Oikeutesi netissä -koulutuksen kulku havainnollistetaan oppilasosion esitysmateriaaleilla, mutta oppaan ohjeet soveltuvat hyvin myös kasvattajille suunnatun esitysmateriaalin pohjaksi. Oppaaseen on lisäksi koottu taustatietoa lasten ja nuorten nettielämään liittyvistä asioista. Materiaalia voidaan käyttää koulujen mediakasvatustyössä, mutta se soveltuu myös esimerkiksi kerhojen vapaa-ajan toimintojen käyttöön. Ennen kouluvierailua Oikeutesi netissä -oppitunnin vetäjän kannattaa tutustua huolellisesti tähän oppaaseen ja valmiisiin kalvosarjoihin. Oppaan tekstit taustoittavat kalvoilla esitettyjä asioita, joten on suotavaa, että sen tekstejä käytetään apuna laadittaessa omaa esitystä. Oppitunnin vetäjän kannattaa ennen vierailuaan varmistaa, että luokka-/auditoriotilassa on tarvittava tekninen laitteisto (tietokone, videotykki ja äänentoistolaitteisto) kalvosarjan ja videon esittämiseen. Lisätietoa opetuskokonaisuudessa käsiteltävistä aihealueista löytyy oppaan loppuun laaditusta linkkilistasta, jonka voi halutessaan monistaa koulutukseen osallistuville. Myös kalvosarjaan liittyvät tehtävät löytyvät oppaasta, ja ne voi halutessaan monistaa koulutusta varten. Jokainen oppitunti kannattaa suunnitella erikseen ryhmäkoon ja laitteiston mukaan. Yllätyksiin pitää kuitenkin aina varautua, sillä oppilasryhmät ovat aina erilaisia! Oikeutesi netissä -oppitunnin tavoitteet Nuori tiedostaa, mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvollisuutensa netissä. Nuori oppii turvaamaan omia oikeuksia netissä viisaan verkkokäyttäytymisen avulla. Nuori pohtii nettimaailman eri ilmiöitä ja saa välineitä viisaan netinkäytön tueksi. Nuori ymmärtää, että julkaisuvälineenä ja joukkoviestimenä netti on julkinen paikka, jossa tulee noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Nuori pohtii netin ongelmatilanteita ja löytää ratkaisuja niihin. Nuori oppii tarkkailemaan omaa netinkäyttöään entistä kriittisemmin. Nuori oppii suojaamaan omia tietojaan. Nuori osaa tarvittaessa rajoittaa netinkäyttöään. 3

Oppitunnin eteneminen Oikeutesi netissä -oppituntikuvaus Tunnilla käsitellään omia netinkäyttötapoja luokan yhteisessä harjoituksessa. Selvitetään, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia jokaisella netinkäyttäjällä on. Pohditaan tyypillisimpiä netissä tapahtuvia rikoksia. Katsotaan video Hyvä läppä?, joka käsittelee nettikiusaamista. Tehdään videoon liittyvä tehtävä ja keskustellaan sen herättämistä ajatuksista. Pohditaan, millaisia seurauksia kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä seuraa. Kuunnellaan tarina Kenen oikeudet?, jossa havainnollistetaan, miten musiikkiteos leviää luvatta eri kanavia pitkin. Tehdään tarinaan liittyvä tehtävä ja keskustellaan sen herättämistä ajatuksista. Pohditaan, millaisia seurauksia tekijänoikeusrikkomuksesta tai -rikoksesta seuraa. Selvitetään, mitä laittomalla vaarauhkauksella tarkoitetaan ja millaisia seurauksia siitä on. Käsitellään nuorten rikosoikeudellista vastuuta ja rangaistuksia. Pohditaan, millaisia seurauksia rikosrekisterillä saattaa olla esimerkiksi opiskelupaikan tai ammatin valinnassa. Virittäytyminen Dia 1 Oppitunnin aikana keskitytään netinkäyttäjien oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja pohditaan tyypillisimpiä netissä tapahtuvia rikoksia erilaisten esimerkkien avulla. Tavoitteena on oppia turvaamaan omia oikeuksia netissä viisaan verkkokäyttäytymisen avulla ja löytää ratkaisuja netissä mahdollisesti vastaantuleviin ongelmatilanteisiin. Esittely Dia 2 Oppitunnin vetäjän esittäytymisen ja sisällön esittelyn jälkeen on hyvä esitellä lyhyesti Oikeutesi netissä -materiaalin tuottaneet tahot, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Asianajajaliitto. 4

