2H 11) jakanut SVUL:n vuoden 1933 tilinpäätöksen yhteydessä piiritoiminnan tukemiseen ja tehostamiseen varatut Smk. 20,000: - piirijohtokuntien käytettäväksi seuraa vasti: Viipurin piirille... 2,000: - Kymenlaakson piirille........... '... 1,750: - Hämeen, Varsinais-Suomen, Uuden.m.aan ja Suur-Savon piireille a 1,250: -.... 5,000:- Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Peräpohjolan, Satakunnan, Itä- Karjalan ja Kainuun piireille a 1,000: - 7,000: Helsingin, Lahden, Pohjois-Karjalan, Oulun ja Keski-Pohjanmaan piireille a 850: -.. 4,250:- Yhteensä Smk. 20,000'- 1) jakanut oikeusneuvos F. O. Liliuksen testamenttirahaston korkovaroja seuraavasti: Kuokkalan Raja-Veikot.... Teiskon Tarmo...... Muolaan Rytmi.......... Tsiipakan Sisu.......... Hausjärven Ns. Silmun Naisvoimistelijat.... Yh teensä Smk. 1,000: - 450:- 400: - 400:- 250:- 2,500: - 13) lähettänyt kamreeri J. Tossavaisen seuraamaan Tukholmassa pidettyä Pohjoismaiden urheilukeskusliittojen edustajien kongressia;. 14) hoitanut ja vuokrannut Kiviniemessä sijaitsevan SVUL:n kiinteimistön; 15) päättänyt SVUL:n ansiomerkkien jakamisesta; 16) ratkaissut vetoomusasioita; 17) hoitanut liiton juoksevat asiat; 18) valvonut SVUL:n toimiston toimintaa. Suomen Voimisteluliitto v. 1934. Liittojoht,okunta. Liiton johtokunnan ovat v. 1934 muodostaneet varatuomari V. J. Niiniluoto, lehtori Y. Nykänen, kapteeni Y. Tikka, fi1. maisteri R. Silvanto Helsingistä, voimistelunopettaja A. Turunen Viipurista, konttoristi E. Palolampi Tampereelta ja odonto1. kand. B. Stenman Karhulasta. Liittojohtokunnan varajäseninä ovat olleet ylioppilas A. Savolainen ja fi1. maisteri R. Ylänen Helsingistä. Lisäksi on Suomen Voimisteluliiton ja Svenska Finlands Idrottsförbund'in välisen yhteistyötä koskevan sopimuksen nojalla SFI:tä edustanut liittojohtokunnassa voimistelunopettaja M. Steiskal Helsingistä. Liiton puheenjohtajana on ollut varatuomari V. J. Niiniluoto, varapuheenjohtajana lehtori Y. Nykänen, taloudenhoitajana kapteeni Y. Tikka ja sihteerinä SVUL:n toimistosihteeri I. Sinisalo. Liittojohtokunnan jäsenistä on muodostettu työvaliokunta, jonka tehtävänä on ollut liiton juoksevien asioiden hoitaminen. Työvaliokuntaan ovat kuuluneet varatuomari V. J. Niiniluoto, lehtori Y. Nykänen, fi1. maisteri R. Silvanto, odonto1. kand. B. Stenman sekä ylioppilas A. Savolainen. Liiton johtokunta on toimi:kauden aikana kokoontunut 11 kertaa, kertyen kokousten pöytäkirjoihin yhteensä 247 pykälää. Työvaliokunta on kokoontunut 9 kertaa, pöytäkirjapykäläluvun ollessa 146. Liittojohtokunnan jäsenet ovat osallistuneet liittojohtokunnan kokouksiin seuraavasti:
28 Niiniluoto........... Nykänen............. Stenman.............. Turunen.... Savolainen............... Tikka.............. Silvanto........ Steiskal............ Ylönen.......... 11 kertaa 11 11 10 9 8 8 8 7 Palolampi................... 5 Työvaliokunnan kokouksissa ovat liittojohtokunnan jäsenet olleet saapuvilla: Nykänen................. Silvanto........ Niiniluoto..... Savolainen.......... Stenman.... Ylönen................ Tikka.......... Valiokunnat. 9 kertaa 9 8 8 4 3 2 Liittojohtokunnan asettaman työvaliokunnan lisäksi liiton asioiden hoidossa on liittojohtokunnan apuna toiminut erityinen naisvaliokunta. Valiokunnan tehtäviin on kuulunut naismoivistelua koskevien kysymysten valmistelu ja osittainen hoitaminen. Valiokunnan puheenjohtajana on toiminut tohtori Saima Tavast-Rancken ' sekä jäseninä voimistelunopettajat nti Aura Hokkanen ja rva Signe Vuoti. Liiton voimisteluntarkastaja. Liiton voimisteluntarkastajan tehtäviä on kuluneen toimikauden aikana hoitanut lehtori V. Lahtinen Sortavalasta. Hänen tehtäviinsä on kuulunut mestaruuskilpailujen y.m. ohjelmien laatiminen sekä varsinkin XI. yleisten voimistelujuhlien voimisteluohjelmien laatiminen ja niiden harjoittelun tarkkailu sekä radion välityksellä opettaminen. Liiton jäsenseurat. Toimikauden aikana on liittoon liittynyt kaikkiaan 91 seuraa. Liittoon kuuluvien v.- ja u.-seurojen kokonaislukumäärä oli vuoden vaihteessa 423. Liiton kokonaisjäsenmäärä oli vuoden vaihteessa 28,244, ollen jäsenkasvu 4,175. Edustus SVUL:n liittokokouksissa. Liittoa ovat SVUL:n liittokokouksissa v. 1934 edustaneet everstiluutnantti K. E. Levälahti ja lehtori Y. Nykänen Helsingistä sekä lehtori V. Lahtinen Sortavalasta. Heidän yhteisenä varamiehenään on ollut opettaja L. Keinänen Ryttylästä. Edustus SVUL:n liittohauituksessa. SVUL:n liittohallituksessa ovat liiton edustajina olleet varatuomari V. J. Niiniluoto Helsingistä - varamiehenään opettaja L. Keinänen Ryttylästä, lehtori Y. Nykänen Helsingistä - varamiehenään kauppias K. Tuomi Hämeenlinnasta ja voimistelunopettaja A. Turunen Viipurista - varamiehenään lehtori R. Roni Lahdesta. Edustus Stadion-säätiössä. Liiton edustajana Stadion-säätiössä on ollut odontol. kand. B. Stenman. Liiton nimenkirjoittamisoikeus. Liiton toimintasääntöjen mukaisesti liiton nimen ovat olleet oikeutetut kirjoittamaan liiton puheenjohtaja varatuomari V. J. Niiniluoto tai varapuheenjohtaja lehtori Y. Nykänen yhdessä liiton sihteerin I. Sinisalon tai liiton taloudenhoitajan kapteeni Y. Tikan kanssa. Liittokokoukset. Kuluneen toimikauden aikana on pidetty 3 liittokokousta, nimittäin liiton vuosikokous ja 2 ylimääräistä lii ttokokousta. 29
30 Ylimääräinen liittokokous 6. 1. 1934. Liiton ylimääräinen kokous kutsuttiin koolle Helsinkiin tammikuun 6 päiväksi. Kokouspaikkana oli SVUL:n huoneisto. Kokouksessa käsitellyistä asioista ja tehdyistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: 1) Kuultiin liiton puheenjohtajan varatu9mari V. J. Niiniluodon selostus liittojohtokunnan toimenpiteistä suomalaista taitovoimistelua esittävän elokuvan aikaansaamiseksi. Samalla todettiin Ulkoministeriön avustaneen hanketta Smk:lla 15,000: -. Toimenpiteet hyväksyttiin.. 2) Hyväksyttiin liittojohtokunnan suunnitelmat Unkarin ja Saksan kanssa suoritetfavia voimistelumaaotteluja varten. 3) Hyväksyttiin liittojohtokunnan toimenpiteet XI. yleisten voimistelujuhlien järjestämiseksi Helsingissä 2-4/6 1934. 4) Hyväksyttiin everstiluutnantti K. E. Levälahden kieltäytyminen liiton puheenjohtajatehtäviin ryhtymisestä toimikaudeksi 1934. 5) Liiton puheenjohtajaksi everstiluutnantti K. E. Levälahden tilalle valittiin yksimielisesti varatuomari V. J. Niiniluoto Helsingistä senjälkeen kun hän oli lupautunut tehtävän vastaanottamaan vielä täksi toimintakaudeksi. 6) Kun varatuomari V. J. Niiniluoto oli valittu liiton puheenjohtajaksi, vapautui liittojohtokunnassa yksi jäsenpaikka. Uudeksi jäseneksi liittojohtokuntaan valittiin fil. maisteri R. Silvanto Helsingistä. 7) Liittojohtokunnalle annettiin oikeus ottaa avukseen naisvoimistelua koskevien kysymysten valmistelemista ja hoitamista varten 3 jäsentä käsittävä naisvaliokunta. Liiton vuosikokous 4. VI. 1934. Liiton vuosikokous pidettiin SVUL:n huoneistossa Helsingissä kesäkuun 4 p:nä 1934. Kokouksessa käsitellyistä asioista ja tehdyistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: 1) Hyväksyttiin liittojohtokunnan toimenpiteet voimistelupukukysymyksessä. 2) Hyväksyttiin liiton v:n 1933 toimintakertomus. 3) Vahvistettiin liiton v:n 1933 tilinpäätös. 4) Hyväksyttiin liiton talousarvio v:ksi 1935. 5) Valittiin liiton edustajiksi v:n 1935 aikana pidettäviin SVUL:n liittokokouksiin opettaja L. Kein.änen Ryttylästä, everstiluutnantti K. E. Levälahti Helsingistä, odontol. kand. B. Stenman Karhulasta ja lehtori V. Lahtinen Helsingistä. Edellämainittujen yhteiseksi varamieheksi valittiin lehtori Y. Nykänen Helsingistä. 