1 PERUSSOPIMUS SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ 2 1 Nimi ja kotipaikka 2 2 Tehtävät 2 3 Jäsenkunnat 3 4 Jäsenkunnan ottaminen ja ero 3 5 Jäsenkuntien osuudet ja vastuut 4 6 Peruspääoman määräytyminen 4 7 Päätöksenteko kuntayhtymässä 5 2. LUKU YHTYMÄKOKOUS 8 Tehtävät 5 9 Yhtymäkokousedustajien jäsenten lukumäärä ja toimikausi 6 3. LUKU SEUTUHALLITUS 7 10 Tehtävät 7 11 Seutuhallituksen jäsenten lukumäärä ja tehtävät 8 12 Muut seutuhallitusta koskevat tehtävät 8 4. LUKU - TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 9 13 Kuntayhtymäsuunnitelma 9 14 Talousarvio ja taloussuunnitelma 9 15 Tarkastuslautakunnan jäsenten lukumäärä ja toimikausi 9 16 Tilintarkastajien toimikausi ja tehtävät 10 17 Maksuosuuksien perusteena olevat menot ja tulot sekä menojen kattaminen 10 18 Jäsenkuntien osuudet ja vastuut 11 19 Rahastojen perustaminen ja rahastoihin sijoittaminen 11 20 Maksuosuuksien ennakot 11 21 Viivästyskorko 11 5. LUKU - KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN 12 22 Purkaminen 12 23 Loppuselvitys 12 24 Erimielisyyksien ratkaiseminen 13 25 Voimaantulo ja soveltaminen 13
2 1. LUKU SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tehtävät 3 Jäsenkunnat 4 Jäsenkunnan ero Kuntayhtymän nimi on Savonlinnan seudun kuntayhtymä. Sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Kuntayhtymä huolehtii 1) jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta, 2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä kulloinkin voimassa olevan kuntayhtymäsuunnitelman mukaisesti, 3) aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta kulloinkin voimassa olevan elinkeinostrategian mukaisesti, 4) yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja 5) muista yhteisesti sovittavista tehtävistä, joista seutuvaltuusto päättää kahdenkolmasosan (2/3) määräenemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Tällä menettelyllä päätetystä uudesta tehtävästä muodostetaan 17 :n mukainen toimenpidekokonaisuus. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Enonkoski, (Kerimäki, Punkaharju), Savonlinna ja Sulkava. Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä sillä tavoin kuin kulloinkin voimassa olevassa kuntalaissa siitä säädetään. Ellei kuntalaissa ole tätä koskevia voimassa olevia määräyksiä, eroaminen tapahtuu valtuutettujen toimikauden päättyessä, jos jäsenkunta on il-
3 5 Jäsenkuntien osuudet ja vastuut 6 Peruspääoman määräytyminen moittanut erostaan yhtymävaltuustolle toimikauden päättymistä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. Jäsenkunnat voivat erota kuntayhtymästä myös muulla tavoin, mikäli jäsenkunnat yksimielisesti sopivat toisenlaisesta menettelystä. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyy peruspääomaosuuksien suhteessa. Peruspääoma on 100.000 euroa ja se jaetaan jäsenkunnissa 31.12.2005 väestökirjalaissa tarkoitetulla tavalla olleiden asukkaiden määrien mukaisessa suhteessa. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä tämän edellä sovitun mukaisesti määräytyvä osuus peruspääomasta. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta, alennetaan peruspääomaa vastaavalla määrällä. Mikäli kuntayhtymään liittyy uusia jäsenkuntia, korotetaan peruspääomaa määrällä, joka vastaa aikaisempien jäsenkuntien edellä tarkoitetulla asukasmäärällä jaettuna peruspääomaa kerrottuna liittyvän uuden jäsenkunnan asukasmäärällä liittymistä edeltävän kalenterivuoden päättyessä. Yhtymäkokous päättää talousarvion vahvistamisen yhteydessä kuntayhtymän velvollisuudesta suorittaa jäsenkuntien pääomaosuuksille korkoa sekä mahdollisesti suoritettavan koron määrästä. 7 Päätöksenteko kuntayhtymässä Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, päätöksenteosta kuntayhtymässä määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä. Kuntayhtymän operatiivisesta konsernijohtamisesta vastaa työvaliokunta, joka koostuu jäsenkuntien kunnanjohtajista.