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto on Suomen suurin lastensuojelujärjestö, joka edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisää lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulmaa päätöksentekoon. MLL:n paikallisyhdistykset tarjoavat kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua toimintaan yhdessä lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Kansalaisten järjestönä MLL edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta, joka vastaa lapsiperheiden tarpeisiin. Paikallisyhdistykset parantavat lapsiperheiden hyvinvointia ja edistävät aktiivista kansalaisuutta yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. MLL toimii vaikuttamalla ja vaikuttaa toimimalla. MLL:n Nuortennetti on kaikille nuorille suunnattu sivusto, jota on mukana tekemässä nuorten toimitus. Nuoret tekevät Nuortennettiin muun muassa videoita, gallupeja, blogeja ja haastatteluja. Toimitusryhmä järjestää myös teemachateja esimerkiksi IRC- Galleriassa. Suomen Asianajajaliitto Suomen Asianajajaliitto on asianajajien järjestö. Asianajajat ovat yliopistokoulutuksen suorittaneita lakimiehiä, jotka avustavat ihmisiä oikeudenkäynneissä ja auttavat muissa oikeudellisissa ongelmissa. Lakimiehiä on Suomessa kaikkiaan noin 20 000. Asianajajia heistä on noin 10 %. Asianajaksi päästääkseen on siis ensin opiskeltava lakimieheksi. Sen jälkeen on hankittava työkokemusta neljä vuotta ja suoritettava erillinen asianajajatutkinto. Hyväksytyn tutkinnon jälkeen voi hakea Asianajajaliiton jäseneksi. Asianajajaliitto valvoo asianajajien toimintaa. Asianajajat hoitavat työkseen ihmisten oikeudellisia ongelmia. Sen lisäksi asianajajat haluavat oman järjestönsä kautta kantaa kortensa kekoon erilaisissa yhteiskunnallisissa projekteissa. Parin viime vuoden aikana asianajajat ovat kiertäneet kouluilla antamassa oikeuskasvatusta eli kertomassa nuorten oikeuksista ja velvollisuuksista. Netti on osa nuorten arkea Dia 3 Nuorten nettiarkea käsittelevässä diassa keskeinen sisältö on yhtäältä hahmottaa netin merkitystä nuorten elämässä ja toisaalta kartoittaa koulutukseen osallistuvien nuorten omia netinkäyttötapoja. Oppitunnin vetäjä voi aluksi kysyä tietoiskuun osallistuvien nuorten vapaa-ajan viettotavoista. Oppilaat vastaavat esimerkiksi viittaamalla. Jos tilanne sallii, oppilaita voi vaihtoehtoisesti pyytää nousemaan ylös ja astumaan paikallaan askeleen eteenpäin, mikäli väittämä pitää hänen kohdallaan paikkansa. Oppitunnin vetäjä voi kertoa, että harjoituksen tarkoituksena on tutkia omia netinkäyttötapoja ja oppia jotain muiden netinkäytöstä. 5

Kannattaa myös painottaa, että nettiä voidaan käyttää hyvin eri tavoin. Osa ei käytä nettiä juuri lainkaan ja toiset taas saattavat viettää paljonkin aikaa netissä. Runsas netin käyttö ei ole välttämättä huono asia eikä myöskään se, ettei käytä nettiä lainkaan. Tehtävänanto: Mikäli kuulemasi väittämä kuvaa nettikäyttäytymistäsi, etene yksi jalan mittainen askel eteenpäin. Tehtävän tarkoituksena ei ole etsiä voittajaa, vaan saada tietoa erilaisista netinkäyttötavoista. Tehtävän pituutta voi säädellä käyttämällä joko osan väittämistä tai kaikki väittämät. Oppitunnin vetäjä voi oppilaiden vastausten perusteella päättää, mitä Oikeutesi netissä -materiaalin teemaa hän oppitunnin aikana erityisesti painottaa. Se, joka käyttää nettiä viikoittain, askel eteenpäin! Se, joka on laittanut itse ottamiaan kuvia johonkin kuvagalleriaan... Se, joka käyttää meseä tai muuta pikaviestintä... Se, joka miettii, millaisen kuvan antaa itsestään netissä... Se, joka ei ole kertonut salasanaansa koskaan kenellekään... Se, joka on joskus ostanut jotakin netistä... Se, joka on katsonut videoita netistä... Se, joka on törmännyt nettikiusaamiseen... Se, joka on laittanut omaa musiikkiaan nettiin... Se, joka tietää, mitä tekijänoikeuslaki sanoo muiden ottamien kuvien laittamisesta nettiin... Se, joka pitää omaa blogia tai päiväkirjaa netissä... Se, joka on joskus ladannut musiikkia, elokuvia tai televisiosarjoja netistä... Se, joka ei käytä nettiä joka päivä... Se, joka on käynyt MLL:n Nuortennetissä... Nuoret ja netti Nuoret viettävät yhä enenevässä määrin vapaaaikaa sähköisten viestimien parissa. Julkisten tilojen, kuten nuorisotalojen ja ostoskeskusten, käyttö vähenee, koska yhteyksiä ystäviin ja kavereihin pidetään kätevästi yllä virtuaalisissa tiloissa. (Salmi 2007.) Nuoret ovat nopeasti ottaneet haltuun muuttuvan mediakulttuurin uudet teknologiat ja löytäneet niiden mahdollisuudet viestinnän, tiedonhaun, vapaa-ajan, viihtymisen ja elämäntyylin ympäristöinä. Tietokonevälitteinen media yhdistää kokonaisvaltaisesti ja ilmaisuvoimaisesti tekstiä, kuvaa ja ääntä mahdollistaen näin elämyksellisen ja vuorovaikutteisen tavan viestiä. Yhä useammin nuoret toimivat myös toimittajina ja tuottajina netissä. Netti onkin näppärä nuorisokulttuurin edistämisen väline, sillä netin kautta on helppoa rakentaa yhteisöllisyyttä, vaalia yhteisiä ja tärkeiksi koettuja asioita ja ilmaista itseään. (Lundvall & Mustonen 2006.) 94 % suomalaisista 6 17-vuotiaista nuorista viettää päivittäin aikaa verkossa. Eniten internetiä käytetään kotona ja koulussa ja paljon myös kavereiden luona ja julkisissa tiloissa kuten kirjastoissa. Monissa lasten ja nuorten suosimissa verkkopalveluissa ikärajasuositus on 12 vuotta ja internetin käyttö lisääntyykin huomattavasti yläkouluikää lähestyttäessä. (Eurobarometer, 2008.) Internetiä käytetään monipuolisesti: 13 15-vuotiaat käyttävät nettiä surffaukseen, tiedonhakuun, sähköpostin käyttöön ja erilaisiin chatteihin. Verkosta ladataan myös musiikkia ja elokuvia, päivitetään kotisivuja, blogia tai portfoliota ja selataan verkkolehtiä. (Suoninen, 2003.) Nuorten netinkäytön lähtökohtana on usein sosiaalinen kanssakäyminen. 11 17-vuotiaille nuorille yhteydenpito kavereihin on ominaisin tapa käyttää nettiä (Pelastakaa Lapset, 2008). Kuvagallerioiden ja pikaviestinohjelmien välityksellä jutustellaan koulukavereiden kanssa ja uusia ystäviä löydetään erilaisilta harrastusfoorumeilta ja verkkopeleistä. Blogit, keskustelufoorumit, chatit ja galleriasivustojen yhteisöt ovat oivia paikkoja tavata samoin ajattelevia ja samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Ystä- 6