6) Liiton edustajiksi v:n 1935 SVUL:n hallitukseen valittiin kauppias K. Tuomi Hämeenlinnasta - varalle lehtori Y. Nykänen Helsingistä, lehtori V. Lahtinen Helsingistä - varalle opettaja L. Keinänen Ryttylästä sekä voimistelunopettaja A. Turunen Viipurista - varalle lehtori R. Roni Viipurista. 7) Liiton puheenjohtajaksi v:ksi 1935 valittiin lääket. kand. H. Savolainen Helsingistä (kieltäytyi sittemmin). 8) Liittojohtokuntaan valittiin v:ksi 1935 ylioppilas A. Savolainen, lehtori V. Lahtinen ja fil. maisteri R. 'Ylönen Helsingistä, konttoristi E. Palo lampi Tampereelta, opettaja L. Keinänen Ryttylästä sekä odontol. kand. B. Stenman Karhulasta. Liittojohtokunnan varajäseniksi valittiin johtaja A. Neittamo ja konttoristi V. Salonen molemmat Helsingistä. 9) Liiton tilintarkastajiksi v:ksi 1935 valittiin johtaja V. I. Laine Helsingistä - varalle varatuomari L. Pesonen Helsingistä ja lehtori Y. Nykänen Helsingistä - varalle kamreeri J. Tossavainen Helsingistä. 10) V :n 1935 aikana järjestettävistä Suomen voimistelumestaruuskilpailuista sekä kansallisista ja kansainvälisistä voimistelukilpailuista päätettiin kantaa kilpailuverona 5 % kilpailujen bruttotuloista. 11) Hyväksyttiin liittojohtokunnan Saksa-Suomi voimistelumaaottelujen aikaansaamista koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet. 31
32 12) Päätettiin ryhtyä yhteistoimintaan Vapaa Työväen Urheiluliitto r.y:n kanssa. Samalla hyväksyttiin yhteistoimintaa koskevan sopimuksen sanamuoto. 13) Todettiin, että Oikeusministeriön Yhdistysrekisteriö oli hyväksynyt liiton nimeksi Suomen Voimistelu Liitto r.y. ja että liiton rekisterinumero on 24,276, merkittynä yhdistysrekisteriön sivulle 187 YR. 85. Ylimääräinen liittokokous 28. X. 1934. Liiton toinen ylimääräinen kokous pidettiin Helsingissä SVUL:n huoneistossa lokakuun 28 p:nä 1934. Kokouksessa käsiteltiin seuraavat asiat: 1) Kuultiin liittojohtokunnan ilmoitus, jonka mukaan hankkeet Saksan ja Suomen välisten maaottelujen aikaansaamiseksi olivat rauenneet. Liittojohtokunnalle annettiin tehtäväksi ryhtyä uudelleen k.o. maaotteluja aikaansaam aan. 2) Hyväksyttiin lääket. kand. H. Savolaisen kieltäytyminen rupeamasta liiton puheenjohtajaksi v:ksi 1935. 3) Liiton puheenjohtajaksi lääket. kand. H. Savolaisen tilalle valittiin yksimielisesti lehtori O. Väänänen Helsingistä. Kurssitoiminta. Kuluneen vuoden aikana on liiton toimesta järjestetty seuraavat voimistelukurssit: Osanottajia Voim. johto ohjauskurssit (miesten) Ylivieska 10-11/1 10 Niittylahti 18-21/1 27 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14)./.. Joensuu 26-28/ 1.. 16 (naisten) Tampere 10/ 3... 12 Hyvinkää 11/ 3... 11 Viipuri 17-18/ 3.. 11 Sortavala 24/ 3... 18.. Elisenvaara 25 / 3.. 21 (miesten) Kalajoki 7-8/ 4.. 18 (naisten) Hamina 15/ 4... 16 (miesten) Sortavala 5-6/ 5.. 23...... (naisten) Turku 6/ 5...... 10 Voimistelunarvostelutuomarikurssit Kajaani 10-11/ 3... 18 Aktiivivoimistelijain valmennusleiri Helsinki 30/4-5/ 5 8 Yhteensä 201 Edellämainittujen kurssien opettajina ovat toimineet lehtorit Y. Nykänen, V. Lahtinen, S. Hirvonen ja P. Syren, voimistelunopettajat M. Uosikkinen, P. Mannola, E. Levon ja Signe Vuoti, lääket. kand. H. Savolainen, odontol. kand. B. Stenman, sotilasohjaajat J. Ikävalko, Y. Calonius ja L. Heikkinen sekä opettajat L. Keinänen ja L. Leppälä. Neuvottelupäivät. Voimistelutoiminnan elvyttämiseksi liitto on järjestänyt sekä aktiivivoimistelijoille että voimistelun johtohenkilöille seuraavat neuvottelupäivät: 1) Aktiivivoimistelijain neuvottelupäivät Helsingissä 2).. Karhulassa 3) Voim. johtohenkilöiden Helsingissä 4) 5) Karhulassa Neuvontatoiminta. 33 Osanottajia 8-9/ 4 20 28/ 10 16 6/ 1.. 10 4/ 6.. 39 28/ 10 21 Voimistelutoiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi liiton toimesta on aikaisemmin mainitun kurssitoiminnan lisäksi suoritettu varsin laajaa neuvontatoimintaa. Tämä neuvontatoiminta on kohdistunut yhtähyvin korkeimman huipputason voimistelijoihin kuin myös aiottelevaan voimisteluainekseen ja suureen yleisöön. Aivan erikoisen laajuuden sai neuvontatoiminta alkupuolella vuotta. Valmistautumista varten XI. yleisille voimistelujuhlille voimisteluneuvontaa jatkettiin siinä laajuudessa, osittain laajennettunakin, kuin neuvonta v:n 1933 puolella alotettiin. Jokaisessa SVUL:n 18 piirikunnassa toimi oma neuvojansa. Neuvojien tehtäviin samalla kun he valmensivat suuret voimistelijamäärät voimistelujuhlille, kuului myös yleisen voimistelupropagandan teko ja uusien seurojen perustaminen sekä jo nuutuneiden seurojen uudelleen henkiinherättäminen. Tässä kohden voimisteluneuvojat ovatkin toimiaikanaan tehneet suuriarvoista työtä. 3
34 Eri piirien voimisteluneuvojina ovat toimineet: 1) Voimistelunopettaja R. Rautila, Peräpohjolan piiri, 2) Voimistelunopettaja M. Pehkonen, Oulun piiri, 3) Sotilasohjaaja L. Heikkinen, Kainuun piiri, 4) Opettaja H. Leppälä, Keski-Pohjanmaan piiri, 5) Voim.opettaja A. Uusikylä, Etelä-Pohjanmaan puri, 6) Voim.opettaja V. Hänninen, Keski-Suomen piiri, 7) Lehtori P. Syren, Pohjois-Savon piiri, 8) Lehtori S. Hirvonen, Pohjois-Karjalan piiri, 9) Voimistelunopettaja E. Levon, Satakunnan piiri, 10) Konttoristi E. Palolampi, Hämeen piiri, 11) Lehtori V. Ervola, Suur-Savon piiri, 12) Sotilasohjaaja J. Ikävalko, Itä-Karjalan piiri, 13) Voim.opettaja P. Mannola, Varsinais-Suomen piiri, 14) Opettaja L. Keinänen, Uudenmaan piiri, 15) Sotilasohjaaja Y. Calonius, Kymenlaakson piiri, 16) Rautatievirkamies A. Leppänen, Viipurin piiri, 17) Voimistelunopett~jat M. Uosikkinen ja K. Karvonen, Helsingin piiri, 18) Konttoristi O. Kolehmainen, Lahden piiri. Varsinaiseen taitovoimisteluun kohdistuneesta neuvontatoiminnasta mainittakoon, että liiton toimesta on nuoremmalle voimistelija-ainekselle jär jestetty ohjaustilaisuuksia, joissa erityistä huomiota on kiinnitetty liikkeiden oikeaan teknilliseen suoritustapaan ja liikkeiden kokoonpanon viimeistelyyn. Myös maamme parhaat taitovoimistelijat ovat tässä kohden olleet tarkkailun alaisina. Tätä eri puolilla maatamme suoritettua taitovoimisteluohjausta ovat hoitaneet lehtorit Y. Nykänen, V. Lahtinen, P. Syren ja V. Ervola, voimistelunopettajat A. Turunen, H. Savolainen, M. Uosikkinen ja B. Stenman, konttoristi E. Palolampi ja kauppias 1. Pakarinen. Myöskin kirjallista neuvontaa liitto on harjoittanut. Jäsenseuroille ja yksityisille voimistelijoille liittojohtokunta on lähettänyt kirjallisia harjoitusohjeita ja valmiita voimisteluohj elmia sekä kiertokirjeiden y.m. avulla ohjannut seurojen toimintaa yleensä. Voimistelupuvusto. Vuoden alussa liitto suunnitteli yhteistoiminnassa tamperelaisen toiminimi Attila O/Y:n kanssa naisten voimistelukengän samoinkuin miesvoimistelijoita varten nahasta valmistetut kumikreppipohjalla varustetut voimistelukengät ja taitovoimistelijoita varten erityisen nahkatossun. Edellämainittujen voimistelukenkien valmistuttamisesta liitto on tehnyt sopimuksen Attila O/Y:n kanssa ja ovat mainitut tehtaan valmisteet kaupassa liiton tavaramerkillä varustettuna. Yleinen propaganda- ja valistustyö. a) U 1 k 0 m a i n e n toi m i n t a. Sen jälkeen kun taitovoimistelijamme kohosivat korkeimpaan kansainväliseen valioluokkaan liitto on pyrkinyt voimakkaasti osallistumaan kansainväliseen voimistelutoimintaan. Suomalaiset voimistelijat ovat olleet mukana tärkeimmissä kansainvälisissä kilpailuissa. Myöskin kansainvälinen yhteistyö maaottelujen avulla on jatkunut. Uusiin maaottelusuhteisiin on pyritty parhaiden voimistelumaiden, kuten Saksan kanssa. Taitovoimistelijoiden kilpailuissa menestymisen kautta suomalainen voimistelu on luonut maineensa. Liitto on pyrkinyt edelleen tekemään propagandaa kansainvälisen voimistelusuunnan kehittämiseksi Pohjoismaissa. Tanskassa on jo ryhdytty tämän voimistelusuunnan mukaisesti järjestämään kansainvälisiä kilpailuja, joihin keski-europpalaisten voimistelijoidem lisäksi myös suomalaiset voimistelijat ovat kutsuttuina osallistuneet. Voimistelijoittemme Tanskan-vierailu on innostuttanut myös norjalaiset voimistelumiehet kehittämään taitovoimistelua Norjassa. Niinpä vuoden vaihteessa saatiin Norjan Voimisteluliiton välityksellä Oslo Turnforening'in kanssa aikaan sopimus, jonka mukaan tekn. ylioppilas Einari Teräsvirta matkusti Osloon ohjaamaan 3 viikon ajaksi norjalaisia taitovoimistelijoita. Ruotsissa on eräs suomalaineh voimistelujoukkue ollut propagandamatkalla. Varsinaiseen yhteistoimintaan 3b
