Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo



Samankaltaiset tiedostot
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Pelletin valmistuksen taloudellinen vertailu. Simo Paukkunen Karelia amk Biotalouden keskus

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

EkoPelletti - T&K hanke

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Jyväskylä , Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry.

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Biodieselin (RME) pientuotanto

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

BioForest-yhtymä HANKE

Hakelaitoskäynti. Teuvo Hirvonen

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, Jyrki Raitila, VTT

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

A8-0025/99. Perustelu

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Metsä- ja peltobioenergian tuotannon työterveys- ja -turvallisusriskien arviointi ja hallinta

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Olki energian raaka-aineena

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; Oulu / OAMK Anssi Kokkonen

Pelletöintiprosessi ja ohjeita pelletöintiin pienen mittakaavan laitteistolla

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Selvitys biohiilen elinkaaresta

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Fortumin Energiakatsaus

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet tuotteet

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

Projekti INFO. Biomassan integroitu jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN

Side- ja lisäaineet pellettituotannossa

Bioetanolitehdas. Sievi

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

SECTOR. Biohiilen tuotanto ja käyttö Biohiilen renessanssi, Turku 28 th of May of March Vesa Arpiainen & Carl Wilén Presentation

Scanchips. Bioetanolitehdashanke

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Keski-Suomen Energiapäivä Agora. Henrik Karlsson

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit

LAITOS TAI TOIMINTA Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 )

Pellettialan tutkimus VTT:ssa

Biokaasuntuotannon kannattavuus

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Transkriptio:

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi

Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly - Kosteus n. 10-15% - Epäpuhtauksien poisto, esim. metallit - Pienennys vasaramyllyllä (alle 5 mm:n palakokoon) - Raaka-aineen syöttö pellettipuristimelle - Raaka-aineen sekoitus, mahd. sideaineen syöttö ja höyryn lisäys - Puristusvaihe - Jäähdytys, seulonta - Varastointi

Tuotantoprosessi Käytössä tasomatriisilla ja rengasmatriisilla varustettuja koneita Pelletöitävä materiaali muodostaa raaka-ainematon kollerinpyörän eteen, joka puristaa materiaalin matriisin reikien lävitse Prosessi nostaa raaka-aineen lämpöä Sideaineet (hartsit ja ligniini ) pehmenevät Puristustapahtumaan vaikuttavat monet tekijät, kuten Matriisin ja kollerinpyörien materiaalit ja ominaisuudet Puristuskyky, pyörimisnopeus, matriisin ja kollerinpyörien välinen etäisyys jne. Pelletöintitapahtuma ja asetukset ovat usein raaka-ainekohtaisia

Näkökulmia pelletintuotantoon 1) Omien sivutuotteiden pelletöinti Case: Ab Karl Hedin, Jönköping 2) Pelletti päätuotteena Case: KG Schellinger, Krauchenwies, Saksa 3) Uudet raaka-aineet pelletin tuotannossa Metsähakkeen pelletöinnistä PELLETime - hankkeessa

Omien sivutuotteiden pelletöinti Ab Karl Hedin Ab Karl Hedinillä sahatavara on päätuote, jonka varaan kannattava liiketoiminta perustuu. Pellettiä tuotetaan sivutuotteista n. 2000 tonnia vuodessa.

Omien sivutuotteiden pelletöinti Ab Karl Hedin Paikalliset markkinat (Etelä-Ruotsi / Jönköpingin alue) Toiminta 24h vuorokaudessa, vuoro on yhden henkilön vastuulla Huoltoa, korjausta ja siivousta 4 h/viikko Sweden Power Chippers (SPC) vertikaalinen rengasmatriisi, n. 300 kg/h Tuottaa 2000 tonnia 8 mm pellettiä; pakkaus suursäkkeihin (700kg) ja piensäkkeihin (15kg). Tuotanto pääasiassa 1.luokan pellettiä. Linjaston hinta ilman rakennuksia 220 000 (2007) Pelletin raaka-aineena mäntyä (90%), kuusta (10%) Myyntihinta 2200 SEK/tonni = 215 /tonni

Pienet tuottajat voivat toimia suurten yksiköiden lomassa

Pelletintuotanto pääasiallisena liiketoimintana Schellinger KG, Krauchenwies, Saksa: CHP -laitos (5,5 MW) ja pellettitehdas kapasiteetiltaan 65 000 tonnia/vuodessa, tuotanto aluksi n. 40 000 tonnia vuodessa CHP-laitos tuottaa lämpöä raaka-aineen kuivaukseen (hihnakuivuri), sähköä myydään valtakunnan verkkoon Raaka-aineena pääasiassa paikallisten sahojen sivutuotteet (kuusi, mänty, pyökki) Yhtiöllä on oma lyhytkiertoviljelyalue (40 ha) poppelin kasvatuskokeiluja varten, suunnitelmissa laajentaa 3000 ha laajuiseksi. Hihnakuivuri (Swiss Combi), 7 t/h, 120 m 2 CHP -laitos Raaka-aineen vastaanotto Lyhytkiertoista poppelia pelletin raaka-aineeksi