vyyssuhteita syntyy myös muista kulttuureista ja maista kotoisin olevien ihmisten välille. Nettiystävyys voi olla korvaamatonta, etenkin jos samoista asioista kiinnostuneita ystäviä ei löydy koulusta tai harrastuspiiristä. Keskusteluryhmät ja nettiyhteisöt voivat olla lapselle tai nuorelle tärkeä tapa kohdata vertaisryhmään kuuluvia nuoria, keskustella tärkeistä asioista ja vaihtaa mielipiteitä ja näkökulmia. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuvagalleriakyselyn (2007) mukaan yli 90 % käyttäjistä juttelee kuvagallerioissa lähinnä tuttujen ihmisten kanssa ja kanssakäyminen omien kavereiden kanssa mainitaan useimmiten kuvagalleriapalvelun parhaaksi puoleksi. Ensisijaisesti nuorten nettiviestintä vaikuttaisikin olevan viestintää ennalta tuttujen ihmisten kanssa. Esimerkiksi koulupäivän tai harrastustunnin jälkeen juttua jatketaan vielä mesessä 1, ircissä 2 tai vaikkapa hevosharrastajien omalla keskustelufoorumilla. Netin kautta on helppo pitää yhteyttä vaikkapa entiselle kotipaikkakunnalle jääneiden ystävien tai ulkomailla työmatkalla olevan vanhemman kanssa. Lisäksi netissä vahvistetaan jo olemassa olevia ihmissuhteita tekemällä julkisesti tiettäväksi, ketkä ovat kavereita tai seurustelukumppaneita. Vaikka nettiä käytetäänkin eniten yhteydenpitoon jo ennalta tuttujen ihmisten kanssa, on netin kautta myös helppo solmia uusia tuttavuuksia. Esimerkiksi rinnakkaisluokkalaiseen ihastuksen kohteeseen tai muuhun puolituttuun on vähemmän jännittävää ottaa yhteyttä moikkaamalla ohimennen netissä. Miten aikuisten ja nuorten netinkäyttötavat eroavat toisistaan? Aikuisten ja nuorten tavat käyttää nettiä poikkeavat toisistaan: Siinä missä aikuiset käyttävät nettiä asioiden hoitamiseen tai töiden tekemiseen, nuorille netti on ennen kaikkea paikka sosiaalisten suhteiden solmimiseen ja ylläpitämiseen sekä viihtymiseen ja rentoutumiseen. Erilaisista verkonkäyttötavoista huolimatta aikuisia tarvitaan verkossa! Aikuisella on tarjota verkossa luovivalle nuorelle monenlaisia eväitä: tervettä järkeä, harkintakykyä ja erilaista näkökulmaa. Lisäksi aikuisen tehtävä on asettaa median käytölle pelisäännöt. Aikuisen ei tarvitse välttämättä tuntea viimeisimpiä nettitrendejä ja tekniikan saloja, vaan aikuinen voi ohjata nuorta nettikäyttäytymisen ja tiedon arvottamisen saloihin oman elämänkokemuksensa turvin. Nuoret voivat vastavuoroisesti evästää vanhempaa sukupolvea esimerkiksi teknisissä taidoissa. Jatkuvasti muuttuvassa mediamaisemassa tarvitaan kasvatustalkoita, joissa kaikilla sukupolvilla on varmasti opetettavaa toisilleen. Jokaisella netinkäyttäjällä on oikeuksia 1 MSN Messenger on pikaviestiohjelma, joka mahdollistaa reaaliaikaisen yhteydenpidon kahden tai useamman käyttäjän välillä. Vaikka keskusteluja käydään netin välityksellä, ne ovat täysin yksityisiä eivätkä sivulliset pääse niitä näkemään tai kuulemaan. Keskustelu mesessä on chattityyppista, eli keskustelu etenee kommentti kommentilta muistuttaen enemmän puhelua kuin kirjeenvaihtoa. Keskusteluihin on mahdollista liittää ääntä ja videokuvaa, mikäli käyttäjillä on siihen tarvittavat välineet. Ihmiset ottavat palvelussa toisiinsa yhteyttä meseosoitteiden kautta. Toimintaperiaate on sama kuin puhelimella soitettaessa: jotta henkilöön voisi ottaa yhteyttä, on tiedettävä tämän meseosoite. Yhteydenottoa ei tarvitse hyväksyä, aivan kuten puhelimeenkaan ei tarvitse vastata. On myös mahdollista luoda kaverilistoja, ja hyväksyä yhteydenotot vain listalle lisätyiltä henkilöiltä. 2 Internet Relay Chat -pikaviestiohjelma. Dia 4 Netinkäytöstä puhuttaessa painopiste on usein siinä, mitä netissä ei saa tehdä ja mikä on luvatonta. Keskusteluiden sääntelyä ja rajoituksia koskevat painotukset ovat ymmärrettäviä, sillä uudet teknologiat ja erityisesti tietokoneet ovat mahdollistaneet uudentyyppisiä rikoksenteko- 7