36 taitovoimistelun kehittämiseksi Ruotsissa liiton ei vielä toistaiseksi ole onnistunut päästä. Suurin syy on ollut varojen puute. Suomalaiset miesvoimistelijat eivät ole voineet osallistua Ruotsissa toimeenpannuille voimisteluleireille. Myöskään eivät seurat ole voineet kustannusten kalleuden vuoksi tehdä näytösmatkoja Ruotsiin. Valitettavinta on se, että voimistelumme johtohenkilöt eivät ole voineet osallistua Ruotsissa pidettyihin voimistelukongresseihin ja kokouksiin. Ulkomaisesta propaganda työstä puhuttaessa on vielä mainittava, että Suomalaista taitovoimistelua esittävä elokuva on myyty sekä Norjaan että Japaniin. Elokuva on molemmissa edellämainituissa maissa otettu opetustarkoituksissa käytäntöön.. b) K 0 tim a i n e n toi m i n t a. Samalla kun taitovoimistelijoittemme menestyminen ulkomaisissa kilpailuissa on luonut Suomen voimistelumaineen, se on myös lisännyt innostusta nuorissa taitovoimistelijoissa. Maassamme on nousemassa vankka nuorten taitovoimistelijoitten reservi, joka hyvin voi puolustaa mainettamme kansain~älisessä voimisteluelämässä sen jälkeen kun nykyiset parhaat jättävät aktiivisen toimintansa. Voimistelijoittemme menestyminen kansainvälisissä kilpailuissa oh luonut innostusta myös yleisössä taitovoimistelua kohtaan. Parhaana todisteena siitä o~ Unkari-Suomi voimistelumaaottelun runsas yleisökannatus. Yleisön innostus taitovoimisteluamme kohtaan on todettavissa myös muuallakin Suomessa. Niinpä unkarilaisten voimistelijoitten vieraillessa eri puolilla maatamme poikkeuksetta jokaisessa paikassa salit olivat täynnä yleisöä. Mutta ei ainoastaan taitovoimistelua vaan voimrstelutoimintaa kohtaan yleensä on havaittavissa suuren yleisön innostuksen kasvu. Niinpä XI yleisille voimistelujuhlille osallistui voimistelijoita enempi kuin koskaan aikaisemmin. Tämän yhteydessä on myös merkittävä se voimakas propaganda, minkä XI yleisten voimistelujuhlien voimisteluneuvojat suorittivat maaseudulla. Neuvojat herättivät monella sellaisella paikkakunnalla, jossa voimistelutoiminta oli päässyt syystä tai toisesta sammumaan toiminnan uudelleen alkuun. Merkillepantavana seikk~na on myös todettava monen uuden voimisteluseuran syntyminen. c) Voi m i s tel u p ä i v ä t. Propagandatoiminnasta puhuttaessa on myös mainittava liiton yleisen voimistelupäivän vietto huhtikuun 21-22 p:nä. Hyvissä ajoin ennen k.o. päiviä liiton toimesta lähetettiin kaikille jäsenseuroille kirjallinen kehoitus ryhtyä järjestämään voimistelunäytöksiä ja -juhlia tai iltamia, JOIssa esiteimien, puheiden, voimisteluesitysten y.m. avulla pyrittäisiin mainostamaan voimistelutoimintaa. Tuloksena voidaankin mainita, että kehoitusta noudattaen monet seurat järjestivät voimisteluohjelmallisia tilaisuuksia, siten osaltaan myötävaikuttaen liiton pyrkimykseen voimistelutoiminnan tunnetuksitekemisessä suuren yleisön keskuudessa. Liiton toimesta valmistettiin myös erityinen voimistelupropagandamerkki, jota myymällä seurat hankkivat toimintaansa varten varoja. Huhtikuun 21 p :nä liitto järjesti Suomen Yleisradiossa erityisen voimisteluillan seuraavalla ohjelmalla: 1) Alkusoitto, Radio-orkesteri. 2) Puhe voimistelupäivien johdosta, maisteri R. Silvanto. 3) XI. yleisten voimistelujuhlien musiikin lauluja, Suomalaisen Normaalilyseon poikakuoro. 4) Viulusoolo, konserttimestari E. Cronvall. 5) N aisvoimistelua koskeva esitelmä, voimistelunopettaja rva Signe Vuoti. 6) Yksinlaulua, oopperalaulaja Yrjö Ikonen. 37
38 7) Radiohaastattelu, kirjailija Kaarlo Luukkonen haastatteli neljän ikäkauden voimistelumiehiä Viktor Damm'ia, Arvo Vartiaa, Yrjö Nykästä ja Heikki Savo- laista. 8) Runo, kirjoitti ja esitti kirjailija Reino Hirviseppä. 9) Loppumarssi, Radio-orkesteri. Mainittakoon tämän yhteydessä, että monet seurat välittivät edellämainitun radio-ohjelman joko kokonaan tai osittain toimeenpanemansa voimistelujuhlan yhteydessä. d) Voi m i s tel u f i 1 m i. Kuten aikaisemmin on jo mainittu, Norjan ja Japanin voimisteluliitot innostuivat valmistuneeseen Suomalaista Taitovoimistelua esittävään elokuvaan niin, että edellinen liitto osti elokuvasta normaali- ja jälkimäinen liitto kapeakopion. Liitot ovat saaneet filminsä ja ilmoittavat olevansa erityisen tyytyvä'isiä siihen. Lisäksi ovat lukuisat jäsenseurat ja muut yhdistykset vuokranneet k.o. filmiä esittämällä sen joko jäsenilloissaan tai vartavasten järjestetyissä elokuvanäytännöissä. Voimistelun arvostelutuomarit. Kuluneen toimikauden aikana liittojohtokunta on hyväksynyt voimistelun arvostelutuomareiksi kaikkiaan 54 henkilöä, joista I lk:aan 9 ja II lk:aan 45. Luettelo toimikauden aikana hyväksytyistä arvostelutuomareista on sivuilla 150-151. Voimistelumerkkisuoritukset. Toimintakauden aikana liittojohtokunnan hyväksyttäväksi on jätetty kaikkiaan 41 eri puolilla maata toimeenpannun voimistelumerkkisuoritustilaisuuden pöytäkirjat, joiden perusteella liittojohtokunta on myöntänyt yhteensä 260 voimistelun taitomerkkiä. Lisäksi on vuoden kuluessa suoritettu kaikkiaan 1,391 voimistelun alemman asteen harrastajamerkkiä. Mer kkisuori tukse t jakautuvat SVUL:n piirikuntiin nähden seuraavasti: 1.::, '.., ~.- Q,l ~.,.;......-== s:. ~ ~ ~~ c _.!iii.....!::! ~= In... Piirikunta S -, ~ '.- >< cn~ ~ :Il 0., ~ :H ;;- = - :: [;; ' El..c Etelä-Pohjanmaa... 89 89 Helsinki.........., -... 4 1 1 10 28 94 134 Häme............. 3 2 10 125 138 Itä-Karjala....... 1 1 5 125 131 Kainuu... 29 29 Keski-Pohjanmaa... 31 31 Keski-Suomi......,... 1 1 63 64 Kymenlaakso.,... 2 2 3 5 2 33 45 Lahti........... 3 1 1 5 97 104 Oulu...... 2 2 8 41 51 Peräpohjola........... 2 1 10 15 26 Pohjois-Karjala.,... 2 11 29 40 Pohjois-Savo............ 4 4 30 39 73 Satakunta....,...... 1 4 74 81 Suur-Savo J,-. 1 1 5 4 49 59 Uusimaa...,.,....... 6 1 1 15 18 178 213 Varsinais-Suomi.,... 3 1 6 11 93 111 Viipuri...,....,.,... 6 1 3 3 41 201 249 Yhteensä 41 1 1 8 9 63 178 1391 1651 Edellämainittujen suoritusten hyväksymisen jälkeen asianomaiset suorittajat ovat lunastaneet suoritustaan vastaavia merkkejä seuraavasti: Mestarimerkkejä 1 kpl., kultaisia I lk:n merkkejä 1 kpl., I lk:n merkkejä 5 kpl., II lk:n merkkejä 7 kpl., III lk:n merkkejä 44 kpl., IV lk:n merkkejä 141 kpl. ja harrastajamerkkejä 1,391 kpl. Lisäksi on asianomaisille suorittajille annettu kunniakirjat. Merkkisuorituksista on ensi kädessä merkille pantava Ylioppilasvoimistelijoiden Jasenen Martti Uosikki sen voimistelun mestarimerkin suorittaminen. Hänen pistemääränsä oli 225.2, korkein tähänastisista pistemääristä. Hän on saanut mestarimerkin N:o 4. Toinen huomattava merkkisuoritus on Kelkkalan Kisailijoiden jäsenen Väinö Karosen I lk:n kultamerkkisuoritus. Hän. on suorittanut I lk:n merkkivaatimukset S\I
