JÄSENTIEDOTE 12/2011 AJANKOHTAISTA

JÄSENTIEDOTE 12/2011 AJANKOHTAISTA 1. Kaupan tutkimuspäivä erikoiskaupan teemapäivä 26.1.2012 (liite1) 2. SK: Joulukauppa käy talouden epävarmuudesta huolimatta (liite 2) 3. Erikoiskaupan myynti kasvoi elokuussa 8,9 prosenttia 4. Tilastokeskuksen pikaennakko: Vähittäiskaupan myynti kasvoi lokakuussa 3,5 prosenttia 5. Kuluttajien luottamus ei enää heikentynyt marraskuussa 6. EK: Yritysten luottamus talouteen entistä hauraampaa 7. Itella: Jo puolet suomalaisista hankkii joululahjoja verkosta - Verkkokaupoissa kotimaisuus on valttia YRITYSASIAT 8. EK: Kuntien yritysilmastoa selvitetty TYÖSUHDEASIAT 9. Kaupan uusi työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 (liite 3) 10. Palkkojen ulosmittaukseen muutoksia 2012 11. Työterveyshuolto kattaa lähes kaksi miljoonaa työssäkäyvää VEROTUS 12. Ennakkotietoa sosiaalivakuutusmaksuista 2012 13. Luontoisedut 2012 (liite 4) 14. Parannuksia lomautettujen ja osa-aikaisten työntekijöiden asemaan - Vuorotteluvapaaseen ei heikennyksiä 15. Uudet verokortit voimaan 1.2.2012 16. SY: Palkkaa vai osinkoa? TOIMIALA-ASIAA 17. Uusi laki lelujen turvallisuudesta JÄRJESTÖASIAA 18. Verotusohje yleishyödyllisten yhdistysten jäsenmaksujen verottomuudesta LIITTEET: - Kaupan tutkimuspäivä erikoiskaupan teemapäivä 26.1.2012 - Joulukauppa käy talouden epävarmuudesta huolimatta - Kaupan uusi työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 - Luontoisedut 2012

AJANKOHTAISTA 1. KAUPAN TUTKIMUSPÄIVÄ - ERIKOISKAUPAN TEEMAPÄIVÄ 26.1.2012 Ajankohtaista tietoa kuluttajien muuttuvista odotuksista erikoiskaupalta esitellään Kaupan tutkimuspäivässä - erikoiskaupan teemapäivässä, joka järjestetään torstaina 26.1.2012 Finlandiatalossa Helsingissä. Kaupan tutkimuspäivän tarkoituksena on esitellä erikoiskauppaa koskevaa ajankohtaista tutkimusta kaupalle ja sen sidosryhmille. Tutkimuspäivä on lisännyt vuosi vuodelta suosiotaan kaupan eri toimijoiden kohtauspaikkana ja viime tammikuussa tutkimuspäivä kokosi yhteen lähes 270 kaupan kehityksestä kiinnostunutta. Tutkimuspäivän päähuomio kiinnittyy tällä kertaa erikoiskaupan tulevaisuuskuvaa tutkivan, laajamittaisen ERIKA 2020 -tutkimushankkeen ensimmäisiin tuloksiin. Kaksivuotisen tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää kolmen yliopiston - Jyväskylän, Tampereen ja Turun - sekä erikoiskaupan etujärjestöjen ja yritysten yhteistyönä, millaisilla palvelukonsepteilla suomalainen erikoiskauppa pystyisi vastaamaan tulevaisuuden kuluttajien tarpeisiin. Tutkimushankkeessa on toteutettu mm. kaksi laajaa kuluttajakyselyä: Tulevaisuuden kuluttaja sekä KUMU2011, joka on jatkoa Länsikeskus (1990-1995) ja Mylly (2001-2006) -tutkimuksille. Tutkimuspäivän teemoina ovat mm: - Kuluttajien muuttuvat asenteet ja elämäntyylit - Erikoiskauppa verkossa blogimarkkinoinnin mahdollisuudet - Hyvinvointi ja elämyksellinen erikoiskauppa Ilmoittautumiset pyydämme perjantaihin 13.1.2012 mennessä: - linkki sähköiseen ilmoittautumislomakkeeseen http://www.webropol.com/p.aspx?id=588519&cid=64065786 - sähköpostitse saatio@erikoiskaupanliitto.fi (ilmoita nimi, yritys, sähköpostiosoite, laskutusosoite, mahd. erikoisruokavalio) - tai puhelimitse (09) 6844 7385 Osallistumismaksu (laskutetaan tilaisuuden jälkeen): - 190,00 / hlö, jos yritys on jonkin Erikoiskaupan Liiton toimialayhdistyksen jäsen - 220,00 / hlö muille kuin jäsenille (190,00 / hlö, jos yrityksestä/yksiköstä osallistuu vähintään 5 henkilöä) 2. SK: JOULUKAUPPA KÄY TALOUDEN EPÄVARMUUDESTA HUOLIMATTA Joulukauppakyselyn mukaan kuluttajat ja kauppiaat uskovat, että tänä vuonna jouluostoksiin kulutetaan lähes edellisvuosien tahtiin epävarmasta taloustilanteesta huolimatta. Myös verkkokauppojen odotetaan kasvattavan tänä jouluna suosiotaan. Talouskriisi ei näytä vaikuttavan merkittävästi kuluttajien joulusuunnitelmiin. Epävarmuuden lisääntymisestä huolimatta valtaosa kuluttajista ei aio tinkiä joulun ajan kulutuksestaan. Kaupan liiton kuluttajille tekemän kyselyn mukaan 78 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää joulun valmisteluun rahaa joko saman verran tai enemmän kuin vuosi sitten. Myös joululahjoihin noin 74 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää joko saman verran tai enemmän rahaa kuin viime vuonna. Joulukulutustaan pienentävien määrä on kuitenkin hieman lisääntynyt viime vuodesta. Vuosi sitten samaan aikaan joulun valmistelussa kulutustaan suunnitteli vähentävänsä 13 prosenttia kuluttajista, kun tänä vuonna määrä on noussut 20 prosenttiin. Samoin joululahjahankinnoissa kulutustaan vähentävien osuus on kasvanut muutamalla prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin.