muotoja. Netinkäyttöön liittyvissä keskusteluissa olisi kuitenkin syytä muistaa, että jokaisella nettiä käyttävällä ja netissä julkaisevalla on myös oikeuksia. Jokaisella netinkäyttäjällä on esimerkiksi oikeus yksityisyyteen. Jokaisella netinkäyttäjällä on myös oikeus loukkaamattomuuteen, mikä tarkoittaa sitä, ettei kenestäkään saa levittää loukkaavaa, vahingoittavaa ja valheellista tietoa netissä. Lisäksi jokaisella nettijulkaisijalla on oikeus omaan luomukseensa. Julkaisuvälineenä ja joukkoviestimenä internet on julkinen paikka. Siellä liikkuessa tulee noudattaa yhteisiä pelisääntöjä aivan kuten liikenteessä tulee noudattaa liikennesääntöjä. Netti ei näin ollen ole kaiken mahdollistava Villi länsi, vaan nettisisällön tuottamista määrittävät säännöt, joista jokaisen nettiä käyttävän tulisi olla perillä. Yhteisten pelisääntöjen tunteminen ja niiden noudattaminen paitsi takaavat nettisisältöjen laillisuuden ja laadun myös suojaavat nettijulkaisijaa ja hänen tuottamaansa sisältöä. Tyypillisimpiä netissä tapahtuvia rikoksia Dia 5 Internetin käytön vaivattomuus ja viestinnän vapaus voivat kuitenkin helposti johtaa mielikuvaan, että netissä kaikki on mahdollista ja sallittua. Netissä kuka tahansa voi julkaista lähes mitä tahansa, eikä sisällöllä ole välttämättä siitä vastuussa olevaa päätoimittajaa. Näin ollen nettiympäristössä on helppo jopa tahattomasti rikkoa lakia. Netin käyttöä ja sen tarjoamia palveluita säätelevät kuitenkin lait, joiden tarkoituksena on turvata jokaisen netinkäyttäjän oikeuksia. On hyvä muistaa, että kaikki sellainen, mikä on muutoinkin laitonta, on laitonta myös netissä. Tyypillisimpiä netissä tapahtuvia rikoksia ovat muun muassa tekijänoikeuden loukkaaminen, sähköisten kanavien välityksellä tapahtuva kiusaaminen ja häirintä, rasismi, kunnianloukkaus, viestintäsalaisuuden rikkominen, tietomurrot sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan tai tallenteen levittäminen. (Juntunen 2008.) Internetistä löytyvä tiedon hulppea määrä voi antaa kuvan, että kaikki netistä löytyvä aineisto on kaikkien käyttäjien vapaasti käytettävissä. Vaikka netissä oleva aineisto on kaikkien käyttäjien luettavissa, katseltavissa ja kuunneltavissa, ei sieltä löytyvää aineistoa saakaan välttämättä vapaasti kopioida ja välittää edelleen. Nettiin ei myöskään voi laittaa ihan mitä tahansa. (Juntunen 2008.) Tekijänoikeuksien kunnioittaminen unohtuu monelta nettiin kuvia ja tekstiä julkaisevalta. Tekijänoikeutta loukataan silloin, kun toisen tekemää teosta (esimerkiksi musiikkikappale tai elokuva) kopioidaan ja levitetään laittomasti. Tekijänoikeuslaki paitsi suojaa nettijulkaisijaa, myös velvoittaa huomioimaan muut. On hyvä huomata, että tekijänoikeudet koskettavat nettiä samalla tavalla kuin muuta elämää. Sananvapauslaki antaa jokaiselle oikeuden julkaista ajatuksia ja mielipiteitä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauslaki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi rasistisia tai toisia loukkaavia mielipiteitä voisi vapaasti esittää. Vaikka internet mahdollistaa ennennäkemättömän viestinnän vapauden, siitä seuraa myös vastuuta. On syytä muistaa, että jokaisen yksityiselämä ja kunnia on suojattu. Suojan murtamista voi pitää kunnianloukkauksena tai yksityiselämää koskevan tiedon levittämisenä. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä levittämällä ihmisiä loukkaavaa ja heitä koskevaa valheellista tietoa tai vihjailuja netissä. Tällaista voivat olla sähköpostitse, pikaviestimessä tai tekstiviestitse lähetetyt kuvamanipulaatiot tai herjaavat tekstit. Myös liian yksityisten tietojen, kuten henkilön yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja uskonnolliseen vakaumukseen sekä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien tietojen, levitteleminen on laitonta. 8

Tietomurto on rikos, joka tarkoittaa luvatonta tunkeutumista tietojärjestelmään tai järjestelmän luvatonta käyttöä. Tietomurrolla tarkoitetaan myös toisen käyttäjätunnusten ja salasanan luvatonta käyttöä. Rangaistavaa on myös pelkkä yritys päästä johonkin palveluun, johon yrittäjällä ei ole käyttöoikeutta. Rangaistus on sakkoa tai enintään vuosi vankeutta (Rikoslaki, 38. luku, 8. ). Hyvä läppä? Dia 6 Kunnianloukkausta ja yksityiselämää koskevan tiedon levittämistä voi käsitellä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja IRC-Galleriaa ylläpitävän Dynamoid Oy:n tuottaman Hyvä läppä -videon avulla. Videon voi ladata erillisenä tiedostona esimerkiksi muistitikulle osoitteesta www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/aineistot/. Video on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa www.youtube.com/watch?v=5vvvfeek_n8. Oppitunnin vetäjän on on hyvä pohjustaa videoesitys muutamalla kysymyksellä. Näin oppilaiden huomio kohdistuu videotarinan sisältöön. 1. Kenen oikeuksia videossa rikotaan? 2. Tapahtuuko videotarinassa rikos? 3. Voiko jollekulle koitua seurauksia? Ennen videon näyttämistä kyseiseen esimerkkiin liittyvät tehtävät voi halutessaan monistaa. Tehtäväpohja löytyy tämän oppaan lopusta, liitteestä 1. Hyvä läppä? -video Video havainnollistaa tilanteen, jossa netinkäyttäjä tyypillisimmin käyttäytyy ajattelemattomasti. Videotarinan avulla tavoitellaan samastumiskokemuksia, joissa nuori voi eläytyä väärinkäytöksien seurauksiin ja kiusaamisen kohteen tuntemuksiin. Video tarjoaa virikkeitä keskustelulle ja auttaa ymmärtämään nuorten nettielämän ikäviä puolia. Hyvä läppä -video on esimerkkitapaus nettikiusaamisesta ja rikoskynnyksen ylittymisestä. Videossa poika tekee luokkatoverinsa valokuvasta kuvamanipulaation liittämällä tämän kasvot netistä ladattuun alastonkuvaan. Kuvamuokkausta tehdessään poika pohtii, millaisia seurauksia kuvan julkistamisella saattaisi olla. Video kannattaa mahdollisuuksien mukaan näyttää yläkoululaisille, sillä videon kautta on helppo pohtia niin kuvamuokkauksen kohteeksi joutuvan tytön oikeuksia kuin myös kuvamuokkauksen tekevän pojan vastuita nettijulkaisijana. Niinan oikeudet Dia 7 Videon katselun jälkeen oppilaita voi keskusteluttaa kalvolla olevien kysymysten avulla Niinan oikeuksista, joita poika kuvamuokkauksen tehdessään rikkoi. Vaihtoehtoisesti kouluttaja voi selittää oppilaille videolla kuvatun tapauksen Niinan oikeuksien kannalta. 9