40 vuosina 1925 (430.7 pist.), 1927 (370.1 pist.), 1928 (379.1 pist.), 1929 (366.0 pist.) ja sääntöjen mukaisesti 35 v. täyttäneenä 1934 (181.4 pist.) Näin ollen hän on saanut I lk:n kultamerkin N:o 4. Kilpailutoiminta. a) Kotimainen kilpailu toiminta. Toimintakauden aikana on liiton luvalla toimeenpantu kaikkiaan 19 kansallista ja yhdet kansainväliset voimistelukilpailut. b) Suomen voimistelumestaruuskilpailut. Suomen voimistelumestaruuskilpailut toimeenpantiin tänä vuonna ensimmäisen kerran nykyisin voimassa olevien mestaruuskilpailusääntöjen puitteissa sarjajakoa noudattaen. Liittojohtokunnan päätöksen mukaisesti voimistelijat ja seurat oli jaettu sarjoihin seuraavasti: M ies k 0 h tai s e t m e s t a r u u s k i 1 P a i 1 u t. 1) A-sarja. Tähän sarjaan liittojohtokunta nimesi seuraavat voimistelijat: 1) P. Hykkyrä, Ylioppilasvoimistelijat, Helsinki. 2) J. Kunnas, Enson Kisailijat. 3) L. Lehtokangas, Savonlinnan Riento. 4) M. Noroma, Kelkkalan Kisailijat, Viipuri. 5) I. Pakarinen, Tampereen Voimistelijat. 6) A. Saarvala, Kelkkalan Kisailijat, Viipuri. 7) H. Savolainen, Ylioppilasvoimistelijat, Helsinki. 8) B. Schavoronkoff, Kelkkalan Kisailijat, Viipuri. 9) B. Stenman, Karhulan Katajaiset. 10) E. Teräsvirta, Viipurin Reipas. 11) E. Tukiainen, Kelkkalan Kisailijat, Viipuri. 12) M. Uosikkinen, Ylioppilasvoimistelijat, Helsinki. 13) V. Vahlsten, Helsingin Katajaiset. 14) L. Vainio, Ylioppilasvoimistelijat, Helsinki. 2) B-sarja: Tässä sarjassa saivat kilpailla edellä A-sarjassa lueteltuja lukuunottamatta kaikki muut voimistelijat. S e ura m e s t a r u u s k i 1 p a i 1 u t. 1) A-sarja. Tähän sarjaan nimettiin seuraavat seurat: 1) Helsingin Katajaiset, 2) Karhulan Katajaiset, 3) Kelkkalan Kisailijat, Viipuri, 4) Tampereen Voimistelijat, 5) Viipurin Reipas sekä 6) Ylioppilasvoimistelijat, Helsinki. 2) B-sarja. Tähän sarjaan kuuluivat: 1) Helsingin Voimistelijat, 2) Kotkan Into, 3) Kuopion Urheilu-Veikot, 4) Sortavalan Seminaarin Kunto, 5) Turun Urheiluliitto sekä 6) Vaasan Vasama. 3) C-sarja: C-sarjassa saivat kilpailla A- ja B-sarjoihin nimettyjä seuroja lukuunottamatta kaikki muut seurat. I I-r y h m ä n m e s t a r u u s k i 1 P a i 1 u t. toimeenpani Savonlinnan Riento Savonlinnassa 3-4/3 1934. Yleismestaruuskilpailuun alle 18 v. sarjassa osallistui 4 voimistelijaa ja erikoismestaruuksista kilpaili 5 voimistelijaa. Mestaruudet jakautuivat seuraavasti: 1) Yleismestaruus alle 18 v. sarja: Mestari: M. Aaltonen, Kemin Yhteislyseon Vauhti 233.7 pisto s.1. 3. 2) ETikoismestaruudet: Rekki: H. Savolainen, Ylioppilasvoimistelijat, 56.8 pisto s.1. 3. 4L
42 Nojapuut: A. Saarvala, Kelkkalan Kisailijat, 54.8 pisto s.1. 3. Renkaat: A. Saarvala, Kelkkalan Kisailijat, 55.6 pisto s.1. 3.. Hevonen: H. Savolainen, Ylioppilasvoimistelijat, 53.8 PISt. s.1. 3. HY'pyt: A. Saarvala, Kelkkalan Kisailijat, 51.9 pisto s.1. 3.5. II I-r y h m ä n me s t a r u u s k i 1 p a i 1 u t toimeenpani Ylioppilasvoimistelijat Helsingissä 8-9/4 1934.. A-sarj.an ~estaruudesta kilpaili 7 voimistelijaa. B-safJassa kilpaili 7 voimistelijaa ja yli 32-vuotisten sarjassa oli 5 osanottajaa. Mestaruudet jakautuivat: 1) M i eskohtainen yleismestaruus A-sarjassa: Mestari: H. Savolainen, Yliappilasvoimistelijat, 316.3 pist. s.1. 3. 2) Mieskohtainen yleismestaruus B-sarjassa: Mestari: V. Hirvonen, Ylioppilasvoimistelijat, 265.3 pisto s.1. 3. 3) Mie~kohtainen yleismestaruus yli 32 V. sarjassa: Mestan: L. Pylkkö, Kotkan Into, 144.8 pist. s.1. 3. I I-r y 'h m ä n m e s t a r u u s k il p a i 1 u t. suor~tet~ii~ XI. Yleisten voimistelujuhlien yhteydessä HelslJ:glssa ~-3/6 1934. A-sarjaan osallistui nimetyistä se~rolsta.5 ]~ukkuetta, B-sarjaan 3, C-sarjaan 13 ja seuro]en polka]oukkueiden sarjaan, jossa sarjassa tänä Yll:0~na ~ilpail.ut. järjestettiin, 26 joukkuetta. Kilpailu suontettnn voimistelujuhlien vuoksi jokaisessa sarjassa 8-miehisillä joukkueilla. Tulokset: 1) Seuramestaruuskilpailut A-sarjassa: Viipurin Reipas 1,609.9 pist. 2) Seuramestaruuskilpailut B-sarjassa: Vaasan Vasama 1,569.9 pisto 3) Seuramestaruuskilpailut C- sarjassa: Pölläkkälän Ura 965.8 pist. 4) Seuramestaruuskilpailut poikajoukkuei d. sarjassa: Kymintehtaan Urheiluseura 218.3 pist. Ulkomainen kilpailutoiminta. a) Voimistelun maailmanmestaruuski lpai lut. Unkarin Voimisteluliitto, joka oli saanut järjestääkseen v:n 1934 voimistelun maailmanmestaruuskilpailut, oli aluksi suunnitellut kilpailut pidettäviksi 18-21/5 1934. Ranskalaisten toivomuksesta, muilta Kansainvälisen Voimisteluliiton jäsenliitoilta ollenkaan mielipidettä kysymättä Unkarin Voimisteluliitto kuitenkin päätti siirtää kilpailut 31/5-3/6, samoihin aikoihin kuin liittomme XI yleiset voimistelujuhlat pidettäviksi. Kun tämä järjestely olisi haittanut voimistelujuhlien kilpailuja, liittojohtokunta ilmoitti Unkarin Voimisteluliitolle, että suomalaiset voimistelijat eivät voi osallistua k.o. kilpailuihin, ellei aikaa muuteta yhteensattuman välttämiseksi. Osanottokysymystä käsiteltiin useammassakin liittojohtokunnan kokouksessa. Kun aktiivivoimistelijoiden taholta esitettiin toivomus joukkueen lähettämiseksi maailmanmestar uuskilpailuihin ja muutamat seuratkin yhtyivät toivomusta kannattamaan, liittojohtokunta lopulta suostui lähettämään joukkueen kilpailuihin, kuitenkin ehdolla, että aktiivivoimistelijat ryhtyvät näytöksiä antamalla ja liikelaitosten puoleen kääntymällä keräämään matkaan tarvittavat varat. Opetusministeriön avustuksen turvissa melkein koko tarvittava määrä saatiinkin kokoon ja matka voitiin toteuttaa. Osanottoa helpotti osaltaan myös Unkarin Voimisteluliiton joukkueelle myöntämä vapaa majoitus ja ruokailu Budapestissä oloaikana. Joukkueen muodostamiseksi toimeenpantiin kahdet karsinnat, Suomen mieskohtaisten voimistelumestaruuskilpailujen yhteydessä Helsingissä 8-9/4 ja Kuopiossa 19-20/5. Kuopion karsinnat suoritettiin maailmanmestaruuskilpailujen täydellisellä ohjelmalla, urheilukilpailulajit mukaanluettuina. Lisäksi oli voimistelijoille järjestetty valmennusleiri Helsingissä ajalla 30/4-5/5. JoukkUeeseen valittiin H. Savolainen ja M. Uosikkinen Ylioppilasvoimistelijoista, 1. Pakarinen, A. Saar 'vala ja E. Tukiainen Kelkkalan Kisailijoista, M. Noroma 43
44 Karhulan Katajaisista, E. Teräsvirta Viipurin Reippaasta ja T. Hirsikangas Tampereen Voimistelijoista, joukkueen johtajaksi lehtori O. Väänänen ja arvostelutuomareiksi liittojohtokunnan jäsen E. Palolampi ja tri T. Laes. Joukkueen johtaja ja edellämainitut arvostelutuomarit suorittivat itse matkakulunsa. Lisäksi seurasi joukkuetta avustajana ja lipunkantajana Tampereen Voimistelijoiden jäsen A. Lagerström, joka matkusti kilpailuja seuraamaan myös omalla kustannuksellaan. Mieskoh taisessa kilpailussa miestemme tulokset olivat seuraavat: Voirnistelussa Urheilussa Yht. pisto 1) Mack, Sveitsi 115.65 23.30 138.95 4) Savolainen... 107.75 28.00 135.75 8) Uosikkinen 106.45 25.50 131.95 18) Pakarinen... 104.75 23.90 128.65 35) Noroma......... 101.85 20.10 121.95 44) Teräsvirta...... 99.15 18.95 118.10 45) Saarvala... 96.20 21.85 118.05 47) Tukiainen 99.30 18.00 117.30 52) Hirsikangas.... 91.75 20.00 111.75 Kilpailuihin osallistui 100 voimistelijaa, huonoimman pistemäärän ollessa 33.30 pisto Joukkueessa sai voimistella 8 voimistelijaa, mutta lopputuloksessa otettiin kunkin maan 6 parhaan tulos huomioon. Puhtaasti voimistelulajeissa joukkueemme sijoittui neljänneksi, ollen nojapuilla 2, rekillä 2, hevosella 4, renkailla 8, vapaaliikkeissä 5 ja hypyissä 6. b) Unkari-Suomi maaottelu. Unkarin ja Suomen välillä '~ehdyn sopimuksen mukainen toinen maaottelu suoritettiin Helsingissä 22-23/11 1934. Joukkueen valitsemiseksi pidettiin karsinnat Karhulassa 28/10, joiden perusteella maaottelujoukkueeseen valittiin H. Savolainen, M. Uosikkinen, I. Pakarinen, M. Noroma ja A. Saarvala. Sopimus edellytti, että jouk- kueessa saa voimistella 5 voimistelijaa, joista kumpaisenkin maan 4 voimistelijan tulos kullakin telineellä erikseen otetaan joukkueen lopullista tulosta määrättäessä huomioon. Unkarilaiset ilmoittivat kuitenkin maaottelujoukkueessaan 6 voimistelijaa, jonka vuoksi sovittiin, että kumpaisenkin maan joukkueessa saa voimistella kuusi voimistelijaa, mutta ainoastaan neljän parhaan tulos kullakin telineellä erikseen otetaan huomioon. Tämän vuoksi Suomen joukkuetta täydennettiin E. TeräsvirraIla. Unkarilaisten L. Toth loukkaantui kuitenkin harjoituksissa Helsingissä, joten hän ei voinut maaottelussa voimistella. Maaottelun voitti Suomen joukkue pistemäärällä 434.7 Unkarin joukkueen pistemäärän ollessa 424.8 pistettä.' Seuraava taulukko osoittaa kumpaisenkin joukkueen pistemäärät eri telineillä: ;l..., C :01»» 0 01 <II QJ 0. ;j 01 01 QJ 01 ] I'l 2: 0. I'l QJ 01 0..