Reippaimmin rahaa jouluhankintoihin käyttävät edellisvuosien tapaan työssä käyvät pariskunnat ja lapsiperheet. Lapsiperheillä varovaisuus on kuitenkin lisääntynyt hieman viime vuodesta. Kaupan liitto on selvittänyt myös kaupan alan yritysten odotuksia joulumyynnin onnistumisesta. Kyselyn mukaan odotuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuodesta, sillä yli puolet yrityksistä odottaa viime vuoden tapaan joulumyynnin kasvavan vähintään 3 prosenttia. Vajaa viidennes yrityksistä ei odota myynnin kasvavan lainkaan. Vilkkaimmaksi joulumyynnin viikonlopuksi ennakoidaan joulua edeltävää viikonloppua. Jouluapulaisia kaupan alalle ennustetaan palkattavan tänä vuonna noin 3 000. Määrä on jonkin verran vähemmän kuin vuosi sitten. Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa. Tutkimusta varten haastatellaan kaikkiaan 2 200:aa kuluttajaa. Tiedot yritysten odotuksista puolestaan perustuvat Kaupan liiton jäsenpaneeliin. 3. ERIKOISKAUPAN MYYNTI KASVOI ELOKUUSSA 8,9 PROSENTTIA Erikoiskaupan myynti (pl. apteekki- ja huoltamomyynti) kasvoi elokuussa 8,9 prosenttia, kun koko vähittäiskaupan myynti kasvoi 8,2 prosenttia verrattuna edellisen vuoden elokuuhun. Arkimyyntipäiviä oli elokuussa 27 eli yksi enemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Erikoiskaupan myynti kasvoi 5,3 prosenttia tammi - elokuussa 2011 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, kun koko vähittäiskaupan myynti kasvoi 5,8 prosenttia vastaavana aikana. Myynti toimialoittain ERIKOISKAUPAN MYYNTI (TOL 2008) (pl. Apteekit ja huoltamot) Kk-muutos- %* Arvo 8/2011 VÄHITTÄISKAUPPA YHT. (pl. moottoriajon. ja moottorip. vk.) 8,2 Tietokoneet, niiden oheislaitteet ja ohjelmistot 19,3 Televiestintälaitteet 34,0 Sähköiset kodinkoneet, viihde-elektroniikka 8,7 Huonekalut, valaisimet, matot, tekstiilit ja taloustarvikkeet 1,5 Rautakauppatavara, maalit, lasi sekä tapetit ja lattiapäällysteet 13,8 Kirjat, sanomalehdet ja paperitavara 3,2 Urheiluvälineet -2,6 Veneet ja veneilytarvikkeet 6,1 Vaatteet, jalkineet ja nahkatavarat erikoismyymälöissä 9,5 Kukat, kasvit, siemenet ja lannoitteet 5,0 Kultasepänteokset ja kellot 4,2 Optisen alan vähittäiskauppa 7,8 Vähittäiskauppa postimyyntiliikkeiden tai internetin välityksellä 9,0 Muu vähittäiskauppa 9,2 ERIKOISKAUPPA YHT. 8,9

Kaupan suuryksikköjen myynti elokuussa Tavaratalo- ja hypermarketketjujen (Anttila, Citymarket, Euromarket, Prisma, Sokos, Stockmann, Tokmanni-konserni ja Minimani-yhtiöt) myynnin arvo kasvoi elokuussa 7,6 prosenttia edellisen vuoden elokuuhun verrattuna ja jakautui seuraavasti: - Käyttötavara yhteensä: +3,3 %, josta pukeutuminen:+2,5 % ja koti & vapaa-aika: +3,6 % - Elintarvikkeet: +11,0 % Tavaratalokaupan myynnin arvo kasvoi tammi - elokuussa 4,9 prosenttia jakaantuen seuraavasti: - Käyttötavara yhteensä: +1,9 %, josta pukeutuminen:+1,0 % ja koti & vapaa-aika: +2,3 % - Elintarvikkeet: +7,3 % 4. TILASTOKESKUKSEN PIKAENNAKKO: VÄHITTÄISKAUPAN MYYNTI KASVOI LOKAKUUSSA 3,5 PROSENTTIA Tilastokeskuksen kaupan pikaennakon mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi lokakuussa 3,5 prosenttia vuoden 2010 lokakuuhun verrattuna. Myynnin määrä, josta hintavaikutus on poistettu, nousi samana aikana 0,5 prosenttia. Kaupan pikaennakko perustuu otokseen, joka kattaa keskimäärin 50 prosenttia vähittäiskaupan liikevaihdosta. Vähittäiskaupan myynti kasvoi syyskuussa 7,7 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti nousi syyskuussa 7,7 prosenttia vuoden 2010 syyskuuhun verrattuna. Myynnin määrä kasvoi samana aikana 4,1 prosenttia. Tukkukaupassa myynti kohosi 6,7 prosenttia ja autokaupassa 9,1 prosenttia. Koko kaupan myynti kasvoi syyskuussa 7,3 prosenttia. 5. KULUTTAJIEN LUOTTAMUS EI ENÄÄ HEIKENTYNYT MARRASKUUSSA Kuluttajien luottamuksen keväällä alkanut heikkeneminen pysähtyi marraskuussa. Kuluttajien luottamusindikaattori oli marraskuussa 1,5, kun se oli lokakuussa 1,3 ja syyskuussa 2,3. Viime vuoden marraskuussa luottamusindikaattori sai arvon 20,8. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 13,1. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1. - 18. marraskuuta 1 376 Suomessa asuvaa henkilöä. Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää pysyivät marraskuussa suunnilleen ennallaan edelliskuuhun verrattuna. Kuluttajien odotukset yleisestä talouskehityksestä eli Suomen taloudesta ja työttömyydestä olivat synkät. Arviot myös omasta taloudesta olivat marraskuussa heikot, mutta omiin säästämismahdollisuuksiin uskottiin vahvasti. Kuluttajista 37 prosenttia piti marraskuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Vastaava osuus oli vuosi sitten 49 prosenttia. Kulutusaikeet olivat marraskuussa maltillisia, mutta monet kotitaloudet suunnittelivat käyttävänsä rahaa esimerkiksi matkailuun tai kodintekniikan hankintaan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vuoden sisällä 15 prosenttia kotitalouksista aikoi joko melko tai hyvin varmasti ostaa auton ja 8 prosenttia asunnon. Vastaavat osuudet olivat viime vuoden marraskuussa 18 ja 8 prosenttia. 6. EK: YRITYSTEN LUOTTAMUS TALOUTEEN ENTISTÄ HAURAAMPAA Yritysten luottamusindikaattorit olivat valtaosin laskussa marraskuussa. Tämänhetkistä suhdannekuvaa luonnehditaan useimmilla toimialoilla tavanomaista heikommaksi. Indikaattoreiden

lasku kertoo talouskasvun selvästä hidastumisesta ja ennen kaikkea merkittävästä epätietoisuudesta kansainvälisen talouskehityksen suunnasta. Suomen teollisuudessa ja rakentamisessa suhdannekuva on tummentunut jo kesästä lähtien, ja marraskuun luvuissa havaitaan epävarmuuden kasvaneen jo palvelusektorillakin. Teollisuuden luottamus kääntyi uudelleen heikompaan. Tuotannon kasvusta arvioidaan vaisua ja tilauskanta on supistunut. Indikaattori painui nyt -10 pisteeseen, kun lokakuun tarkistettu lukema on -7. Luottamusindikaattori on selvästi pitkäaikaisen keskiarvonsa (+3) alapuolella. Rakentamisen luottamusindikaattori koheni parilla pisteellä, mutta tilauskanta ja henkilöstöodotukset ovat melko heikot. Luottamusindikaattorin marraskuun saldoluku on -5, lokakuun tarkistettu lukema oli -7. Pitkän aikavälin keskiarvo on -5. Yksityisten palvelujen luottamus heikkeni varsin selvästi. Suhdanteissa on tapahtunut käänne heikompaan vaikka myynnin odotetaan vielä kasvavan. Marraskuun saldoluku on +13, kun lokakuun tarkistettu lukema oli +20. Indikaattori painui myös hieman pitkäaikaisen keskiarvon (+17) alapuolelle. Vähittäiskaupan luottamusindikaattori heikkeni Myös vähittäiskaupan luottamusindikaattori heikkeni marraskuussa, kun myyntiodotukset synkkenivät. Uusin saldoluku on +7, kun edelliskuun tarkistettu lukema oli +10. Pitkän ajan keskiarvo on 0. Myynti on pysynyt kasvussa, vaikka kasvuvauhti on hieman hidastunut. Myyntiodotukset ovat jo melko vaisut, ja lähikuukausien kasvusta odotetaan hidasta. Varastot ovat jonkin verran tavanomaista suuremmat. Vain teollisuuden suhdannekuva on EU-alueen keskiarvoa synkempi Suomen teollisuuden suhdannetilanne on uusimpien, lokakuussa kerättyjen vertailutietojen mukaan heikompi kuin EU-maissa keskimäärin. Sen sijaan suomalaisten rakennusyritysten suhdannekuva oli hieman EU-maiden keskiarvoa vahvempi, palveluyritysten luottamus toiseksi vahvinta ja vähittäiskaupan EU alueen vahvinta. 