4 2. LUKU - YHTYMÄKOKOUS 8 Tehtävät Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous - valitsee yhtymäkokoukselle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joilla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa, - päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, - päättää kuntayhtymän hallinnon järjestämisen perusteista sekä hyväksyy hallintosäännön, - päättää kuntayhtymälle laadittavan kuntayhtymäsuunnitelman sekä elinkeinostrategian hyväksymisestä, - päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion, - hyväksyy toimintakertomuksen, - päättää kuntayhtymän tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta, - valitsee kuntayhtymän hallituksen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet, - valitsee kuntayhtymän tilien ja hallinnon tarkastamista varten JHTT - tilintarkastajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Varajäsentä ei kuitenkaan valita, jos tilintarkastajaksi valitaan JHTT-yhteisö. - päättää seutujohtajan valitsemisesta ja erosta, - päättää lainan ottamisesta kuntayhtymälle - päättää takaussitoumuksen antamisesta toisen velasta kuitenkin siten, että kuntayhtymän takaussitoumusten yhteismäärä ei saa ylittää 5 miljoonaa euroa ja takaussitoumuksia saa antaa vain toimitilahankkeisiin ja riittäviä vastavakuuksia vastaan. Lisäksi seutuhallituksen tulee laatia tarkempi ohjeistus takauksien antamisesta. Takauksista päättäminen kuuluu yhtymäkokoukselle ja takauksien myöntämisessä tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta. Lähtökohtaisesti kuitenkin kukin kunta vastaa yritystoimitilojen rakentamisesta itse. - päättää asiakirjojen lunastuksesta perittävistä maksuista. Yhtymäkokouksen osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa (365/1995) on kunnanvaltuustosta säädetty. 9 Yhtymäkokousedustajien lukumäärä ja toimikausi Kukin jäsenkunta on oikeutettu nimeämään yhtymäkokousedustajakseen yhden (1) edustajan sekä tälle henkilökohtaisen varaedustajan.
5 3. LUKU - SEUTUHALLITUS 10 Tehtävät Edustajien äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy jäsenkuntien asukasmäärän perusteella kunkin kalenterivuoden alussa. Edustajien tulee olla jäsenkunnan kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston jäseniä. Jäsenkunnat valitsevat edustajansa ja varaedustajansa yhtymäkokoukseen kunnanvaltuuston toimikaudeksi. Seutuhallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta. Sen lisäksi seutuhallituksen tehtävänä on erityisesti - vastata yhtymäkokouksen päätösten valmistelusta, - vastata yhtymäkokouksen päätösten täytäntöönpanosta sekä päätösten laillisuuden valvonnasta, - valvoa kuntayhtymän etua sekä edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa, - määrätä seutujohtajan varahenkilö hänen estyneenä olonsa tai esteellisyytensä varalle, - päättää kuntayhtymän virka- ja työsuhteisten toimien perustamisesta ja niiden lakkauttamisesta seutujohtajan virkaa lukuun ottamatta, - asettaa kuntayhtymän työvaliokunnan ja muut toimintaa varten tarpeelliset työryhmät sekä määritellä niiden tehtävät ja tavoitteet, - johtaa kuntayhtymää koskevaa tiedottamista ja nimetä tiedottamisesta vastaava viranhaltija, - päättää kuntayhtymää koskevien asiakirjojen arkistointiohjeista ja nimetä viranhaltija, joka vastaa käytännön arkistoinnin järjestämisestä, - hoitaa muut sille hallintosäännössä määrätyt tehtävät. 11 Seutuhallituksen jäsenten lukumäärä ja toimikausi Yhtymäkokous valitsee seutuhallitukseen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi viisi (5) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: - Seutuhallituksen jäsenistä kolmen (3) tulee olla vaalikelpoisia Savonlinnan kaupungin luottamustoimiin ja kunkin muun jäsenen yhden muun jäsenkunnan luottamustoimiin siten, että kullakin jäsenkunnalla on edustajansa seutuhallituksessa.
6 - Seutuhallituksen jäsenten tulee olla kunnanhallitusten jäseniä tai kuulua kunnanvaltuuston puheenjohtajistoon. - Seutuhallituksen puheenjohtajan tulee olla jonkin jäsenkunnan kunnanhallituksen jäsen tai hänen tulee kuulua kunnanvaltuuston puheenjohtajistoon. - Seutuhallituksen jäsenten henkilökohtaisten varajäsenten tulee olla samasta kunnasta kuin varsinainen jäsen ja heidän tulee olla jäsenkunnan kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston jäseniä. 12 Muut seutuhallitusta koskevat tehtävät Muilta osin seutuhallituksen tehtävistä ja kokousmenettelystä määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä. 4. LUKU TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 13 Kuntayhtymäsuunnitelma 14 Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntayhtymäsuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Yhtymäkokous vahvistaa sen vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Kuntayhtymäsuunnitelmassa esitetään yhtymän toiminnan ja talouden suuntaviivat. Yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvion ja kuntayhtymäsuunnitelman osana olevan taloussuunnitelman lokakuun loppuun mennessä, jonka jälkeen jäsenkuntien osuudet yhtymän menoista saatetaan jäsenkuntiin tiedoksi. Talousarviossa hyväksytään yhtymän kokonaismenot ja -tulot. Käytännön toiminnasta päätetään käyttösuunnitelman yhteydessä. Käyttösuunnitelman hyväksymisestä säädetään yhtymän hallintosäännössä. Ennakkoilmoitus seuraavan kalenterivuoden talousarviosta ja kuntien osuuksista on toimitettava jäsenkunnille syyskuun loppuun mennessä. 15 Tarkastuslautakunnan jäsenten lukumäärä ja toimikausi Tarkastuslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja mukaan lukien kolme varsinaista jäsentä. Heidät ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan tehtäväänsä kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään kuntayhtymän hallintosäännössä.