>: 01.>: o.. ~ 0.>:»» QJ 01 I'l QJ ~.<::.<:: ca:':= '0' QJ > QJ ~...... Z ~ > ~ ~ Suomi 30.1 33.3 73.0 75.3 73.4 73.7 75.9 434.7 Unkari 31.4 30.8 71.0 74.9 73.3 69.5 73.9 424.8 Maaottelun yhteydessä suoritettiin myös kilpailu mieskohtaisesta paremmuudesta. Järjestys oli seuraava: 1) H. Savolainen, Suomi 111.0 pist. 2) M. Uosikkinen, 110.7 3) N. Peter, Unkari 108.5 4) S. Pelle, 107.8 5) 1. Pakarinen, Suomi 104.1 6) M. Noroma,,,103.9 7) R. Lenei, Unkari 103.3 8) E. Teräsvirta, Suomi 102.1 9) A. Saarvala, 101.7 10) J. Hegediis, Unkari 99.7 11) J. Sarlos, 99.0 Maaottelun arvostelu oli järjestetty siten, että yksi arvostelutuomari kumpaisestakin maasta toimi arvoste- 45
46 lijana, antaen erikseen pistemääränsä. Pistemäärien summa oli liikkeen lopullinen arvosana. Unkarilaisten arvostelutuomarina toimi prof. Ludvig Kmetyk6 sekä suomalaisten everstiluutnantti K. E. Levälahti. Unkarilaisen joukkueen johtajana oli prof. Geza Kuncze ja Suomen. joukkueen johtajana lehtori Y. Nykänen. Samalla kuin ilolla on todettava, että joukkueemme suoriutui maaottelusta voittajana, on myös todettava suuren yleisön aivan erityinen mielenkiinto maaottelua kohtaan. Niinpä kumpaisenakin päivänä Heimolan juhlasali, jossa ottelu suoritettiin, oli täynnä yleisöä, ollen toisena maaottelupäivänä piletit loppuunmyydyt, joten suuri yleisömäärä sai poistua tilaisuutta näkemättä. Erikoisesti on mainittava sanomalehdistön myötämielisyys maaottelua kohtaan. Tuskin mistään urheilutilaisuudesta on annettu niin ylistäviä lausuntoja kuin tästä ottelusta. Voidaankin sanoa, että liiton suunnitelmat mahdollisimman voimakkaan propagandan tekemiseksi tämän maaottelun avulla onnistuivat täydellisesti. c) Unkarilaisten vierailulläytökset. Aikaisemmin sovitun mukaisesti unkarilaiset voimistelijat jäivät maaottelun jälkeen muutamiksi päiviksi Suomeen osallistuen yhdessä suomalaisten voimistelijoiden kera eri puolilla maata toimeenpantuihin näytöksiin seuraavasti: ' Hyvinkää 24/11. Järjestäjä Hyvinkään Tahko: N. Peter, J. Sarlos, I. Pakarinen ja A. Saarvala. Lisäksi vieraili paikkakunnalla kumpainenkin unkarilaisista johtajista G. Kuncze ja L. Kmetyko sekä liiton puheenjohtaja varatuomari V. J. Niiniluoto. Kuusankoski 25/11. Järjest. Kymintehtaan Urheiluseura: N. Peter ja I. Pakarinen. Hamina 25/11. Järjestäjä Haminan Tarmo: J. Sarlos ja A. Saarvala. Rauma 25/11. Järjestäjä Rauman Urheilijat: J. Hegedus, M. Uosikkinen ja E. Teräsvirta. Vaasa 25/11. Järjestäjä Vaasan Vasama: S. Pelle ja M. Noroma. Joensuu 25/11. Järjestäjä Joensuun Kalevaiset: R. Lenci ja H. Savolainen. Jyväskylä 26/11. Järjestäjä Jyväskylän Kisa-ToveJ;it: N. Peter ja I. Pakarinen. Pori 26/11. Järjestäjä Porin Tarmo: J. Hegediis, M. Uosikkinen ja E. Teräsvirta. Tampere 26/11. Järjestäjä Tampereen Voimistelijat: S. Pelle ja M. Noroma. Lisäksi oli saapuvilla L. Toth, joka loukkautuneena ei voinut voimistella. Sortavala 26/11. Järjest. Sortavalan Seminaarin Kunto: R. Lenci ja H. Savolainen. Jokaisessa edelläl uetell ussa näytöksessä y leisömenestys oli erinomainen. Näytösten avulla maaseudun yleisö saatiin tutustumaan taitovoimistelun huippusaavutuksiin. Kun yleisö lisäksi sai verrata ulkolaisten voimistelijoiden suorituksia omien miestemme liikkeisiin, he saivat todeta, miten korkealla tasolla voimistelumme todella on. d) Osallistuminen muihin ulkomaisiin kilpailuihin. Taitovoimistelijoistamme on toimikauden aikana ainoastaan Viipurin Reippaan jäsen E : Teräsvirta osallistunut ulkomaisiin kilpailuihin, nimittäin Köpenhaminassa voimisteluseura Hellaksen 11/11 ja 13/11 järjärjestämiin kansainvälisiin kilpailuihin, tullen 11/11 toiseksi v:n 1934 voimistelun maailmanmestarin sveitsiläisen Mack'in jälkeen, voittamalla m.m. sveitsiläisen H. Greder'in ja 13/11 ensimmäiseksi sekä renkailla että rekillä, voittaen m.m. Mack'in edellämainitulla telineellä. 47
48 e) Saksa-Suomi voimistelumaaottelut. Liittokokoukselta saamansa tehtävän mukaisesti liittojohtokunta ryhtyi jo aikaisin keväällä neuvotteluihin Saksan Voimisteluliiton kanssa vuotuisten Saksa Suomi voimistelumaaottelujen aikaansaamiseksi. Kirjallisissa neuvotteluissa oltiinkin jo pääsemässä lopulliseen yhteisymmärrykseen ja maaottelusopimuksen lopullisesta sanamuodosta piti päätettämän voimistelun maailmanmestaruuskilpailujen yhteydessä Budapestissä. Liiton edustaja lehtori O. Väänänen otti yhteyden Saksan edustajan prof. M. Sohneiderin kanssa. Tämä ei kuitenkaan ryhtynyt asiassa neuvottelemaan, joten lopullista sopimusta ei saatu syntymään. Kysymys on näin ollen jäänyt avoimeksi seuraavaan vuoteen. f) Osanotto ulkomaisiin kongresseihin. Voimistelun maailmanmestaruuskilpailujen yhteydessä Budapestissä 31/5-2/6 pidettyyn Kansainvälisen Voimisteluliiton kongressiin osallistuivat liittomme edustajina lehtori O. Väänänen (äänivaltaisena edustajana) sekä lääket. kand. T. Laes ja H. Savolainen sekä konttoristi E. Palo lampi. Suomen taholta koetettiin saada v:n 1938 voimistelunmaailmanmestaruuskilpailuja Suomeen. Yritys oli kuitenkin toivoton. g) Osanotto ulkomaisiin voimistelujuhliin. Unkarin voimisteluj'uhliua, jotka vietettiin samanaikaisesti voimistelun maailmanmestaruuskilpailujen yhteydessä Budapestissa 29/5-3/6, edustivat liittoa lehtori O. Väänänen, lääket. kand. T. Laes ja H. Savolainen sekä liittojohtokunnan jäsen E. Palolampi. Unkarin Voimisteluliitolle, joka tällöin vietti 50-vuotisjuhlaansa, annettiin muistona Suomen Voimisteluliitolta kuvanveistäjä E. Halosen relieffi Kehräävä tyttö. Eestin voimistelujuhlilla, jotka pidettiin 15-16/6 Tallinnassa, edusti liittoa SVUL:n liittohallituksen jäsen kamreeri J. Tossavainen. XI. Yleiset voimistelujuhlat. XI. Yleisten voimistelujuhlien valmistelut yöt oli aloitettu jo v:n 1933 puolella. Niinpä eri yhteisnäytösten ja kilpailujen ohjelmat oli seuroille toimitetulla kutsuvihkosella tiedoitettu kesäkuulla 1933. Ohjelmat. Voimistelujuhlien eri yhteisnäytösten ja kilpailujen ohjelmat oli annettu seuraavien henkilöiden laadittaviksi: Poikien yhteisnäytösohjelma, lehtori Väinö Lahtinen. Miesten Naisten Sk - j ärj estön Kilpailuohjelmat M u s i i k k i. 49 tohtori Saima Tavast- Rancken. luutnantti Yrjö Lumio. lehtori Yrjö Nykänen. Miesten yhteisvoimistelunäytösten musiikin oli säveltänyt tohtori Vilho Siukonen ja torviorkesterille sovittanut musiikkikapteeni Lenni Linnala. Poikien yhteisnäytöksen musiikin oli eri lauluista sovittanut torviorkesterille säveltäjä Väinö Haapalainen. Naisten yhteisnäytöksen musiikin oli pianolle säveltänyt laulunopettaja Aura Lahonen. Lisäksi oli miesten yhteisnäytöksen musiikkiin laatinut sanat kansakoulunopettaja T. O. Haat ainen. Ne u von t a. Edellisenä vuonna aloitettua neuvontatoimintaa jatkettiin samassa laajuudessa voimistelujuhliin asti. Niinpä jokaisessa SVUL:n piirikunnassa oli oma neuvojansa, jotka on lueteltu sivulla 34. Lisäksi oli naisten voimisteluneuvonta järjestetty siten, että voimistelunopettaja rva Signe Vuoti toimi sekä liiton että Lotta-Svärd 4