Vastausluonnos kalvon kysymyksiin Halventava kuvan muokkaus loukkaa kohteensa kunniaa. Kunnianloukkauksessa on kysymys epäkunnioituksen osoittamisesta. Tyypillisesti tämä tapahtuu esittämällä toisesta loukkaavia tai valheellisia tietoja tai vihjauksia. Kunnianloukkaus ei ole vähäteltävä rikos. Videossa esitetty tapaus ylittää rikoskynnyksen (kunnianloukkaus, yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen, tekijänoikeusrikkomus), jolloin Niina voisi ottaa yhteyttä poliisin ja pyytää tutkimaan asiaa. Ennen yhteydenottoa poliisiin Niinan olisi toki syytä puhua asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle eli vanhemmilleen ja/tai opettajalle. Tämä on usein tehokkain tapa saada koulutovereiden taholta tulleet loukkaukset ja koulukiusaaminen loppumaan. Samalla myös pyritään estämään vahingoittavan ja loukkaavan materiaalin edelleen leviäminen. Mikäli loukkaava kuva leviäisi nettiin, tulisi Niinan ottaa yhteyttä myös kyseisen verkkopalvelun ylläpitoon väärintekijöiden kiinnisaamiseksi. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkoihin tai jopa vankeuteen. Törkeästä kunnianloukkauksesta seuraamusasteikko on sama kuin pahoinpitelyssä eli sakoista jopa kahteen vuotta vankeutta. Miten omia oikeuksiaan voi turvata? Netinkäyttäjän on syytä muistaa olevansa tekemisissä julkaisuvälineen kanssa. Netissä saattaa aivan huomaamattaan jakaa elämänsä ja yksityisyytensä itselle tuntemattomien ihmisten kanssa. Kaikki eivät ymmärrä, miten laajan yleisön netin kautta voi saavuttaa, miten julkisuudessa tulisi toimia ja minkälaisia seurauksia julkisuudella voi olla. Omia oikeuksiaan voi turvata esimerkiksi miettimällä tarkasti, minkälaisen kuvan haluaa itsestään antaa nettiyleisölle. Toisten oikeuksien kunnioittamiseen puolestaan liittyy kiinteästi se, että muistaa avoimessa verkossa tapahtuvan viestinnän olevan toisille käyttäjille julkista. Osa netin sosiaalisista palveluista on keskinäisviestintää, kun taas osa on julkista eli kaikkien käyttäjien nähtävissä. Nämä ovat seikkoja, jotka hämärtävät varsinkin lasten ja nuorten käsitystä siitä, mitä netissä sopii julkaista ja kertoa itsestään. Suuri osa esimerkiksi kuvagallerioiden viestinnästä onkin keskinäisviestintää julkisessa tilassa ja sisältää sellaista tietoa, mitä ei välttämättä kannattaisi julkisesti kertoa. Monet blogit, kuvagalleriat ja foorumit saattavat saada paljonkin julkisuutta verkon käyttäjien keskuudessa. Kaikki netin sisältö on periaatteessa kaikkien netin käyttäjien ulottuvilla, joten mahdollinen yleisö voi koostua useista sadoista miljoonista ihmisistä. Hämmästyttävää onkin, että moni haluaa kontrolloida oman mahdollisen esiintymisensä paikallislehdessä, mutta internetiin saatetaan laittaa hyvinkin paljastavaa tietoa itsestä. Viisas myös suojaa tietonsa. On tärkeää muistaa, että jokainen julkilausuttu ja verkkoon talletettu yksityistieto voi jäädä elämään verkkoon, vaikka kuvat ja tekstit poistettaisiinkin omalta koneelta tai netistä. Tiedot ovat jo ehtineet kopioitua esimerkiksi netin arkistopalveluihin, josta ne on käytännössä mahdotonta saada pois. Kun televisiossa ja radiossa ohjelmat tulevat ja menevät, internetissä sama aineisto voi pysyä vuodesta toiseen ja tulla vastaan vuosienkin kuluttua. Tämän takia jokaista verkkoon laitettua tietoa on syytä punnita tarkkaan ja erityisesti omia henkilökohtaisia tietoja on syytä varjella. Esimerkiksi oman koko nimen julkaiseminen verkossa riittää mahdollisten ahdistelutilanteiden syntyyn, sillä nimen perusteella on varsin helppo saada selville puhelinnumero ja osoitetiedot. Erilaisia tietoja yhdistelemällä saadaan selville tarkempia henkilötietoja. Harva kuvagallerian käyttäjä tulee ajatelleeksi, että yhteisöihin liittymällä paljastaa samalla paljonkin tietoa itsestään. Moni kuuluu esimerkiksi paikkakunta- tai kadunnimiyhteisöön. Moni nuori esiintyy netissä oikealla koko nimellään ja esittelee henkilökohtaisia tietojaan erilaisilla sivuilla. Avoimuudesta voi olla haittaa, sillä netissä on helppo joutua identiteettivarkauksien ja erilaisten huijausmuotojen sivustaseuraajaksi tai niiden kohteeksi. 10