7. ITELLA: JO PUOLET SUOMALAISISTA HANKKII JOULULAHJOJA VERKOSTA - Verkkokaupoissa kotimaisuus on valttia Lähes joka toinen suomalainen aikoo tänä vuonna ostaa joululahjoja verkkokaupoista. Verkkoostokset houkuttelevat yhtä lailla naisia kuin miehiä, ja huomattava enemmistö kuluttajista suosii kotimaisia verkkokauppoja. Tiedot käyvät ilmi Itellan teettämästä tuoreesta tutkimuksesta, johon vastasi yli 1000 suomalaista. Verkkokaupoista on tullut merkittävä joululahjojen hankintakanava, ja lähes puolet suomalaisista kertoo ostavansa tänä vuonna lahjoja verkosta. Kaikkein innokkaimpia ostoaikeet ovat 25-34 -vuotiaiden keskuudessa, mutta myös 15-54 -vuotiaat ilmoittavat keskittävänsä ostoksia verkkoon keskimääräistä todennäköisemmin. Lähes kaikki ostajat suosivat kotimaisia verkkokauppoja ja enemmistö hankkii lahjansa vain kotimaisista verkkokaupoista. Itellan mukaan kotimaiselle verkkokaupalle onkin nyt kysyntää - kuluttajat tuntuvat luottavan kotimaiseen verkkokauppaan. Verkkokauppiaiden kannattaisi tuoda tätä kilpailuetua voimakkaammin esille viestinnässä ja markkinoinnissaan.

Verkko-ostamisen suosiota selittää nettiaktiivisuus: ne jotka muutenkin käyttävät verkkoa eniten, ovat myös aktiivisia verkkokaupan asiakkaita. Asuinpaikka ja tulotaso eivät juuri vaikuta verkkoostamisen suosioon, mutta maaseudulla asuvien kuluttajien keskuudessa aikeet ostaa vain kotimaisista kaupoista kasvavat. Verkosta ostetaan tavaralahjoja Tavarajoululahjat ovat vastaajien mielestä selvästi palveluja suositumpia verkko-ostoksia. Enemmistö kuluttajista aikoo ostaa verkosta musiikkia, elokuvia ja pelejä sekä kirjoja ja lehtiä. Monia kiinnostavat myös kulutus- ja viihde-elektroniikka, muoti ja vaatteet sekä harrastusvälineet. Naisilla ja miehillä painottuvat eri tuotteet verkosta ostettavissa joululahjoissa. Naisia kiinnostavat eniten muoti ja vaatteet, kauneus ja terveys, kalusteet ja sisustus, kirjat ja lehdet sekä lelut. Miesten kiinnostuksen kärjessä taas ovat kulutus- ja viihde-elektroniikka, harrastusvälineet sekä musiikki, elokuvat ja pelit. Vastaajat ilmoittivat ostavansa verkosta joululahjaksi keskimäärin kolmea kysytyistä kymmenestä tavaratuoteryhmästä. Kaikkein monipuolisimmin ostoksia aikovat tehdä 25-34-vuotiaat. YRITYSASIAT 8. EK: KUNTIEN YRITYSILMASTOA SELVITETTY Lieto yritysmyönteisin kunta, Salo seutukunnista ykkönen Lieto nousi Suomen yritysmyönteisimmäksi kunnaksi vuonna 2011. Seutukunnista ykköspaikan otti Salon seutu. Tiedot käyvät ilmi EK:n toista kertaa toteuttamasta kuntien yritysilmastoselvityksestä, jossa oli mukana 50 kuntaa ja 25 seutukuntaa. Kuntien välisessä vertailussa seuraavina tulivat Kaarina, Raisio ja Kerava. Merkittävimmät nousijat kuntavertailussa olivat Lahti, Forssa, Salo ja Porvoo. Näistä Lahti ja Salo ylsivät tänä vuonna kymmenen parhaan joukkoon. Suurimmat putoajat olivat Äänekoski, Kirkkonummi ja Vantaa. Tulokset perustuvat EK:n rakentamaan yritysilmastomittariin, jossa tuoreimpien tilastotietojen ja yritysjohtajille suunnatun kyselyn yhdistelmänä muodostetaan yritysilmastoa mittaava kokonaisindeksi. Indeksissä tilastomuuttujat saavat suuremman painoarvon ja niistä muodostunutta kuvaa täydennetään yritysjohtajien mielipiteillä. Uutuutena seutukuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtaisten tulosten lisäksi tänä vuonna tutkittiin myös seutukuntien yritysmyönteisyyttä. Tutkimus tarjoaa hyvän mahdollisuuden tarkastella laajemmin erilaisten kasvukeskusten ja työssäkäyntialueiden tilannetta yritysten ja yrittäjyyden näkökulmista. Vahvan yritysperinteen omaava Salon seutu ylsi vertailussa ensimmäiseksi huolimatta alueella viime aikoina epävarmuutta herättäneistä talousuutisista. Seuraavina tulivat Tampereen ja Lahden seutukunnat. Eniten haasteita yrittäjäystävällisen ilmapiirin muodostamisessa on tutkimustulosten perusteella Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kotka-Haminan seutukunnissa. Positiivisen yritysilmaston kunnissa ja seutukunnissa on selvityksen perusteella yhteisiä piirteitä. Hyvä yritysilmasto on todennäköinen, jos kunta huolehtii pk-yritystoiminnan kannusteista ja toimii läpinäkyvästi sekä aktiivisesti yhteistyössä yritysten kanssa. Lisäksi yritysilmastoltaan myönteisimmät kunnat ottavat yritysvaikutukset huomioon kaikessa päätöksenteossaan ja hyödyntävät monipuolisesti paikallisia pk-yrityksiä palvelutuotannossaan.