50 järjestön yhteisenä neuvojana. Voimisteluneuvonta tuli kokonaisuudessaan maksamaan Smk. 88,421: 60. Neuvonnan järjestämisessä on erikseen mainittava, että Suomen Yleisradio antoi liiton käytettäväksi kaikkiaan viisi tilaisuutta, kolme miesten ja poikien yhteisnäytösohjelman opettamista varten, tunti kerrallaan sekä kaksi tilaisuutta naisten ohjelman opettamista varten. Radiotilaisuudet miehille piti Sortavalasta käsin lehtori V. Lahtinen, tri V. Siukosen selostaessa musiikkipuolta ja naisten ohjelmien selostuksen piti tri Saima Tavast Rancken, laulunopettaja Aura Lahosen selostaessa ohjelman musiikin. Lisäksi voimisteluneuvojat järjestivät piiriensä alueilla kursseja, joilla seurojen voimistelunjohtajille opetettiin ohjelmien ohjaus. J u h 1 i e n j ä r j e s tel y t ö i den hoi t a m i n e n. Juhlien järjestely töiden hoitamisessa poikettiin aikaisemmasta tavasta. Nyt ei enää pantu toimikuntia eri järjestelytyöryhmien valmistelua ja hoitamista huolehtimaan, vaan tehtävät jaettiin erik'oismiesten diktaattorien huollettaviksi. Tästä järjestelymuodosta oli se etu, että vältyttiin liiallisten kokousten pidosta sekä, että toiminta saatiin nopeammaksi. Lisäksi tällä muodolla oli se etu, että kun yksi mies vastasi hänelle kuuluvien asioiden hoitamisesta, luotettavaisuus oli suurempi. Eri tehtäväryhmät oli annettu seuraavien henkilöiden hoidettaviksi: Vastaanottoasiat... maisteri R. Silvanto. Koristeluasiat........ arkkitepti E. Huttunen. Rakennusasiat...... rakennusmest. A. Niiniluoto. Kenttäasiat... kapteeni Y. Tikka. Majoitusasiat..... konttoristi V. Salonen. Kuljetusasiat....... konttoristi A. Merivaara. Yhteisnäytökset (miesten) lehtori V. Lahtinen. (naisten) tri Saima Tavast-Rancken. Kilpailut....... :Lehtori Y. Nykänen. Mainosasiat... toimistopäällikkö L. Santala. Kaupalliset asiat... johtaja 1. Helle. Muonitus- ja ravint.-asiat johtaja L. Koskivaara. Huvitilaisuudet...... ylioppilas A. Savolainen. Voimistelujuhlien järjestely töiden ylivalvojana oli liiton puheenjohtaja varatuomari V. J. Niiniluoto. Voimistelujuhlien kansliatöiden hoitamista varten oli palkattu.erityinen toimitsija, herra Jalmari Mankki, 15/2-30/6 väliseksi ajaksi. Osa n 0 t t o. Seuraava taulukko esittää voimistelujuhlien osanoton SVUL:n piirien kohdalta eri yhteisnäytöksiin: SVUL:n piiri 51 Yhte is näytökset Miesten Poikien Naisten Yht. Etelä-Pohjanmaa....,... 155 121 50 326 Helsinki........,...,.. 260 527 157 944 Häme.......,....,... 324 206 20 550 Itä-Karjala...,........ 216 29 11 256 Kainuu.,...,-... 50 50 Keski-Pohjanmaa...... 62 15 77 Keski-Suomi....... 62 49 111 Kymenlaakso............. 161 52 43 256 Lahti.......,.....,...,.,... 111 72 18 201 Oulu.,...... 56 14 6 76 Peräpohjola.,...... 6 29 35 Pohjois-Karjala... 85 94 179 Pohj ois-sa vo.,...,........ 197 120 317 Satakunta............ 145 77 6 228 Suur-Savo................ 113 42 10 165 Uusimaa....,....... 198 338 113 649 Varsinais-Suomi..,........... 212 95 26 333 Viipuri...... 552 306 62 920 Yhteensä 2.965 2.171 537 5.673 Lisäksi osallistui naisten yhteisvoimistelunäytökseen 417 Lotta-Svärd yhdistyksen voimistelijaa ja 452 Suojeluskuntajärjestön voimistelijaa antoi oman erikoisnäytöksensä. Näin ollen voimistelujuhlille osallistui kaikkiaan 6. 5 4 2 voimistelijaa.
52 Kilpailuihin oli ilmoittautunut seuraavat osanottajamäärät: Seurojen väliseen kilpailuun A-sarjassa 5 seuraa B-sarjassa 3 C-sarjassa 13 poikajoukkueiden sarjaan....... 26 Maalaisseurojen sarjaan pakollisella vapaaliikeohjelmalla.................. 39 IV -standaari (kilpailtiin C-sarjassa) PöLläkkälän Ura. V -standaari (kilpailtiin seurojen poikajoukkueiden sarjassa) Kymintehtaan Urheiluseura. Mieskohtaiset kilpailut A-sarjassa voitti L. Vainio Ylioppilasvoimistelijoista ja B-sarjan J. Heiskanen Helsingin Voimistelijoista. 53 Mieskohtaiseen kilpailuun A- ja B-sarjassa, jotka suoritettiin yhdessä, oli ilmoittautunut kaikkiaan 104 ja C-sarjaan 112 voimistelijaa. Maj 0 i t u s. Voimistelujuhlien majoitustarkoituksiin saatiin käytettäväksi Helsingin kaupungin kansakoulut. Majoitukseen tarvittavat patjapussit liitto teetti. Lisäksi saatiin lahjoituksena Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalta 891 yhden maattavaa patjapussia. Vaikka majoitus tulikin maksamaan kaikkiaan Smk. 94.402: 75, onnistuttiin majoitusmaksujen avulla ja myymällä teetetyt patjapusit saamaan takaisin kaikkiaan Smk 93.261: 50, joten majoitus saatiin järjestetyksi edullisesti. Voimistelujuhlien standaarien voittajat. Seurojen välisissä kilpailuissa eri sarjoissa, samalla kun ne suoritettiin v:n 1934 Suomen mestaruuskilpailuina, kilpailtiin myös voimistelujuhlastandaareista. Standaarit joutuivat seuraavien seurojen haltuun: I-standaari (kilpailtiin A-sarjassa) Viipurin Reipas. II-standaari (kilpailtiin B-sarjassa) Vaasan Vasama. III-standaari (kilpailtiin Maalaisseurojen sarjassa pakollisella vapaaliikeohjelmalla) Enson Suojeluskunnan Urheilijat.
55 Voimisteluliiton Voi tt 0- ja An Kulunki- ja Palkka tili: Palkkamenot.......... 29.295 :.- Yleiskulut.... 1.850: 95 31.145: 95 An Posti-, Puhelin- ja Sähkösanomak.tili: I:'ostikulut........ Puhelinkulut............... 2.208: 75 638:60 Sähkösanomakulut.......... 912 : 15 3.759: 50 Kurssi-, Neuvonta- ja Propagandak.tili: Kurssimenot........ Neuvontakulut............. 309:- 839:- Propagandakulut...... 1.755: 80 2.903: 80 Kokous- ja Matkakulujentili: Matkakulut... '..... 13.431:- Sekal. kokouskuluja.... 1.013: 75 14.444: 75 Sekalaistentili............ Filmitili..... Liittoverotili............. Ed ustustili................... Maailmanmestaruuskilpailujentili........... Voimistelujuhlatili.................. Tavaratili: Painotuotteita......... Voimistelumerkkejä....... Mestaruusmitaleja...... Kalustotili: 7.867: 10 7.395:- 1.202: 50 1.182: 55 8.007: 30 57.001 : 60 Smk. 134.910: 05 3.228: 60 607:75 168:- Arpajaistoimiston jäännösvarasto....... Arvopaperitili....................... Henkilötili: Tilisaatavia........ Voimistelujuhlatili............. Filmitili........... Pääomatili: Tappio vuodelta 1933 1934 8.762: 60........ 32.864: 05 Ta s e- 4.004: 35 8.880: 35 1.200: - 4.447: 75 13.740: - 12.100: - 41.626: 65 ----------------- Smk. 85.999: 10 tilinpäätös 31. 12. 1934. T a p p i 0 t i 1 i. Per Tavaratili: Painotuotteista............. Voimistelumerkeistä........ Mestaruusmitaleista......... Osuutta voimistelupukujen ja kenkien myynnistä......... 2.615: 55 9.523: 25 276:- 13.340: 75.. Kilpailujentili................... Määrärahatili........ Korkotili: Rahaston korko............. 15.000 : - TilikorJ!:oa........ 2.459: 30 Unkari-Suomi maaottelutili........ Kalustotili............... Tappio v. 1934............ t i 1 i. Per SVUL:n tili: 25.755: 55 1.994: 85 41.605: - 12.540: 70 17.862: 15 2.287: 75 32.864: 05 Smk. 134.910' 05 Velka SVUL:lle 30.423: 28 Pääomatili: Säästö edellisiltä vuosilt::!....... 55.575: 82 Smk. 85.999: 10