Käyttäjätunnus ja vahingossa paljastettu salasana avaavat huijarille portin toisen käyttäjän tietoihin ja palveluprofiileihin. Salasanat voidaan huijata tai kiristää, arvata ja myös löytää helposta piilosta. Nuoret jakavat myös ajattelemattomuuttaan salasanojaan luottamuksen osoituksena kavereilleen, jotta he voivat käydä esimerkiksi tarkastamassa käyttäjän sähköpostin. On muistettava, että salasana on aina henkilökohtainen, eikä sitä kannata antaa edes parhaalle ystävälle. Törttöilyn seuraukset Dia 8 Kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä voidaan tuomita sakkoihin tai jopa vankeusrangaistukseen. Lisäksi tuomitun tulee korvata oikeudenkäyntikulut, joihin kuuluvat omat ja vastapuolen oikeudellisen avustajan palkkiot. On syytä muistaa, että lainrikkojat saadaan tarvittaessa kiinni poliisin avustuksella! 11

Mitä laki sanoo kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä? Rikoslaki 24. luku 8. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Rikoslaki 24. luku 9. Kunnianloukkaus Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Edellä 1. momentin 2. kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen. Rikoslaki 24. luku 10. Törkeä kunnianloukkaus Jos 9. :n 1. momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa 1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka 2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 12

Kenen oikeudet? Dia 9 Kenen oikeudet? -tarinassa havainnollistetaan, miten musiikkiteos leviää luvatta eri kanavia pitkin. Jos ryhmä on pieni, oppilailla voi luetuttaa tarinan. Tarina ja tehtäväpohja löytyvät kouluttajan oppaan lopusta, liitteestä 2. Isompien ryhmien oppilaille voi kertoa tarinan pääpiirteet kalvossa olevia avainkohtia hyödyntäen. Oppitunnin vetäjän on on hyvä pohjustaa tarina muutamalla kysymyksellä. Näin oppilaiden huomio kohdistuu tarinan sisältöön. 1. Kenen oikeudet ovat tarinassa uhattuna? 2. Tapahtuuko tarinassa rikos? 3. Voiko jollekulle koitua seurauksia? Ennen tarinan lukemista kyseiseen esimerkkiin liittyvät tehtävät voi halutessaan monistaa. Tehtäväpohja löytyy tämän oppaan lopusta, liitteestä 2. Tarina: Bändin musiikkia maailmalle Lauralla ja Saralla on oma bändi. Saran eno omistaa studion, jossa tytöt nauhoittivat itse säveltämänsä ja sanoittamansa kappaleen. Tytöt eivät kuitenkaan ole kovin tyytyväisiä biisiin. Laura päättää antaa kappaleen cd:llä kaverilleen Heidille. Ehkä Heidi osaisi kertoa, miten kappaletta voisi parannella. Heidi sanoo kuuntelevansa cd:n mielellään. Kotona hän päättää tehdä cd:stä kopion. Onhan hyvä, että hänelle jää kavereiden musiikista kopio senkin jälkeen, kun hän joutuu palauttamaan alkuperäiskappaleen Lauralle ja Saralle. Heidi vaihtelee musiikkia nettituttujensa kanssa. Hänellä on nettituttuja ympäri Eurooppaa, joista moni pitää suomalaisesta musiikista, etenkin hevistä. Vaikka Lauran ja Saran biisi ei olekaan heviä, Heidi päättää silti laittaa kappaleen omille kotisivuilleen, josta sen voi vapaasti ladata. Tytöille hän ei muista asiasta sanoa. Ensimmäisen viikon aikana parikymmentä henkilöä käy lataamassa Lauran ja Saran tekemän kappaleen Heidin verkkosivuilta. Myös Heidin isoveli Tom kuulee biisin. Hänestä on typerää, että Heidi jakaa kappaletta ilmaiseksi. Tom on kerännyt tietokoneelleen laajan musiikkikirjaston tarkoituksenaan jakaa musiikkia netissä maksua vastaan. Hän ehdottaa Heidille, että myös Lauran ja Saran kappale ladattaisiin musiikkikirjastoon. Heidi saisi sitten itselleen ne eurot, jotka kilahtavat Tomin tilille niiltä, jotka ostavat biisin. 13

Artistin oikeudet Tekijänoikeudet Dia 10 Tarinan lukemisen jälkeen oppilaita voi keskusteluttaa kalvolla olevien kysymysten avulla artistin oikeuksista, joita musiikkikappaletta luvatta levittäneet nuoret rikkoivat. Vaihtoehtoisesti oppitunnin vetäjä voi selittää oppilaille tarinassa kuvatun tapauksen kappaleen tehneiden tyttöjen oikeuksien kannalta. Vastausluonnos tarinan käsittelyyn Lauralla ja Saralla on oma bändi ja he tekevät itse musiikkinsa. Tytöillä on tekijänoikeudet omaan teokseensa (musiikkikappaleisiin). Heidi puolestaan saa tehdä cd:stä kopion omaan käyttöönsä. Ilman Lauran ja Saran lupaa Heidi ei saa levittää musiikkia netissä. Mikäli Heidi kuitenkin levittää Lauran ja Saran biisiä netissä luvatta, teko voidaan tulkita tekijänoikeusrikkomukseksi. Vielä tuomittavampaa on se, että Heidin isoveli Tom päättää levittää Lauran ja Saran tekemää musiikkia maksua vastaan. Ilmeisesti Tom levittää maksua vastaan muutakin musiikkia omasta musiikkikirjastostaan. Tällainen laajamittainen musiikin luvaton levittäminen voidaan tulkita tekijänoikeusrikokseksi. Dia 11 Teoksen tekijällä on oikeus päättää siitä, miten hänen tekemäänsä teosta käytetään. Teos voi olla kirja, runo, valokuva, musiikkikappale, taideteollinen tuote ja niin edelleen. Teoksen on oltava tekijänsä työn itsenäinen ja omaperäinen tuotos. Rajanveto on välillä vaikeaa. Esimerkiksi runo tai musiikkikappale saa liki aina tekijänsuojan, mutta puupenkiltä vaaditaan huomattavaa omaperäisyyttä, jotta sen tekijä saisi tekijänoikeudet kyseiseen tuolimalliin. Tekijä on usein käyttänyt teokseensa aikaa ja vaivaa, joten hänellä on oikeus päättää teoksen käytöstä ja ansaita työllään mahdollisesti rahaa. Yksikään elokuva, kirja, sarjakuva tai laulu ei synny ilman, että joku tai jotkut ihmiset sen tekevät. Tämän työn tulosta sanotaan teokseksi ja tekijä saa siihen tekijänoikeuden. Taiteilijoiden oikeus oman työnsä tuloksiin on sama asia kuin muidenkin työtään tekevien ihmisten. Puuseppäkin päättää, mitä tekee suunnittelemallaan ja rakentamallaan vaatekaapilla. Hän voi vapaasti valita, pitääkö sen itse tai millä hinnalla on valmis sen myymään. Samankaltainen oikeus on kaikilla luovan työn tekijöillä. Tämä oikeus tekijänoikeus muistuttaa omistusoikeutta ja nauttii perustuslain mukaista omaisuuden suojaa. 14