7 16 Tilintarkastajien toimikausi Tilintarkastusyhteisö tai tilintarkastaja ja varatilintarkastaja valitaan tehtäviinsä kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Heidän tehtävistään säädetään kuntayhtymän hallintosäännössä. 17 Maksuosuuksien perusteena olevat menot ja tulot sekä menojen kattaminen 18 Jäsenkuntien osuudet ja vastuut Maksuosuuksien perusteena ovat tilikauden toteutuneet menot ja tulot, joihin sisältyvät toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset (= yleishallintomenot) sekä toimenpidekokonaisuuskohtaiset kustannukset. Yleishallintomenot ja muut mahdolliset menot, jotka kohdistuvat koko kuntayhtymän toimintaan, jaetaan kuntien kesken niiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Yhtymäkokous päättää voimassa olevan kuntayhtymäsuunnitelman puitteissa kuntayhtymän toimialaan kuuluvat toimenpidekokonaisuudet. Näiden osalta jäsenkunnalla on oikeus päättää, mihin näistä kokonaisuuksista kunta kulloinkin osallistuu. Muut eli toimenpidekokonaisuuskohtaiset menot jaetaan yhtymäkokouksen päättämällä tavalla. Asukasluvulla tarkoitetaan tässä kunkin jäsenkunnan kohdalle väestötietojärjestelmään merkittyjen henkilöiden määrää edellisen kalenterivuoden päättyessä. Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat hyväksyttyyn kuntayhtymäsuunnitelmaan ja kuntien ilmoituksiin osallistumisesta yhtymäkokouksen hyväksymiin toimenpidekokonaisuuksiin. 19 Rahastojen perustaminen sekä rahastoihin sijoittaminen 20 Maksuosuuksien ennakot Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous. Varojen sijoittamisesta rahastoihin vahvistetun talousarvion puitteissa päättää seutuhallitus. Varainhoitovuoden talousarvion menojen suoritusta varten jäsenkunnilta peritään ennakkoja maksuosuuksista 18 :n perusteiden mukaisesti.
8 21 Viivästyskorko Kuntayhtymä ja jäsenkunnat ovat velvolliset maksamaan viivästyneille maksusuorituksilleen korkolain (633/1982) 4 :n mukaisen viivästyskoron. 5. LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN 22 Purkaminen 23 Loppuselvitys 24 Erimielisyyksien ratkaiseminen Kuntayhtymä on purettava, milloin kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Purkaminen on suoritettava loppuun vuoden kuluessa siitä, kun kaikkien purkamista kannattaneiden jäsenkuntien kunnanvaltuustojen tätä koskevat päätökset ovat lainvoimaiset, ellei toisin sovita. Kuntayhtymän purkautuessa seutuhallitus huolehtii kuntayhtymän varojen ja velkojen selvittämisestä, keskeneräisten sopimusten tai sitoumusten irtisanomisesta tai täyttämisestä sekä velkojen maksamisesta. Milloin velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on kuntayhtymän varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen siinä suhteessa kuin edellä tässä sopimuksessa on sovittu. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille siinä suhteessa kuin jäsenkunnat ovat velvollisia suorittamaan kuntayhtymälle yleishallintomenoja Seutuhallituksen on laadittava purkamisesta lopputili, joka seutuvaltuuston on hyväksyttävä ennen edellisessä momentissa tarkoitettua varojen jakamista jäsenkunnille. Sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetussa laissa (967/1992) säädetyssä järjestyksessä kolmijäsenisessä välimiesoikeudessa. Välimiesoikeuden jäsenet nimittää, elleivät asianosaiset pääse siitä sopimukseen, jonkun asianosaisen vaatimuksesta muita asianosaisia kuultuaan Etelä- Savon käräjäoikeus. Samalla käräjäoikeus määrää yhden välimiehistä välimiesoikeuden puheenjohtajaksi.
9 25 Voimaantulo ja soveltaminen Kuntayhtymän perussopimusta tässä muodossaan sovelletaan 1.1.2013 alkaen.