Edellämainittujen lisäksi liittojohtokunnan kokouksiin ovat osallistuneet myöskin valiokuntien puheenjohtajat tai, heidän estettyinä ollessa, valiokuntien sihteerit esitelläkseen valiokuntien valmistelemia kysymyksiä. 57 Suomen Urheiluliitto v. 1934. Liittojohtokunta. Suomen Urheiluliiton liittojdhtokuntaan ovat v. 1934 kuuluneet vara tuomarit Urho Kekkonen ja Anton Hus-. gafvel ~e<kä johtaja AHan Mustonen Helsingistä, varatuoman K. G. R. AhLbäck Vaasasta, insinööri Aku Kuusisto Viipurista, kultaseppä Yrjö SaLmeLa Turusta lehtori Väinö TeivaaLa Hämeenlinnasta ja johtaja Tauno Kangas Tampereelta. Liiton puheenjdhtajana on toiminut varatuomari Urho Kekkonen, varapuheenjdhtajana insinööri Aku Kuusisto, johtokunnan srhteerinä varatuomari Anton H~ga!vel, t.al~udenlhoitajana johtaja J. MaLjanen ja toimlstoslhteerma Ilmari SinisaLo. Liittojohtokunta on toimikauden aikana kokoontunut 12 k~:taa ja on kokousten pöytäkirjoihin kertynyt yhteensa 489 pöytäkirjarpylkälää. Liittojohtokunnan jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin seuraavasti: Kekkonen Husgafvel Salmela Kangas................. Kuusisto Mustonen................... Teivaala................ Ahlbäck................... 12 12 12 12 11 11 10 6 kertaa VaLiokunnat. Liittojdhtokunta on erinäisten kysymysten valmistelemisessa ja hoitamisessa käyttänyt apunaan edelleenkin valiokuntia. Näiden työskentelyä varten on vahyistettu erityinen työjärjestys. Valiokuntia on ollut viisi, nimittäin Talonsvaliokunta (TV), Ulkoasiainvaliokunta (UV), Valmennus- ja Koulutusvaliokunta (VKV), Kurinpitovaliokunta (KV) ja Naisvaliokunta (NV). TaLousvåLiokunnan puheenjohtajana on toiminut insinööri A. TanHa sekä jäseninä johtaja J. Maljanen ja kamreeri J. Tossavainen. Valiokunta on toimi'kauden aikana pitänyt 10 Ikokousta, joiden pöytäkirjoihin on kertynyt yhteensä 54 pöytäkirjapylkälää. Valiokunta on valvonut liiton talouden hoitoa, varojen sijoitusta, tehnyt ehdotuksia varojen kartuttamiseksi, valmistanut liittojohtokunnalle talousarviot, huolehtinut liiton omien kilpailujen suunnittelemisesta ja järjestämisestä sekä antanut liittojohtokunnalle lausuntonsa yleensä taloudellista laatua olevissa kysymyksissä. UlkoasiainvaLiokunnan puheenjohtajana on ollut liiton puheenjohtaja varatuomari U. Kekkonen sekä jäseninä toimittaja S. Kolkka ja fil. maisteri L. Miettinen. Valiokunta on kdkoontunut vuoden aikana 4 kertaa, pöytäkirjaluvun ollessa 42. Valiokunnan tehtävänä on ollut ulkomaisten wfueilutapahtumien seuraaminen, lausuntojen antaminen ulkomaisia urheilusuhteita solmittaessa sekä ulkomaisiin kilpailuihin osallistumista koskevien kysymysten hoitaminen ja ratkaiseminen. Lisäksi valiokunta on huolehtinut ul'komaisista urheilunjohtomiehistä heidän Suomessa oleskelunsa aikana. Valmennus- ja Koulutusvaliokunnan puheenjohtajana on ollut varatuomari A. HusgafveL, ja jäseninä fil. maisteri Lauri Pihkala ja urheiluvalmentaja A. Osola. Kesä-
58 kuussa maisteri Pihkala kuitenkin erosi valiokunnan jäsenyydeslä, jolloin hänen tilalleen valittiin johtaja A. Mustonen. Lopulla vuotta valiokunta laajennettiin suunnittelemaan vastaista olympialaisvalmennusta. Valiokuntaan valittiin lisäjäseniksi urheiluvalmentaja A. Valste, teknikko Paavo Nurmi ja varastonhoitaja E. Vilen. Valioktmta kokoontui kaikkiaan 13 kertaa, kertyen pöytäkirjoihin yhteensä 73 pykälää. Valiokunta on suunnitellut liiton kurssi- ja neuvontatoiminnan sekä hoitanut kurssien!käytännöllisen järjestämisen ja valvonut liiton valmentajien ja neuvojien työsken telyä. KurinpitovaZiokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana varatuomari J. V. Rangell sekä jäseninä varatuomari V. Ebeling ja insinööri K. Karvonen. Valiokunnan tehtäviin on kuulunut 'kurinpidollisten kysymysten tutkiminen ja niiden johdosta annettavien rangaistusten ehclottaminen. Valiokunnan ei ole tarvinnut toimikauden arkana kokoontua yhtään kertaa. Naisvaliokunnan puheenjohtaja on ollut neiti Lempi Hartikka sekä jäseninä tri Kaisa Turpeinen, neiti G'!'eta Björkell ja urheiluvalmentaja' A. Osola. Valiokunnan tehtävänä on ollut naisten UI1heilua koskevien kysymysten hoitaminen. Kun valiokunnan toiminta on ollut enemmän valmistelevaa laatua, sen kokouksissa ei ole pidetty pöytäkirjaa.. Liiton valiokuntien pöytäkirjanpitäjänä on ollut liiton toimistosihteeri J. Sinisalo. Liiton nimenkirjoittamisoikeus. Toimintasääntöjen mukaisesti liiton nimen ovat toimikauden aikana olleet oikeutetut kirjoittamaan liiton puheenjohtaja varatuomari U. Kekkonen tai varapuheenjohtaja insinööri A. Kuusisto yhdessä johtokunnan si'hteerin varatuomari A. Husgafvel'in tai liiton toimistosihteerin J. Sinisalon kanssa. L iiton jäsenistö. Vuoden aikana on liittoon hyväksytty k~~kkia.~.n 76 uutta seuraa, ollen toimi vuoden päättyessä ~.llton Jas~~seurojen lukumäärä 630 sekä niissä yhteensa 47,099 Jasentä. Jäsenkasvu oli 4,806. Liiton kunniajäsenet. Niiden ansioiden perusteella, jotka fil. m~iste~i ~auri Pihkal.alla on maamme rata- ja kenttäurheilutolmmnan kehittämisessä, liitto kutsui hänet 29( 7 -~~ Ta~peree.lla pidetyssä vuosrkokouksessa liiton ensliumalseksl kunma- jäseneksi... Samassa kokouksessa liiton kunniajäsemksl k.uts~ttiin myös kaikki aikaisemmat mieskohtaiset olymplalalsvoittajat, nimittäin: Verner Järvinen. Hannes Kolehmainen. Julius Saaristo. Armas Taipale. Paavo Nurmi. Ville Tuulos. Jonni Myyrä. Ville Ritola. Ville Pörhölä. Elmer Niklander. Eero Lehtonen. Albin Stenroos. Harri Larva. Toivo Loukola. Paavo Yrjölä. Lauri Lehtinen. Volmari Iso-Hollo. Matti Järvinen. Edellämainitut oli kutsuttu Tampereelle Suo.~en mestaruuskilpailuihin, joiden yhteydess~ 29.~7-34 lil:on puheenjohtaja U. Kekkonen antoi ~ul~e~m hiton kunmamerkin ja kunniajäseneksikutsuffiiskif]an. 59
60 Edustus SVUL:n liitto kokouksissa. Liittoa ovat SVUL:n liittokokouksissa edustaneet liiton puheenjohtajan varatuomari U. Kekkosen lisäksi varatuomari A. Husgafvel Helsingistä, henkikirjoittaja T. Uimonen ja kamreeri E. Koponen Viipurista sekä lehtori V. Teivaala ja kauppias K. Tuomi Hämeenlinnasta. Edustus SVUL:n liittohallituksessa. Liiton nimeäminä edustajina SVUL:n v:n 1934 liittohallituksessa ovat olleet varatuomari U. Kekkonen Helsingistä, varamiehenään insinööri A. Tavast Tampereel ta, insinööri A. Kuusisto Viipurista, varamiehenään kamreeri E. Koponen Viipurista sekä varatuomari A. Husgafvel Helsingistä, varamiehenään kapteeni H. Öhman Helsingistä. Edustus Stadion-säätiössä. Liittoa on Stadion-säätiössä edustanut johtaja L. Koskivaara Helsingistä. Liiton yleiset kokoukset. Liiton yleisiä kokouksia on toimikauden aikana pidetty ainoastaan yksi, nimittäin liiton vuosikokous, joka oli Tampereella heinäkuun 29 p:nä. Kokouksessa oli edustettuna 45 jäsenseuraa, edustajaluvun ollessa 93. Kokouksessa käsitellyistä asioista ja tehdyistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: 1) Hyväksyttiin liiton toimintakertomus v:lta 1933. 2) Toimintakertomuksen yhteydessä otettiin käsiteltäväksi liiton suhde Ruotsiin. Keskustelun jälkeen suoritetun äänestykisen perusteella, äänten ollessa 38-6, hyväksyttiin pysyminen liiton aikaisemmalla kannalla Ruotsiin nähden. Vastaehdotuksena oli varatuomari A. Schreyn esitys: Suomen Urheiluliiton on pyrittävä uudestaan solmiamaan katkenneet suhteet Ruotsin kanssa. 3) Vahvistettiin liiton v:n 1934 tilinpäätös ja myönnettiin asianomaisille tili- ja vastuuvapaus. 4) Liiton edustajiksi v:n 1935 aikana pidettäviin SVUL:n liittokokoul\siin valittiin liiton puheenjohtajan, varatuomari U. Kekkosen lisäksi toimittaja A. Alanne Oulusta kauppias K. Tuomi Hämeenlinnasta, henkikirjoihaja 'T. Uimonen ja kamreeri E. Koponen Viipurista sekä varatuomari A. Husgafvel Helsingistä. 5) Liiton edustajiksi v:n 1935 SVUL:~ h~ll~.tukseen valittiin varatuomari U. Kekkonen Helsmgista, varamiehekseen insinööri A. Tavast Tampereelta, insinööri A. Kuusisto Viipurista, varamiehekseen kamreeri E. Koponen Viipurista sekä varatuomari A. Husgafv~l I:Ie~. singisiä, varamiehekseen kapteeni H. öhman. Helsmgis~a. 6) Liiton puheenjohtajaksi toimikaudeksi 193~ v~l1~. tiin yksimielisesti varatuomari U. Kekk~n~~ Helsi?g~st~. 7) V:n 1935 liittojohtokuntaan vahttlln yikslmiel1- sesti insinööri A. Kuusisto Viipurista, lehtori V. Teivaala HämeenEnnasta, varatuomari K. G. R. Ahlbäck Vaasasta, kultaseppä Y. Salmela Turusta, johtaja T. Kangas Tampereelta sekä varatuomari A. Husgafvel ja johtaja A. Mustonen Helsingistä. 8) Vahvistettiin liiton talousarvio v:ksi 1935. Talousarvio päättyy Smk:aan 277,000:-. 9) Liittojohtokunnan esitj'lksestä päätettiin perustaa erityinen Valmennus- ja Koulutusrahasto, jota varten vahvistettiin säännöt. Samalla päätettiin liiton v:n 1934 tilinpäätöksen yhteydessä siirtää liiton omaisuudesta tähän rahastoon Smk. 100,000:-. 10) Perustettiin maaottelurahasto, johon vastaisuudessa siirretään kaikki maaotteluista koituvat tulot. Rahastoa käytetään ainoastaan maaotteluista aiheutu,,!en menojen peittämiseen. Rahastolle vahvistettiin säännöt. 11) Todettiin, että Kalevan-maljan oli v:na 1933 voittanut Idrottsföreningen Kamraterna Helsingistä 30 pisteellä. Maljan pienoisjäljennös luovutettiin kokouksessa seuran edustajalle. 12) Suomen mestaruuskilpailujen järjestämisoikeudet jätettiin liittojohtokunnan ratkaistaviksi. 13) Jaettiin mestarimerkit v:n 1933 tulosten perusteella 14 urheilijalle. 14) Liiton ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin maisteri L. Pihkala Helsingistä. 6l