Tekijänoikeusrikkomus vai tekijänoikeusrikos? Tekijänoikeusrikkomus on kyseessä esimerkiksi silloin, kun joku levittää toisen tekemää teosta luvatta. Musiikin kopioiminen sinällään luvallisesti omaan käyttöön, mutta laittomasta lähteestä (luvatta musiikkia levittävästä vertaisverkosta tai vaikkapa piraatti-cd:ltä), katsotaan myös tekijänoikeusrikkomukseksi. Tekijänoikeusrikos on kyseessä silloin, kun tekijänoikeudenloukkaus (esimerkiksi laiton levitys) tapahtuu ansiotarkoituksessa. Digitaalisissa ympäristöissä, esimerkiksi netissä laiton levitys luokitellaan aina tekijänoikeusrikokseksi, tapahtuipa levitys ansiotarkoituksessa tai ei. Mitä seuraamuksia luvattomasta tiedostojen jaosta voi olla? Valtaosa netin vertaisverkoissa olevasta aineistosta on laitettu esille ilman lupaa. Jos vertaisverkossa on tunnettujen esittäjien musiikkia tarjolla ilmaiseksi, todennäköisesti kyse on lainvastaisesta kopioinnista ja levittämisestä. Tuntemattomampien musiikin harrastajien tekemiä kappaleita verkossa voi toki olla luvallisestikin levityksessä. Paras laillisuuden varmennin yleensä on se, että musiikin lataamisesta pyydetään jokin hinta. Luvattomasta musiikin ja elokuvien lataamisesta internetistä on tullut ylivoimaisesti yleisin rikos suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa. Nettipiratismi on yleisempää kuin koulusta pinnaaminen, koulukiusaaminen, varkaudet tai pahoinpitelyt. Lähes kolmannes (29 %) yhdeksäsluokkalaisista lataa luvattomasti tiedostoja netistä joka päivä tai ainakin lähes päivittäin. Samanikäisistä 69 % on syyllistynyt tekoon vähintään kerran viimeisen vuoden aikana ja 74 % ainakin kerran elämässään. Lähes kaksi kolmesta yhdeksäsluokkalaisesta kertoo omistavansa vähintään sata tiedostoa, jotka on ladattu luvattomasti internetistä. Kaksi kolmasosaa yhdeksäsluokkalaisten internetistä imuroiduista aineistosta on musiikkia. Seuraavaksi eniten ladataan elokuvia. (Salmi 2008.) Teosten luvaton levitys on rikos. Tekijänoikeusrikkomuksesta tai tekijänoikeusrikoksesta voi saada rangaistuksen, joka vaihtelee sakoista kahteen vuoteen vankeutta. Maksettavaksi voi tulla myös vahingonkorvaus sille, jonka oikeuksia on rikottu. Tarvittaessa poliisi voi tehdä kotietsinnän ja takavarikoida esimerkiksi tietokoneen rikoksentekovälineenä. Kenellä tekijänoikeudet ovat? Musiikin tekijänoikeudet ovat sekä muusikoilla (taiteilijoilla) että äänitteen tuottajilla (niillä, jotka ovat maksaneet äänitteen tekemisen). Muusikot ja tuottajat jakavat oman sopimuskäytäntönsä mukaan musiikista tulevat tekijänoikeuskorvaukset. Käytännössä yksilöidyt korvaukset tulevat yksittäisten kappaleiden radio- ja tv-soitosta. Pienemmistä yleisötilaisuuksista maksetaan könttäkorvaus siitä riippumatta, mitä yksittäisiä kappaleita tilaisuudessa esitetään, ja raha jaetaan yleisesti toimialalle (muusikoille ja tuottajille) musiikkialan omien käytäntöjen mukaan. Tekijänoikeudet eivät estä yksityistä käyttöä ja hyvien tapojen mukaista siteeraamista. Omaan käyttöön voi kopioida kahdesta neljään kappaletta cd-levyjä tai ottaa kirjan sivuista kopiot. Tietokoneohjelmista saa luvallisesti kopioida omaan käyttöön varmuuskopiot. Musiikin yksityistä käyttöä on myös se, että soittaa kopioimaansa musiikkia kavereilleen tai pitää kotibileet, joissa soittaa kopioimaansa musiikkia vierailleen. Julkisissa tapahtumissa musiikkia ei voi kuitenkaan vapaasti soittaa, vaan tällöin soitetusta musiikista maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Korvaussummat ovat riippuvaisia siitä, onko tilaisuus maksullinen vai ei ja kuinka paljon tilaisuudessa on osallistujia. Korvaukset tilitetään musiikin tuottajien ja taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestölle. Muiden julkaisemista teoksista (nettiartikkelit, perinteiset lehdet, kirjat ja niin edelleen) saa ottaa hyvän tavan mukaisia ja laajuudeltaan 15