Pelletintuotanto pääasiallisena liiketoimintana Kaksi erillistä tuotantolinjaa, toinen teolliselle laadulle ja toinen 1.luokan laadulle 2 kpl Bühlerin rengasmatriisipuristimia (5t/h) Markkinat lähialueella (n. 80% myynnistä 80 km:n säteellä) Lisäksi Italia, Ranska ja BENELUX Kustannukset (2008): Raaka-ainekulut 80-90 /t Tuotantokulut 60 /t Markkinointi ja kuljetukset 40 /t Myyntihinta keskimäärin kotimaan markkinoilla vuonna 2008: 180-200 /t (sis. Alv 7%) tuotanto kannattavuuden rajalla Bühlerin rengasmatriisipuristin, 5t/h

Raaka-ainepohjan ainepohjan laajentaminen

240 Kuluttajan painajainen? 165 120 225 180

Pellettejä kokopuumännystä ja kuusen hakkuutähteistä?

Pelletöintikokeet vuonna 2008 Tavoitteena on valmistaa uusista puupohjaisista raakaaineista polttokelpoisia pellettejä Raaka-aineina tuoreet metsähakkeet: Kokopuuhaketta männystä Miksi? Kuusen hakkuutähdehaketta Pelletin tuotannon raaka-ainepohjaa laajennettava ja tuotannon riippuvuutta sahaustoiminnan sivutuotteista tulee vähentää

Raaka-aineen aineen hankinta Raaka-aineiden hankinnasta vastasivat Metsäpalvelu Turunen Oy ja kuljetuksesta Tero Liimatta Kuusen hakkuutähdehaketta päätehakkuulta ~45% kosteus Ensiharvennusmäntyä hakkeena, oksineen ja neulasineen

Raaka-aineen aineen käsittely ja pelletöinti Kuivaus Saarijärvellä (Jyväskylän yliopisto, bioenergiakeskus) monikäyttökuivurissa Kuivausenergiana aurinko- ja hakelämpöä Energiankulutus yhteensä 660 kwh/tonni haketta 45% kosteudesta 12-15%:n kosteuteen Pienennys vasaramyllyllä, (10 mm:n seula) Pelletöinti: Lokapelletti Oy, Laitila Puristin Konepaja M. Pappinen Oy Puristuskanavan pituus 40 mm

Pienennys vasaramyllyllä

Pelletöinti

Polttokokeiden tuloksia Kuusen hakkuutähde Ensiharvennusmänty Käsittelykestävyys 83,6 m-% 86,4 m-% Tuhkapitoisuus 2,3 m-% (k-a) 0,7 m-% (k-a) Tuhkan sulamislämpötilat Muodonmuutoslämpötila: 1170 C 1400 C Juoksevuuslämpötila: 1290 C >1450 C

2009 kokeet: hankintaketjun vaikutukset polttoaineen laatuun Kuoren osittainen poistaminen (Hassinen Oy, Ilomantsi)

2009 kokeet: hankintaketjun vaikutukset polttoaineen laatuun Raaka-aineen kontaminoitumisen vaikutukset pelletin laatuun

Pelletöintikokeet 2009 Haketus Kuivaus Pienennys Pelletöinti Laadun analyysi Poltto- ja päästökokeet

Mihin harvennuspuusta tuotetut pelletit soveltuvat? Soveltuvuutta eri kokoluokkiin arvioidaan PELLETime -hankkeessa Suuremman kokoluokan polttoaine Lämpöyrittäjät: Kostean polttoaineen priimauskäyttö Pelletit lämpöyrittäjän polttoaineena Laajentaa toimintasädettä Edullisuus verrattuna markkinapellettiin? Raaka-aineen kuivaus ja pelletöinti alhaisen lämpökuorman aikaan kesällä tai ylijäämälämmöllä Käyttökohteiden suurempi kokoluokka, esimerkiksi suurkiinteistöt

Ota yhteyttä PELLETime -hankkeeseen: PELLETime -hanke FT, Projektipäällikkö, Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus Yliopistokatu 6, 80100 JOENSUU Tel. 050 342 3582 lasse.okkonen@pkamk.fi pelletime@pkamk.fi www.pelletime.fi