62 15) Myönnettiin liiton kunniajäsenmerkki 18 olvmpialaisvoittajalle. 16) Liiton tilintarkastajiksi v:ksi 1935 valittiin kamreeri S. Järvinen Helsingistä, varalle pankinjohtaja' M. Mäki Turusta sekä Tampereen kaupungin tilintarkastaja M. Kauppila Tampereelta, varalle johtaja L. Haaksi Viipurista. KUl'ssi-.ia neuvontatoiminta. Liitto on pyrkinyt tänäkin toimikautena noudattamaan koulutustoiminnassaan aikaisemmin hyväksyttyjä periaa ttei ta. Seuraneu voj akurssej aja aktiivi urheilij ain harjoitusleirejä on toimeenpantu niissä piireissä, joissa tähän mennessä leirejä ja kursseja ei ole voitu järjestää. Lisäksi on uusia kursseja toimeenpantu sellaisissakin piireissä, jotka jo aikaisemmin ovat kurssitettu. Uutena koulutustoiminnan muotona voidaan merki.lle panna naisten urheilukurssit. Seuraneuvojakurssit. Toimikauden aikana liiton toimesta on järjestetty eri puolilla maata 5 seuraneuvojakurssia. Kurs.,it toimeenpantiin seuraavilla paikkakunnilla: kesäkuun ] 1-17 p:nä Keski-Suomen piirissä Jämsänkoskella, kesäkuun 18-24 p:nä Suur-Savon piirissä Savonlinnassa ja Etelä-Pdhjanmaan piirissä Vaasassa sekä kesäkuun 25-heinäkuun 1 p:nä Itä-Karjalan piirissa Sortavalassa ja Peräpohjolan piirissä Karihaarassa. Kurssien osanotto oli rajoitettu, sillä suurempien joukkojen kouluttamista olisi vaikeuttanut samanaikaisesti samoilla paikkakunnilla tapahtunut aktiiviurheilijain neuvonta. Kurssien avulla saatiin kuitenkin koulutetuksi 44 uutta seuraneuvojaa. Kurssien opettajina toimivat urheiluvalmentajat A. Osola, E. Hampaala, A. Huusari ja E. Kuisma. Naisten urheilukurssit. Sen jälkeen kun liittojohtokunnalle oli lausuttu toivomus, että liitto ottaisi huoltaakseen naisten urheilun opetuksen, liittojohtokunta antoi naisvaliokunnalle tehtäväksi naisten kurssitoimintaa koskevan suunnitelman laatimisen. Valiokunnan ehdotuksesta liitto järjesti Kauniaisten Työväen Akatemiassa erikoiskurssit naisille kesäkuun 4-10 p:nä. Kursseille osallistui 'kaikkiaan 21 naista, ollen oppilasaines erinomainen. Kursseilla opetettiin kaikki muut rata- ja kenttäurheilun lajit paitsi seiväshyppyä, kestävyysjuoksua ja erinäisiä heittoja. Myöskin luennoitiin palkintotuomaritehtävistä. Kurssien opettajina toimivat uiheiluvalmentajat A. Osola, E. Hampaala ja E. Kuisma sekä tri Kaisa Turpeinen. Aktiiviurheilijain harjoitusleirit. Jo ke-ättalvella liiton Valmennus- ja koulutusvaliokunta ryhtyi suunnittelemaan nuorten urheilijain kehittämistä.. Saadakseen parhaan mahdollisen aineksen kursseille mukaan valiokunta kehoitti kiertokirjeellä liiton alaisia seuroja suosittelemaan kahta lahjakkainta 18-23 v. urheilijaansa, jotta täten saamastaan ilmoitettujen joukosta valiokunta voisi valita koulutettavakseen parhaat. Tuloksena oli yli 300 ilmoitusta. Esitysten perusteella valiokunta sittemmin valitsi 93, jotka päätettiin liiton varoilla kustantaa leireille. Valituille lähetettiin aikaisin keväällä valmennusohjeet kevätharjoittelua varten. Piirij ~,htokunnilta saamiensa toivomusten mukaan ja nuomioonottaen sen, oliko piireissä aikaisemmin toimeenpantu urheilijain harjoitusleirejä, liittojohtokunta, hyväksyen Valmennus- ja Koulutusvaliokunnan suunnitelmat, toimeenpani eri puolilla maata 11 aktiiviurheilijain harjoitusleiriä. Lukuunottamatta edellämainittuja 93 liiton kdsumaa urheilijaa leireille osallistui myös urheilijoita lähiseudun seuroista. Lisäksi paikkakunnan nuoret urheilijat olivat lukuisina seuraamassa opetusta. Edellämainitut harjoitusleirit pidettiin seuraavilla paikkakunnilla: kesäkuun 11-17 p:nä Uudenmaan piirissä Kerkkoossa ja Keski-Suomen piirissä JämsänkoskeHa, kesäkuun 18-24 p:nä Suur-Savon piirissä Savonlinnassa ja Etelä-Pohjanmaan piirissä Vaasassa, ke!'ä- 63
64 kuun 25--heinäkuun 1 p:nä Itä-Karjalan piirissä Sortavalassa ja Peräpohjolan piirissä Karihaarassa, 'heinäkuun 2-8 p:nä Viipurin piirissä TainionkoskeHa. Turussa järjestettiin Varsinais-Suomen piirin toimesta urheilijoiden harjoitustilaisuudet heinäkuun 24-28 p:nä, toimien näiden tilaisuuksien ohjaajana urheiluvalmentaja Hugo Lahtinen. Edellämainittujen leirien opettajina toimivat liiton palkkaamat urheiluvalmentajat A. Osola, E. Hampaala, E. Kuisma ja A. Huusari. Lisäksi järjesti liitto aktiiviul'heilijoille erikoisleirejä KuusankoskeUa. Niinpä heittäjille järjestettiin harjoitusleiri heinäkuun 30-elokuun 5 p:nä. Juoksijoiden leiri oli elokuun 6-12 ja hyppääjien leiri elokuun 13-19 p :nä. Näiden leirien tai1k.oituksena oli antaa parhaille edustusurheilijoillemme tilaisuus valmentautua Europanmestaruuskilpailuihin ja Saksa-Suomi maaottelulln. Leirille osallistuikin monet huomattavimmista urheilijoistamme. Leirin opettajina toimivat ur'heiluvalmentajat A. Valste, A. Osola ja E. Kuisma. Poikien urheilukurssit. Savonlinnassa 18-24/6 pidetyn urheiluleirin yhteydessä järjestettiin myös erityiset poikien urheilukurssit. Näille kursseille osallistui kaikkiaan 10 poikaa. Opettajina toimivat liiton valmentajat Osola ja Kuisma. Lisäksi käytettiin opetustehtävissä seuraneuvojakurssilaisia. Palkintotuomarikurssit. Kehittääkseen asiantuntemusta rata- ja kenttäurheilukilpailuissa toimivien palkintotuomarien keskuudessa liiton toimesta on toimikauden 'kuluessa eri puolilla maata toimeenpantu kaikkiaan 9 palkintotuomarikurssia. Kurssien opettajina ovat toimineet aikaisemmin mainitut liiton urheiluvalmentajat A. Osola, E. Kuisma. E. Hampaala ja A. Huusa?'i sekä urheiluvalmentaja H. Lahtinen, johtaja A. Mustonen, varatuomari A. Husgafvel sekä rautatievirkamies L. Simojoki (Simelius). Yhteenveto kursseista. Allaoleva taulukiko osoittaa liiton toimeenpaneman kurssitoimmnan kokonaisuudessaan. Siitä voidaan todeta, että liiton toimesta toimikauden aikana toimeenpantiin 27 erilaista.kurssia, joihin osallistui kaikkiaan 491 henkilöä. Kurssit pidettiin: Palkintotuomarikurssit Helsingissä 4-10/4......,. Helsingissä 16-18/4..... Oulussa 27/5........ Kuusankoskella 26-27/6. Kerkkoossa 11-17/6.... Jämsänkoskella 11-17/6. Savonlinnassa 18-24/6.. Vaasassa 18-24/6 Karihaarassa 25/6-1/7.. Seuraneuvojakurssit Jämsänkoskella 11-17/6... Savonlinnassa 18-24/6 Vaasassa 18-24/6......... Sortavalassa 25/6-1/7...... Karihaarassa 25/6-1/7.... Aktiiviurheilijain harj.kurssit Kerkkoossa 11-17/6 Jämsänkos'kella 11-17/6 Savonlinnassa 18-24/6. Vaasassa 18-24/6 Sortavalassa 25/6-1/7.. Karihaarassa 25/6-1/7. Tainionkoskella 2-8/7. Turussa 24-28/7.... Heittäjien leiri Kuusankoskella 30/7-5/8..... 105 38 9 16 8 5 12 15 9 4 13 11 9 7 35 17 21 16 7 14 20 25 19 18 Juoksijain Kuusarrkoskella 6-12/8.... Hyppääjien Kuusankoskella 13-19/8.. 13 Naisten urheilulkurssit Kauniaisissa 4-10/6 15 Pojkaul'heilukurssit Savonlinnassa 18-24/6 10 ------ Yhteensä 491 5