kohtuullisia sitaatteja ja kopiota myös julkiseen käyttöön, kuten kouluopetukseen. Myös esimerkiksi esitelmiin voi lainata kuuluisan kirjailijan runoja, kun mainitsee asianmukaisesti lähteen eli alkuperäisen runoilijan nimen. Yksityisiä kopioita ei saa kuitenkaan myydä tai esittää julkisesti. Hyvä tietää Tekijänoikeuslain mukaan itse ottamansa kuvan saa laittaa nettiin, mikäli kuva on otettu yleisellä paikalla. Yksityisessä tilassa otetun kuvan julkaisemiseen pitää olla kuvassa olijoiden lupa. Mikäli kuva on jonkun toisen ottama, kuvan julkaisemiseen on oltava lupa kuvan ottajalta Mitä laki sanoo tekijänoikeuksista? Tekijänoikeuslaki 7. luku 56. Rikoslain rangaistussäännökset Rangaistus tekijänoikeusrikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 49. luvun 1. :ssä, teknisen suojauksen kiertämisestä luvun 3. :ssä, teknisen suojauksen kiertämiskeinorikoksesta luvun 4. :ssä ja oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikoksesta luvun 5. :ssä. Tekijänoikeuslaki 7. luku 56. a Tekijänoikeusrikkomus Joka 1) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta valmistaa teoksesta kappaleen tai saattaa teoksen yleisön saataviin tämän lain säännösten vastaisesti tai rikkoo 3. :n säännöksiä moraalisista oikeuksista, 2) muuten rikkoo sellaista tämän lain säännöstä, jolla suojataan tekijänoikeutta, taikka toimii vastoin 41. :n 2. momentin nojalla annettua määräystä, 51. tai 52. :n säännöstä taikka 53. :n 1. momentissa tai 54. b :n 1. momentissa tarkoitettua kieltoa, taikka 3) tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleita, joiden hän tietää tai joita hänellä on perusteltua syytä epäillä valmistetuiksi ulkomailla sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen Suomessa olisi ollut rangaistavaa tämän lain mukaan, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49. luvun 1. :ssä tarkoitettuna tekijänoikeusrikoksena, tekijänoikeusrikkomuksesta sakkoon. Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta 11. :n 5. momentin vastaisesti. 16

Mitä laki sanoo tekijänoikeuksista? Rikoslaki 49. luku 1. Tekijänoikeusrikos Joka ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain (404/1961) säännösten vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa toisen oikeutta 1) kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen, 2) kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen esitykseen, 3) äänilevyyn tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu ääntä, 4) filmiin tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa, 5) radio- tai televisiolähetykseen, 6) luetteloon, taulukkoon, ohjelmaan tai muuhun sellaiseen tekijänoikeuslaissa tarkoitettuun työhön, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, tai tietokantaan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, taikka 7) valokuvaan, on tuomittava tekijänoikeusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ansiotarkoituksessa ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, tuo maahan yleisölle levitettäväksi tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi ulkomailla valmistetun tai jäljennetyn 1. momentissa tarkoitetun teoksen tai valokuvan kappaleen taikka äänilevyn, filmin tai muun laitteen, jolle on tallennettu ääntä tai liikkuvaa kuvaa, taikka luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, taikka tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, ja jonka hän tietää valmistetuksi tai jäljennetyksi sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen tai jäljentäminen Suomessa tehtynä olisi ollut rangaistavaa 1. momentin tai tekijänoikeuslain 56. a :n mukaan. Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa toisen oikeutta 1. momentissa mainittuihin suojan kohteisiin siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle. 17

Perättömiä uhkauksia Dia 12 Jokelan ja Kauhajoen traagisten koulusurmatapahtumien jälkeen eri puolella Suomea on tehty useita kouluihin kohdistettuja uhkauksia. Uhkaukset ovat olleet perättömiä, mutta poliisi suhtautuu jokaiseen uhkaukseen vakavasti. Uhkausten takana ovat olleet nuoret, jotka eivät ole ajatelleet tekojensa seurauksia. Perätön vaarailmoitus rikkoo oikeuksiamme! Dia 13 Poliisi tutkii jokaisen uhkauksen, ja perättömän vaarailmoituksen tekijä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Kyseessä voi olla laiton uhkaus, josta rikoslain 25. luvun 7. :ssä on säädetty maksimirangaistukseksi kaksi vuotta vankeutta. Rikosoikeudellisen seuraamuksen lisäksi on mahdollista, että uhkaaja voi joutua maksamaan tuntuvia vahingonkorvauksia. Uhkaaja voi menettää myös rikoksentekovälineenä käytetyn tietokoneen. Perättömien vaarailmoitusten tekeminen on eettisesti ja moraalisesti väärin. Lukemattomien koululaisten ja opiskelijoiden koulunkäynti vaikeutuu evakuointitoimenpiteiden vuoksi. Perättömät uhkaukset sitovat poliisin ja muiden viranomaisten voimavaroja, mikä tarkoittaa sitä, että todellisessa hätätilanteessa oleva ihminen ei välttämättä silloin saa apua niin nopeasti kuin normaaleissa olosuhteissa olisi mahdollista. Perättömiä vaarailmoituksia tekevä henkilö saattaa näin ollen aiheuttaa todellisen vaaratilanteen jollekin toiselle. Jokelassa ja Kauhajoella tapahtumien keskipisteessä olleiden ihmisten surutyötä, joka on vielä pahasti kesken, ei myöskään sovi unohtaa. He kaipaavat rauhaa ja mahdollisuutta asian käsittelemiseen. Perättömistä uhkauksista lukeminen tuo helposti itse koetut tapahtumat uudelleen mieliin ja siten pitkittää toipumista. Mitä laki sanoo laittomasta uhkauksesta? Rikolaki, 25. luku 7. Laiton uhkaus Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 18