TYÖSUHDEASIAT 9. KAUPAN UUSI TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2012 30.4.2014 Työmarkkinakeskusjärjestöt totesivat marraskuun lopussa ns. raamiratkaisun tarpeeksi kattavaksi ja sopimuksessa on mukana 94 prosenttia kaikista palkansaajista eli noin kaksi miljoonaa palkansaajaa. Kaupan liiton ja Palvelualojen Ammattiliiton sopima uusi raamisopimuksen mukainen Kaupan työehtosopimus tulee voimaan 1.4.2012 ja on voimassa 30.4.2014 saakka. Raamisopimuksen mukaisesti palkkoja korotetaan yhteensä 4,3 prosenttia sopimuskauden aikana. Lisäksi kaupan osapuolten sopimuksen mukaisesti paikkakuntakalleusluokka II poistuu lopullisesti kesäkuussa 2013. Työmarkkinakeskusjärjestöt hiovat vielä raamisopimuksen tekstikysymyksiä kesään 2012 mennessä Kaupan uudesta työehtosopimuksesta kerrotaan tarkemmin liitteessä 3. 10. PALKKOJEN ULOSMITTAUKSEEN MUUTOKSIA 2012 Työnantajan kuittausoikeudesta Työnantaja voi kuitata omia saataviaan työntekijän palkasta. Kuittauksen edellytyksenä on, että työnantajan saatava työntekijältä on selvä ja erääntynyt. Työnantajan on itse päätettävä, onko vastasaaminen niin selvä ja riidaton, että sen voi vähentää palkasta. Jos kuittaus toteutetaan lainvastaisesti, työnantajalla on korvausvelvollisuus työntekijälle palkan maksamatta jättämisestä. Työnantaja ei tarvitse palkan kuittaukseen työntekijän suostumusta. Saatavan ei myöskään tarvitse olla tuomioistuimen vahvistama. Saatavaa on kuitenkin vaadittava vastapuolelta ennen kuin ryhdytään kuittaukseen. Kuittaus tehdään kuittausilmoituksella, jossa luetellaan mitä saatavia on kuitattu ja milloin kuittaus on tapahtunut. Kuittaus tulee voimaan, kun työntekijä on saanut tiedon kuittausilmoituksesta. Jos työnantaja on saanut työntekijän palkan ulosmittausta koskevan maksukiellon, hänellä ei ole oikeutta kuitata palkkaa omalla saatavallaan (KKO 1979-II-136). Työnantaja voi kuitenkin kuitata sellaisen palkkasaatavan, joka on jo erääntynyt maksukiellon tiedoksisaantihetkellä. Työnantajan oikeus kuitata saataviaan on rajoitettu samaan määrään, joka työntekijän palkasta voidaan ulosmitata. Siten työnantajan tulee ennen kuittausta laskea suojaosuus ja ulosottopidätyksen määrä. Ulosoton suojaosuutta korotetaan Ulosotossa palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän suojaosuuden määrään tulee korotus vuoden 2012 alusta. 3,8 prosentin tarkistus perustuu kansaneläkeindeksin muutokseen. Ulosotossa olevalle velalliselle jää näin suojaosuutena 21,69 euroa päivää kohti (korotus 0,79 euroa). Lisäksi velalliselle on jätettävä 7,79 euroa päivässä kutakin hänen elatuksensa varassa olevaa perheenjäsentä kohden (korotus 0,28 euroa). Yksinäisen velallisen suojaosuus on siten 650,70 euroa kuukaudessa (korotus 23,70 euroa). Jos velallisella on yksi huollettava, on suojaosuus 884,40 euroa kuukaudessa (korotus 32,10 euroa).

Asteikkoulosmittaukseen muutoksia Vuoden 2012 alusta alkaen suurituloisimpiin sovellettava asteikkoulosmittausluokan ulosmitattava määrä muuttuu. Asteikkoulosmittauksessa palkasta ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet. Asteikkoulosmittaus on ankarin ulosmittausluokka ja se koskee suurituloisimpia velallisia. Asteikkoulosmittaus toimitetaan, jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä eli vuonna 2012 yksinäisen velallisen nettopalkka on suurempi kuin 2602,80 euroa. Ulosmittausmallin muutos annetaan työnantajille tiedoksi maksukieltolomakkeilla. Työnantajan kuittausoikeus muuttuu vastaavasti. Työnantaja saa kuitata saataviaan saman määrän, joka työntekijän palkasta voidaan ulosmitata. Palkan ulosmittaukseen löytyy ohjeistusta oikeuslaitoksen linkistä: http://www.oikeus.fi/5620.htm 11. TYÖTERVEYSHUOLTO KATTAA LÄHES KAKSI MILJOONAA TYÖSSÄKÄYVÄÄ Työterveyshuollon piirissä oli vuonna 2009 Kelan korvaustietojen mukaan 1 847 000 työntekijää eli 87 % palkansaajista. Työterveyshuollon kattavuus on parantunut 7,7 prosenttiyksiköllä 2000- luvulla. Joka kymmenes palkansaaja on kuitenkin työterveyshuollon ulkopuolella. Eniten puutteita työterveyshuoltopalvelujen järjestämisessä on alle 10 hengen työpaikoilla. Osa näistä työnantajista ei hae Kelasta korvauksia työterveyshuollon kustannuksista. Osa ei järjestä lainkaan työterveyshuoltoa työntekijöilleen, vaikka se on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia sekä edistää työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa. Työterveyshuollossa tehtiin vuonna 2009 lähes miljoona terveystarkastusta. Työterveyshuollon yhteistyössä työpaikan kanssa tekemiin työpaikkaselvityksiin käytettiin 347 000 tuntia ja tietojen antamiseen ja ohjaukseen 234 000 tuntia. Valtaosalla työterveyshuollon piiriin kuuluvista (93 %) on mahdollisuus käyttää myös sairaanhoidon palveluja, joiden järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Vuonna 2009 sairaanhoitokäyntejä tehtiin kaikkiaan 5,1 miljoonaa, joista 3,5 miljoonaa lääkärille ja reilu miljoona terveydenhoitajalle. Vuonna 2009 työterveyshuollon kustannukset olivat 599 milj. euroa, mikä oli 6,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työnantajille korvattiin näistä kustannuksista sairausvakuutuslain nojalla työtulovakuutuksesta 272 milj. euroa. Työnantajien maksettavaksi jäi 326 milj. euroa. Kelan maksamien työterveyshuoltokorvausten osuus oli 1,7 % Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista VEROTUS 12. ENNAKKOTIETOA SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUISTA 2012 Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 ovat seuraavat:

1. TYÖNANTAJAN MAKSUT (% palkasta) 2011 2012 Työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,12 2,12 (sosiaaliturvamaksu) Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2011 2012 - palkkasumman 1 879 500 euroon saakka 0,80 - - palkkasumman 1 879 500 euron ylittävältä osin 3,20 - - palkkasumman 1 936 500 euroon saakka - 0,80 - palkkasumman 1 936 500 euron ylittävältä osin - 3,20 Työnantajan eläkemaksut (TyEL) 2011 2012 - kokonaismaksu keskimäärin (ilman alennuksia) 22,1 22,80 - työnantajan maksu keskimäärin 17,1 17,35 Ryhmähenkivakuutusmaksu 2011 2012 - keskimäärin 0,07 0,07 Tapaturmavakuutusmaksu (keskimäärin) 2011 2012 - Työnantajan tapaturmavakuutusmaksu vaihtelee 1,0 1,0 työn vaarallisuuden ja tapaturmien määrän mukaan 2. TYÖNTEKIJÄN MAKSUT (% palkasta) Työntekijältä pidätettävät maksut, jotka eivät sisälly verokortin pidätysprosenttiin (kuten sairausvakuutusmaksu): Työttömyysvakuutusmaksu 2011 2012 - työntekijän osuus 0,60 0,60 Työeläkemaksu 2011 2012 - alle 53-vuotiaat 4,7 5,15-53 vuotta täyttäneet 6,0 6,50 13. LUONTOISEDUT 2012 Luontoisetu tarkoittaa työ- tai virkasuhteen perusteella muuna kuin rahana saatavaa etua. Verohallitus vahvistaa vuosittain verotuksessa noudatettavat luontoisetujen laskentaperusteet (liite x). Arvostuksissa on huomioitu etukohtainen kustannustason nousu. Autoedun arvot vapaa autoetu/kk käyttöetu/kk ikäryhmä A 1,4 % + 285 1,4 % + 90 ikäryhmä B 1,2 % + 300 1,2 % + 105 ikäryhmä C 0,9 % + 315 0,9 % + 120 Puhelinetu ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan, sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.

Ravintoetu Tavanomaisen ravintoedun arvo on 5,60 euroa, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,60 ja enintään 9,30. Vastaavasti enintään 9,30 euron nimellisarvoisella ruokailulipukkeella saadun ravintoedun edun arvo on 75 % lipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,60. 14. PARANNUKSIA LOMAUTETTUJEN JA OSA-AIKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMAAN - Vuorotteluvapaaseen ei heikennyksiä Hallitus on sitoutunut tukemaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimusta työttömyysturvaan liittyvillä lakimuutoksilla. Lomautuksen takia lyhennettyä työviikkoa tekeville maksetaan jatkossa lomautuspäiviltä täysi työttömyyspäiväraha sovitellun päivärahan sijasta. Ehdotus koskee niitä työntekijöitä, joiden viikoittaista työaikaa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä. Menettely on ollut jo käytössä määräaikaisen säädöksen turvin, mutta nyt se vakinaistetaan. Täyden työttömyyspäivärahan maksaminen nopeuttaa hakemusten käsittelyä, kun päivärahan sovittelua ei tarvitse tehdä. Lisäksi osa-aikatyön määrittelyä lievennetään nykyisestä. Jatkossa työ katsottaisiin osa-aikaiseksi, jos työaika on korkeintaan 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Nykyään osa-aikatyön raja on 75 prosenttia. Osa-aikatyötä työnantajasta riippuvista syistä tekevillä työntekijöillä on oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Muutoksen seurauksena yhä useampi osa-aikatyöntekijä on palkan lisäksi oikeutettu soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Valtio osallistuu määräaikaisesti vuosina 2012-2013 lomautusajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen. Valtio maksaa työttömyyskassalle lomautusajan päivärahoista peruspäivärahaa vastaavan määrän kuten muistakin ansiopäivärahoista. Nykyisin peruspäivärahan osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto. Raamiratkaisuun liittyen peruutetaan myös hallituksen esitys laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta. Vuorotteluvapaajärjestelmä pysyy siten ennallaan, eikä korvaustasoihin ole tulossa heikennyksiä. 15. UUDET VEROKORTIT VOIMAAN 1.2.2012 Vuoden 2012 verokorttien postitus alkaa joulukuun puolessa välissä, ja verokortit ovat asiakkailla viimeistään tammikuun puoliväliin mennessä. Tammikuussa 2012 toimitaan vielä vuoden 2011 verokortin mukaan. Tulorajojen seuranta aloitetaan alusta tammikuussa, eli vuoden 2011 tuloilla ei ole vaikutusta ennakonpidätykseen tammikuussa. Vuoden 2012 verokortti tarvitaan vasta helmikuussa 2012. 16. SY: PALKKAA VAI OSINKOA? Suomen Yrittäjien veroasiantuntijan mukaan YEL-yrittäjän kannattaa nostaa vuoden 2012 alusta palkkaa noin 28 000 euroa. Tuosta summasta maksettava vero jää alle 24,5 prosentin, joka tulee olemaan uuden yhteisöverokannan taso. Sen jälkeen yrittäjän kannattaa nostaa osinkoa yhdeksän prosenttia yrityksen nettovarojen määrästä, kuitenkin enintään 60 000 euroa. Tästä osasta yritys maksaa 24,5 prosentin yhteisöveron.

Tämän ylittävät tulot kannattaa nostaa yhteensä lähes 100 000 euroon asti palkkana. Tämän jälkeen voi vielä nostaa pääomatulo-osinkona, jos nettovarat riittävät. Yli 100 000 euron tuloilla verotus ei enää merkittävästi poikkea, olipa korvaus palkkaa vai ansiotulo-osinkoa. Edellä mainittu tulos on karkea ja palkanmaksun edullisuus osinkoihin nähden kannattaa aina laskea osakas- ja yrityskohtaisesti. TOIMIALA-ASIAA 17. UUSI LAKI LELUJEN TURVALLISUUDESTA Uusi laki lelujen turvallisuudesta tulee voimaan 1.1.2012. Laki asettaa täsmällisiä vaatimuksia lelujen turvallisuudesta eri elinkeinonharjoittajille, valmistajille, heidän valtuutetuille edustajilleen, maahantuojille ja jakelijoille. Laki edellyttää valmistajalta tuntuvasti kattavampaa lelujen turvallisuuden selvittämistä ja leluja koskevaa asiakirja-aineistoa kuin aikaisemmin. Valmistajan on esimerkiksi annettava erityinen EYvaatimustenmukaisuusvakuutus osoittaakseen, että turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Lain mukaan lelun on oltava turvallinen sen ennakoitavissa olevan ja tavanomaisen käyttöajan. Laki sisältää turvallisuusvaatimukset lelujen fyysisille ja mekaanisille ominaisuuksille, syttyvyydelle, kemiallisille ominaisuuksille, sähköominaisuuksille, hygienialle ja radioaktiivisuudelle. Kemiallisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset tulevat voimaan 20. heinäkuuta 2013. Lisäksi laki vaatii, että valmistajan täytyy pystyä tehokkaasti jäljittämään lelut koko toimintaketjussa. Tämä yksinkertaistaa ja tehostaa markkinavalvontaa sekä elinkeinonharjoittajien toimenpiteitä, jos leluissa ilmenee turvallisuuspuutteita. Uuden lain nojalla annetaan teknisluontoisista seikoista vielä myöhemmin tänä vuonna valtioneuvoston asetus lelujen turvallisuudesta sekä työ- ja elinkeinoministeriön asetus eräitä leluja koskevista kemiallisista vaatimuksista. Myös ne tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Uuden lain noudattamista valvovat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, aluehallintovirastot, kuntien kuluttajaturvallisuuden valvontaviranomaiset ja tullilaitos. Laki korvaa voimassa olevan lain vuodelta 1997, ja sillä pannaan täytäntöön vuonna 2009 uudistettu direktiivi lelujen turvallisuudesta. JÄRJESTÖASIAA 18. VEROTUSOHJE YLEISHYÖDYLLISTEN YHDISTYSTEN JÄSENMAKSUJEN VEROTTOMUUDESTA Verohallinto on antanut verotusohjeen yleishyödyllisten yhdistysten jäsenmaksujen arvonlisäverottomuudesta. Ohje perustuu KHO:n tuoreeseen päätökseen, joka koskee Päivittäistavarakauppa-yhdistyksen toiminnan verottomuutta. Korkein hallinto-oikeus antoi 8.9.2011 vuosikirjaratkaisun KHO:2011:75, joka koski yhdistystä, jonka tarkoituksena oli sen jäsenten yleisten etujen ajaminen. Ratkaisun mukaan yhdistyksen perimiä jäsenmaksuja ei voitu käsitellä arvonlisäverollisena, koska yhdistyksen toiminnan luonteen vuoksi jäsenten maksamaa jäsenmaksua ei voitu kohdistaa mihinkään tiettyyn yhdistyksen tuottamaan palveluun eikä yhdistyksen toiminnan ja sen yksittäiselle jäsenelle koituvan hyödyn välillä ollut välitöntä yhteyttä. Koska yhdistyksen suorittaman palvelun ja jäsenen maksaman jäsenmaksun välillä ei siten ollut suoraa tai välitöntä yhteyttä, jäsenmaksu ei ollut vastike yhdistyksen jäsenelle suorittamista palveluista. Näin ollen yhdistys ei harjoittanut toimintaansa

kokonaisuudessaan arvonlisäverolain 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa. KHO totesi, että yhdistys ei siten voinut arvonlisäverolain 12 :n 1 momentin perusteella hakeutua ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta kokonaisuudessaan arvonlisäverovelvolliseksi eikä vähentää kustannuksiinsa sisältyvää arvonlisäveroa kokonaisuudessaan. KHO on perusteluissaan viitannut muun muassa EU:n tuomioistuimen 12.2.2009 antamaan tuomioon C-515/07 (VNLTO). Tuomion perustelujen mukaan VNLTO ajoi maaseutuelinkeinonharjoittajien etuja. Yhdistyksen jäseninä oli alan yrittäjiä, jotka maksoivat sille jäsenmaksuja, joista suurin osa oli tarkoitettu käytettäväksi jäsenten yleisten etujen ajamiseen. EU:n tuomioistuin toteaa tuomion kohdassa 34, ettei toiminta, jota yhdistys harjoittaa ajaakseen jäsentensä yleisiä etuja, ole kuudennen arvonlisäverodirektiivin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua arvonlisäverollista toimintaa, koska kyseessä eivät ole vastikkeelliset tavaroiden ja palvelujen suoritukset. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen merkitys KHO:n 8.9.2011 antamalla ratkaisulla on merkitystä tilanteissa, joissa arvioidaan, onko luovutetuilla tavaroilla tai palveluilla ja saadulla vastikkeella suora ja välitön yhteys ja voiko tavaroiden tai palvelujen luovutus siten olla arvonlisäverollinen. Päätös vaikuttaa muun muassa päätöksessä kuvattua edunvalvontaa harjoittavien yleishyödyllisten yhdistysten asemaan. Osa edunvalvontaa harjoittavista yleishyödyllisistä yhdistyksistä on vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jolloin yhdistykset ovat suorittaneet arvonlisäveroa kaikesta liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta ja tähän saakka myös jäsenmaksuistaan. KHO: n 8.9.2011 antama ratkaisu muuttaa aikaisempaa käytäntöä. Sellaisten yhdistysten, jotka harjoittavat päätöksessä kuvatunlaista edunvalvontatoimintaa vastaavanlaisissa olosuhteissa ja joiden perimillä jäsenmaksuilla ei ole suoraa ja välitöntä yhteyttä jäsenille luovutettuihin tavaroihin ja palveluihin, tulee jatkossa käsitellä toimintansa arvonlisäverottomana. Tällaisten yhdistysten tulee ilmoittaa arvonlisäverollisen toiminnan lopettamisesta arvonlisäverovelvollisten rekisteriin lomakkeella Y4. Lomake lähetetään osoitteeseen: PRH-VEROHALLINTO, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Yhdistyksellä saattaa olla arvonlisäverottomana käsiteltävän edunvalvontatoiminnan lisäksi myös sellaista liiketoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa, josta hakeutumismahdollisuus on edelleen olemassa. Tältä osin yhdistys voi edelleen jatkaa toimintaansa arvonlisäverollisena. Yhdistyksen perimillä jäsenmaksuilla voi edelleen joissakin muissa tilanteissa olla suora ja välitön yhteys luovutettuihin tavaroihin tai palveluihin. Tällöin jäsenmaksuja voidaan pitää vastikkeena luovutetuista tavaroista ja palveluista. KHO:n päätös ei aiheuta muutoksia tällaisen yhdistyksen toimintaan. Soveltamisajankohta Verohallinto katsoo, että yhdistyksille tulee varata aikaa valmistautua muutokseen. Näin ollen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta ilmeneviä periaatteita tulee noudattaa 1.1.2012 alkaen.